Näytetään tekstit, joissa on tunniste superlama. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste superlama. Näytä kaikki tekstit

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Näin pahaksi tilanne tulee vielä menemään

Tähän asti kriisi näyttää menneen juuri kuten on kriittisessä leirissä ennusteltu, joten ajattelin vielä vähän tiivistäen listata, ihan vain hahmottamisen helpottamiseksi, miten pahaksi käsillä oleva kriisi menee noin käytännön tasolla.

- Euro pysyy valitettavasti kasassa, mutta sen hinta on itsenäisyyden ja demokratian lopullinen menettäminen ja keskusjohtoinen liittovaltio, kansalaisvapauksien rajoittaminen ja kovat otteet erilaisten kansannousujen ja levottomuuksien kukistamisessa.

- Eurooppalaisten yleinen elintaso romahtaa rajusti samalla kun tuloerot kasvavat entisestään. Keskiluokka supistuu rajusti, superrikkaat rikastuvat entistä enemän.

- 80% maanosan väestöstä tipahtaa elin- ja tulotasoltaan (kriisiä edeltävällä mittarilla) pienituloisiksi tai köyhiksi. Alueelliset erot korostuvat entisestään siten, että unioin periferiassa köyhyys on suurempaa ja tuloerot jyrkempiä kuin ydinalueilla.

- Työttömyys nousee kaikkien aikojen ennätyslukemiin - myös Suomessa. Tilastokosmetiikasta siivottu työttömyyslukema tulee tässäkin maassa paukkumaan Kreikan lukemissa.

- Se, mitä nyt kutsutaan hyvinvointivaltioksi, tulee tiensä päähän; terveyspalveluja vain rikkaille/maksukykyisille, samalla kun "köyhäinhoito" jää lähinnä palvelemaan turvallisuus- ja kontrollitarkoituksia (tyyliin ruoka-apua ei saa jos mellakoit, jne.)

- Melkoinen osa kansasta - ei pelkästään työttömät, eläkeläiset tai opiskelijat - on pakotettu hakemaan leivänjatketta omilta puutarha- ja mökkipalstoilta.

- Sosiaalinen katastrofi ja kansalaisyhteiskunnan romahtaminen tarkoittavat paitsi vastaavia levottomuuksia ja mellakoita kuin Etelä-Euroopassa, myös yleisen turvallisuuden ja yhteiskunnallisen vakauden romahtamista. Suomessa tämä pahimillaan tarkoittaa rikollisuuden, huumeiden, pimeän talouden, prostituution, jne. osalta samanlaista tilannetta kuin Venäjällä on totuttu näkemään.

- Koska kyse ei ole pelkästään Euroalueen kriisistä, vaan maailmanlaajuisesta järjestelmäkriisistä, jossa koko 1945 syntynyt USA-johtoinen maailmanjärjestys on suistumassa uuteen levottomuuksien aikakauteen, tulemme näkemään melkoista teurastusta ja tuhoa erilaisten alueellisten sotien -  todennäköisesti jopa suursodan - muodossa vuosikymmenen taitetta kohti mentäessä.


Tervetuloa uuteen, uljaaseen Eurooppaan ja maailmaan.

EU on muuttumassa kansojen keskitysleiriksi, jonka portilla seisoo saksalainen vartioimassa.

Kaikki nääntyvät, heikoimmat tapetaan, ja jokaisen jäsenmaan hallitukset toimivat lähinnä sonderkommandoina, jotka ylimääräisiä ruokakuponkeja vastaan kyttäävät ja pitävät oman vankiparakkinsa uhreja kurissa.

Jos tosissasi haluat muuttaa kehityksen suuntaa omalta tai Suomen osalta, pelkkä paskanjauhanta tai äänestäminen ei enää riitä (minkä jokainen ajatteleva yksilö tajunnee itseksin).

Tulee vielä aika, jolloin paitsi moraali ja oikeus, myös hengissä selviäminen edellyttää sitä, että lakeja rikotaan - enkä nyt viittaa mihinkään päiviräsäsiin.

Siinä missä eteläeurooppalainen henkinen mentaliteetti johtaa massojen paineiden purkautumiseen mielenosoituksiin ja mellakoihin, suomalainen tekee toisin. Hän kiristää hampaitaa - viimeiseen asti - kunnen kuppi läikkyy yli. Silloin ei enää ole kyse vain mielenosoituksista ja kansankokouksista; muistakaa sisällissota.

Uskokaa tai olkaa uskomatta.

Kun rähinät alkavat täälläkin, minä ilmoitan täten peseväni omalta osaltani käteni; En ole vaiennut enkä seisonut tumput suorina. Olen osaltani varoittanut, puhunut ja koittanut valistaa, sekä osallistunut politiikkaan koittaakseni estää vallitsevaa katastrofaalista kehityssuuntaa, eli tehnyt inhimillisesti ja lain sallimissa rajoissa sen mitä kansalaisena olen pystynyt.


Veli-Pekka Kortelainen

P. S. Aika mennä mökille kuokkimaan maata itsekin.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Welcome to the United Corporate Socialist States of Europe

Hiljaiseksi vetää.

Eurojärjestelmä on kuilun partaalla, talous käytännössä syöksyssä, Kypros käytännössä jo irti systeemistä, Etelä-Euroopan taloudet romahtamassa, ja vain ajan kysymys milloin Ranskasta tulee seuraava Kreikka.

Paitsi kun Isoilla Pojilla on meille ikävä pelastus-uutinen:

Koko roska voidaan pelastaa, ja pelastetaankin, mutta sen hintana on demokratia ja kansallisvaltioiden itsenäisyyden lopullinen menettäminen; EU-liittovaltio, jossa valta on yhtä keskitettyä ja "demokratia" yhtä kulissia kuin Neuvostoliitossa oli.

Ikävää lisäksi on, että tällä kyllä pelastettaan EU ja Euro, mutta ei taloutta. Talous tulee sukeltamaan joka tapauksessa, rajusti, traagisesti ja syvään.

V-käyrä alkaa olla sietämättömän korkealla.

Siksi lähetänkin EU-herroille heidän ymmärtämällään unionin valtakielellä ja arvostamansa suuren säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozartin sanoilla syvältä ja perimmäisiltä pohjilta oikein erityisellä lämmöllä terveisiä;

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Se on nyt todellisuutta: LAMA

Lyhyesti selittelemättä:

Suomen talous on syöksynyt juuri lamaan, ja syöksy syvenee jatkuen vielä vähintään ensi talven ajan, ehkä jopa seuraavankin.

Silloin kun LEAP-aivoriihi vielä uskalsi tehdä luotettavia ennusteita, he laskivat, että tuplavee-käyräisen talouslaman 2. syöksyn alkamisesta menee EU:n ydinalueella vielä 3 vuotta ennenkuin nähdään merkkejä noususta. Sen sijaan unionin periferiassa nousun merkkejä saa odottaa 4-5 vuotta.
Suomeksi kusi on sukassa ja paskat housuissa, sukka kurkussa ja housut vedettynä pään yli vielä ainakin tuonne 2017 yli.

Suomalaisten on syytä varautua merkittävään, väistämättömään ja rajuun yleisen elintason laskuun.

Ennustin 2012 kevättalvella, että Suomen inflaatiokorjattu BKT romahtaa vuoden 2000 tasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa meille kylmää kyytiä. Vanhemmat ihmiset muistanevat, millaista elämä oli elintason, jne. suhteen 80-luvun alussa, ennen kovaa nousukautta.

Yhdessä yhä kasvavien tuloerojen kanssa tämä tarkoittaa tosin sitä, että mediaanikansalaisen elintaso tipahtaa jonnekin 60-luvun alun tasolle.

Jepjep.

Mutta fantsua sanoo hallitus.

Parit linkkisuositukset:

Italia tukiluukulla: http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/pankki+italia+saattaa+tarvita+hatalainaa/a911217

Köyhtyminen: http://tyhmyri.wordpress.com/2013/06/24/suomen-vienti-sukeltaa-kannattaa-varautua-sisaiseen-devalvaatioon-eli-tuntuvaan-koyhtymiseen/

Se on nyt menoa: "Puheen Iltapäivä: Kalle Isokallio: "Me ollaan tilanteessa, jota ei pysty enää korjaamaan" http://areena.yle.fi/radio/1953461

Hjuumor:
http://www.globalresearch.ca/accurate-satire-henry-kissinger-if-you-can-t-hear-the-drums-of-war-you-must-be-deaf/28610

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Berliini - Pariisi -maaottelu; Hajoaako EU vai tuleeko täysi liittovaltio?

Olen pariin otteeseen kirjoitellut siitä kiihtyvästä rytinästä, mikä alkaa Italian kaatuessa syvälle kriisiin, ja jatkuu Ranskan pankkien kaatuessa tämän jälkeen.

Ranska on koko unionin historian ajan ollut jonkinlainen EU-projektin primus motor: Se on vahvasti ajanut voimakasta integraatiota, EU-presidenttiä, eurobondeja ja liittovaltiota. Tämä ei suinkaan ole sattuma, sillä kyseessä on koko nykyisenkaltaisen Ranskan olemassaolo jonkinlaisena suurvaltana.

Ranska on käytännössä I Maailmansodasta asti ollut suuren egon ja pienten muskeleiden aiheuttaman trauman kourissa. Suurvaltana se on ja on ollut surkimus, vaikka tahtoa on ollut maailmanherruuteen asti. Ranska hävisi surkeasti sodan Saksaa vastaan 1871 ja olisi hävinnyt myös I Maailmansodan ilman USA:n ja Brittien apua, sekä käytännössä hävisi II Maailmansodan, koska ainoastaan amerikkalaisten väliintulo pelasti sen. Puhuminen Ranskasta II Maailmansodan "voittajavaltiona" on mielestäni ollut aina melkoinen vitsi.

Joka tapauksesa maan maine globaalina mahtitekijänä on historian valossa riekaleina, mikä tietenkin sapettaa ranskiksia kovasti. Voi olla, että tämä on yksi syy, miksi maa ajaa EU:n integraatiota niin voimakaasti, koska viimekädessä se voi jatkaa suurvallan leikkimistä vain osana EU:ta, jonka sisällä se on toiseksi suurin mahtimaa silkan kokonsa vuoksi.

Ranskalaiset pankit ovat luotottaneet 47% Italian valtionvelasta. Se tekee noin. 290 mrd:n edestä, kun taas Saksan osuus on 19%.

Kun Italia kaatuu kriisimaaksi, seuraus on välittömästi Ranskan suurimpien pankkien kaatuminen ja koko ranskalaisen yhteiskunnan taloudellinen, sosiaalinen ja byrokraattinen romahdus. Siksi Ranska ajaa vahvasti eurobondeja, sillä toisin kuin Saksan suurimmat pankit, jotka kyllä enimmäkseen selviäisivät kriisistä hengissä, Ranskan suhteen tilanne on toinen.

Pariisissa tiedetään, että Italia tulee syliin ensi talvena. Sen jälkeen Ranska tipahtaa kriisimaaksi. Sitä ennen pitää saada pystyyn maksuautomaatti, jolla Saksan, Hollannin ja Suomen varallisuus voidaan imeä sen pelastamiseksi. Siksi Ranska ajaa eurobondeja.

Pariisissa ei olla huolissaan vain pankeista. Nimittäin Ranskan julkinen sektori on 56% BKT:sta, eniten kaikista länsimaista. Ranskalla on siis todella massiivinen valtionbyrokratia. Maan julkinen velka on nousemassa 90%:iin BKT:sta ja budjettivaje on lähes 5%. Velkaantuminen on nopeaa ja massiivisen julkisen sektorin koon takia, mikä tahansa leikkaus siinä aiheuttaisi hurjan massatyöttömyyden. Valtiosektori nimittäin työllistää kolmanneksen ranskalaisista(!). Työttömyys on jo nyt 10% eli paljon.

Kun talouskriisi iskee kunnolla päälle ja pankit kaatuvat, niin jo kolmanneksen supistus julkisen sektorin työvoimasta lisäisi työttömyyttä yli 10% lisää, siis yksityisen sektorin pois potkittujen lisäksi.Miltä siis kuulostaa tilanne, jossa suurimmat pankit kaatuvat rymisten, lama on päällä ja näin jätkän karkealla matikalla työttämyysastetta haarukassa 30 - 40%?

Teoriassa Ranskalla olisi mahdollisuus tehdä leikkauksia ja supistuksia, mutta poliittisesti ei. sosialistipresidentti Hollande tuskin lähtee haastamaan ruokkivia käsiään, ammattiliittoja ja tukijoitaan. Sen sijaan Ranska tulee ajamaan eurobondeja kuin viimeistä päivää ja vaikka väkisellä. Ja juuri se ajaa sen napit vastakkain Saksan kanssa.

Merkel nimittäin sanoi juuri Eurobondeista, että "..ne eivät tule niin kauan kuin minä olen elossa".

Tämä tarkoitta sitä, että jos Saksa ei taivu eurobondeihin, vaihtoehtona on vain joko massiivinen inflaatio (jota Saksa myöskään ei halua) tai sitten EU ja Euro hajoavat Saksan siitä lähtiessä ja ottaessa oman valuutan käyttöön, ja eurosta tulee kriisimaiden "uusi liira", jonka arvo on noin kolmannes euron nykyarvosta.

Pessimistinä sanon, että nähtäväksi jää, tekikö Merkel iiroviinaset ("Satasesta vetoa, ettei devalvaatiota tule") vai onko syytä alkaa tekemään veikkauksia rouva liittokanslerin jäljellä olevasta eliniästä.
EU on niin iso projekti ja siihen sijoittaneilla on liian paljon hävittävää, joten joko rouva sumuttaa tai hänet pistetään syrjään, tai joku sujauttaa vaikka poloniumia hänen kahviinsa.

Jos olisin optimisti, toivoisin, että Saksa hajottaisi rahaliiton, ja näyttäisi närhen munat Ranskalle ja muille.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Espanja ja Italia muuttuvat Kreikoiksi - Lamakuntavaalit ja uusi hallitus 2013

MMS - Se on käyttämäni lyhenne sanoista "Mitäs mä sanoin".

Jälleen kerran joudun sanomaan MMS.

Olen useaan kertaan blogeissani kertonut mitä on tulossa. Nyt pitäisi olla sokealle Reetallekin selvää, että Espanja tekee Kreikat. Se on väistämätöntä. Ja Italia tulee perässä, ja se on vielä pahempi.

Euroalue tulee kokemaan kollektiivisesti, mitä on yli 30% inflaatio kuluttajahinnoissa hyvin lyhyessä ajassa, ja voi käyvän rahan arvosta hävitä jopa yli 40%. Ja minä en siis puhu vain tuontitavaran hinnasta, vaan siitä, mitä EKP:n tukiostot ja LOTRaukset ja muu tulevat saamaan aikaan. Euro on valuuttana hötön päällä ja kriisi maksatetaan kansalaisilla inflaatiolla.

On suunnatonta tahallista vihjeettömyyttä ja typeryyttä valtiojohdoltamme olla myöntämättä, mihin ollaan menossa. Toisaalta heillä on pelissä paljon: Uskottavuus meni jo, ja poliittinen tulevaisuus on pahasti uhattuna.

Puhun kuntavaaleista. Niistä on tuleva protestivaalit. Jo marraskuussa kirjoitin, että hallituksemme tulee kaatumaan ennen ensi eduskuntavaaleja. Helmikuun alussa esitin ennusteen, että viimeistään ensi vuoden 2013 ensimmäisenllä neljänneksellä meillä tulee uusi hallitus.

Näin siksi, että kuten olen kirjoittanut, Espanja tulee syliin viimeistään loppukesästä, ja Italia siitä 1-6 kk:n sisällä. Italia voi kaatua jo ennen kuntavaaleja, ja siinä vaiheessa koko Euroopan talous, myös Saksan, on lamassa. Kuntavaaleista tulee lamavaalit. Vasemmistoliiton ja SDP:n poliittinen kunto ei tule riittämään hallituksessa jatkamiseen kuntavaalien jälkeen, sillä kuntavaaleissa oppositio iskee niiltä kyljet auki.

Kokoomuksen kanssa sovitut salaiset, vielä julkaisemattomat, leikkauslistat, jotka hallituksen oli tarkoitus lyödä pöytään persujen pelossa vasta kuntavaalien jälkeen, jäävät ensin taskuun vaikka Kokoomus niitä pöydälle vaatii, ja viimeistään siinä vaiheessa kun asia tulee julki, loppuu hallituskunto perinteisiltä vasemmistopuolueilta. Poliittinen itsesuojeluvaisto se on demarillakin, vassarista puhumattakaan.

Suomen konkurssipesän hoitajiksi tulevat PS ja Keskusta, mutta se on varmaa, ettei oppositiopuolueet suostu pesänhoitajiksi, ellei Kokoomus suostu mukaan siivoamaan kaikkea sitä sontaa, jonka se on lattialle kriisieuroopasta lapannut. Mutta jatkaako Katainen enää ministerinä? Tuskin.

Mutta palatakseni Euroopan kuvaan, voin vain sanoa; Tervetuloa uudelle 30-luvulle. Eurooppa kokonaisuutena joutuu kokemaan pahimmillaan taloudellisesti sen, mitä Saksa 1920 ja -30 -luvuilla. Tällä kertaa vain (euro)natsit, nuo Brysselin mustasieluiset Bilderperkeleet, istuvat jo valmiiksi imperiumin vallan kahvassa.

tiistai 15. toukokuuta 2012

Eurooppa - Superlama, jättimäinen deflaatio ja imperiumi

Minulla on huonoja uutisia.

Tiedän, että olette kyllästyneen ennusteisiini ja huonoihin uutisiin, mutta haluan alleviivata asiaa, etteivät tule yllärinä kellekään. Toisaalta, onhan tuo jo aika selvää pidempään asioita seuranneille:

- Kreikka tulee kaatumaan vararikkoon, jäi maa euroon tai ei, mutta se ei vielä kaada eurotaloutta. Kreikan valtio tosin romahtaa konkurssiin, tai niin lähelle konkurssia kuin valtio voi mennä, ja maahan voi tulla vallankumous tai sotilasjuntta, mutta Kreikka ei vielä yksin kaada eurotaloutta lopullisesti jättilamaan.

- Espanjan tulee kaatumaan syliin viimeistään loppukesällä, ja se tulee polttamaan ERVV-roskapankin "palomuurin" tuhkaksi. Espanja tulee sen jälkeen menemään yhteiskunnallisen ja poliittisen sekasorron puolesta Kreikan tietä. Sama tilanne odottaa Portugalia (Portugali voi kaatua joko ennen Espanjaa tai sen jälkeen).

- Italia tulee kaatumaan Espanjan perässä. Arvioni on, että noin 1 - 6 kk Espanjan kaatumisen jälkeen Italia romahtaa (Viimeistään ensi kesään mennessä, todennäköisemmin marraskuun ja helmikuun välillä. Pidempään sitä ei voida viivyttää vippaskonstein). Mitkään palomuurit, vaikka sellaisia olisi, eivät sitä estä ja se kaataa kaikki Euroopan taloudet, erityisesti rahaliittoon kuuluvat maat, superlamaan. Italiassa on harjoitettu "luovaa kirjanpitoa", viilattu taseita, piilotettu ongelmaluottoja, väärennetty tilinpäätöksiä, jne. enemmän kuin Kreikassa, ja tämän paljastuminen tulee olemaan se viimeinen niitti luottamukselle. Maassa on luvassa vielä syvempi taloudellinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen kaaos kuin nyt Kreikassa. Italiassa tulee olemaan vielä suurempi vallankumouksen uhka kuin Kreikassa, ja Italia saattaa hajota jopa useaan eri valtioon.

- Italian kaatumisen shokki syöksee Euroopan ohella kaikkien länsimaiden rahataloudet kaaokseen. Shokkiaalto leviää Lontoon ja New Yorkin kautta kaikkialle. Parista viikosta muutamaan kuukauteen talous romahtaa länsimaissa. Tämä tekee selvää myös USA:n taloudesta ja viiveellä dollarin asemasta maailman johtavana reservivaluuttana.

- Kansat maksavat laskun inflaation muodossa; euron käyvästä arvosta häviää lähivuosina vähintään -30%, ehkä jopa puolet (hinnat ja korot nousevat siis rajusti). Myös pieniä pankkeja kaatuu paljon; isommat fuusioituvat ja lopulta vain kourallinen ylikansallisia jättipankkeja hallitsee kaikkien maiden taloutta.

- Luvassa on vuonna 1945 syntyneen USA-johtoisen maailmanjärjestyksen viimeisten jäänteiden romahtaminen, muutamien vuosien viiveelllä, (kuten LEAP nimittää); Maailmanlaajuinen järjestelmäkriisi.

- Ellei tule vallankumouksia ja/tai kansannousuja; Vapaus, itsenäisyys ja demokratia murskataan EU-alueelta ja ne uhrataan vallan ja talouden alttarille. Unioni muuttuu imperiumiksi.

Näin ennustan. Pistäkää mieleen, ja tulkaa v***uilemaan jos mene ennusteet hanuristaniin.

Valitettavasti eurovaltioiden johtajat (EUnuket), Brysselin runkkari-politrukit ja niljakkaat iilimadot Lontoon Cityssä eivät anna rahaliiton hajota, jos se suinkin on heistä kiinni. Tämän vuoksi edessä on massiivinen lama ja massiivinen inflaatio eli jätti-deflaatio. EU:hun ja rahaliittoon on pistetty niin paljon panoksia peliin, taloudellista ja poliittista pääomaa sekä kunnianhimoa, että eliitti olisi valmis mieluummin tekemään vaikka parit kansanmurhat kuin päästämään unionin hajoamaan.

Suomeksi: Ellei tule vallankumouksia tai menestyksellisiä kansannousuja, euromaat ja kansat pidetään ruodussa, vaikka kiväärin piipun yli tähdäten. Tätä silmällä pitäen olen veikkaillut jopa ensimmäistä EU:n tukemaa sotilasjunttaa Kreikkaan. Ja vaikka Kreikan annettaisiin mennäkin, niin suurin osa euromaista pidetään mukana Titanicin kannella vaikka millä hinnalla.

Surillista on, että vaikka tulisi vallankumouksia ja menestyksellisiä kansannousuja, niin rahaliiton ja unionin hajoamisen jälkeen olisi joka tapauksessa edessä jättilama, ja todella kovat ajat vähintään seuraavaksi 10 -20 vuodeksi. Eli vaikka Euroopan kansat voittaisivat itsenäisyytensä, vapautensa ja demokratian, niin oltaisiin kuin heppoisissa pelastusveneissä kylmällä merellä Titanicin uppoamisen jälkeen. Silti se on parempi vaihtoehto kuin rahaliittoon jääminen.

Nimittäin kun rahaliitto siis pidetään kasassa vaikka väkivallalla, on edessä niin levottomat ajat, että valtavien mellakoiden, rähinöiden ja jättilaman koettelema unioni muuttuu harvainvaltaiseksi, keskusjohtoiseksi poliisivaltioksi. Vapaus, demokratia ja oikeudenmukaisuus uhrataan unionissa lopullisesti rahan, vallan ja etuoikeuksien nimessä. Sen jälkeen EU muistuttaa paljon enemmän Kiinaa: keskusjohtoinen eliittipuolueen hallitsema, voimakkaalla turvallisuuskoneistolla kurissa pidetty imperiumi.

Taloudellisesti EU:lla on edessään kaksi vaihtoehtoa: Joko muuttuminen maailmantalouden keskukseksi USA:n taantuessa 2020-luvun alkupuolelle tultaessa, tai taantuminen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja tuloerojen suhteen kuin uudeksi Brasiliaksi, tosin kylmemmällä ilmastolla ja ilman luonnonvaroja.

Tällä hetkellä kaikki veikkaavan Kiinan nousua kukoksi tunkiolle, mutta nämä veikkaajat eivät ota huomioon Kiinan kolmea suurinta ongelmaa: ekologisen ympäristön romahdus (juomaveden loppuminen), raaka-aineiden vähyys ja Itä-Aasian talouksien romahduksen shokki Kiinan talouteen (mm. maan asuntokupla on monin verroin pahempi kuin Espanjassa). Japani, Korea ja Taiwan kun romahtavat USA:n perässä. Lisäksi maa joutuu nostamaan palkkoja pitääkseen väestönsä tyytyväisenä ja elvyttääkseen kotimaista kysyntää lännen talouden romahtaessa, mikä tulee merkittävästi heikentämään investointeja ja kysyntää. Nämä vaikutukset yhteensä tulevat iskemään Kiinalle niin paljon takapakkia, että molemmat imperiumit, Eurooppa ja Kiina(+sen völjyyn ajautuvat Itä-Aasian taloudet) tulevat sittenkin lähtemään vähintään "samalta viivalta" kisaan maailmantalouden herruudesta kuluvan vuosikymmenen lopulla.

Surullista on, että Euroopasta voi tulla Kiinan sijaan maailman keskipiste 2020-luvun lopulle tultaessa juuri siksi, että se murskaa alueeltaan demokratian, vapauden, tasa-arvon ja ihmisoikeudet eli muuttuu Kiinan kaltaiseksi imperiumiksi.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Espanja sukeltaa - Portugali, Italia ja muu Eurooppa hukkuvat perässä

Toisin kuin IMF:n Christine LaGarde taannoin väitti, maailmantalous ei ole perääntynyt kuilun reunalta. Ehei, kriisi on vain vetänyt henkeä ja on talous on lähdössä entistä jyrkemään syöksyyn.

Eurokriisidominon eteneminen eli Portugalin, Espanjan ja Italian kaatuminen ja muun Euroopan syöksyminen perässä samalla, oli selvää jo viime keväänä, ja asia varmistui vuodenvaihteen jälkeen.

Viimeistään viime kuussa tilanne oli jo selvä taloutta seuraaville, mutta vain riippumattomat tahot uskalsivat sanoa, mitä on tulossa. Sen sijaan europolitrukkien ja talousliturgien suhteen tilanne oli ja on toinen: Sen sijaan että olisi otettu lusikka kauniiseen käteen ja myönnetty, että homma on pahasti kussut sekä menossa vielä pahemmin reisille kuin kertaakaan historiassa, aloitettiin jo helmikuulla OECD:n, FED:n, IMF:n ja EKP:n sekä euronilkkien toimesta talouspropaganda, että "hyvin menee, ja kohta paremmin!"

Kun edellisessä jutussani muistutin, että Espanja velkaantuu yli 15 mrd:n kuukausivauhtia, ollaan nyt isommissakin medioissa herätty.

Tässäpä lisää kylmää vettä eurokapteenien naamalle:

"Espanjan hallitus ilmoitti maanantaina uusista säästötoimista. Hallitus aikoo terveydenhoitoa ja koulutusta uudistamalla niistää yli kymmenen miljardia euroa lisää säästöjä, kertoo El Pais -lehti.
Summa on iso. Se tarkoittaa, että hallituksen on sekoitettava palvelupakkaa kunnolla. Jonkun etujakin on varmasti karsittava.
---
Selitys Espanjan keskuspankin tuoreista luvuista. Espanjan ulkoinen velkaantuminen nousi viime vuonna ennätystasolle 165,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Luku on korkeimpia maailmassa, kertoo El Pais -lehti toisessa artikkelissaan
Espanjan bruttokansantuote oli vuonna 2011 reippaat 1 070 miljardia euroa. Espanjan keskuspankin mukaan espanjalaisilla onkin ulkomaista velkaa kaikkiaan noin 1 780 miljardia euroa."

Eli kuten totesin aiemmin, syy tukihärveleiden yhdistämiseen ja summien nostoon on juurikin se tosiasia, että Espanja on kaatumassa Euroopan veronmaksajien syliin.
Mutta se mikä kylmää päättäjiä on tämä:

"..kun epäilykset yltyvät, on Euroopan uusi 740 miljardiin euroon vahvistettu kriisikassa enää pieni tuluskukkaro."

Kun viime syksynä varoitin Portugalin, Espanjan ja Italian sekä perässä Ranskan kaatuvan syliin jo tälle talvelle, vain antamani aikataulu oli väärä (perustui LEAP:n laskelmiin, jotka tuppaavat olemaan aikataulujen suhteen järjestään tuplasti nopeampia kuin mitä kriisi on edennyt). Todellinen kurimus odottaa vasta tulevasta kesästä ja syksystä alkaen.

Sitä silmällä pitäen edessä on Suomessa myrskyisät ajat myös poliittisesti. Eli laittaisinpa lisää fyffeä kasaan sen veikkaukseni puolesta, että Suomen nykyinen hallitus ei enää istu vallassa vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen jälkeen.

Katsotaanpan miten käy.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Talouden syöksykierre syvenee - Paniikinomaista pakkopositiivisuutta romahduksen edellä

Kuten tilannetta seuraavat tietävät, on talouden syöksykierre pahenemassa, eli talous on lähdössä nopeampaan ja jyrkempään syöksyyn. Tätä vasten onkin kummallista mutta ymmärrettävää miten media ja viralliset tahot koittavat epätoivoisesti pakkosyöttää positiivisia uutisia tyyliin; "Talous kasvaa ensi vuonna", tai "USA:n kasvunäkymät nouseet", jne.

Tilannehan on juuri päin vastoin kuin mitä virallinen tuuba koittaa uskotella. Tämä maaliskuu jota elämme merkitsee käännekohtaa, jossa talouskriisi lähtee etenemään nopeammin ja jyrkemmin tiputukseen.

Ensinnäkin Kreikka uppoaa pelastuspaketeista huolimatta, vaikka toisin koitetaan uskotella, ja vetää väistämättä euroalueen perässään. Espanjan talous on myös lähdössä jyrkemmpään syöksyyn, ja maalla on "pahempia ongelmia kuin Kreikalla", kuten päivän uutiset kertovat. Ja Portugalihan oli jo käytännössä samassa jamassa kuin Kreikka, vain vähän jäljessä kriisin vaiheessa.

Eikä kyse ole pelkästään Euroopasta. Koko maailmantalous on menossa lamaan, joka on laajempi ja syvempi kuin 1930-luvulla. USA:n talous on todellisuudessa pahemmassa jamassa kuin Eurooppa, ja sen alamäki vetää perässään myös Itä-Aasian taloudet. Japanin valtiovarainministeri Yasuhsi Kinoshita tunnustikin jo, että "Japani on taloudellisesti pahempi kuin Kreikka", ja että maa on huomattavasti haavoittuvaisempi talouden muutoksiin kuin Euroopan maat. Maan talous oli jo 10% alijäämäinen jo vuonna 2011 ja valtionvelka on ylittänyt 230% BKT:stä. Ja kaikillehan pitäisi olla selvää, että myös Kiinan talous hyytyy, kun Euroopan ja USA:n markkinat hyytyvät.

Aiemmassa kirjoituksessani kerroin LEAP:n ennusteista koskien USA:n taloudellista kurimusta ja edessä olevaa dollarin reservivaluutta-aseman purkautumista sekä siitä seuraava voimakasta piikkimäistä 30%:n inflaatiota muutenkin jo yli 10%:ssa juoksevan yleisinflaation lisäksi.

On sanomattakin selvää, että pysyäkseen ostovoimaltaan ja viennin kannalta taalan perässä, EKP joutuu jatkamaan "sinkopolitiikkaansa" (kuten joulun alla heitetyt yli 400 mrd. ja parin viikon takainen 500 mrd.) jo siksikin, ettei vaihtosuhde karkaa liikaa. Tämä merkitsee voimakasta euron arvon laskua EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden ja raaka-aineiden ostovoimassa mitattuna, ja käytännössä myös kaupan tiskillä. Eli Euro inflatoituu myös vahvasti, inflaatioluvut laukkaavat lähivuosina varmasti yli 10%:ssa, mutta petrodollarin murtumisen aiheuttaman -30% piikin seuraamiseen EKP:llä ei liene varaa?

2008 alkanut Kriisi ei ole vielä ohi, vaan ajallisesti ehkä vasta noin puolivälissä, ja taloudelliselta iskultaan vasta noin neljännekseltä takanapäin.

Kun dollari ja euro tippuvat, mutta öljyn sekä kaasun hinta nousevat edelleen, alkavat muutkin tuottajamaat kuin Iran myydä niitä myös muissa valuutoissa. Tämä auttaa vähän Euroa, lieventäen sen ulkoista inflaatiota, mutta säästäjän kannalta ei tarpeeksi. Sen sijaan muut valuutat, kuten Juan ja Ruplan vahvistuvat.

Eli vinkkiä: jos sinulla on ylimääräistä rahaa, osta a) fyysista kultaa, ja/tai b) Norjan kruunua, juania ja ruplaa (mieluiten käteisinä), sekä sijoita öljyyn ja kaasuun.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Lukuvinkki: Yhteiskunnan romahduksen viisi askelmaa

Suosittelen kaikkia lukemaan oheisen Janus Putkosen kirjoittaman ja David Meyerin artikkeliin perustuvan kirjoituksen yhteiskunnan romahduksesta:


------------------------------------------------------
"Yhteiskunnan hajoamisen voidaan laskea tapahtuvan viidessä eri vaiheessa, David Mayer kirjoittaa nyky-yhteiskunnan romahduksesta. Sota, katastrofi, terrori-isku, pandemia tai vaikkapa tappaja-asteroidi voivat nopeuttaa prosessia, mutta historia on opettanut näiden vaiheiden seuraavan toisiaan. 

Pääkirjoitus: Janus Putkonen, Verkkomedia.org
Analyysi ja käännös David Meyerin artikkelista
6.3.2012, Verkkomedia.org

Alkusanat

Kansakuntamme on ajautumassa mitä todennäköisimmin suuriin vaikeuksiin. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset hajoamisen merkit ovat nähtävissä, vaikka uhkatekijöistä keskusteleminen ei kuulu vallitsevaan mediailmapiiriin. Velkakuplan kasvu ja odotettavissa oleva kuplan puhkeaminen sekä voimakas eurokriisin syveneminen ovatkin enää vain ajan kysymys. Vähintään taantuma on odotettavissa, ja yhteiskuntaturvallisuuden peruspilarit huojuvat jo uhkaavasti.

Kansallinen puolustuskyky on heikentynyt ja sitä heikennetään jatkuvasti. Reservimme on käytännössä jäänyt kouluttamatta koko 2000-luvun, siis ainakin aluepuolustuksen ja viranomaisreservin tarpeita ajatellen. Kumartaminen länttä kohden on tarkoittanut jatkuvaa pyllistämistä itään. Maailma ympärillämme on jakaantumassa leireihin - ja Suomea on viety täysin päinvastaiseen, kuin missä Venäjä vierellämme seisoo.
Uhkaava suursota Lähi-idässä on tempaisemassa mukaansa koko maailman. Tärkeimpien öljyreittien sulkeutuminen on viemässä nyky-yhteiskuntaamme kannattelevan voimavaran: fossiiliset polttoaineet. Vaikka emme joutuisikaan aseellisesti mukaan hyvin mahdolliseen suursotaan, joudumme kuitenkin muiden kansakuntien mukana kantamaan seuraukset. Talousromahdus on sodan yksi eniten pelätyimmistä seurauksista.

Öljynhinta määrää taloustilanteen

Yleinen, mutta melko optimistinen arvio öljyn markkinahinnan noususta Hormuzinsalmen öljyreitin sulkeutuessa, Israel/EU/USA vs. Iran/Syyria/Libanon -konfliktin syttyessä, liikkuu 200$ barrelihinnassa. Monet asiantuntijat kuitenkin uskovat, että markkinoiden todellinen shokkireaktio liikkuu jossain 300$ ja 350$ välillä lyhyellä jänteellä, jonka jälkeen sen odotetaan laskevan 200$ - 250$ tasolle. Tasaantumisen vaatimuksena on kuitenkin se, ettei sodan piiriin joutuisi useampia öljyntuottajamaita ja tuhon kohteeksi joutuisi niiden tuotantolaitoksia.

Odotusarvo suursodan seurauksille on päinvastainen ja vielä pahempaa on odotettavissa, kuin Hormuzinsalmen väliaikainen sulkeutuminen.

Tällä hetkellä öljyn barrelihinta on n. 110$ – ja nousee nopeasti. Vuoden 2012 alusta lähtien öljyn raakahinta on noussut jo yli 15%, ja Brent-futuurit liikkuvat 125$ tasolla. Vuosi 2008 opetti, ettei maailmantalous kestä yli 125$ barrelihintaa. Sitä korkeampi hinta aiheuttaa talouden taantumisen ja nopeasti kiihtyvän inflaation - ja sitä kautta laman. Odotettu 200$ tai jopa 300$ aiheuttaa toteutuessaan talouskatastrofin.

 Paniikin välttäminen, henkinen valmistautuminen

"Meidän tulee kiinnittää huomiomme selviämiseen. Jotta se olisi mahdollista, on ymmärrettävä lukea romahduksen merkkejä ja oivaltaa niitä pääasiallisia arvoja, jotka ovat tärkeitä kussakin tilanteessa, jotta niiden muuttumiseen osataan valmistautua ja varustautua. Tämä mahdollistaa selviämisen niin pienillä vahingoilla kuin mahdollista," David Meyer kirjoittaa artikkelissaan.

On säilytettävä toiminta- ja harkintakyky paineen alla. Yhtenä merkittävimmistä nyky-yhteiskunnan uhkatekijöistä ei välttämättä ole kansakuntamme, tai edes yhteisömme ulkoiset uhkatekijät, vaan vaara piilee meissä itsessämme. Tietämättömyys yhteiskuntaa vaanivista uhkatekijöistä estää kansalaisia valmistautumasta. Romahduksen askeleet tulevat valtaosalle väestöä siis täysin yllätäen ja ympäristön rajut muutokset aiheuttavat odotetusti vaarallisia shokkireaktioita.

Kun kaivattaisiin yhteisöllisyyttä, on koulutettu ja kasvatettu ainoastaan ahneutta. Kun kaivataan valtion kriisivalmiuksia, varastoja ja koulutusta - edellytykset kansalliseen puolustuskykyyn on tuhottu säästämisen nimessä ja keskittämisen vimmassa.

Nykyisen poliittisen ja mediailmapiirin luoma viihteellistetty illuusio maailmasta tulee romahtaessaan pamauttamaan todellisuuden rajusti vasten kansakunnan kasvoja. Vastassamme on päämäärätön shokkitila, jonka seurauksena muutoin hallittavissa olevat valmistautumisen ja varustautumisen toimet tullaan tekemään pitkälti harkitsemattomasti, itsekkäästi, ja myös väkivaltaisesti. Hallinnon toimet ovat suunnitelmien puutteessa helposti pelkkää improvisaatiota ja toimiin tartutaan ilman koulutettuja reservejä.
Rikollisuus saattaa hyvinkin levitä käsistä, jos kansakunta ei valmistaudu ajoissa ja yhdessä vastaanottamaan mullistuksia. Entä jos lääkehuolto 350 000 psyykelääkkeitä syövälle kansalaiselle loppuu, tämän jälkeen voimmekin enää vain kuvitella yhteiskunnan romahtamisen kaikkia kerrannaisvaikutuksia. On siis aika keskustella skenaarioista - välttääksemme niiden toteutumista.


Yhteiskunnan romahduksen viisi askelmaa 

1. Askelma: "Illuusio"

Kaikki on hyvin ja talous vetää. Korkea elämänstandardi on tavoitettu. Näinhän sen pitäisikin mennä: tarvikkeet elämään ovat edullisia ja hyvin saatavilla. Kaikki tuntuu olevan kunnossa. Kaupat ovat täynnä tuotteita ja valmiina käyttöön. Elämä kokonaisuudessaan on kunnossa. Yhteiskunnan infrastruktuuri on rakennettu ja toimii. Tästä huolimatta ajatus kaikilla liikkuu lähinnä siinä mitä toisilla on, ja mitä itseltä vielä puuttuu. Ahneus valtaa alaa. Omistaminen keskittyy, tuloerot nousevat ja kansanterveyden heikennykset astuvat voimaan huomaamatta luoden keinotekoista todellisuutta. Epätasa-arvo ja epäoikeudenmukaisuus lisääntyvät hiljakseen – tuottavuus laskee ja riippuvuus yhteiskunnallisiin etuisuuksiin lisääntyy.

Pääasialliset arvot:
  1. Ura ja työ
  2. Kodin arvo (hinta)
  3. Säästöt
  4. Sijoitukset - osakkeet ja arvopaperit
  5. Terveys, vakuutukset
  6. Kuva elämäntavasta
  7. Luottokelpoisuus

2. Askelma: "Illuusio romahtamassa"

Kansantalous luisuu hitaaseen mutta tasaisesti kiihtyvään laskuvauhtiin. Työttömyys kasvaa. Entistä suuremmat määrät ihmisiä saavat valtionavustusta tavalla tai toisella. Ihmisille maksetaan, jotta he eivät tekisi työtä. Hallinnon kustannukset ovat nousseet dramaattisesti. Kullan, hopean ja muiden arvometallien hinnat ovat nousseet ennenkuulumattomalle tasolle vain muutamassa vuodessa. Inflaatio kasvaa kaksinumeroisille tasoille.

Pääasialliset arvot:
  1. Käteinen
  2. Jalometallit, kulta ja hopeakolikot
  3. Varma työpaikka
  4. Velkojen maksaminen
  5. Terveydenhuolto, vakuutukset
  6. Kodin antama pääoma
  7. Pieniruokainen ajoneuvo
  8. Unelma suojaisesta paikasta maaseudulla

3. Askelma: "Romahdus pahenee"

Todellinen romahdus taloudessa alkaa merkittävän ja pitemmän laskun jälkeen. Hallinto asetaa hintasääntelyä, Saatavuus välttämättömyyksissä alkaa ja leviää. Konkursseissa tyhjilleen jääneet talot seisovat tyhjillään - luku kasvaa. Ennen keskiluokkaiset alueet alkavat näyttämään slummimaisilta. Hallinto alkaa painamaan maksuvälineitä maksaakseen kulujaan ja avustaa yhä suurempaa kansanosaa selviämisessä. Inflaatio kiihtyy yhä enemmän ja työttämyys ylittää 25% tason. Pankit ja yritysmaailma kyykähtävät kasvavien hintojen paineessa. Kenelläkään ei tunnu olevan rahaa.

Monet jäävät asunnottomiksi. Ammattiliitot järjestävät lakkoja. Levottomuutta ja mielemosoituksia. Hallinnon tarjoamat palvelut keskeytyvät ja ovat epäluotettavia. Paikallinen ja kansallinen infrastruktuuri ovat heikkenemässä. Väkivaltaiset rikollisjoukot ilmaantuvat katukuvaan. Hallinto koittaa hillitä aselupien määrää. Väkivalta kasvaa kaikkialla. Kaupungeista ja varsinkin lähiöistä tulee vaarallisia paikkoja asua.
Tässä vaiheessa maa tuntuu olevan jo ylittänyt tason, jolta ei ole paluuta. Kuitenkin, asiat voidaan korjata jos oikeat henkilöt / henkilö korkeassa asemassa yhä uskovat perusoikeuksiin, itsenäisyyteen ja vapauteen. Hän / he joutuvat arvostelun kohteeksi ja tulevat vihatuiksi, koska kannattavat asennetta yksilöjen vastuun merkityksestä, etuoikeuksien leikkauksesta ja sosiaalihuollon lopettamisesta. Tietenkin, jos oikea ihminen tai ihmiset olisivat olleet vallassa jo alusta alkaen, koko tilannettakaan ei olisi syntynyt.

Pääasialliset arvot:
  1. Kulta- ja hopearahat
  2. Käteinen
  3. Työ
  4. Ajoneuvo
  5. Koti
  6. Lyhyen ajan ruokavarasto
  7. Lyhyen ajan polttoainevarasto
  8. Tuliase ja ammukset
  9. Suunnitelmia pakenemisesta piilopaikkaan
  10. Kotieläimiä: kanoja, lempaita, kaloja...
  11. Kontaktiverkko läheisiin ja samankaltaisesti ajatteleviin
  12. Selviämistiedot ja -taidot 

Askelma 4: "Elämä illuusion raunioilla"

Askelmalle neljä voi ajautua edelliseltä tasolta missä tahansa vaiheessa.Suurin osa keskiluokasta on menettänyt kaiken. Alueet jotka ennen olivat hyvin hoidettuja keskiluokan asuinalueita ovat täynnä tyhjillään olevia taloja, jotka vandaalit ovat rikkoneet ja sotkeneet. Valtion infrastruktuuri on pahoin vahingoittunut ja kaipaa peruskorjausta. Sähköverkko on epävakaa. Sähkökatkoksista tulee päivittäisiä. Et pysty enää ostamaan tai myymään kultaa tai omistamaan ulkomaista valuuttaa. Inflaatio on lähtenyt käsistä. Nyt kaatuu talous.

Kaiken saamiselle tulee kiire ja varastot tyhjenevät tunneissa. Yhteisö luisuu kaaokseen. Kaupunkialueiden kontrolli ja turvallisuus on siirtymässä väkivaltaisille jengeille. Hallinto asettaa voimakkaita säädöksiä koittaessaan säilyttää kontrollin. Kaikesta alkaa olla pulaa ja kysyntä ylittää tarjonnan. Ruoka ja polttoaine on erittäin kallista ja niiden saamiseksi on jonotettava. Varmaa ja toimivaa terveydenhuoltoa tai vakuutuksia sellaisista ei ole saatavissa. Työttömyys on vallitsevaa. Ihmiset tekevät mitä pystyvät hankkiakseen tarvitsemansa. Nyt tiedät millaista on elää kehitysmaassa.

Pääasialliset arvot:
  1. Asettuminen piilopaikaan
  2. Tuliase ja ammuksia
  3. Ruokaa pitkäksi aikaa (vuoden tarpeisiin)
  4. Riittävä polttoainevarasto
  5. Turvallisuussuunnitelma ryhmälle ja sen tarpeille
  6. Koulutettu vartiokoira
  7. Tietotaito ylläpitää omaa puutarhaa ja ruuankasvatusta
  8. Selviämistiedot ja -taidot

Askelma 5: "Illuusion ojanpohja"

Hallitus määrää poikkeustilan. Taisteluja siviilien ja hallituksen joukkojen välillä puhkeaa eripuolilla maata. Yli 30 päivän tarpeisiin laskettavien elintarvikkeiden varastointia pidetään rikollisena. Ankaraa köyhyyttä ja nälkiintymistä, josta tulee yhä tutumpaa kaikille. Hallinto tarjoaa vain vaivoin hyväksyttävää ruokaa, vettä ja suojaa, kun vaihdossa siitä on valmis luopumaan vapauksistaan, oikeuksistaam ja itsenäisyydestään. Demokratia loppuu ja sosialismia mukaileva hallintovalta astuu voimaan tarjouksella korjata tilanne valheellisilla lupauksilla siitä, että rauha ja hyvinvointi tulevat olemaan vielä paremmalla tasolla kuin muutamia vuosia aiemmin. Totalitaarinen hallinto suhtautuu valtaan itseoikeutuksella, ja yksilönvapaus sekä oikeudet, joita joskus nautittiin, tulevat täysin tuhotuiksi.

Pääasialliset arvot:
  1. Piilopaikka
  2. Turvallisuussuunnitelma ryhmälle ja sen tarpeille
  3. Eläminen huomaamattomasti yhteisössä joka koostuu samanmielisistä
  4. Tuliaseet ja kyky käyttää niitä
  5. Vartiokoirat
  6. Selviämistiedot ja -taidot
  7. Työskentely ruokatuotannossa joka riittää 150% ryhmän tarpeisiin
  8. Puhtaan veden turvaaminen
  9. Pitkäaikaisten ruokakasvien, kuten hedelmäpuiden istutus ja hoito
  10. Halu elää ja selvitä kovassa yhteiskunnassa

Lopuksi:
Kuten huomaat, prioriteetit muuttuvat kun maailma muuttuu. Arvokkaimmilta tuntuvat pääasialliset arvosi tänään, kuten hyvä luottokelpoisuus, hieno auto tai työura muuttuvat merkityksettömiksi, kun talous romahtaa.

Alkuperäinen David Meyerin artikkeli:
"
-----------------------------------------------

Itse olen ennakoinut vaihetta 2 jo viime vuosikymmenen puolivälistä asti, ja ennustanut vaihetta 3 tulevaksi jo vuodesta 2007 alkaen. Henkilökohtaisesti pelkään vähintään vaiheeseen 3 joutumista, vaikka käsillä oleva lama ei johtaisikaan mihinkään isompaan turvallisuuspoliittisen rytinään.

Valittettavasti arvioin, että nykykehityksen jatkuessa noin 3/4 todennäköisyydellä joudumme todistamaan suursotaa, joka leviää myös Eurooppaan Lähi-idästä alkaen, sen muuttuessa NATO-Venäjä -konfliktiksi. Tämä tarkoittaisi Suomen osalta muunnosta vaiheesta 4. Mutta ensin saamme laman, ja menemme tilanteeseen, joka on jotain vaiheiden 2 ja 3. väliltä.

Jos kehitys jatkuu, olemme vaiheen 3. mukaisessa tilanteessa vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Suursodan uhka (ja vaihe 4) on laskelmissani kovin ajanjaksolla 2017-2020.

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Kultakanta tulee öljykauppaan - USA:n kauppasota Irania vastaan tuhoamassa dollarin ylivallan

Vaalihumun keskellä ihmisiltä on jäämässä huomiotta eräs erittäin merkittävä asia, nimittäin jo aiemmin varoittamani juttu eli USA:n ja Iranin kiristyvien suhteiden ja lännen asettaman kauppasaarron katastrofaaliset seuraukset (varsinkin) lännen taloudelle.

Nimittäin Iran ja Intia ovat juuri siirtyneet ja siirtymässä maidensa välisessä öljykaupassa kultakantaan, ja Kiina saattaa olla tekemässä saman ratkaisun.

http://rt.com/news/iran-india-gold-oil-543/

"India has reportedly agreed to pay Tehran in gold for the oil it buys, in a move aimed at protecting Delhi from US-sanctions targeting countries who trade with Iran. China, another buyer of Iranian oil, may follow Delhi’s lead.

The report, by the Israeli-based news website DEBKAfile, states that Iran and India are negotiating backup alternatives with China and Russia, should the US and EU find a way to block the gold payment mechanism.

Delhi’s move is seen as surprising, as earlier India and Iran said they would switch to yen and rupees. China, another major importer of Iranian oil, may follow Delhi’s lead, the report adds."

Veikkaan, että Iran vastaisuudessa myy osan öljystään Kiinalle ja Intialle kullassa, osan näiden maiden omissa valuutoissa. Mitä enemmän öljyä hinnoitellaan rupioina ja juaneina, sitä enemmän ne alkavat osaltaan toimia reservivaluuttoina, ja sitä enemmän dollarin mahtiasema heikkenee, ja sitä vähemmän USA:lla on käytännössä valtaa vaikuttaa Iranin, Kiinan tai Intian asioihin.

Jo aiempi maiden päätös siirtyä dollarikaupasta kahdenväliseen kauppaan, eli että Iran hyväksyy vastedes maksuksi juanit ja rupiat, tarkoitti paljon harmaita hiuksia USA:lle, sillä se purki jo osittain dollarin asemaa öljykaupan reservivaluuttana, ja käytännössä haastoi Washingtonia.

Irakin ja Libyan vastaaviin suunnitelmiin ja päätöksiin USA vastasi sodalla, mutta Kiinan, Venäjän ja mahdollisesti Intian antaessa taustatukea Iranille, hyökkäys Iraniin näyttäisi epätodennäköiseltä. Toisaalta dollarin aseman horjuttaminen voi saada USA:n tekemään epätoivoisia tekoja.

Päätös kultakantaan siirtymisestä on vihoviimeinen niitti. Se nimittäin tarkoittaa yleistä dollarin inflaatiolukemien lähtemistä laukkaamaan sellaista tahtia, että edes nykyinen (1980-luvulla uudelleenkalibroitu) laskentatapa ei pysty peittämään todellisuutta (vanhalla laskentatavalla inflaatioluvut laukkaisivat jo nyt yli 10%:ssa virallisen pysyessä siedettävänä).

Käytännössä kultakanta öljykaupassa on viimeinen niitti dollarin ja sitä kautta USA:n mahtiasemalle maailmantaloudessa.

Ei ihme, että miljardöörit, kuten Soros ja kumppanit, varoittavat kaaoksesta. Viimeistään näillä päätöksillä länsimaiden suistuminen superlamaan on väistämätöntä.

Ja kuten sanoin, USA ei ole enää planeetan ainoa suvereeni supervalta tämän vuosikymmenen puolivälin jälkeen.

torstai 19. tammikuuta 2012

Luottoluokitukset kaunistelevat ylöspäin - Suomi paras euromaa, mutta meilläkin vain AA+, Ranska kahden pykälän päässä roskalainatasosta

No, niin nyt tuli se, minkä kaikki jo tiesivät:

"Euroalueen velkakirja- ja luottoriskimarkkinoiden noteeraukset kertovat paljon ankeammasta arkitodellisuudesta kuin "viralliset" luottoluokitukset. Markkinoiden mukaan eurovaltioiden "viralliset" luottoluokitukset ovatkin järjestään liian lepsuja eivätkä suinkaan liian ankaria. [...]

Ehkä europäättäjien pitäisi seuraavaksi närkästyä CMA:lle, sillä yhtiön analyysin mukaan yksikään eurovaltio ei ole enää parhaan mahdollisen AAA-luokan luottamuksen väärti. [...]

Markkinoiden mielestä maailman kaikista valtioista enää yksi ainut ansaitsee parhaan mahdollisen AAA-arvosanan. Se ei ole Suomi eikä se ole Saksa – eikä sen puoleen mikään muukaan eurovaltio, vaikka onkin Euroopasta.

Luottoriskimarkkinoiden mukaan maailman luotettavin valtio on Norjan kuningaskunta. Vain Norjan "virallisten" luottoluokitusten kolmannelle A:lle on aihetta. [...]

Markkinoiden mukaan Suomi on vanhoista eurovaltioista luotettavin, jopa hiuksen hienosti luotettavampi kuin Saksa. Suomen riskiperustainen reittaus on CMA:n laskelmien mukaan AA+, ja Saksalle kuuluisi plussan verran heikompi AA.

Suomen valtion luottokelpoisuus on markkinahintojen perusteella vain yhtä askelmaa heikompi kuin luokitusyhtiöiden "viralliset" arvosanat esittävät.Kolmannen "virallisen" A:nsa juuri menettäneelle Ranskalle sitä vastoin kuuluisi enää BBB+."

Niin, Ranska on markkinaperustaisen analyysin mukaa todellisuudessa enää vain kahden pykälän päässä roskalainaluokituksesta. Italia, Espanja ja Belgia ovat markkinanoteerauksien perusteella jo täysin roskalainaluokassa, vaikka virallisesti niitä pidetään vielä "kohtuu luotettavina velanmaksajina".

Käytännössä Ranska on siis huonommassa jamassa kuin Italia, Espanja tai Belgia ovat virallisesti, ja nämä viimeksimainitut jo täysin roskalainaluokassa, itse asiassa Kreikan tavoin käytännössä maksykyvyttömiä.

Merkille pantavaa on, että CMA:n analyysin perusteella Irlanti tai portugali eivät eroa velkakirjojen laadun suhteen mitenkään Kreikasta. Irlanti ja Portugali ovat siis jo Kreikkoja, vaikka toisin teeskennellään.

Yksikään luokittaja ei ole vielä antanut Kreikalle heikointa luokitusta, vaikka jopa EU:n tilaama raportti totesi maan jo kesällä maksykyvyttömäksi(!). Luonnollisestikaan EU ei tätä raporttia mitenkään huomioinut päätöksenteossa kun tukipaketteja sorvailtiin, ehei..

Luottoluokittajien arvosteluun onkin, toisin kuin poliitikot sanovat, aihetta siksi, että ne kaunistelevat tilannetta, joka on käytännössä katastrofi.

Onko täällä vielä todellisuudessa ketään, joka vakavalla naamalla ja tosissaan kehtaa väittää, että edessä ei ole oikein kunnon lamaa? Kataisen ja jopa Olli Rehninkin naamasta jo nimittäin näkee, etteivät ole tosissaan.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Tiivistetysti taloustilanteesta ja sisäpiirihuhu vaaleista

Eurooppa Romahtaa

Eurooppa on mahdottoman edessä.

Kuten olen ennenkin sanonut, edessä on kolme vaihtoehtoa, ja päivä päivältä vain nämä kolme vaihtoehtoa näyttävät selvemmin ainoilta:

1. Rahaliitto hajoaa, kun kriisimaat suostutellaan/pakotetaan ulos EMU:sta, jolloin EU hajoaa.

2. Rahaliitto hajoaa, kun Saksa saa tarpeekseen ja lähtee EMU:sta, jolloin EU hajoaa.

3. Rahaliitto pysyy kasassa, mutta koko Euroopasta tulee ensi vuosikymmenellä taantuva kehitysalue, uusi Brasilia, tosin ilman luonnonvaroja ja kukoistavaa maataloutta.

Siinäpä tiivistetysti. Kävin niin tain näin, edessä on lama – väistämättä ja joka tapauksessa.

Vaihtoehto 1 olisi vähiten huono Suomen ja Pohjolan kannalta pitemmällä juoksulla.

Vaihtoehto 2 on toiseksi vähiten huono, mutta tuo mukanaan valtavan geopoliittisten voimasuhteiden muutoksen, joka vie maamme sekä taloudellisesti että poliittisesti takaisin Venäjän ja muodostuvan Euraasian Unionin kainaloon, joko hyvällä tai pahalla. Geopoliittisista ja taloudellisista syistä myös Saksan, Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan taloudellisen kasvot kääntyvät enemmän itään.

Huonoin vaihtoehto 3 takaisi sen, että Suomen valtiollinen olemassaolo lakkaisi täysin ja lastenlastemme elintaso tulee olemaan sama kuin sademetsän intiaaneilla.

Että sellaista.

Presidentinvaalien taustapeli kulissien takana

Mutta sitten vaaleihin. Välitänpä näin julkisesti mielestäni luotettavan sisäpiirihuhun.

Keskustelin toissa viikolla pitkään puhelimessa erään luotettavan tuttavani kanssa. Hän on kuudettakymmentä juokseva ex-toimittaja, jolla on hyvät suhteet moniin entisiin kollegoihinsa useissa valtakunnallisissa medioissa, maakuntalehdissä, ja useissa poliittisissa puoluelehdissä.

Hän kertoi kyselleensä vaalitilanteesta ja suhtautumisesta ehdokkaisiin entisiltä kollegoiltaan, sillein vähän vaivihkaa.

Tulos oli aika mielenkiintoinen. Kaikkialta tuli lopulta sama viesti:

Toimittajia on ilmeisesti evästetty olemaan heittämättä vaalien ensimmäisellä kierroksella liiemmälti lokaa Paavo Väyrystä vastaan, vaikka aihetta ja ainesta riittäisi kunnon paskamyrskyyn, jotta varmistettaisiin, ettei Soini pääse 2. kierrokselle. Sen sijaan Soinia kohtaan varauksia ei ole annettu, ja kiusata saa.

Tämä ilmiselvä asia, jonka näkee selvästi kun median suhtautumista seuraa, sai ystäväni sitä tiedustellessa ex-kollegoiltaan, mielenkiintoisen mutta järkeenkäyvän selityksen:

Tarkoitus on kaikin mahdollisin keinoin estää Soinin pääsy 2. kierrokselle. Niinistöä vastaan 2. kierrokselle halutaan mieluiten Haavisto, tai edes Väyrynen, mutta ei missään nimessä Soinia. Lokasingot Väyrystä vastaan laukaistaan vasta 2. kierroksella, jos hän sinne pääsee. Väyrystä odottaa mm. hiillostus ”maanpetoksellisesta toiminnasta” 80-luvulla, ynnä muutama taloudellinen kupru ja ketkuilu, joista ollaan oltu tällä välin hys hys. Väyrynen on kuulemma vastaehdokkaista helpointa ampua alas 2. kierroksella, ja varmistaa Niinistön voitto.

Kokoomuksessa kuulemma pelätään, että jos Soini pääsisi 2. kierrokselle Niinistöä vastaan, tilanne voisi tulla tiukaksi, koska Niinistö Soinin palloihin vastatessaan joutuisi suoraan ottamaan kantaa asioihin, joita hän on väistellyt ja joihin hän ei halua ottaa selvästi kantaa tai ei halua kertoa rehellisesti mielipidettään, koska se laskisi hänen kannatustaan.

Eli todellisuudessa Kokoomuksessa on arvioitu, toisin kuin gallupit väittävät, että Haaviston sijaan toisella kierroksella Soini tekisi Niinistön voittomarginaalin pienimmäksi. Tilanne saattaisi olla jopa hieman tiukka. Kulissien takana ei haluta tällä kertaa riskeerata mitään, johtuen Euroopan pahasta tilanteesta.

Ex-toimittajatuttuni sanoi, että kun maakuntalehtien ja HS:n piirien lisäksi myös kahden eri toisilleen vastakkaisen puoluelehdenkin toimittajat antoivat ymmärtää tilanteen olevan se, että näin on tilanne, joten kyseessä on pakko olla jokin monet mediat kattava ”yhteisymmärrys” tai ”sopimus” kulissien takana.

Sama tuttavani kertoi myös, että loppujen lopuksi mediakonsernien huipulla on yllättävän pienet piirit, missä asioita voidaan ohjailla, jos tarvetta sellaiseen ilmenee.

Että sellaista. Ja näin siis sisäpiirihuhu. Tiedän, että tämä näyttää nyt sellaselta "katkeroituneen persun mielikuvitukselliselta salaliittoteorialta", mutta tarina ei ole minun ja luotan ystävääni.

Analyysia

Takavuosina 90-luvulla Väyrynen valitteli, että häntä vastaan käytiin ”mediapeliä”. Tällä kertaa mediapeli näyttää pelaavan Väykän pussiin, mutta vain 1. kierroksella.

No, ensimmäiseen vaalipäivään on aikaa viikko, Soinin kannatus heiluu 9%:n tuntumassa, eli median kampanja näyttää onnistuneen. Näin meitä taas viedään.

Haaviston kohdallahan tilanne on selkeä: Haavisto 2. kierroksella olisi varma niitti sille, että keskustalaiset ja perussuomalaiset, sekä monet demarit äänestäisivät Niinistöä, ja hän voittaisi, mutta kuulemma kulissien takana Väyrystä pidetään vielä varmempana niittinä Niinistön voitolle. Sen verta ilkeää, mutta totuudenmukaista lokaa, on kuulemma jemmassa.

Itsekin voisin äänestää Väyrystä 2. kierroksella, mutta jos vastassa on Haavisto, jään kotiin. Tai menen kiusallani ja protestina piirtämään numeron 3 lappuun myös toisella kierroksella.

Niinistön äänestäminen on minulle yhtä mahdotonta kuin Haaviston äänestäminen.

--------------------
--------
----

P.S. Saksalaisen kaasuyhtiö Linden toimitusjohtaja Wolfgang Reitzle on julkisesti kertonut mielipiteensä euron kriisistä. Spiegel-lehden haastattelussa Reitzle sanoo, että ”jos kriisimaiden kurinpito ei toimi, Saksan täytyy lähteä eurosta. Vaihtoehtona Reitzle tarjoaa D-markkaa tai pohjoista euroa.

Saksalaisen teollisuusyhtymä BDI:n entinen johtaja Hans-Olaf Henkel arvelee muidenkin ylempien johtajien olevan salaa Reitzlen kanssa samaa mieltä. Henkel on kuullut vastaavia mielipiteitä Saksan tilanteesta ”jo pitkän aikaa”. Linden toimitusjohtaja ei tule olemaan ”viimeinen henkilö, joka julkisesti kertoo ajatuksiaan yhteisvaluutan vaihtoehdoista, Henkel sanoi Handelsblattin haastattelussa.

maanantai 9. tammikuuta 2012

Kiristyvä Lähi-idän tilanne ja USA:n kauppasota Irania vastaan takaa laman syvenemisen

Ne, jotka odottavat talouden kääntyvän nousuun kuluvana tai vielä edes ensi vuonna, voivat nyt viimeistään luopua toivostaan. Yhtenä syynä tähän on USA:n koveneva kauppasota Irania vastaan ja sen aiheuttamat kovenevat taloudelliset ja geopoliittiset jännitteet tilanteessa, jossa länsimaiden taloudet ovat muutenkin suistumassa taantumaan.

Syynä on NDAA eli National Defence Authorization Amendment, laki jonka USA:n johto löy pöytään ja joka hyväksyttiin "kenenkään huomaamatta" USA:n lainsäätöelimissä sopivasti joululomien alla ja jonka presidentti Obama allekirjoitti vuoden 2011 viimeisenä päivänä. Paitsi että kyseinen laki - yhdessä ns. Patriot Act -lakien kanssa tekee USA:sta käytännössä viranomaisdiktatuurin, jossa turvallisuusnäkökohdat tekosyynä voidaan kansalaisoikeudet evätä keneltä tahansa, se myös automaattisesti sulkee USA:n markkinat kaikilta, jotka ostavat öljyä Iranista ja maksavat sen Iranin keskuspankin kautta. Lain takana on vahvasti Israelin etua USA:ssa ajava AIPAC (American Israeli Public Affairs Committee) lobbausryhmä.

Ei sillä, etteikö Iran olisi uhka Israelille, mutta laki käytännössä on viimeinen niitti lännen talouden ruumisarkkuun, ja käytännössä nyt on turha odottaa enää muuta kuin lamaa. Laki on, paitsi kauppasodanjulistus Irania vastaan, myös tae sille öljyn hinta tulee nousemaan rajusti ensi kesään mennessä ja että länsimaiden talous sukeltaa ja syvään. Öljyn hinta tulee pysymään korkealla taantuman aikaan saamasta hinnan alenemisesta huolimatta.

Itse asiassa Israel yritti alun perin suostutella lakia vieläkin tiukemmaksi, eli että olisi estetty ketään, ehkä Intiaa tai Kiinaa lukuunottamatta, maksamasta iranilaisesta öljystä. Ja tätä yritettiin ajaa läpi väitteillä, että öljyn hinta ei merkittävästi nousisi siitä huolimatta. Väärin väitetty.

Jälleen kerran myös EU, joka on osoittanut ennenkin vertaansa vailla olevaa kykyä ampua itseään talousjalkaan, miettii josko ei enää ostettaisi iranilaista öljyä. Kiistellään lähinnä siitä, lopetetaanko osto nyt vai vasta muutaman kuukauden päästä. Joka tapauksessa väistämätön seuraus on ollut öljyn hinnan ampautuminen nousuun ja suunta on väistämättä ylöspäin.

Iran on OPECin toiseksi suurin öljyntuottaja, syöttäen päivittäin 2,5 miljoonaa tynnyriä öljyä markkinoille. Tästä määrästä noin 450 000 tynnyriä menee Eurooppaan, joka on Iranin toiseksi suurin markkina-alue Kiinan jälkeen. Vaikka energiakomissaari Öttinger on koittanut hypähdellä sinne tänne vakuutellen että Saudi-Arabia voisi paikata tämän aukon, on silkkaa faktaa, että saudeilla ei ole tarvittavaa tuotannon lisäkapasiteettia. Ja vaikka olisikin, hinta nousisi silti, sillä saudit tarvitsevat kipeästi lisää rahaa voidakseen lahjoa alamaisiaan rauhallisiksi ja estää arabian kevään leviämisen omaan pikku valtakuntaansa.

Kun kuvaan otetaan vielä mukaan Teheranin uhkaus Hormuzin salmen sulkemisesta, mikä estäisi jopa kuudennesta maailman ja 70% koko OPECin öljystä virtaamasta markkinoille, ei ole mikään ihme että kysyntä vain kasvaa kun öljyn ostajat koittavat haalia itselleen mahdollisimman paljon raakaöljyä jemmaan puskuriksi.

On turha kuvitella että öljyn hinta olisi milloinkaan näköpiirissä olevina lähiaikoina lännen taloudelle optimaalisella 50$:n tai edes siedettävällä 70$:n tasolla. Hinnan ennakoidaan - taantumasta ja talouden hidastumisen aiheuttamasta normaalikysynnän laskusta huolimatta - paukkuvan 120$ tai jopa 150$ tynnyriltä ensi heinäkuulle tultaessa. Siis samalla tasolla kuin W-käyräisen kriisin ensivaiheessa kesällä 2008. Ja tämä siitä huolimatta, että OPEC puskee nyt öljyä enemmän markkinoille kuin kertaakaan kesän -08 jälkeen.

Kauppasota on siis johtamassa siihen, että mitään todellisia edes vähäisen talouskasvun tai nousun merkkejä ei tulla todellisuudessa näkemään ainakaan seuraavan vuoden aikana. Pelin nimi vuodelle 2012 on siis syvenevä, globaali lama. Tämä tuskin oli ainakaan Amerikkalaisten tarkoitus.

Eikä tämä seuraus varmasti ollut Obaman hallinnonkaan tarkoitus, ainakaan alunperin. Aiemmin Washington oli tiedottanut, että pakotteet Iranin keskuspankkia kohtaan "eivät ole pöydällä". Toki siellä tiedettiin ja tiedetään, että sellaiset pakotteet ovat yhdensuuntainen menolippu kohti maailmanlaajuista lamaa, samaan aikaan kun Iran ja sen johto tekevät taas todellisuudessa aivan hitosti fyffeä kohonneiden öljynhintojen takia.

Nyt käy kuitenkin juuri niin, että mites tässä näin kävi? Mikä käänsi Obaman hallinnon? No, ainakin se on nyt todistettu, että AIPACilla on hitosti vaikutusvaltaa USA:n politiikkaan. Sille ei tuottanut minkäänlaista vaikeutta ajaa NDAA:ta ja pakotteita läpi Senaatissa ja Edustajainhuoneessa, vaikka maan valtiovarainministeri Timothy Geithner vastusti niitä jyrkästi. Syynä lienee edessä olevat vaalit. Obama haluaa toiselle kaudelle ja vaihtokauppana oli varmaankin AIPAC:in tuki. No, Israel ainakin on tyytyväinen (Mutta voi vain arvailla miten tämä päätös tulee rasittamaan USA:n ja Israelin välisisiä suhteita tulevaisuudessa).

On täysin mahdotonta sulkea 2,5 miljoonan tynnyrin öljyntuotantoa ulos markkinoilta ilman että sillä olisi vaikutusta öljyn hintaan ja talouteen. Erityisesti Aasia tarvitsee enemmän öljyä ja tulee ostamaan sitä edelleen Iranilta. Ja öljyn hinnan suunta on vain ylöspäin. Taantumassa ja sen reunalla jo käytännössä olevat Euroopan ja Amerikan taloudet eivät kestä öljynhinnan nousua 120$ kipurajalle, jos halutaan edes minkäänlaista pientä elpymistä.

Lukuun ottamatta jo syvällä kriisissä rypevää Eurooppaa sekä Amerikkaa ja NATO-maita, joiden kansalaisten ja talouden kukkarolle kauppasota eniten käy, kaikki muut tulevat kiertämään pakotteet.

Venäjä on jo ilmoittanut, ettei se noudata pakotteita. Intia maksaa öljystään Iranille turkkilaispankin kautta. Iran käy neuvotteluja myydäkseen enemmän öljystään Kiinalle. Maa on Kiinan toiseksi suurin öljyntuottaja saudien jälkeen, ja Kiina maksaa öljystään euroilla (pian ehkä myös yuaneilla). Venezuelalla on Iranin kanssa pankkijärjestely, joka mahdollistaa latinalaisen Amerikan maiden kaupankäynnin Iranin kanssa. Jopa perinteiset USA:n NATO-liittolaiset haluavat pois pakoterintamasta; Turkki joka tuo kolmanneksen öljystään Iranista, hakee vapautusta amerikkalaisista sanktioista, samoin kuin Etelä-Korea, joka aikoo tuoda 10% öljystään Iranista vuonna 2012.

Kiinalla, Intialla ja Etelä-Korealla on omat bilateraaliset kauppasuhteet Iranin kanssa. Iranin kauppa Kiinaan on arvoltaan 30 mrd. $ vuodessa ja on kasvussa. Nämä maat eivät suostu tinkimään talouttaan hengiltä vain siksi että USA niin käskee. On luultavaa, että erilaiset maksujen kiertotavat, esimerkiksi nimenomaan Iranilaisen öljyn ostoon keskittyvien yksityisten pankkien välittämänä, yleistyvät. Ja Washingtonillahan ei ole halua tai varaa edes yrittää laittaa sanktioita kiinalaisille pankeille, vaikka ne tekevät kauppaa Iranin kanssa.

Tavalliset iranilaiset toki kärsivät pakotteista ja kauppasodasta, samoin kuin kriisissä rypevä Eurooppa ja taantumaan luisuva USA. Mutta Iranin valtio ja johto saa päinvastoin enemmän valuuttaa ja sitä myöten myös sisäpoliittista liikkumavaraa. Ja jos Irania aletaan tosissaan painostamaan, seuraus on vain vielä kireämpi tilanne ja vielä korkeampi öljyn hinta. Länsi ampuu uusilla pakotteillaan valitettavasti itseään jalkaan.

Jos jo ilman näitäkin ongelmia edessä oli Euroopassa (nopeimmin toipuvilla alueilla ja aloilla) odotettavissa lama vähintään vuoteen 2013 loppuun saakka, voidaan käsillä olevan kauppasodan katsoa pidentävän negatiivista ennustetta ainakin yhdellä tai kahdella lisävuodella. EU:n periferiassa eli Suomessa nousua olisi siis odotettavissa vasta aikaisintaan 2015.

----------------------------------------
P.S. Ja kuten olen aikaisemmin sanonut, kireä tilanne ja korkea öljyn hinta hyödyttävät suuresti myös Venäjää ja Kremliä. Ja heidän kannaltaan parhaassa tapauksessa Venäjän talous voi porskuttaa eteenpäin samaan aikaan kun Eurooppa ja Pohjois-Amerikka rämpivät lamassa. Tässäkin mielessä historia voi toistaa 30-luvun tilannetta.

(Lähde jutulle löytyy täältä. Vapaasti sisällöltään käännetty ja kommentoitu)

perjantai 16. joulukuuta 2011

Historian syklit ja globaali murros - Venäjästä Läntisen Euraasian johtava supervalta 2020-luvulle tultaessa?

IMF:n johtaja Christine Lagarde sanoi juuri samaa, mitä mm. allekirjoittanut on koittanut toitottaa jo pitkään, nimittäin sitä, että käsillä oleva kehitys toistaa syklisesti 30-luvun alun trendiä:

"Maailmaa uhkaa paluu 1930-luvulle, jos eurokriisiä ei saada ratkaistua".

Samaahan minä sanoin mm. kolme viikkoa sitten. Paitsi että maailmaa ei uhkaa paluu 30-luvulle - sillä me palasimme "uuteen 30-lukuun" johtavalle yleiselle kehityssyklille jo viime vuosikymmenellä - vaan kehityksen jatkuminen syklin mukaisesti omalla painollaan. Edessä on samantapainen yleinen kehitys jolla on samansuuruisia taloudellisia, geopoliittisia ja suurvaltapoliittisia seurauksia kuin 1930-luvulla.

Superlama johtaa suursotiin ja massiivisiin geopolitiittisiin muutoksiin ja uudelleenorganisointeihin. Näemme edessämme 1945 syntyneen maailmanjärjestyksen viimeisten palikoiden murtumisen. LEAP:n tutkijat puhuvat syystäkin maailmanlaajuisesta järjestelmäkriisistä.

Edessä on talouden ja globaalin vallan uusjako: Lännen - ja varsinkin Yhdysvaltojen - ylivallan romahtaminen, Kiinan ja Euraasian nousu, sekä Lähi-idän ja Keski-Aasian - sekä mahdollisesti myös Pohjois-Euroopan sekä kalotti-alueen - joutuminen sotilaalliseen polttopisteeseen vuosikymmenen loppua kohti mentäessä. Lisäksi alueellisten unionien nousu liittyy asiaan oleellisesti. 2030-luvulla ei enää puhuta yksittäisten maiden vaikutusvallasta, vaan unionien vallasta. Ja EU on näistä vain yksi, tosin se ei tule olemaan enää nykyisenkaltaisena ja muotoisena.

Syklinen tai spiraalinen historiakäsitys

Olen ollut syklisen - tai tarkemmin sanottuna "spiraalisen" - historiakäsityksen kannattaja jo 90-luvulta asti, kun ihan vain harrastelijapohjalta huomasin monien asioiden, ilmiöiden ja tapahtumaketjujen toistuvan historiassa sykleittäin, tosin hieman muuntuneina ja erilaisissa ympäristöissä, mutta siltikin syy-seuraus-vaikutuksiltaan samantyyppisinä sykleinä. Koska mikään ei toistu täsmälleen samanlaisena, ajattelen asiaa lineaarisen ja syklisen yhdistelmänä: spiraalina. Kulttuuriset ilmiöt, poliittinen historia ja kansojen sekä valtakuntien kehitys tuntuu ikään kuin noudattavan tietynlaista "rytmiä" tai "sykettä", joka ilmenee ikään kuin syklisyytenä.

Perinteisesti suuret mannervallat noudattavat kehityksessään tietynlaista aaltoliikettä:

kaaos -> uudelleenjärjestäytyminen -> nousu ja ekspansio -> jähmettyminen ja taantuminen -> kaaos, .

Tämä kaava toistuu historiassa monien sellaisten imperiumien kohdalla, joilla on ollut oma tietynlainen kulttuuripiirinsä ympärillään. Näitä valtoja ovat olleet ja ovat mm. muinainen Egypti, Persia-Parthia, Kiina, Intia ja uudemmalla ajalla myös Venäjä. Eri imperiumeilla ja kulttuurialueilla syklit ovat keskipituuksiltaan erilaisia. Esim. Kiinassa ja Egyptissä syklit ovat menneet hallitsijadynastioiden mukaan.

Sitten on kulttuurialueita, joilla samaan kulttuurijatkumoon mahtuu peräkkäin useita valtakuntia; kielet ja valtaa pitävät kansat vaihtuvat aina kaaosvaiheessa, mutta kaikki rakentavat samalle kulttuuriperustalle. Tällaisia olivat muinainen Mesopotamia, kreikkalais-roomalainen maailma, ja Intia. Eurooppa muistuttaa tällaista, mutta muinaisen Kreikan mallin mukaan: yhteinen kulttuuriperimä, mutta monia eri valtioita ja kukaan ei ole päässyt lopullisesti toisten niskan päälle.

Venäjä, Eurooppa ja johtajasykli

Joskus vuonna 1996 hahmottelin seuraavia epätarkkoja aaltoja:

Euroopassa on käsillä ainakin kolmen eri suursyklin tai aallon kliimaksin alkaminen samaan aikaan.

1. Talouden kehityksen makrosykli toistaa 30-luvun kaavaa, edessä on lama ja sitä seuraaava mullistus.

2. Venäjän historian kaaosajan (90-luku) jälkeen ollaan imperiumin nousun ja uudelleen kokoamisen aallossa.

3. "Johtava valta"-sykli, jossa Euroopan historia on uuden ajan alusta asti toistanut kaavaa, jossa yksi suurvalta vuorollaan on koittanut päästä maailmanvaltaan. Syklin lähtöpaikka on lännessä ja siirtynyt kartalla aina uudessa vaiheessa pykälän idemmäs; Ensin 1500-luvulta 1600-luvun alkuun Espanja ja Habsburgien imperiumi, sitten 1700-luvulta (varsinkin vallankumouksen jälkeen) Ranska, sitten 1900-luvun maailmansodat ja Saksa. Nyt näyttää tulevan Venäjän vuoro.

Voidaan myös maalata, tosin vähän hatarasti, eräänlainen "suuri johtaja"-sykli, sillä Ranskan vallankumouksesta lähtien kunkin suurvallan noususyklin kliimaksivaiheen huippuun on liittynyt myös keskitetty hallinto ja "keisarikultti"; 1800-luvun alussa Napoleon, 1930-40-luvuilla Hitler ja  nyt tämä eurooppalaisen suurjohtajan syklin "polttopiste" on Venäjän kohdalla.

Allegorisesti voisi kuvitella, että Euroopan poliittinen mannerlaatta ikään kuin liikkuu "kuuman pisteen" päällä, siten, että aina siihen kohti, missä tämä "hot spot" on, nousee merestä "tulivuori" (vähän kuten tyynellä merellä, mm. Hawaiin muodostumisen suhteen) eli ekspansionistinen suurvalta ja johtaja.

On huomattava, että Venäjällä on aina noussut muutenkin joka tapauksessa joku "tsaari" imperiumin nousuavaiheessa valtaan: Ensin oli Ivan IV Julma, sitten Pietari I Suuri, sitten Aleksanteri I, sitten Josif Stalin, ja kuka nyt?

Kerroin tästä hypoteesistani vuonna -97 kavereilleni, että Venäjällä täytyy tämän syklin mukaan nousta valtaan joku Iivanan, Stalinin tai Pietarin tapainen uudistajahallitsija. Kun 2000-luvun alussa Putin vakautti olot ja aloitti modernisoinnin, eräs kavereistani tuli sanomaan, että "taisit osua oikeaan".

Mitä seurauksia onkaan siitä, kun samaan aikaan Venäjällä yhdistyy sen imperiumin jälleenorganisoinnin aalto, johtavan eurooppalaisen imperiumin aalto, ja suuren eurooppalaisen johtajan aalto? Kun edellä kuvaamani vertauksen "tulivuori" purkautuu Euraasian "tyynellä merellä", seuraus on geopoliittinen tsunami.

Tuleeko Putinista Venäjän Napoleon? Ehkä pikemminkin suuri Pietari I, sillä "kädenjäljeltään" Iivana Julma ja Stalin olivat samanlaisia. Iivanan jälkeen Venäjä tarvitsi Pietarin Suuren kaltaista edistyksellistä uudistajatsaaria. Stalinin ja Neuvostoliiton jäljiltä Venäjä tarvitsee perinpohjaista modernisaatiota. Ja sehän on ollut yksi Putinin päämääristä. Mutta onnistuuko Putin, vai tuleeko hänen jälkeensä joku, jolla on vielä isommat saappaat?

Edellä mainituista(kin) syistä johtuen on suurta typeryyttä vähätellä Venäjän nousua ja nyt käynnistynyttä Euraasian Unionin muodostumista.

torstai 8. joulukuuta 2011

Maailmanlaajuinen järjestelmäkriisi - Talouden korttitalo sortuu

Vai pitäisikö puhua korttiladosta? On meinaan niin heppoista.

Siltä varalta, että meni joiltain ohi, linkki viime kuun LEAP raportin tiivistelmään (alla oleva käännös oma, samoin kappalejako):

"Lähestyttäessä vuoden 2011 toisen puoliskon loppua, on selvää että 15 000 miljardin edestä haamuvarantoja on hävinnyt savuna ilmaan viime heinäkuun jälkeen, aivan kuten ennakoimme raportissamme LEAP/E2020 (GEAB N°56 ). Ja, tiimimme mukaan, tämä prosessi näyttää jatkuvan samalla vauhdilla koko tulevan vuoden.

Me todellakin arvioimme että, johtuen Kreikan velkojen 50%:n alennuksista, maailmanlaajuinen järjestelmäkriisi on tullut uuteen vaiheeseen: Läntisten talouksien julkiseen velkaan kohdistuvaan yleiseen epäluottamukseen, ja sen mukana maailman rahoitusmarkkinoiden pirstoutumiseen.

Tiimimme uskoo että 2012 tuo mukanaan keskimäärin 30% alennuksen kaikkiin länsimaiden julkisiin velkoihin (1), ja lisäksi vastaavan määrän sijoitustappioita maailmanlaajuisten rahoituslaitosten tuloksiin. Erityisesti LEAP/E2020 ennakoi 30 000 miljardin edestä haamuvarantojen häviämistä alkuvuoteen 2013 mennessä (2), yhdessä vuonna 2012 kiihtyvän maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden jakautumisprosessin kanssa (3), mikä johtaa kolmeen yhä enemmän toisistaan irtaantuvaan valuutta-alueeseen: Dollariin, Euroon ja Yuaniin.

Nämä kaksi ilmiötä ruokkivat toisiaan. Ne tulevat myös olemaan syy USA:n valuutan jyrkkään 30%:n alamäkeen vuonna 2012 (4), kuten ilmoitimme viime toukokuussa (GEAB N°54 ), mikä tulee tapahtumaan samaan aikaan dollarin kysynnän jyrkän vähenemisen ja USA:n valtion velkakriisin pahenemisen kanssa. Vuoden 2011 lopulla tullaan siis näkemään, kuten ennakoimme, Euroopan velkakriisin laukaisema amerikkalainen pommi.

Tässä GEAB:n numerossa 59 me tulemme analysoimaan yksityiskohtaisesti tätä uutta kriisin vaihetta, kuten myös syvenevää USA:n velkakriisiä. Sen lisäksi alamme esittämään, kuten ilmoitimme aiemmissa GEABeissa, ennusteitamme Yhdysvaltojen tulevaisuudesta vuosien 2012 ja 2016 välillä (5), aloittaen perustavanlaatuisesta näkemyksestä Euroopan ja USA:n suhteista (ja yleisesti koko maailmanjärjestyksestä joka on ollut voimassa vuodesta 1945), varsinkin USA:n ja Euroopan strategisista ja sotilaallisista suhteista. Olemme arvioineet, että vuoteen 2017 mennessä viimeinen amerikkalainen sotilas jättää Euroopan kamaran."


Niin, mitä ovat haamuvarannot? Ne ovat mm. vivutuksen seurauksena syntynyttä ilmaa pankkien ja rahoituslaitosten taseissa, joiden takeena ei ole todellista varallisuutta.

Tähän liittyen linkki Homma-forumin talousosiossa nimimerkki TheJ:n bongaamaan asiaan:

"ZeroHedge: Why The UK Trail of MF Global Collapse May Have Apocalyptic Consequences

Lyhyesti: Koska korttitalo on jo alkanut luhistua eikä sitä todennäköisesti voi enää mitenkään estää.

Lyhyt yhteenveto ylläolevasta jutusta suomeksi;

Siinä missä AIG kaatui 2008 CDS-johdannaisten holtittoman kauppaamisen johdosta (käytännössä vedonlyöntiä ilman pääomaa), MF Global näyttää kupsahtaneen koska se pelasi itsensä konkurssiin loputtomalla vivuttamisella varjopankkijärjestelmän kautta. Kaikki suuret pankit ja pankkiiriyhtiöt kuten MF Global ovat kytketty toisiinsa monimutkaisten takausten kautta ja johtuen Englannin lain porsaanreiästä, näitä takauksia on voinut veivata ilman rajoituksia niin, että yhtiöt ovat voineet käytännössä käyttää samoja asiakkaiden rahoja ja arvopapereita useampaan kertaan takauksiksi eri velkainstrumenteille. Pitkälle vietynä tämä on käytännössä ollut laillinen tapa "luoda rahaa tyhjästä" kikkailemalla, muistuttaen hyvin paljon pankkien vähimmäisvarantojärjestelmää (fractional reserve lending), mutta ilman pankkien ympärille rakennettuja lakeja ja säädöksiä joiden tarkoituksena on estää ettei homma lähde lapasesta.

Nimellisesti kaikelle on ollut omaisuutta takauksena, mutta todellisuudessa takauksia on veivailtu niin että nimellisesti 100% takaukset koko järjestelmässä ovatkin jopa vain neljäsosa tuosta. Eli jos jossain joku firma kupsahtaa nurin ja diilejä aletaan purkaa, paljastuu ettei nimellisesti taattujen papereiden takana ollutkaan oikeasti yhteensä pihviä kuin murto-osa. Tämä kaataa seuraavan firman joka jälleen laukaisee kasan velkapapereita ja... "pum, pum, pum..." Eikä jäljellä ole pian yhtä ainoatakaan rahamarkkinoilla toimivaa firmaa."

Tässä ZeroHedgen analyysin pohjana oleva Reutersin juttu:

http://newsandinsight.thomsonreuters.com/Securities/Insight/2011/12_-_December/MF_Global_and_the_great_Wall_St_re-hypothecation_scandal/"

Noin pahaksi en usko menevän, mutta tuon takia hyvin suuri määrä rahoitusalan yrityksiä on kaatumassa, eikä sitä voida estää.

Voi vain arvailla, miten paljon Etelä-Euroopan kriisimaiden velkakirjoilla vivutettiin silloin, kun korot vielä olivat alhaalla...

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Kevyt heitto: Suurlama ja suursotia- Maailma menee 30-luvun malliin?

Vuonna 1929 pörssi romahti. Sen jälkeen alkoi pörssinousu. kaikki luulivat, että nyt se meni ohi. 1931 romahti vielä pahemmin, eikä sieltä noustukaan niin vain. Alas mentiin viel pari vuotta aina -33 asti. 80% amerikkalaisista pörssiyhtiöistä meni konkurssiin. Maailmansota alkoi 1939, ja romahduksesta selvinneiden pörssiyhtiöiden pörssiarvo oli loppuvuoden -28 tasolla vasta 1945 - sodan jälkeen ja sodan ansiosta. Sodan myötä koko maailman geopoliittinen asetelma muuttui totaalisesti; syntyi kaksi supervaltaa ja maailmanjärjestö YK.

2009 talous romahti. Sen jälkeen alkoi pörssinousu. Loppuvuodesta luultiin, että se oli siinä. 2011 alkoi rytistä uudestaan, vielä pahemmin, eikä siitä niin vain noustakaan. Alas mennään vielä pari vuotta, ainakin 2013 asti. X prosenttia maailman valtioista ja pankeista menee konkurssiin. Alueelliset suursodat alkavat vuosikymmenen lopulla, ja kriisistä selvinneiden taloustoimijoiden pörssiarvot pääsevät loppuvuoden -08 tasolle vasta 2024 - alueellisten suursotien jälkeen ja sotien ansiosta? Sotien jälkeen maailman geopoliittinen asetelma muuttuu totaalisesti; syntyy alueellisten unionien hallitsema maailma, ja niistä muodostuva uusi maailmanjärjestö, Maailman Unioni?

Who knows...

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Euraasian unionin nousu – Kun Saksa kääntyy itään?

Monilta jäi varmaan viime viikon perjantaina huomaamatta nämä uutiset, joissa kerrotaan siitä, miten Venäjä, Kazakstan ja Valko-Venäjä ovat solmineet sopimuksen Euraasian unionista – EU:n mallin mukaisesta taloudellisesta liitosta, joka tähtää tulevaisuudessa taloudelliseen ja poliittiseen integraatioon  entisten IVY-maiden alueella ja laajemminkin.

Tämä on mielestäni taloudellisesti ja geopoliittisesti erittäin merkittävä uutinen ja ansaitsee laajempaa huomiota, joten olkaapa hyvä (Russia Today:n artikkelit hieman lyhennettynä ja vapaasti käännettynä):
-----------------------------------------------------


http://rt.com/politics/eurasian-union-moscow-meeting-631/


”Sillä välin kun Eurooppa on murtumassa hallitsemattoman velkataakkansa alle, Venäjä on voimallisesti edistämässä uutta euraasialaista talousliittoa entisten neuvostokansojen kesken, voittaakseen näkyvissä olevan maailmanlaajuisen talouskriisin.
Perjantaina allekirjoitettiin perustamissopimus Euraasian Taloudellisesta Unionista – uudesta kokonaisuudesta jolla edistetään myöhempää yhteistyötä Aasian ja Tyynenmeren alueen kanssa ja myös turvataan sen jäseniä laajenevalta talouskriisiltä.
Euraasian taloudellisen unionin on tarkoitus luoda uusi markkina-alue yhtenäisellä lainsäädännöllä, pääoman ja inhimillisten resurssien sekä palvelujen vapaasti liikkuva virta.
Jälkineuvostolaisen alueen tulevaisuuden syvemmän yhteistyön koneisto käynnistetään tänään. Moskova odottaa, että muut maat seuraavat perässä, erityisesti kriisin repimää Ukrainaa odotetaan unioniin
“Me haluaisimme herättää tämän mitä tärkeimmän projektin henkiin.  Koska vuonna 2004 Ukrainan parlamentti vahvisti suunnitelman yhtenäisen taloudellisen vyöhykkeen perustamisesta [Venäjän kanssa], olen varma että maani olisi selvinnyt talouskriisistä helpommin ja taloutemme olisi eri tolalla nyt”, arvelee Valeri Konovaljuk, Ukrainalainen Alueiden puolueen kansanedustaja.”

Euraasian Unioni: Vaihe 1


Kolme tulliliiton [Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin viime kesänä solmima] jäsenmaiden johtajaa ovat solmineet sopimuksen syvemmästä yhteistyöstä. Politiikantutkija Igor Panarin uskoo, että Marraskuun 18. päivä 2011 merkitsee Euraasian Unionin alkua.

“Olen iloinen, että Euraasian Unionin idea, jonka Vladimir Putin nosti esiin Lokakuun 3. 2011, on nopeasti muodostumassa todellisuudeksi.  Vain kaksi viikkoa myöhemmin, Lokakuun 18. 2011, IVY-maat perustivat vapaakauppa-alueen, ja vain kuukautta myöhemmin, Marraskuun 18., Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin presidentit allekirjoittivat julistuksen Euraasian taloudellisesta integraatiosta. Se on niin sanottu ”tiekartta”, yhdentymisprosessille, jonka lopullisena päämääränä on Euraasian Taloudellisen Unionin perustaminen.

Maat ovat tehneet ennennäkemättömän päätöksen luoda Euraasian Taloudellinen Komissio, ylikansallinen elin joka on vastuussa integraatioprosessista. Siitä on tulossa ensimmäinen ylikansallinen elin [IVY-alueella] sitten SNTL:n romahduksen, ja se tulee hiljalleen ottamaan valtuuksia jokaiselta [jäsen] maalta. Tämä tarkoittaa että pian meillä, aivan kuten eurooppalaisillakin, tulee olemaan virkamiehiä tekemässä vastaavia töitä kuin EU-komissaarit, mikä varmaan miellyttää Brysseliä. Vuosikymmenen mittainen kokemus Euroopan integraatiosta on tärkeää meille, aivan yhtä paljon kuin Neuvosto-aikakauden positiiviset saavutukset historiassa. ---

Itse asiassa olemme todistamassa Euraasian Unionin, WTO:n periaatteiden ja sääntöjen mukaista yhtenäisen taloudellisen alueen, perustamista. Tämä avaa merkittäviä mahdollisuuksia Ukrainan mukaantulolle tähän EU-2:een. Ukraina selitti kieltäytymistään tulliliittoon liittymisestä sanomalla, että se olisi vastoin WTO:n sääntöjä. Tämän vuoksi Ukrainan mukaantulomahdollisuus EU-2:een tulee kasvamaan Moskovan huippukokouksen jälkeen. Olisi hyvä nähdä Ukrainan liittyvän yhteiseen talousalueeseen jo niinkin pian kuin vuoden 2012 lopulla. ---

Tulliliitto, jonka muodostavat Valko-Venäjä, Kazakstan ja Venäjä, on jo voimassa. Työtä tehdään tällä hetkellä kauppamekanismien ja lainsäädännöllisten puitteiden parantamiseksi unionin sisällä. Tässä on edistytty: Kaupan kokonaisarvo maiden välillä kasvoi 40 prosenttia ensimmäisen kuuden kuukauden aikana vuonna 2011.”
Euraasian Unioni – Palasia vanhasta blokista

Euraasian Unionin luominen on julkilausuma Moskovan maailmanlaajuisista pyrkimyksistä, voimakas liike ylikansallisen liiton luomiseksi ja Neuvostoliiton lopun jälkeen rakennetun yksinapaisen maailman tasapainottamiseksi.
Pääministeri  Vladimir Putin haluaa oikeuttaa poliittisen päätöksensä pyrkiä kolmannelle kaudelle, tuomalla esiin toteutumassa olevan todella maailmanlaajuisen agendan, myöntää kansainvälisten suhteiden analyytikko Aleksandr Selivanov.
Se lähettää selvän viestin muulle maailmalle ja lännelle, että Venäjä on kiinnostunut nostamaan taloudellisia intressejään kansalliselta tasolta ylikansalliselle tasolle, aloittamalla rakentamaan omaa, Euroopan Unionin kaltaista projektia, mutta ottaen oppia sen tekemistä toimista”, pohtii Selivanov. ---
Puhuttaessa uudesta taloudellisesta liitosta, josta mahdollisesti tulee vastapaino EU:n taloudelliselle painoarvolle, poliitinen analyytikko Aleksey Pushkov sanoo, että  EU:n taloudellinen painoarvo on joltisenkin vahingoittunut kriisissä”, eikä todennäköisesti toivu näkyvissä olevassa tulevaisuudessa.
Minusta sillä ei ole mitään tekemistä Euroopan Unionin kanssa. Tämä on itsenäinen taloudellinen unioni jälkineuvostolaisella alueella, missä ihmiset tuntevat toisensa, ovat tottuneet toisiinsa ja tottuneet elämään yhteisellä talousalueella. Tavallaan tämä on niiden suhteiden uudelleenrakentamista, jotka vaurioituivat Neuvostoliiton kaatuessa”, Pushkov sanoo.
Putin on jo koskettanut aihetta, sanoen että jo nyt käydään keskusteluja ministeritasolla kolmen maan kesken koskien viisumihallinnon poistoa tai ainakin sen keventämistä, Selivanov muistuttaa.
Venäjän näkemys on se, että maailma on tulossa talouskriisin toisen vaiheen läpi ja Venäjän vastaus kriisille on myös uuden taloudellisen liiton rakentaminen, ja että Venäjä todella haluaa tulla yhdeksi mailman taloudellisista navoista, moninapaisuuden periaatteen mukaisesti,” ilmaisee analyytikko.
Uuden valuutan perustaminen tai uuden yhteisvaluutan tuominen Euraasialaiselle projektille tulee olemaan suuri askel Venäjälle,” hän sanoo.
Venäjän ensimmäinen varapääministeri Igor Shuvalov sanoi Torstaina, että on liian aikaista sanoa, tuleeko unionilla olemaan poliittista agendaa, mutta venäläisten virkamiesten ilmaisemat toiveet kertovat, että se tulee muuttumaan poliittiseksi liitoksi.
Venäjä todella haluaa todistaa, että jälkineuvostolainen alue on todellakin sen etuoikeutettujen intressien vyöhyke,” väittää Aleksandr Selivanov.
Aloitetaan taloudellisella agendalla ja siirrytään kohti poliittista, kuten EU aikoinaan teki, on hyvä tapa mennä eteenpäin, ja “kunhan liittolaiset huomaavat, että tämä unioni on toimiva, niin myös sen poliitinen elämä tulee myös olemaan menestys,” Aleksandr Selivanov päättelee.
Integraatio palvelee aina vahvojen maiden etuja, joten Venäjä ja sen naapurit [Valko-Venäjä ja Kazakstan], jotka ovat suunilleen samalla kehitystasolla, tulevat varmasti hyötymään, uskoo Igor Khokhlov Maailman talouden ja kansainvälisten suhteiden instituutista.
Venäjä tulee olemaan Unionin johtaja, ottaen huomioon sen alueen, väestömäärän ja raaka-aineet,” hän sanoo.
Venäjä, Kazakstan ja Valko-Venäjä voivat tulla eräänlaiseksi sillaksi Aasian ja Euroopan nopeasti kehittyvien alueiden välille johtuen tämän integraation voimasta.
Pieni askel Venäjälle, mutta valtava harppaus Euraasian Unionille”

Kun muste on vielä kosteaa Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin perjantaina solmimissa uusissa taloudellista integraatiota koskevissa sopimuksissa, tarkkailijat analysoivat, millaista roolia Euraasian Unioni tulee esittämään globaalilla näyttämöllä.
Julistus tekee tietä integraatioprosessin seuraavalle vaiheelle – Yhteistalousalueelle (CES), joka perustuu Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöihin ja periaatteisiin. Unioni tulee olemaan avoin uusille jäsenille jokaisessa sen kehitysvaiheessa.
Allekirjoittamalla ‘Julistuksen Euraasian Taloudellisesta Integraatiosta’ ja 'Sopimuksen Euraasian Taloudellisesta Komiteasta’, Venäjä on valmistautunut siirtymään kohti suurempaa integraatiota Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa ennen vuotta 2015, kuten aiemmin on suunniteltu, mutta ei tule ”pakottamaan prosessia”, kertoi presidentti Dimitri Medvedev lehdistötilaisuudessa, joka järjestettiin hänen tavattuaan presidentit Aleksandr Lukashenkon ja Nursultan Nazarbajevin.
"Jos on mahdollista, tulemme etenemään nopeammin," hän sanoi. "Me emme juokse junan edelle…mutta pitää olla mahdollisuus, että nopeutamme prosessia”.
Samaan aikaan Medvedev sanoi, ettei hän pelkää että Euraasian Unioni kohtaisi samanlaisia ongelmia kuin Euroopan Unioni, joka on juuri nyt potentiaalisen romahduksen uhkaamana, johtuen hallitsevasta velkakriisistä.
"Minulla ei ole minkäänlaisia pelkoja," hän sanoi. "Meidän tulee toimia tarkasti ja ottaa opiksi Euroopan Unionin kokemuksista.
Medvedev sanoi, käyttäen värikästä kieltä, että Euroopan Unionia muodostettaessa Bryssel osti “sian säkissä.” Venäjä on ottanut oppia noista virheistä, ja on asteittain järjestelemässä unionia sellaisten maiden kesken, joilla on paljon yhtäläisyyksiä.
"Me tunnemme ne, ketkä ovat liittymässä kanssamme integraatiossa,” hän sanoi. ”Nämä kolme maata jakavat yhteisen historian, yhteisen menneisyyden, ja tänään me olemme muotoilemassa yhteistä taloutta.
Emme ole aloittamassa yhdentymisprosessia eri tasoilta, vaan pikemminkin samanlaisista lähtökohdista,” hän selitti.
Venäjän johtaja mainitsi myös muiden potentiaalisten Euraasian Unionin jäsenmaiden yhdentymisprosessin.
"Olemme avoimia, mutta tämä ei tarkoita, että mikä tahansa maa voi liittyä meihin heti huomenna,” hän sanoi. ”Jokaisella maalla pitäisi olla selkeä visio liittymisestä, samalla kun ne täyttävät tietyt edellytykset, jotta estettäisiin negatiiviset vaikutukset sekä Unionille että jäsenehdokasmaan taloudelle.
Puhuttaessa Euraasian Unionin mahdollisista hyödyistä, Kirill Koktysh, Moskovan valtionyliopiston kansainvälisen politiikan apulaisprofessori sanoi, että Euraasian Unioni tulee toimimaan siltana Euroopan Unionin ja Aasian välillä.
Euraasian Unionin luominen tulee antamaan sykäyksen Euroopan Unionille, joka saa näin maasillan Kiinaan ja muille nouseville Aasian markkinoille”, Koktysh sanoi Russia Todaylle.
Tällä on myös se vaikutus, että se tarjoaa halvempia tuotteita Kiinasta, joka on erityisen tärkeää tässä ratkaisevassa globalisaation historian tienhaarassa, kun EU kohtaa perustavanlaatuisia, sen olemassaoloa uhkaavia haasteita.
Toisaalla Boris Makarenko, Poliittisten teknologioiden keskuksen puheenjohtaja sanoi, että puhuttaessa Euraasian Unionin tulevaisuuden haasteista, kyse on siitä kuin yritettäisiin ennustaa muutoksia, joita vastasyntynyt lapsi saattaisi saada vanhuutensa sairauksissa.
RT:n haastattelussa Makarenko sanoi, että kun Euroopan Unioni oli muodostumisensa ensimmäisissä vaiheissa, kukaan ei tiennyt nykyisten ongelmien mahdollisuudesta. Tämänpäiväisen sopimuksen solmiminen on siten tärkeä askel, mutta se on vain alku.
Makarenko osoitti muutamia eroja EU:n ja Euraasian Unionin välillä.
“[Euraasian Unionin] rakenne on hyvin erilainen kuin EU:n, koska Venäjä on absoluuttisessa johtoasemassa, kun taas EU:ssa, jossa Saksa on vahva, mutta ei täysin jätä varjoonsa muita jäsenmaita,” hän sanoi. ”Joten on helpompaa ylittää vastaantulevia ongelmia Venäjän johtavan roolin avulla.” ---
Kannattaa lukea myös:
Euraasian Unioni: Suurempi kuin EU, mutta ei uusi SNTL
Kolme entistä neuvostotasavaltaa on aloittanut uuden alueellisen yhdentymisprojektin, ja ainakin kaksi muuta on aikeissa liittyä mukaan. Kriitikot syyttävät Moskovaa Neuvostoliiton uudelleenrakentamisesta, mutta projektin arkkitehdit sanovat, että päämääränä on luoda parempi versio EU:sta. ---
[EEU-maat] ripustautuvat toisiinsa ensisijassa taloudellisten syiden takia. Kyseessä on unioni niiden markkinoiden, liike-elämän ja työvoiman suojelemisesta ulkomaiselta kilpailulta. Mutta poliittisella tasolla osallistujilla ei ole intoa luopua suvereenisuudestaan. [Lisää ylläolevasta linkistä]”
----------------------

Eli tilanne on se, että nimitettiin sitä sitten Euraasian Unioniksi tai ”Uudeksi Neuvostoliitoksi”, entiset IVY-maat ovat muodostamassa taloudellista liittoa, jolla on tavoitteena edetä EU:n tavoin myös rahaliitoksi ja poliittiseksi liitoksi.
Tämä tapahtuu samaan aikaan kun USA:n vaikutusvalta ja asema on koko ajan enemmän ja enemmän rapautumassa, ja nykyisenkaltainen EU tärisee liitoksistaan.
EU:n kohtalo - Saksa  ja Itä-Eurooppa osaksi Euraasian Unionia?
Mitä tämä merkitsee geopoliittisesti? Olen useaan otteeseen maalaillut skenaarioissani vaihtoehtoa, jossa EU nykyisellään hajoaa ja Saksa sekä Itä-Euroopan maat ajautuvat liittoon Venäjän kanssa.
Nykyinen taloudellinen tilanne on kohtalokas uhka Saksalle, jonka teollisuuden viennistä yli 70% on EU-alueelle. Talouden ja kysynnän romahtaessa Saksalla on kaksi vaihtoehtoa: Joko alkaa kannattamaan eurobondeja ja EKP:n setelipainorahoitusta sekä seuraavaa inflaatiota, jottei sen asiakkat ajautuisi maksykyvyttömyyteen ja lamaan, tai alkaa etsiä kuumeisesti uusia, laajempia markkinoita.
Tällä hetkellä kaikkien Euroopan AAA-luokiteltujen maiden - myös Saksan - 10-vuotisten velkakirjojen korot ovat nousussa. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että yhden mahdollisen tulkinnan mukaan sijoittajat alkavat jo hinnoitella Saksan viennin takkuamista Saksan lainoihin. Toinen vaihtoehto on, että hinnoiteltavan oli jo Euroalueen hajoaminen.
Ensimmäiset vakavat merkit Saksan vientikoneen yskimisestä ovat jo nähtävillä. Saksalla ei ole oikeasti muita vaihtoehtoja kuin suistua itse lamaan muun Euroopan mukana tai myydä tuotteitaan muualle maailmaan jotain korvausta vastaan. Tuo korvaus voi olla vaikka juaneissa - tai ruplissa.
Saksalla ei ole massiivisen vientisektorin kanssa muita vaihtoehtoja kuin jatkaa vientiä tai joutua tilanteeseen, jossa Saksan oma talous humpsahtaa todella syvälle viennin pysähtyessä. Vientikoneen tökkimisestä on jo vakavia merkkejä ja saksalaisen vientiteollisuuden tökkiminen on vaikutuksiltaan saksalaisille samanlainen kuin suomalaisen vientiteollisuuden tökkiminen suomalaisille.
Mikä siis lääkkeeksi? Kuvitellaanpa, että talouskriisi etenee – kuten olen ennustellut – geopoliittiseksi ja sotilaalliseksi kriisiksi. Miten käy Venäjän ja Euraasian talousunionin maiden taloudelle tilanteessa, jossa öljyn ja kaasun hinta nousee esim. Lähi-idän levottomuuksien takia lamasta huolimatta? No, ne porskuttavat. Mitä ne tekevät rahoillaan? -Voivat tarjota isot markkinat Saksan teollisuudelle.
Loppuskenaario voisi sitten mennä, kuten olen aiemmin vähän maalaillutkin. Eli EU:n hajotessa, jos niin käy ja jos hajoaminen tapahtuu todellakin Rein-Alpit-Balkan –akselilla, Keski- ja Itä-Euroopan maat joutunevat hakemaan taloudellista ja strategista yhteistyökumppania Euraasian Unionista…

Näyttääkö Eurooppa tältä 2020-luvulla?