Vaalihumun keskellä ihmisiltä on jäämässä huomiotta eräs erittäin merkittävä asia, nimittäin jo aiemmin varoittamani juttu eli USA:n ja Iranin kiristyvien suhteiden ja lännen asettaman kauppasaarron katastrofaaliset seuraukset (varsinkin) lännen taloudelle.
Nimittäin Iran ja Intia ovat juuri siirtyneet ja siirtymässä maidensa välisessä öljykaupassa kultakantaan, ja Kiina saattaa olla tekemässä saman ratkaisun.
http://rt.com/news/iran-india-gold-oil-543/
"India has reportedly agreed to pay Tehran in gold for the oil it buys, in a move aimed at protecting Delhi from US-sanctions targeting countries who trade with Iran. China, another buyer of Iranian oil, may follow Delhi’s lead.
The report, by the Israeli-based news website DEBKAfile, states that Iran and India are negotiating backup alternatives with China and Russia, should the US and EU find a way to block the gold payment mechanism.
Delhi’s move is seen as surprising, as earlier India and Iran said they would switch to yen and rupees. China, another major importer of Iranian oil, may follow Delhi’s lead, the report adds."
Veikkaan, että Iran vastaisuudessa myy osan öljystään Kiinalle ja Intialle kullassa, osan näiden maiden omissa valuutoissa. Mitä enemmän öljyä hinnoitellaan rupioina ja juaneina, sitä enemmän ne alkavat osaltaan toimia reservivaluuttoina, ja sitä enemmän dollarin mahtiasema heikkenee, ja sitä vähemmän USA:lla on käytännössä valtaa vaikuttaa Iranin, Kiinan tai Intian asioihin.
Jo aiempi maiden päätös siirtyä dollarikaupasta kahdenväliseen kauppaan, eli että Iran hyväksyy vastedes maksuksi juanit ja rupiat, tarkoitti paljon harmaita hiuksia USA:lle, sillä se purki jo osittain dollarin asemaa öljykaupan reservivaluuttana, ja käytännössä haastoi Washingtonia.
Irakin ja Libyan vastaaviin suunnitelmiin ja päätöksiin USA vastasi sodalla, mutta Kiinan, Venäjän ja mahdollisesti Intian antaessa taustatukea Iranille, hyökkäys Iraniin näyttäisi epätodennäköiseltä. Toisaalta dollarin aseman horjuttaminen voi saada USA:n tekemään epätoivoisia tekoja.
Päätös kultakantaan siirtymisestä on vihoviimeinen niitti. Se nimittäin tarkoittaa yleistä dollarin inflaatiolukemien lähtemistä laukkaamaan sellaista tahtia, että edes nykyinen (1980-luvulla uudelleenkalibroitu) laskentatapa ei pysty peittämään todellisuutta (vanhalla laskentatavalla inflaatioluvut laukkaisivat jo nyt yli 10%:ssa virallisen pysyessä siedettävänä).
Käytännössä kultakanta öljykaupassa on viimeinen niitti dollarin ja sitä kautta USA:n mahtiasemalle maailmantaloudessa.
Ei ihme, että miljardöörit, kuten Soros ja kumppanit, varoittavat kaaoksesta. Viimeistään näillä päätöksillä länsimaiden suistuminen superlamaan on väistämätöntä.
Ja kuten sanoin, USA ei ole enää planeetan ainoa suvereeni supervalta tämän vuosikymmenen puolivälin jälkeen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pakotteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pakotteet. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 29. tammikuuta 2012
maanantai 9. tammikuuta 2012
Kiristyvä Lähi-idän tilanne ja USA:n kauppasota Irania vastaan takaa laman syvenemisen
Ne, jotka odottavat talouden kääntyvän nousuun kuluvana tai vielä edes ensi vuonna, voivat nyt viimeistään luopua toivostaan. Yhtenä syynä tähän on USA:n koveneva kauppasota Irania vastaan ja sen aiheuttamat kovenevat taloudelliset ja geopoliittiset jännitteet tilanteessa, jossa länsimaiden taloudet ovat muutenkin suistumassa taantumaan.
Syynä on NDAA eli National Defence Authorization Amendment, laki jonka USA:n johto löy pöytään ja joka hyväksyttiin "kenenkään huomaamatta" USA:n lainsäätöelimissä sopivasti joululomien alla ja jonka presidentti Obama allekirjoitti vuoden 2011 viimeisenä päivänä. Paitsi että kyseinen laki - yhdessä ns. Patriot Act -lakien kanssa tekee USA:sta käytännössä viranomaisdiktatuurin, jossa turvallisuusnäkökohdat tekosyynä voidaan kansalaisoikeudet evätä keneltä tahansa, se myös automaattisesti sulkee USA:n markkinat kaikilta, jotka ostavat öljyä Iranista ja maksavat sen Iranin keskuspankin kautta. Lain takana on vahvasti Israelin etua USA:ssa ajava AIPAC (American Israeli Public Affairs Committee) lobbausryhmä.
Ei sillä, etteikö Iran olisi uhka Israelille, mutta laki käytännössä on viimeinen niitti lännen talouden ruumisarkkuun, ja käytännössä nyt on turha odottaa enää muuta kuin lamaa. Laki on, paitsi kauppasodanjulistus Irania vastaan, myös tae sille öljyn hinta tulee nousemaan rajusti ensi kesään mennessä ja että länsimaiden talous sukeltaa ja syvään. Öljyn hinta tulee pysymään korkealla taantuman aikaan saamasta hinnan alenemisesta huolimatta.
Itse asiassa Israel yritti alun perin suostutella lakia vieläkin tiukemmaksi, eli että olisi estetty ketään, ehkä Intiaa tai Kiinaa lukuunottamatta, maksamasta iranilaisesta öljystä. Ja tätä yritettiin ajaa läpi väitteillä, että öljyn hinta ei merkittävästi nousisi siitä huolimatta. Väärin väitetty.
Jälleen kerran myös EU, joka on osoittanut ennenkin vertaansa vailla olevaa kykyä ampua itseään talousjalkaan, miettii josko ei enää ostettaisi iranilaista öljyä. Kiistellään lähinnä siitä, lopetetaanko osto nyt vai vasta muutaman kuukauden päästä. Joka tapauksessa väistämätön seuraus on ollut öljyn hinnan ampautuminen nousuun ja suunta on väistämättä ylöspäin.
Iran on OPECin toiseksi suurin öljyntuottaja, syöttäen päivittäin 2,5 miljoonaa tynnyriä öljyä markkinoille. Tästä määrästä noin 450 000 tynnyriä menee Eurooppaan, joka on Iranin toiseksi suurin markkina-alue Kiinan jälkeen. Vaikka energiakomissaari Öttinger on koittanut hypähdellä sinne tänne vakuutellen että Saudi-Arabia voisi paikata tämän aukon, on silkkaa faktaa, että saudeilla ei ole tarvittavaa tuotannon lisäkapasiteettia. Ja vaikka olisikin, hinta nousisi silti, sillä saudit tarvitsevat kipeästi lisää rahaa voidakseen lahjoa alamaisiaan rauhallisiksi ja estää arabian kevään leviämisen omaan pikku valtakuntaansa.
Kun kuvaan otetaan vielä mukaan Teheranin uhkaus Hormuzin salmen sulkemisesta, mikä estäisi jopa kuudennesta maailman ja 70% koko OPECin öljystä virtaamasta markkinoille, ei ole mikään ihme että kysyntä vain kasvaa kun öljyn ostajat koittavat haalia itselleen mahdollisimman paljon raakaöljyä jemmaan puskuriksi.
On turha kuvitella että öljyn hinta olisi milloinkaan näköpiirissä olevina lähiaikoina lännen taloudelle optimaalisella 50$:n tai edes siedettävällä 70$:n tasolla. Hinnan ennakoidaan - taantumasta ja talouden hidastumisen aiheuttamasta normaalikysynnän laskusta huolimatta - paukkuvan 120$ tai jopa 150$ tynnyriltä ensi heinäkuulle tultaessa. Siis samalla tasolla kuin W-käyräisen kriisin ensivaiheessa kesällä 2008. Ja tämä siitä huolimatta, että OPEC puskee nyt öljyä enemmän markkinoille kuin kertaakaan kesän -08 jälkeen.
Kauppasota on siis johtamassa siihen, että mitään todellisia edes vähäisen talouskasvun tai nousun merkkejä ei tulla todellisuudessa näkemään ainakaan seuraavan vuoden aikana. Pelin nimi vuodelle 2012 on siis syvenevä, globaali lama. Tämä tuskin oli ainakaan Amerikkalaisten tarkoitus.
Eikä tämä seuraus varmasti ollut Obaman hallinnonkaan tarkoitus, ainakaan alunperin. Aiemmin Washington oli tiedottanut, että pakotteet Iranin keskuspankkia kohtaan "eivät ole pöydällä". Toki siellä tiedettiin ja tiedetään, että sellaiset pakotteet ovat yhdensuuntainen menolippu kohti maailmanlaajuista lamaa, samaan aikaan kun Iran ja sen johto tekevät taas todellisuudessa aivan hitosti fyffeä kohonneiden öljynhintojen takia.
Nyt käy kuitenkin juuri niin, että mites tässä näin kävi? Mikä käänsi Obaman hallinnon? No, ainakin se on nyt todistettu, että AIPACilla on hitosti vaikutusvaltaa USA:n politiikkaan. Sille ei tuottanut minkäänlaista vaikeutta ajaa NDAA:ta ja pakotteita läpi Senaatissa ja Edustajainhuoneessa, vaikka maan valtiovarainministeri Timothy Geithner vastusti niitä jyrkästi. Syynä lienee edessä olevat vaalit. Obama haluaa toiselle kaudelle ja vaihtokauppana oli varmaankin AIPAC:in tuki. No, Israel ainakin on tyytyväinen (Mutta voi vain arvailla miten tämä päätös tulee rasittamaan USA:n ja Israelin välisisiä suhteita tulevaisuudessa).
On täysin mahdotonta sulkea 2,5 miljoonan tynnyrin öljyntuotantoa ulos markkinoilta ilman että sillä olisi vaikutusta öljyn hintaan ja talouteen. Erityisesti Aasia tarvitsee enemmän öljyä ja tulee ostamaan sitä edelleen Iranilta. Ja öljyn hinnan suunta on vain ylöspäin. Taantumassa ja sen reunalla jo käytännössä olevat Euroopan ja Amerikan taloudet eivät kestä öljynhinnan nousua 120$ kipurajalle, jos halutaan edes minkäänlaista pientä elpymistä.
Lukuun ottamatta jo syvällä kriisissä rypevää Eurooppaa sekä Amerikkaa ja NATO-maita, joiden kansalaisten ja talouden kukkarolle kauppasota eniten käy, kaikki muut tulevat kiertämään pakotteet.
Venäjä on jo ilmoittanut, ettei se noudata pakotteita. Intia maksaa öljystään Iranille turkkilaispankin kautta. Iran käy neuvotteluja myydäkseen enemmän öljystään Kiinalle. Maa on Kiinan toiseksi suurin öljyntuottaja saudien jälkeen, ja Kiina maksaa öljystään euroilla (pian ehkä myös yuaneilla). Venezuelalla on Iranin kanssa pankkijärjestely, joka mahdollistaa latinalaisen Amerikan maiden kaupankäynnin Iranin kanssa. Jopa perinteiset USA:n NATO-liittolaiset haluavat pois pakoterintamasta; Turkki joka tuo kolmanneksen öljystään Iranista, hakee vapautusta amerikkalaisista sanktioista, samoin kuin Etelä-Korea, joka aikoo tuoda 10% öljystään Iranista vuonna 2012.
Kiinalla, Intialla ja Etelä-Korealla on omat bilateraaliset kauppasuhteet Iranin kanssa. Iranin kauppa Kiinaan on arvoltaan 30 mrd. $ vuodessa ja on kasvussa. Nämä maat eivät suostu tinkimään talouttaan hengiltä vain siksi että USA niin käskee. On luultavaa, että erilaiset maksujen kiertotavat, esimerkiksi nimenomaan Iranilaisen öljyn ostoon keskittyvien yksityisten pankkien välittämänä, yleistyvät. Ja Washingtonillahan ei ole halua tai varaa edes yrittää laittaa sanktioita kiinalaisille pankeille, vaikka ne tekevät kauppaa Iranin kanssa.
Tavalliset iranilaiset toki kärsivät pakotteista ja kauppasodasta, samoin kuin kriisissä rypevä Eurooppa ja taantumaan luisuva USA. Mutta Iranin valtio ja johto saa päinvastoin enemmän valuuttaa ja sitä myöten myös sisäpoliittista liikkumavaraa. Ja jos Irania aletaan tosissaan painostamaan, seuraus on vain vielä kireämpi tilanne ja vielä korkeampi öljyn hinta. Länsi ampuu uusilla pakotteillaan valitettavasti itseään jalkaan.
Jos jo ilman näitäkin ongelmia edessä oli Euroopassa (nopeimmin toipuvilla alueilla ja aloilla) odotettavissa lama vähintään vuoteen 2013 loppuun saakka, voidaan käsillä olevan kauppasodan katsoa pidentävän negatiivista ennustetta ainakin yhdellä tai kahdella lisävuodella. EU:n periferiassa eli Suomessa nousua olisi siis odotettavissa vasta aikaisintaan 2015.
----------------------------------------
P.S. Ja kuten olen aikaisemmin sanonut, kireä tilanne ja korkea öljyn hinta hyödyttävät suuresti myös Venäjää ja Kremliä. Ja heidän kannaltaan parhaassa tapauksessa Venäjän talous voi porskuttaa eteenpäin samaan aikaan kun Eurooppa ja Pohjois-Amerikka rämpivät lamassa. Tässäkin mielessä historia voi toistaa 30-luvun tilannetta.
(Lähde jutulle löytyy täältä. Vapaasti sisällöltään käännetty ja kommentoitu)
Syynä on NDAA eli National Defence Authorization Amendment, laki jonka USA:n johto löy pöytään ja joka hyväksyttiin "kenenkään huomaamatta" USA:n lainsäätöelimissä sopivasti joululomien alla ja jonka presidentti Obama allekirjoitti vuoden 2011 viimeisenä päivänä. Paitsi että kyseinen laki - yhdessä ns. Patriot Act -lakien kanssa tekee USA:sta käytännössä viranomaisdiktatuurin, jossa turvallisuusnäkökohdat tekosyynä voidaan kansalaisoikeudet evätä keneltä tahansa, se myös automaattisesti sulkee USA:n markkinat kaikilta, jotka ostavat öljyä Iranista ja maksavat sen Iranin keskuspankin kautta. Lain takana on vahvasti Israelin etua USA:ssa ajava AIPAC (American Israeli Public Affairs Committee) lobbausryhmä.
Ei sillä, etteikö Iran olisi uhka Israelille, mutta laki käytännössä on viimeinen niitti lännen talouden ruumisarkkuun, ja käytännössä nyt on turha odottaa enää muuta kuin lamaa. Laki on, paitsi kauppasodanjulistus Irania vastaan, myös tae sille öljyn hinta tulee nousemaan rajusti ensi kesään mennessä ja että länsimaiden talous sukeltaa ja syvään. Öljyn hinta tulee pysymään korkealla taantuman aikaan saamasta hinnan alenemisesta huolimatta.
Itse asiassa Israel yritti alun perin suostutella lakia vieläkin tiukemmaksi, eli että olisi estetty ketään, ehkä Intiaa tai Kiinaa lukuunottamatta, maksamasta iranilaisesta öljystä. Ja tätä yritettiin ajaa läpi väitteillä, että öljyn hinta ei merkittävästi nousisi siitä huolimatta. Väärin väitetty.
Jälleen kerran myös EU, joka on osoittanut ennenkin vertaansa vailla olevaa kykyä ampua itseään talousjalkaan, miettii josko ei enää ostettaisi iranilaista öljyä. Kiistellään lähinnä siitä, lopetetaanko osto nyt vai vasta muutaman kuukauden päästä. Joka tapauksessa väistämätön seuraus on ollut öljyn hinnan ampautuminen nousuun ja suunta on väistämättä ylöspäin.
Iran on OPECin toiseksi suurin öljyntuottaja, syöttäen päivittäin 2,5 miljoonaa tynnyriä öljyä markkinoille. Tästä määrästä noin 450 000 tynnyriä menee Eurooppaan, joka on Iranin toiseksi suurin markkina-alue Kiinan jälkeen. Vaikka energiakomissaari Öttinger on koittanut hypähdellä sinne tänne vakuutellen että Saudi-Arabia voisi paikata tämän aukon, on silkkaa faktaa, että saudeilla ei ole tarvittavaa tuotannon lisäkapasiteettia. Ja vaikka olisikin, hinta nousisi silti, sillä saudit tarvitsevat kipeästi lisää rahaa voidakseen lahjoa alamaisiaan rauhallisiksi ja estää arabian kevään leviämisen omaan pikku valtakuntaansa.
Kun kuvaan otetaan vielä mukaan Teheranin uhkaus Hormuzin salmen sulkemisesta, mikä estäisi jopa kuudennesta maailman ja 70% koko OPECin öljystä virtaamasta markkinoille, ei ole mikään ihme että kysyntä vain kasvaa kun öljyn ostajat koittavat haalia itselleen mahdollisimman paljon raakaöljyä jemmaan puskuriksi.
On turha kuvitella että öljyn hinta olisi milloinkaan näköpiirissä olevina lähiaikoina lännen taloudelle optimaalisella 50$:n tai edes siedettävällä 70$:n tasolla. Hinnan ennakoidaan - taantumasta ja talouden hidastumisen aiheuttamasta normaalikysynnän laskusta huolimatta - paukkuvan 120$ tai jopa 150$ tynnyriltä ensi heinäkuulle tultaessa. Siis samalla tasolla kuin W-käyräisen kriisin ensivaiheessa kesällä 2008. Ja tämä siitä huolimatta, että OPEC puskee nyt öljyä enemmän markkinoille kuin kertaakaan kesän -08 jälkeen.
Kauppasota on siis johtamassa siihen, että mitään todellisia edes vähäisen talouskasvun tai nousun merkkejä ei tulla todellisuudessa näkemään ainakaan seuraavan vuoden aikana. Pelin nimi vuodelle 2012 on siis syvenevä, globaali lama. Tämä tuskin oli ainakaan Amerikkalaisten tarkoitus.
Eikä tämä seuraus varmasti ollut Obaman hallinnonkaan tarkoitus, ainakaan alunperin. Aiemmin Washington oli tiedottanut, että pakotteet Iranin keskuspankkia kohtaan "eivät ole pöydällä". Toki siellä tiedettiin ja tiedetään, että sellaiset pakotteet ovat yhdensuuntainen menolippu kohti maailmanlaajuista lamaa, samaan aikaan kun Iran ja sen johto tekevät taas todellisuudessa aivan hitosti fyffeä kohonneiden öljynhintojen takia.
Nyt käy kuitenkin juuri niin, että mites tässä näin kävi? Mikä käänsi Obaman hallinnon? No, ainakin se on nyt todistettu, että AIPACilla on hitosti vaikutusvaltaa USA:n politiikkaan. Sille ei tuottanut minkäänlaista vaikeutta ajaa NDAA:ta ja pakotteita läpi Senaatissa ja Edustajainhuoneessa, vaikka maan valtiovarainministeri Timothy Geithner vastusti niitä jyrkästi. Syynä lienee edessä olevat vaalit. Obama haluaa toiselle kaudelle ja vaihtokauppana oli varmaankin AIPAC:in tuki. No, Israel ainakin on tyytyväinen (Mutta voi vain arvailla miten tämä päätös tulee rasittamaan USA:n ja Israelin välisisiä suhteita tulevaisuudessa).
On täysin mahdotonta sulkea 2,5 miljoonan tynnyrin öljyntuotantoa ulos markkinoilta ilman että sillä olisi vaikutusta öljyn hintaan ja talouteen. Erityisesti Aasia tarvitsee enemmän öljyä ja tulee ostamaan sitä edelleen Iranilta. Ja öljyn hinnan suunta on vain ylöspäin. Taantumassa ja sen reunalla jo käytännössä olevat Euroopan ja Amerikan taloudet eivät kestä öljynhinnan nousua 120$ kipurajalle, jos halutaan edes minkäänlaista pientä elpymistä.
Lukuun ottamatta jo syvällä kriisissä rypevää Eurooppaa sekä Amerikkaa ja NATO-maita, joiden kansalaisten ja talouden kukkarolle kauppasota eniten käy, kaikki muut tulevat kiertämään pakotteet.
Venäjä on jo ilmoittanut, ettei se noudata pakotteita. Intia maksaa öljystään Iranille turkkilaispankin kautta. Iran käy neuvotteluja myydäkseen enemmän öljystään Kiinalle. Maa on Kiinan toiseksi suurin öljyntuottaja saudien jälkeen, ja Kiina maksaa öljystään euroilla (pian ehkä myös yuaneilla). Venezuelalla on Iranin kanssa pankkijärjestely, joka mahdollistaa latinalaisen Amerikan maiden kaupankäynnin Iranin kanssa. Jopa perinteiset USA:n NATO-liittolaiset haluavat pois pakoterintamasta; Turkki joka tuo kolmanneksen öljystään Iranista, hakee vapautusta amerikkalaisista sanktioista, samoin kuin Etelä-Korea, joka aikoo tuoda 10% öljystään Iranista vuonna 2012.
Kiinalla, Intialla ja Etelä-Korealla on omat bilateraaliset kauppasuhteet Iranin kanssa. Iranin kauppa Kiinaan on arvoltaan 30 mrd. $ vuodessa ja on kasvussa. Nämä maat eivät suostu tinkimään talouttaan hengiltä vain siksi että USA niin käskee. On luultavaa, että erilaiset maksujen kiertotavat, esimerkiksi nimenomaan Iranilaisen öljyn ostoon keskittyvien yksityisten pankkien välittämänä, yleistyvät. Ja Washingtonillahan ei ole halua tai varaa edes yrittää laittaa sanktioita kiinalaisille pankeille, vaikka ne tekevät kauppaa Iranin kanssa.
Tavalliset iranilaiset toki kärsivät pakotteista ja kauppasodasta, samoin kuin kriisissä rypevä Eurooppa ja taantumaan luisuva USA. Mutta Iranin valtio ja johto saa päinvastoin enemmän valuuttaa ja sitä myöten myös sisäpoliittista liikkumavaraa. Ja jos Irania aletaan tosissaan painostamaan, seuraus on vain vielä kireämpi tilanne ja vielä korkeampi öljyn hinta. Länsi ampuu uusilla pakotteillaan valitettavasti itseään jalkaan.
Jos jo ilman näitäkin ongelmia edessä oli Euroopassa (nopeimmin toipuvilla alueilla ja aloilla) odotettavissa lama vähintään vuoteen 2013 loppuun saakka, voidaan käsillä olevan kauppasodan katsoa pidentävän negatiivista ennustetta ainakin yhdellä tai kahdella lisävuodella. EU:n periferiassa eli Suomessa nousua olisi siis odotettavissa vasta aikaisintaan 2015.
----------------------------------------
P.S. Ja kuten olen aikaisemmin sanonut, kireä tilanne ja korkea öljyn hinta hyödyttävät suuresti myös Venäjää ja Kremliä. Ja heidän kannaltaan parhaassa tapauksessa Venäjän talous voi porskuttaa eteenpäin samaan aikaan kun Eurooppa ja Pohjois-Amerikka rämpivät lamassa. Tässäkin mielessä historia voi toistaa 30-luvun tilannetta.
(Lähde jutulle löytyy täältä. Vapaasti sisällöltään käännetty ja kommentoitu)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)