Kiristyvä Lähi-idän tilanne ja USA:n kauppasota Irania vastaan takaa laman syvenemisen

Ne, jotka odottavat talouden kääntyvän nousuun kuluvana tai vielä edes ensi vuonna, voivat nyt viimeistään luopua toivostaan. Yhtenä syynä tähän on USA:n koveneva kauppasota Irania vastaan ja sen aiheuttamat kovenevat taloudelliset ja geopoliittiset jännitteet tilanteessa, jossa länsimaiden taloudet ovat muutenkin suistumassa taantumaan.

Syynä on NDAA eli National Defence Authorization Amendment, laki jonka USA:n johto löy pöytään ja joka hyväksyttiin "kenenkään huomaamatta" USA:n lainsäätöelimissä sopivasti joululomien alla ja jonka presidentti Obama allekirjoitti vuoden 2011 viimeisenä päivänä. Paitsi että kyseinen laki - yhdessä ns. Patriot Act -lakien kanssa tekee USA:sta käytännössä viranomaisdiktatuurin, jossa turvallisuusnäkökohdat tekosyynä voidaan kansalaisoikeudet evätä keneltä tahansa, se myös automaattisesti sulkee USA:n markkinat kaikilta, jotka ostavat öljyä Iranista ja maksavat sen Iranin keskuspankin kautta. Lain takana on vahvasti Israelin etua USA:ssa ajava AIPAC (American Israeli Public Affairs Committee) lobbausryhmä.

Ei sillä, etteikö Iran olisi uhka Israelille, mutta laki käytännössä on viimeinen niitti lännen talouden ruumisarkkuun, ja käytännössä nyt on turha odottaa enää muuta kuin lamaa. Laki on, paitsi kauppasodanjulistus Irania vastaan, myös tae sille öljyn hinta tulee nousemaan rajusti ensi kesään mennessä ja että länsimaiden talous sukeltaa ja syvään. Öljyn hinta tulee pysymään korkealla taantuman aikaan saamasta hinnan alenemisesta huolimatta.

Itse asiassa Israel yritti alun perin suostutella lakia vieläkin tiukemmaksi, eli että olisi estetty ketään, ehkä Intiaa tai Kiinaa lukuunottamatta, maksamasta iranilaisesta öljystä. Ja tätä yritettiin ajaa läpi väitteillä, että öljyn hinta ei merkittävästi nousisi siitä huolimatta. Väärin väitetty.

Jälleen kerran myös EU, joka on osoittanut ennenkin vertaansa vailla olevaa kykyä ampua itseään talousjalkaan, miettii josko ei enää ostettaisi iranilaista öljyä. Kiistellään lähinnä siitä, lopetetaanko osto nyt vai vasta muutaman kuukauden päästä. Joka tapauksessa väistämätön seuraus on ollut öljyn hinnan ampautuminen nousuun ja suunta on väistämättä ylöspäin.

Iran on OPECin toiseksi suurin öljyntuottaja, syöttäen päivittäin 2,5 miljoonaa tynnyriä öljyä markkinoille. Tästä määrästä noin 450 000 tynnyriä menee Eurooppaan, joka on Iranin toiseksi suurin markkina-alue Kiinan jälkeen. Vaikka energiakomissaari Öttinger on koittanut hypähdellä sinne tänne vakuutellen että Saudi-Arabia voisi paikata tämän aukon, on silkkaa faktaa, että saudeilla ei ole tarvittavaa tuotannon lisäkapasiteettia. Ja vaikka olisikin, hinta nousisi silti, sillä saudit tarvitsevat kipeästi lisää rahaa voidakseen lahjoa alamaisiaan rauhallisiksi ja estää arabian kevään leviämisen omaan pikku valtakuntaansa.

Kun kuvaan otetaan vielä mukaan Teheranin uhkaus Hormuzin salmen sulkemisesta, mikä estäisi jopa kuudennesta maailman ja 70% koko OPECin öljystä virtaamasta markkinoille, ei ole mikään ihme että kysyntä vain kasvaa kun öljyn ostajat koittavat haalia itselleen mahdollisimman paljon raakaöljyä jemmaan puskuriksi.

On turha kuvitella että öljyn hinta olisi milloinkaan näköpiirissä olevina lähiaikoina lännen taloudelle optimaalisella 50$:n tai edes siedettävällä 70$:n tasolla. Hinnan ennakoidaan - taantumasta ja talouden hidastumisen aiheuttamasta normaalikysynnän laskusta huolimatta - paukkuvan 120$ tai jopa 150$ tynnyriltä ensi heinäkuulle tultaessa. Siis samalla tasolla kuin W-käyräisen kriisin ensivaiheessa kesällä 2008. Ja tämä siitä huolimatta, että OPEC puskee nyt öljyä enemmän markkinoille kuin kertaakaan kesän -08 jälkeen.

Kauppasota on siis johtamassa siihen, että mitään todellisia edes vähäisen talouskasvun tai nousun merkkejä ei tulla todellisuudessa näkemään ainakaan seuraavan vuoden aikana. Pelin nimi vuodelle 2012 on siis syvenevä, globaali lama. Tämä tuskin oli ainakaan Amerikkalaisten tarkoitus.

Eikä tämä seuraus varmasti ollut Obaman hallinnonkaan tarkoitus, ainakaan alunperin. Aiemmin Washington oli tiedottanut, että pakotteet Iranin keskuspankkia kohtaan "eivät ole pöydällä". Toki siellä tiedettiin ja tiedetään, että sellaiset pakotteet ovat yhdensuuntainen menolippu kohti maailmanlaajuista lamaa, samaan aikaan kun Iran ja sen johto tekevät taas todellisuudessa aivan hitosti fyffeä kohonneiden öljynhintojen takia.

Nyt käy kuitenkin juuri niin, että mites tässä näin kävi? Mikä käänsi Obaman hallinnon? No, ainakin se on nyt todistettu, että AIPACilla on hitosti vaikutusvaltaa USA:n politiikkaan. Sille ei tuottanut minkäänlaista vaikeutta ajaa NDAA:ta ja pakotteita läpi Senaatissa ja Edustajainhuoneessa, vaikka maan valtiovarainministeri Timothy Geithner vastusti niitä jyrkästi. Syynä lienee edessä olevat vaalit. Obama haluaa toiselle kaudelle ja vaihtokauppana oli varmaankin AIPAC:in tuki. No, Israel ainakin on tyytyväinen (Mutta voi vain arvailla miten tämä päätös tulee rasittamaan USA:n ja Israelin välisisiä suhteita tulevaisuudessa).

On täysin mahdotonta sulkea 2,5 miljoonan tynnyrin öljyntuotantoa ulos markkinoilta ilman että sillä olisi vaikutusta öljyn hintaan ja talouteen. Erityisesti Aasia tarvitsee enemmän öljyä ja tulee ostamaan sitä edelleen Iranilta. Ja öljyn hinnan suunta on vain ylöspäin. Taantumassa ja sen reunalla jo käytännössä olevat Euroopan ja Amerikan taloudet eivät kestä öljynhinnan nousua 120$ kipurajalle, jos halutaan edes minkäänlaista pientä elpymistä.

Lukuun ottamatta jo syvällä kriisissä rypevää Eurooppaa sekä Amerikkaa ja NATO-maita, joiden kansalaisten ja talouden kukkarolle kauppasota eniten käy, kaikki muut tulevat kiertämään pakotteet.

Venäjä on jo ilmoittanut, ettei se noudata pakotteita. Intia maksaa öljystään Iranille turkkilaispankin kautta. Iran käy neuvotteluja myydäkseen enemmän öljystään Kiinalle. Maa on Kiinan toiseksi suurin öljyntuottaja saudien jälkeen, ja Kiina maksaa öljystään euroilla (pian ehkä myös yuaneilla). Venezuelalla on Iranin kanssa pankkijärjestely, joka mahdollistaa latinalaisen Amerikan maiden kaupankäynnin Iranin kanssa. Jopa perinteiset USA:n NATO-liittolaiset haluavat pois pakoterintamasta; Turkki joka tuo kolmanneksen öljystään Iranista, hakee vapautusta amerikkalaisista sanktioista, samoin kuin Etelä-Korea, joka aikoo tuoda 10% öljystään Iranista vuonna 2012.

Kiinalla, Intialla ja Etelä-Korealla on omat bilateraaliset kauppasuhteet Iranin kanssa. Iranin kauppa Kiinaan on arvoltaan 30 mrd. $ vuodessa ja on kasvussa. Nämä maat eivät suostu tinkimään talouttaan hengiltä vain siksi että USA niin käskee. On luultavaa, että erilaiset maksujen kiertotavat, esimerkiksi nimenomaan Iranilaisen öljyn ostoon keskittyvien yksityisten pankkien välittämänä, yleistyvät. Ja Washingtonillahan ei ole halua tai varaa edes yrittää laittaa sanktioita kiinalaisille pankeille, vaikka ne tekevät kauppaa Iranin kanssa.

Tavalliset iranilaiset toki kärsivät pakotteista ja kauppasodasta, samoin kuin kriisissä rypevä Eurooppa ja taantumaan luisuva USA. Mutta Iranin valtio ja johto saa päinvastoin enemmän valuuttaa ja sitä myöten myös sisäpoliittista liikkumavaraa. Ja jos Irania aletaan tosissaan painostamaan, seuraus on vain vielä kireämpi tilanne ja vielä korkeampi öljyn hinta. Länsi ampuu uusilla pakotteillaan valitettavasti itseään jalkaan.

Jos jo ilman näitäkin ongelmia edessä oli Euroopassa (nopeimmin toipuvilla alueilla ja aloilla) odotettavissa lama vähintään vuoteen 2013 loppuun saakka, voidaan käsillä olevan kauppasodan katsoa pidentävän negatiivista ennustetta ainakin yhdellä tai kahdella lisävuodella. EU:n periferiassa eli Suomessa nousua olisi siis odotettavissa vasta aikaisintaan 2015.

----------------------------------------
P.S. Ja kuten olen aikaisemmin sanonut, kireä tilanne ja korkea öljyn hinta hyödyttävät suuresti myös Venäjää ja Kremliä. Ja heidän kannaltaan parhaassa tapauksessa Venäjän talous voi porskuttaa eteenpäin samaan aikaan kun Eurooppa ja Pohjois-Amerikka rämpivät lamassa. Tässäkin mielessä historia voi toistaa 30-luvun tilannetta.

(Lähde jutulle löytyy täältä. Vapaasti sisällöltään käännetty ja kommentoitu)

Öljymaat neuvottelevat uudesta reservivaluutasta - Hyvästi Dollari!

Tässäpä ehkä koko alkuvuoden merkittävin talousuutinen:


Öljymaat punovat salaa juonia dollarin pään menoksi

Brittiläisen Independent-lehden mukaan Persianlahden arabivaltiot neuvottelevat salaa Venäjän, Kiinan, Japanin ja Ranskan kanssa dollarin syrjäyttämisestä öljymarkkinoilla. Yhdysvaltain dollari vaihtuisi valuuttakoriin.

Lehti kertoo tietojensa olevan peräisin nimettömänä pysytteleviltä lähteiltä Persianlahden arabivaltioissa ja Hongkongissa.

Valuuttakoriin kuuluisivat ainakin Japanin jeni, Kiinan renmimbi, euro, kulta sekä uusi Saudi-Arabian, Arabiemiraattien, Kuwaitin ja Qatarin yhteisvaluutta. Siirtymävaihe kestäisi yhdeksän vuotta.

Yhdysvaltain dollari on heikentynyt uutisen jälkeen muun muassa euroa ja jeniä vastaan.

Iran ryhtyi jo vuosia sitten käsittelemään suurimman osan raakaöljyn viennistään muissa valuutoissa kuin dollarissa. Viime kuussa Iran ilmoitti siirtävänsä valuuttavarantonsa dollareista euroihin. [...]

Yhdysvaltain dollarin asema johtavana globaalina valuuttana on jo horjahdellut talouskriisissä. Sen arvo on heikentynyt, ja markkinoilla on pelkoja alamäen jatkumisesta. Öljyntuottajat pyrkivätkin turvaamaan selustansa, eivätkä haluaisi myydä öljyä valuuttaa vastaan, jonka tulevaisuus on epävarma.

Valtasuhteet muuttuvat


Dollari on ollut maailmankaupan kivijalka toisesta maailmansodasta lähtien. Yhdysvaltain kauppakumppanit ovat kautta aikojen altistuneet sen vallan vaikutuksille, ja viime vuosina erityisesti dollarin määräävälle asemalle globaalina varavaluuttana. Dollarin suosiminen kaupankäyntivaluuttana oli aikoinaan luonnollista, koska lähes kaikki maat kävivät kauppaa Yhdysvaltojen kanssa.

Yhdysvaltain talousmahti ei ole kuitenkaan enää ennallaan. Talouskriisin jäljiltä sekä valtion että kotitalouksien velat ovat merkittäviä, ja kasvunäkymiä on leikattu merkittävästi. Kehittyvät taloudet, kuten esimerkiksi juuri Kiina, taas ovat kestäneet talouskriisin tyrskyissä paremmin."


Että näin. Allekirjoittanut kuuli huhuja tällaisista neuvotteluista jo 2006, mutta nyt se on ilmeisesti julkista.

Kun järjestelmäkriisi laukeaa, mikä on dollarin arvo?

Dollarivetoisen maailmantalousjärjestelmän loppu on pian käsillä.

Ainoa asia, mikä pitää nykyistä USA-johtoista talousjärjestelmää ja dollaria vielä pinnalla, on dollarin sidos öljyyn. Kun dollari hinnoitellaan öljyssä, öljyn arvo toimii dollarin arvon takeena.

Mitä todellisia takeita dollarin arvolla sitten olisi? Normaalisti valuutan arvo lasketaan siten, että otetaan lukuun kyseistä valuuttaa painavan maan kulta- ja jalometallivarannot, kyseisen maan pörsseissä, pankeissa ja rahoituslaitoksissa olevien talletusten ja sijoitusten arvo, maan teollisuuslaitosten, kiinteistöjen ja julkisen infrastruktuurin arvo, valtion alueella olevat raaka-ainevarannot, jne. Tämä talouden kokonaisarvo jaetaan sitten maan keskuspankin liikkeelle painaman valuutan määrällä, jolloin saadan yhden valuuttayksikön reaaliarvo. Tämän reaaliarvon päälle tulee vielä luottamuslisä, eli se valuutan arvostus ja luottamus kansainvälisessä valuuttakaupassa, mikä ilmenee valuutan hintana suhteessa muihin valuuttoihin. Dollarin arvosta suurin osa on tätä luottamuslisää.

Dollarin todellista reaaliarvoa ei ole voitu luotettavasti laskea enää kevään 2006 jälkeen. Tuolloin USA:n keskuspankki lakkasi julkaisemasta niinsanottua M3-tunnuslukua, joka kertoo, miten paljon valuuttaa on liikenteessä. Pankki teki tämän sen takia, että se pelkäsi dollarin reaaliarvon alhaisuuden vaikuttavan valuutan luottoarvoon.

Vuonna 1991 dollarilla oli edellä laskettua "reaaliarvoa" eli lueteltuja erilaisia arvon takeita noin 30 centtiä yhtä liikenteessä olevaa dollaria kohti (0,3$ / 1$), oli sitten kyseessä virtuaaliraha tai paperiversio.

Vuonna 2000 dollarin "reaaliarvo" oli noin 10 centtiä per taala (0,1$ / 1$).

Viime syksynä dollarin reaaliarvon arvioitiin olevan noin 1 centti per taala (0,01$ / 1$).

Tämän hetken tilannetta ei tiedä muut kuin USA:n keskuspankki, mutta kun ottaa huomioon sen, että FED on puskenut lisätaaloja markkinoille kuin viimeistä päivää, varsinkin pankkikriisiä helpottaakseen, tilanne on paljon pahempi. Noista kolmesta vuosiluvusta ja arvoista voi kyllä laskea taalan reaaliarvosta osviittaa antavan funtiokäyrän. Itse näin maallikkona arvelisin, että öljystä ja luottolisästä riippumaton reaaliarvo heiluu jossain 0,4:n ja 0,6 centtiä/dollari välillä (0,004 - 0,006$ / 1$).

KUN dollarin luottamus loppuu ja kun OPEC luopuu dollarikannastaan, taala muuttuu vessapaperiksi. Nyt 2 dollaria maksava hampurilainen maksaa sen jälkeen yli 200 dollaria. Tämän hetken maallikkoarvioni mukaisella reaaliarvolla hinta heiluisi jossain 360-500 dollarin välissä per hamppari, mikäli hampurilaisia tuossa tilanteessa enää olisi edes myytävänä. Sen näkee sitten, kun rymähtää.

Dollarin päivät ovat pian luetut.

USA sopi erikoisjärjestelystä Iranin kanssa saadakseen öljyn hinnan väliaikaisesti alemmas ennen presidentinvaaleja

Tiedustelulähteiden mukaan USA on tehnyt diilin Iranin kanssa saadakseen öljyn hinnan väliaikaisesti alemmas ennen maan presidentinvaaleja. USA on käynyt pari viikkoa sitten salaisia neuvotteluja Iranin kanssa vähentääkseen jännitystä ja saadakseen öljyn hintaa väliaikaisesti alemmas.

"These talks between the US and Iranian delegations, representing President George W. Bush and Iranian supreme ruler Ayatollah Ali Khamenei, have yielded ad hoc understandings on controversial issues. One is an agreement not to allow the price of oil to rocket past $150 the barrel."

Nyt käynnissä oleva yllättävä diplomaattinen vuoropuhelu ja oireet suhteiden lievittämisestä Iranin kanssa ovat sopimuksen seurausta. Sopimus on kuitenkin väliaikainen, eikä se sido kumpaakaan maata pitemmällä tähtäimellä.

Nyt nähty öljyn hinnan lasku on seurausta tehdystä sopimuksesta ja sitä seuranneesta jännityksen lieventymisestä. Tilanne on kuitenkin väliaikainen sillä Iranin OPEC-edustajan mukaan sota Lähi-idässä nostaisi öljyn hinnan yli 500 dollariin tynnyriltä:

"Iranin Opec-edustaja pitää mahdollisena, että öljyn hinta voisi singota viiteensataan dollariin barrelilta, jos alueella syttyisi sota. […]

’–Jos dollarin arvo jatkaa laskuaan ja poliittinen kriisi pahenee, hinta voi nousta aina 500 dollariin asti’, Mohammad Ali Khatibi sanoi Shahrvand-e-Emrooz -lehdessä.

Kysymys koski ennusteita, joiden mukaan öljy voisi kallistua 200 dollariin tynnyriltä kahdessa kolmessa vuodessa. Raakaöljyn hinta on pudonnut kahdessa viikossa yli 24 dollaria, kun ennätyskorkea hinta on runnonut kysyntää alas. […]

Khatibin mukaan öljynvienti on vaarassa, jos Iranin kiistelty ydinohjelma laukaisee aseellisen hyökkäyksen maahan. Hän sanoi, että alueella sotiminen haittaa paitsi Iranin, myös koko Lähi-Idän öljyn pääsyä markkinoille.

’-Siinä tapauksessa hinta ei nouse vaan räjähtää’, hän sanoi.

Noin neljäkymmentä prosenttia Persianlahden öljykuljetuksista lähtee maailmalle Hormuzin salmesta Iranin eteläpuolelta. Teheran on uhannut aloittaa kuljetusten säännöstelyn, jos alueelle hyökätään. Naapurimaita se on uhannut kostolla, jos ne osallistuvat hyökkäykseen."

Eli tilanne on edelleen kulissien takana pohjimmiltaan entisellään. USA:n republikaanihallinto on kuitenkin onnistunut pelaamaan tilanteen talouden kannalta helpommaksi puolueen presidenttiehdokkaan McCainin läpimenoa silmällä pitäen.

Saman suuntaisesti asiaa arvioi myös Valkoisen Talon puhemies Sean McCormack, joka arvelee, että liennytyksessä julkisessa suhtautumisessa Iranian kohtaan on kyse vain pienestä muutoksesta diplomaattisessa taktiikassa, ei niinkään USA:n strategiassa. Asiaan vaikutti myös presidenttiehdokas Barack Obaman taannoinen kannaotto, että hän haluaisi aloittaa suorat diplomaattiset keskustelut Iranin kanssa, ja näin ollen kyseessä olisi myös republikaanihallinnon vastaus Obaman esittämään haaseeseen.