En ensin aikonut, mutta laitanpa sittenkin oman lusikankärkeni eduskunta-avustaja Helena Erosen laukaisemaan hihamerkkisoppaan.
Ensinnäkin huumori on taitolaji. Kaikki eivät sitä ymmärrä, varsinkaan useat poliitikot sekä median edustajat. Erityisesti Turun Sanomien toimittajilla on asiassa petraamisen paikka.
Jokainen, jonka älykkyysosamäärä on suurempi kuin keskiverto kissalla, tajuaa kyllä Erosen jutun luettuaan, että kyse on huumorista ja sen alalajista nimeltä sarkasmi.
Asian innoittamana ajattelin vaatia toimittajille velvollisuutta kantaa hihamerkkiä, joka varoittaa normaaleja ihmisiä siitä, että merkin kantajan ÄO on vaarallisen alhainen. Hihamerkin kantamisesta saisivat vapautuksen vain ne toimittajat, joiden ÄO olisi todennettu testein korkeammaksi kuin naapurin kissalla.
Luonnostelin jo mielessäni merkkiä, jossa olisi kuva aasista joka syö iloisesti omaa paskaansa. Sitten sain toisenlaisen idean. Eräs ystäväni aikoinaan kertoi, että hänen ollessan lukiossa, luokalle kävi luennoimassa Mensan edustajia kertomassa älykkyysmittauksista. He kertoivat myös, että avomaakurkun ÄO on 4 ja kissan 24 (tosin toinen lähde sanoo kissan keskimääräiseksi ÄO:ksi 25).
En nyt kuitenkaan halua arvioida sellaisten ihmisten älykkyyttä, jotka kuvittelevat, että muiden kuin ihmisten älykkyysosamääriä voidaan tutkia ihmisille tarkoitetuilla testeillä. Sen sijaan totean tuomionani, että useilla toimittajilla älykkyysosamäärä vaikuttaisi jäävän alemmaksi kuin naapurin kissalla, joillain jopa alemmaksi kuin viidellä avomaakurkulla yhteensä.
Siksi ehdotan toimittajille hihamerkkiä, jossa on kuva viidestä avomaakurkusta, taustalla Turun Sanomien pääkonttori, ja alla varoitusteksti: "Varoitus! ÄO:ni on alhaisempi kuin näillä vihanneksilla".
P.S. Linkkisuositus
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toimittajat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toimittajat. Näytä kaikki tekstit
torstai 12. huhtikuuta 2012
tiistai 17. tammikuuta 2012
Tiivistetysti taloustilanteesta ja sisäpiirihuhu vaaleista
Eurooppa Romahtaa
Eurooppa on mahdottoman edessä.
Kuten olen ennenkin sanonut, edessä on kolme vaihtoehtoa, ja päivä päivältä vain nämä kolme vaihtoehtoa näyttävät selvemmin ainoilta:
1. Rahaliitto hajoaa, kun kriisimaat suostutellaan/pakotetaan ulos EMU:sta, jolloin EU hajoaa.
2. Rahaliitto hajoaa, kun Saksa saa tarpeekseen ja lähtee EMU:sta, jolloin EU hajoaa.
3. Rahaliitto pysyy kasassa, mutta koko Euroopasta tulee ensi vuosikymmenellä taantuva kehitysalue, uusi Brasilia, tosin ilman luonnonvaroja ja kukoistavaa maataloutta.
Siinäpä tiivistetysti. Kävin niin tain näin, edessä on lama – väistämättä ja joka tapauksessa.
Vaihtoehto 1 olisi vähiten huono Suomen ja Pohjolan kannalta pitemmällä juoksulla.
Vaihtoehto 2 on toiseksi vähiten huono, mutta tuo mukanaan valtavan geopoliittisten voimasuhteiden muutoksen, joka vie maamme sekä taloudellisesti että poliittisesti takaisin Venäjän ja muodostuvan Euraasian Unionin kainaloon, joko hyvällä tai pahalla. Geopoliittisista ja taloudellisista syistä myös Saksan, Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan taloudellisen kasvot kääntyvät enemmän itään.
Huonoin vaihtoehto 3 takaisi sen, että Suomen valtiollinen olemassaolo lakkaisi täysin ja lastenlastemme elintaso tulee olemaan sama kuin sademetsän intiaaneilla.
Että sellaista.
Presidentinvaalien taustapeli kulissien takana
Mutta sitten vaaleihin. Välitänpä näin julkisesti mielestäni luotettavan sisäpiirihuhun.
Keskustelin toissa viikolla pitkään puhelimessa erään luotettavan tuttavani kanssa. Hän on kuudettakymmentä juokseva ex-toimittaja, jolla on hyvät suhteet moniin entisiin kollegoihinsa useissa valtakunnallisissa medioissa, maakuntalehdissä, ja useissa poliittisissa puoluelehdissä.
Hän kertoi kyselleensä vaalitilanteesta ja suhtautumisesta ehdokkaisiin entisiltä kollegoiltaan, sillein vähän vaivihkaa.
Tulos oli aika mielenkiintoinen. Kaikkialta tuli lopulta sama viesti:
Toimittajia on ilmeisesti evästetty olemaan heittämättä vaalien ensimmäisellä kierroksella liiemmälti lokaa Paavo Väyrystä vastaan, vaikka aihetta ja ainesta riittäisi kunnon paskamyrskyyn, jotta varmistettaisiin, ettei Soini pääse 2. kierrokselle. Sen sijaan Soinia kohtaan varauksia ei ole annettu, ja kiusata saa.
Tämä ilmiselvä asia, jonka näkee selvästi kun median suhtautumista seuraa, sai ystäväni sitä tiedustellessa ex-kollegoiltaan, mielenkiintoisen mutta järkeenkäyvän selityksen:
Tarkoitus on kaikin mahdollisin keinoin estää Soinin pääsy 2. kierrokselle. Niinistöä vastaan 2. kierrokselle halutaan mieluiten Haavisto, tai edes Väyrynen, mutta ei missään nimessä Soinia. Lokasingot Väyrystä vastaan laukaistaan vasta 2. kierroksella, jos hän sinne pääsee. Väyrystä odottaa mm. hiillostus ”maanpetoksellisesta toiminnasta” 80-luvulla, ynnä muutama taloudellinen kupru ja ketkuilu, joista ollaan oltu tällä välin hys hys. Väyrynen on kuulemma vastaehdokkaista helpointa ampua alas 2. kierroksella, ja varmistaa Niinistön voitto.
Kokoomuksessa kuulemma pelätään, että jos Soini pääsisi 2. kierrokselle Niinistöä vastaan, tilanne voisi tulla tiukaksi, koska Niinistö Soinin palloihin vastatessaan joutuisi suoraan ottamaan kantaa asioihin, joita hän on väistellyt ja joihin hän ei halua ottaa selvästi kantaa tai ei halua kertoa rehellisesti mielipidettään, koska se laskisi hänen kannatustaan.
Eli todellisuudessa Kokoomuksessa on arvioitu, toisin kuin gallupit väittävät, että Haaviston sijaan toisella kierroksella Soini tekisi Niinistön voittomarginaalin pienimmäksi. Tilanne saattaisi olla jopa hieman tiukka. Kulissien takana ei haluta tällä kertaa riskeerata mitään, johtuen Euroopan pahasta tilanteesta.
Ex-toimittajatuttuni sanoi, että kun maakuntalehtien ja HS:n piirien lisäksi myös kahden eri toisilleen vastakkaisen puoluelehdenkin toimittajat antoivat ymmärtää tilanteen olevan se, että näin on tilanne, joten kyseessä on pakko olla jokin monet mediat kattava ”yhteisymmärrys” tai ”sopimus” kulissien takana.
Sama tuttavani kertoi myös, että loppujen lopuksi mediakonsernien huipulla on yllättävän pienet piirit, missä asioita voidaan ohjailla, jos tarvetta sellaiseen ilmenee.
Että sellaista. Ja näin siis sisäpiirihuhu. Tiedän, että tämä näyttää nyt sellaselta "katkeroituneen persun mielikuvitukselliselta salaliittoteorialta", mutta tarina ei ole minun ja luotan ystävääni.
Analyysia
Takavuosina 90-luvulla Väyrynen valitteli, että häntä vastaan käytiin ”mediapeliä”. Tällä kertaa mediapeli näyttää pelaavan Väykän pussiin, mutta vain 1. kierroksella.
No, ensimmäiseen vaalipäivään on aikaa viikko, Soinin kannatus heiluu 9%:n tuntumassa, eli median kampanja näyttää onnistuneen. Näin meitä taas viedään.
Haaviston kohdallahan tilanne on selkeä: Haavisto 2. kierroksella olisi varma niitti sille, että keskustalaiset ja perussuomalaiset, sekä monet demarit äänestäisivät Niinistöä, ja hän voittaisi, mutta kuulemma kulissien takana Väyrystä pidetään vielä varmempana niittinä Niinistön voitolle. Sen verta ilkeää, mutta totuudenmukaista lokaa, on kuulemma jemmassa.
Itsekin voisin äänestää Väyrystä 2. kierroksella, mutta jos vastassa on Haavisto, jään kotiin. Tai menen kiusallani ja protestina piirtämään numeron 3 lappuun myös toisella kierroksella.
Niinistön äänestäminen on minulle yhtä mahdotonta kuin Haaviston äänestäminen.
--------------------
--------
----
P.S. Saksalaisen kaasuyhtiö Linden toimitusjohtaja Wolfgang Reitzle on julkisesti kertonut mielipiteensä euron kriisistä. Spiegel-lehden haastattelussa Reitzle sanoo, että ”jos kriisimaiden kurinpito ei toimi, Saksan täytyy lähteä eurosta”. Vaihtoehtona Reitzle tarjoaa D-markkaa tai pohjoista euroa.
Saksalaisen teollisuusyhtymä BDI:n entinen johtaja Hans-Olaf Henkel arvelee muidenkin ylempien johtajien olevan salaa Reitzlen kanssa samaa mieltä. Henkel on kuullut vastaavia mielipiteitä Saksan tilanteesta ”jo pitkän aikaa”. Linden toimitusjohtaja ei tule olemaan ”viimeinen henkilö, joka julkisesti kertoo ajatuksiaan yhteisvaluutan vaihtoehdoista”, Henkel sanoi Handelsblattin haastattelussa.
Eurooppa on mahdottoman edessä.
Kuten olen ennenkin sanonut, edessä on kolme vaihtoehtoa, ja päivä päivältä vain nämä kolme vaihtoehtoa näyttävät selvemmin ainoilta:
1. Rahaliitto hajoaa, kun kriisimaat suostutellaan/pakotetaan ulos EMU:sta, jolloin EU hajoaa.
2. Rahaliitto hajoaa, kun Saksa saa tarpeekseen ja lähtee EMU:sta, jolloin EU hajoaa.
3. Rahaliitto pysyy kasassa, mutta koko Euroopasta tulee ensi vuosikymmenellä taantuva kehitysalue, uusi Brasilia, tosin ilman luonnonvaroja ja kukoistavaa maataloutta.
Siinäpä tiivistetysti. Kävin niin tain näin, edessä on lama – väistämättä ja joka tapauksessa.
Vaihtoehto 1 olisi vähiten huono Suomen ja Pohjolan kannalta pitemmällä juoksulla.
Vaihtoehto 2 on toiseksi vähiten huono, mutta tuo mukanaan valtavan geopoliittisten voimasuhteiden muutoksen, joka vie maamme sekä taloudellisesti että poliittisesti takaisin Venäjän ja muodostuvan Euraasian Unionin kainaloon, joko hyvällä tai pahalla. Geopoliittisista ja taloudellisista syistä myös Saksan, Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan taloudellisen kasvot kääntyvät enemmän itään.
Huonoin vaihtoehto 3 takaisi sen, että Suomen valtiollinen olemassaolo lakkaisi täysin ja lastenlastemme elintaso tulee olemaan sama kuin sademetsän intiaaneilla.
Että sellaista.
Presidentinvaalien taustapeli kulissien takana
Mutta sitten vaaleihin. Välitänpä näin julkisesti mielestäni luotettavan sisäpiirihuhun.
Keskustelin toissa viikolla pitkään puhelimessa erään luotettavan tuttavani kanssa. Hän on kuudettakymmentä juokseva ex-toimittaja, jolla on hyvät suhteet moniin entisiin kollegoihinsa useissa valtakunnallisissa medioissa, maakuntalehdissä, ja useissa poliittisissa puoluelehdissä.
Hän kertoi kyselleensä vaalitilanteesta ja suhtautumisesta ehdokkaisiin entisiltä kollegoiltaan, sillein vähän vaivihkaa.
Tulos oli aika mielenkiintoinen. Kaikkialta tuli lopulta sama viesti:
Toimittajia on ilmeisesti evästetty olemaan heittämättä vaalien ensimmäisellä kierroksella liiemmälti lokaa Paavo Väyrystä vastaan, vaikka aihetta ja ainesta riittäisi kunnon paskamyrskyyn, jotta varmistettaisiin, ettei Soini pääse 2. kierrokselle. Sen sijaan Soinia kohtaan varauksia ei ole annettu, ja kiusata saa.
Tämä ilmiselvä asia, jonka näkee selvästi kun median suhtautumista seuraa, sai ystäväni sitä tiedustellessa ex-kollegoiltaan, mielenkiintoisen mutta järkeenkäyvän selityksen:
Tarkoitus on kaikin mahdollisin keinoin estää Soinin pääsy 2. kierrokselle. Niinistöä vastaan 2. kierrokselle halutaan mieluiten Haavisto, tai edes Väyrynen, mutta ei missään nimessä Soinia. Lokasingot Väyrystä vastaan laukaistaan vasta 2. kierroksella, jos hän sinne pääsee. Väyrystä odottaa mm. hiillostus ”maanpetoksellisesta toiminnasta” 80-luvulla, ynnä muutama taloudellinen kupru ja ketkuilu, joista ollaan oltu tällä välin hys hys. Väyrynen on kuulemma vastaehdokkaista helpointa ampua alas 2. kierroksella, ja varmistaa Niinistön voitto.
Kokoomuksessa kuulemma pelätään, että jos Soini pääsisi 2. kierrokselle Niinistöä vastaan, tilanne voisi tulla tiukaksi, koska Niinistö Soinin palloihin vastatessaan joutuisi suoraan ottamaan kantaa asioihin, joita hän on väistellyt ja joihin hän ei halua ottaa selvästi kantaa tai ei halua kertoa rehellisesti mielipidettään, koska se laskisi hänen kannatustaan.
Eli todellisuudessa Kokoomuksessa on arvioitu, toisin kuin gallupit väittävät, että Haaviston sijaan toisella kierroksella Soini tekisi Niinistön voittomarginaalin pienimmäksi. Tilanne saattaisi olla jopa hieman tiukka. Kulissien takana ei haluta tällä kertaa riskeerata mitään, johtuen Euroopan pahasta tilanteesta.
Ex-toimittajatuttuni sanoi, että kun maakuntalehtien ja HS:n piirien lisäksi myös kahden eri toisilleen vastakkaisen puoluelehdenkin toimittajat antoivat ymmärtää tilanteen olevan se, että näin on tilanne, joten kyseessä on pakko olla jokin monet mediat kattava ”yhteisymmärrys” tai ”sopimus” kulissien takana.
Sama tuttavani kertoi myös, että loppujen lopuksi mediakonsernien huipulla on yllättävän pienet piirit, missä asioita voidaan ohjailla, jos tarvetta sellaiseen ilmenee.
Että sellaista. Ja näin siis sisäpiirihuhu. Tiedän, että tämä näyttää nyt sellaselta "katkeroituneen persun mielikuvitukselliselta salaliittoteorialta", mutta tarina ei ole minun ja luotan ystävääni.
Analyysia
Takavuosina 90-luvulla Väyrynen valitteli, että häntä vastaan käytiin ”mediapeliä”. Tällä kertaa mediapeli näyttää pelaavan Väykän pussiin, mutta vain 1. kierroksella.
No, ensimmäiseen vaalipäivään on aikaa viikko, Soinin kannatus heiluu 9%:n tuntumassa, eli median kampanja näyttää onnistuneen. Näin meitä taas viedään.
Haaviston kohdallahan tilanne on selkeä: Haavisto 2. kierroksella olisi varma niitti sille, että keskustalaiset ja perussuomalaiset, sekä monet demarit äänestäisivät Niinistöä, ja hän voittaisi, mutta kuulemma kulissien takana Väyrystä pidetään vielä varmempana niittinä Niinistön voitolle. Sen verta ilkeää, mutta totuudenmukaista lokaa, on kuulemma jemmassa.
Itsekin voisin äänestää Väyrystä 2. kierroksella, mutta jos vastassa on Haavisto, jään kotiin. Tai menen kiusallani ja protestina piirtämään numeron 3 lappuun myös toisella kierroksella.
Niinistön äänestäminen on minulle yhtä mahdotonta kuin Haaviston äänestäminen.
--------------------
--------
----
P.S. Saksalaisen kaasuyhtiö Linden toimitusjohtaja Wolfgang Reitzle on julkisesti kertonut mielipiteensä euron kriisistä. Spiegel-lehden haastattelussa Reitzle sanoo, että ”jos kriisimaiden kurinpito ei toimi, Saksan täytyy lähteä eurosta”. Vaihtoehtona Reitzle tarjoaa D-markkaa tai pohjoista euroa.
Saksalaisen teollisuusyhtymä BDI:n entinen johtaja Hans-Olaf Henkel arvelee muidenkin ylempien johtajien olevan salaa Reitzlen kanssa samaa mieltä. Henkel on kuullut vastaavia mielipiteitä Saksan tilanteesta ”jo pitkän aikaa”. Linden toimitusjohtaja ei tule olemaan ”viimeinen henkilö, joka julkisesti kertoo ajatuksiaan yhteisvaluutan vaihtoehdoista”, Henkel sanoi Handelsblattin haastattelussa.
Tunnisteet:
EU:n hajoaminen,
EU:n romahdus,
lama,
mediapeli,
mediat,
Paavo Väyrynen,
Pekka Haavisto,
Presidentinvaalit 2012,
Sauli Niinistö,
superlama,
talouskriisi,
Timo Soini,
toimittajat
maanantai 13. joulukuuta 2010
Terrorismi, tekopyhyys ja aatteellinen sokeus
No niin, terrorismi on aktivoitunut Ruotsin maaperällä. Sanon terrorismi, sillä terroristit sinänsähän ovat olleet maassa aktiivisia jo pitempään. Tällainen väkivalta on luonnollisesti erittäin tuomittavaa, se on selvää.
Mutta se mikä tässä asiassa ottaa pattiin on se yli järjen käyvä tekopyhyys, jolla Ruotsin media, ja osin suomalaisetkin journalistit, ovat jälleen kerran reagoineet tapahtuneeseen. Väkivalta ja terrorismi on kyllä tuomittu, mutta lähes samaan hengenvetoon on kauhisteltu ja pelätty sitä, että ”Kamalaa kun nyt rasismi ja islamofobia saavat tuulta alleen”.
Yrittämällä kääntää huomion ja islamismin vastavoimiin ja ”suvaitsemattomiin” media ikään kuin pyytelee terroristeilta anteeksi sitä, että on uskallettu olla niinkin selkärankaisia, että on tehty oikein ja tuomittu terrorismi sekä väkivalta.
Toimittajat istuvat näppäimistöjensä äärellä, poliittisen korrektiuden jäätävä nyrkki perseessään ja kylmä hiki otsalla, miettien kuumeisesti keinoja, että miten tämäkin tapaus saataisiin käännettyä rasistien ja suvaitsemattomien, tai vähintäänkin valkoisen miehen ja länsimaisen imperialismin syyksi. Sitä kun ei haluta eikä uskalleta myöntää, että syyt löytyvät maahanmuuttopolitiikasta sekä terrorismin taustalla kummittelevasta, uskontoa esittävästä totalitaristisesta ideologiasta.
Tilanne muistuttaa tältä osin Ketosen ja Myllyrinteen sketsiä, jossa hiihtäjä syyttää dopingin käytöstä natseja, kun ei itse pysty myöntämään, että vika löytyy omalta tililtä: ”Natsit. Ne on paljon kaikenlaista pahaa saanu aikaan ja nyt myös tämän”.
Sama selkärangaton tekopyhyys ilmeni äsken Tampereen joukkomurhan yhteydessä; Niin kauan kuin syylliseksi epäiltiin (lue: toivottiin) rasistisin motiivein liikkeillä ollutta suomalaista, pidettiin yllä kovaa kohua. Kun syylliseksi hirvittävään terroritekoon, murhapolttoon, paljastui maahanmuuttaja, älämölö vaikeni, ja porukalta meni kieli solmuun, että ”perhana sentään kun kustiin omille nilkoille”. Tahtomattaan rasismikouhkaajat kusivat bensaa maahanmuuttokriittisyyden liekkeihin.
Kun Tampereen polttojoukkomurhaa ei saatukaan valkoisen rasistin syyksi, koitettiin tapaus nopeasti painaa alas, samoin kuin aikoinaan Sellon tapaus, ettei vaan rasismi tai maahanmuuttokriittisyys, tai suomeksi sanottuna yleensäkään mikään niin kutsuttujen mokuttajien aatteelliseen agendaan nähden vastakkainen näkemys, saisi lisänostetta.
Myös Uuden Suomen blogipalvelussa tapahtunut James Hirvisaaren blogin sensurointi edustaa osittain samaa tekopyhää linjaa, huolimatta hänen kärjistävästä tyylistään esittää asia. Kun syyttävä sormi osoittaa juuri sinne minne sen pitääkin, eli ns. mokuttajiin tai suvaitsvaistoon, jotka holtittomalla maahanmuuttopolitiikalla ja totalitaristisen ideologian myötäilyllä ovat vähintäänkin osasyyllisiä siihen, että islamilainen terrorismi on päässyt juurtumaan Euroopan maaperälle, niin seuraa jo tutuksi tullut kukkahattuinen selkäydinreaktio, joka vaivaa toimittajien ohella koko eliittiä: Kyvyttömyys ja haluttomuus nähdä omassa ruusuisessa maailmankuvassa mitään vikaa ja väärä johtaa siihen, että Väärä mielipide™ sensuroidaan.
On mielenkiintoista seurata, miten tämä vaikuttaa Suomen vaaleihin. Ruotsissa aletaan varmaan aika pian syyllistämään terrori-iskuista vähän maahanmuuttoa kohtaan kriittistymään päin ollutta ilmapiiriä ja Ruotsidemokraatteja, että he ovat silkalla olemassaolollaan saaneet terroristit provosoitumaan. Maan Afganistan politiikkahan, terroristien maahanmuutto tai ainakaan monikulturismi ei tietenkään voi olla syynä, vai mitä? Ja tästä on vain pieni loikka siihen, että joku Suomessakin yrittää pelata tätä korttia persuja vastaan, tyyliin: ”Teidän vika jos täälläkin joskus paukkuu, kun olette aikaan saaneet maahanmuuttovastaisen ilmapiirin”, tms.
Muuten, Islamin mukaan päivän sana eli tekopyhyys, arabiaksi munafaqah, on kuolemalla rangaistava synti. Jos siis yksittäinen tekopyhä mokuttaja on uussuomenkielisesti ilmaistuna munafakki, saavat selkärangattomat munafakit islamistisen terrorismin levitessä lopulta sen, mitä ovat omalla politiikallaan ja toimillaan kerjänneet.
-----------
-----
--
P.S. Munafaqah toimii myös englanniksi, myös street talkilla:
-Yo munafakaz!
Myös äänneasu munafag on lähellä..
Mutta se mikä tässä asiassa ottaa pattiin on se yli järjen käyvä tekopyhyys, jolla Ruotsin media, ja osin suomalaisetkin journalistit, ovat jälleen kerran reagoineet tapahtuneeseen. Väkivalta ja terrorismi on kyllä tuomittu, mutta lähes samaan hengenvetoon on kauhisteltu ja pelätty sitä, että ”Kamalaa kun nyt rasismi ja islamofobia saavat tuulta alleen”.
Yrittämällä kääntää huomion ja islamismin vastavoimiin ja ”suvaitsemattomiin” media ikään kuin pyytelee terroristeilta anteeksi sitä, että on uskallettu olla niinkin selkärankaisia, että on tehty oikein ja tuomittu terrorismi sekä väkivalta.
Toimittajat istuvat näppäimistöjensä äärellä, poliittisen korrektiuden jäätävä nyrkki perseessään ja kylmä hiki otsalla, miettien kuumeisesti keinoja, että miten tämäkin tapaus saataisiin käännettyä rasistien ja suvaitsemattomien, tai vähintäänkin valkoisen miehen ja länsimaisen imperialismin syyksi. Sitä kun ei haluta eikä uskalleta myöntää, että syyt löytyvät maahanmuuttopolitiikasta sekä terrorismin taustalla kummittelevasta, uskontoa esittävästä totalitaristisesta ideologiasta.
Tilanne muistuttaa tältä osin Ketosen ja Myllyrinteen sketsiä, jossa hiihtäjä syyttää dopingin käytöstä natseja, kun ei itse pysty myöntämään, että vika löytyy omalta tililtä: ”Natsit. Ne on paljon kaikenlaista pahaa saanu aikaan ja nyt myös tämän”.
Sama selkärangaton tekopyhyys ilmeni äsken Tampereen joukkomurhan yhteydessä; Niin kauan kuin syylliseksi epäiltiin (lue: toivottiin) rasistisin motiivein liikkeillä ollutta suomalaista, pidettiin yllä kovaa kohua. Kun syylliseksi hirvittävään terroritekoon, murhapolttoon, paljastui maahanmuuttaja, älämölö vaikeni, ja porukalta meni kieli solmuun, että ”perhana sentään kun kustiin omille nilkoille”. Tahtomattaan rasismikouhkaajat kusivat bensaa maahanmuuttokriittisyyden liekkeihin.
Kun Tampereen polttojoukkomurhaa ei saatukaan valkoisen rasistin syyksi, koitettiin tapaus nopeasti painaa alas, samoin kuin aikoinaan Sellon tapaus, ettei vaan rasismi tai maahanmuuttokriittisyys, tai suomeksi sanottuna yleensäkään mikään niin kutsuttujen mokuttajien aatteelliseen agendaan nähden vastakkainen näkemys, saisi lisänostetta.
Myös Uuden Suomen blogipalvelussa tapahtunut James Hirvisaaren blogin sensurointi edustaa osittain samaa tekopyhää linjaa, huolimatta hänen kärjistävästä tyylistään esittää asia. Kun syyttävä sormi osoittaa juuri sinne minne sen pitääkin, eli ns. mokuttajiin tai suvaitsvaistoon, jotka holtittomalla maahanmuuttopolitiikalla ja totalitaristisen ideologian myötäilyllä ovat vähintäänkin osasyyllisiä siihen, että islamilainen terrorismi on päässyt juurtumaan Euroopan maaperälle, niin seuraa jo tutuksi tullut kukkahattuinen selkäydinreaktio, joka vaivaa toimittajien ohella koko eliittiä: Kyvyttömyys ja haluttomuus nähdä omassa ruusuisessa maailmankuvassa mitään vikaa ja väärä johtaa siihen, että Väärä mielipide™ sensuroidaan.
On mielenkiintoista seurata, miten tämä vaikuttaa Suomen vaaleihin. Ruotsissa aletaan varmaan aika pian syyllistämään terrori-iskuista vähän maahanmuuttoa kohtaan kriittistymään päin ollutta ilmapiiriä ja Ruotsidemokraatteja, että he ovat silkalla olemassaolollaan saaneet terroristit provosoitumaan. Maan Afganistan politiikkahan, terroristien maahanmuutto tai ainakaan monikulturismi ei tietenkään voi olla syynä, vai mitä? Ja tästä on vain pieni loikka siihen, että joku Suomessakin yrittää pelata tätä korttia persuja vastaan, tyyliin: ”Teidän vika jos täälläkin joskus paukkuu, kun olette aikaan saaneet maahanmuuttovastaisen ilmapiirin”, tms.
Muuten, Islamin mukaan päivän sana eli tekopyhyys, arabiaksi munafaqah, on kuolemalla rangaistava synti. Jos siis yksittäinen tekopyhä mokuttaja on uussuomenkielisesti ilmaistuna munafakki, saavat selkärangattomat munafakit islamistisen terrorismin levitessä lopulta sen, mitä ovat omalla politiikallaan ja toimillaan kerjänneet.
-----------
-----
--
P.S. Munafaqah toimii myös englanniksi, myös street talkilla:
-Yo munafakaz!
Myös äänneasu munafag on lähellä..
Tunnisteet:
aatteellinen sokeus,
islam,
islamismi,
James Hirvisaari,
media,
munafagah,
Ruotsidemokraatit,
selkärangattomuus,
tekopyhyys,
terrorismi,
toimittajat,
Tukholman terrori-iskut,
vaalit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
