keskiviikko 30. marraskuuta 2011
Kevyt heitto: Suurlama ja suursotia- Maailma menee 30-luvun malliin?
2009 talous romahti. Sen jälkeen alkoi pörssinousu. Loppuvuodesta luultiin, että se oli siinä. 2011 alkoi rytistä uudestaan, vielä pahemmin, eikä siitä niin vain noustakaan. Alas mennään vielä pari vuotta, ainakin 2013 asti. X prosenttia maailman valtioista ja pankeista menee konkurssiin. Alueelliset suursodat alkavat vuosikymmenen lopulla, ja kriisistä selvinneiden taloustoimijoiden pörssiarvot pääsevät loppuvuoden -08 tasolle vasta 2024 - alueellisten suursotien jälkeen ja sotien ansiosta? Sotien jälkeen maailman geopoliittinen asetelma muuttuu totaalisesti; syntyy alueellisten unionien hallitsema maailma, ja niistä muodostuva uusi maailmanjärjestö, Maailman Unioni?
Who knows...
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Ålandsbankenin Törnqvist: "Suomi - Pelasta itsesi!"
-------------------------------------------
"SUOMI - PELASTA ITSESI
Törnqvistin mukaan edennyt jo niin pitkälle, ettei tukipaketeista enää ole apua.
”Kaikki kertoo, että tilanne Euroopassa ei ole vakaa. Edessä on katastrofi.”
Siksi Suomen pitää keskittyä itsensä pelastamiseen. Uusiin tukijärjestelyihin ei kannata sitoutua, koska jokainen takauslupaus vetää Suomenkin entistä syvemmälle velkasuohon.
Kysymys on puhtaasta matematiikasta.
Suomi ottaa ensi vuonna uutta velkaa seitsemän miljardia euroa. Jos Suomi jatkaa samaa latua vielä pari vuotta ja antaa samalla uusia tukilupauksia ympäri Eurooppaa, edessä on umpikuja. Käy kuten Kreikassa – Suomi joutuu markkinoiden armoille.
”Pian markkinat päättävät, mitä me Suomessa teemme”, Törnqvist varoittaa."
-------------------------------------------
Ja uusin LEAP on myös linkkaamisen arvoinen.
"The context singularly lends itself: social explosions, political paralysis and / or instability, return to the global recession, fear over banks, currency war, the disappearance of more than ten trillion USD in ghost-assets in three months, widespread lasting and rising unemployment... "
maanantai 31. lokakuuta 2011
Lama ja Geopoliittinen ilmastonmuutos - Suursota ja unionijärjestelmät
torstai 20. lokakuuta 2011
The Guardian: Vakausrahasto 2000 miljardiseksi - Seuraukset Suomelle?
Ja kaikki tämä raha menee. Kyse ei ole enää vain takauksista, vaan siitä, että Euroopan pankit vaativat pelkästään ensi vuonna apua tuon 2000 miljardia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi joutuu ottamaan ensi vuonna 36 miljardin lisävelan, joka nostaa Suomen valtionvelan 113,5 miljardiin euroon. Kun valtio ottaa muutakin velkaa 7 mrd, nousisi valtion velka vuonna 2012 siis 121,5 mrd:in ja velan osuus BKT:stä n. 67,4%:iin. Voitte arvailla mitä jo tämä tarkoittaa koroille ja velanhoitokustannuksille.
Eikä tässä ole vielä huomioitu tulevaisuutta ja laman takia lähivuosina edessä olevaa BKT:n tiputusta. Viralliset arviot tällä hetkellä ovat, että lama syö BKT:stämme n. -10% tai jopa -15%. Väitän, että menee enemmänkin, oma arvioni on, että BKT tippuu jonnekin vuoden 2000 tasolle eli nimellisesti yli neljänneksellä. Vuoden 2000 tasoon eli 132,1 mrd:iin tiputus olisi noin -26 % (Inflaatioon suhteutettuna vuoden 2000 rahan arvon mukaan tiputus olisi n. 17%).
Yksi syy omaan negatiivisempaan arviooni on oletus laman syvyydestä ja pituudesta, sekä kerrannaisvaikutuksista. Nykyinen kriisi noudattaa 30-luvulta tuttua sykliä, eli luvassa on synkkä taloudellinen kaamos ainakin vuoteen 2015 asti. Syklin rajuus tarkoittaisi ensin rajua tiputusta, ja sen jälkeen tasaisesti laskevaa kolmivuotista kurjuutta. Tämä tarkoittaa pakkoa tehdä rajuja leikkauksia, mitkä myös osaltaan vähentävät kulutusta ja BKT:tä.
Jos ennusteeni on oikea ja valtion velanotto jatkuu vuoteen 2015 vähintään nykyisellä tasolla (7 mrd per vuosi) ja BKT romahtaa v. 2000 pintaan, oltaisiin vuonna 2015 tilanteessa, jossa velan määrä olisi n. 142 mrd ja sen osuus BKT:stä yli 100%. Mitkä ovatkaan korot ja velanhoitokustannukset tuossa tilanteessa? Ja tässä laskussa ei otettu huomioon sitä, että vuotuinen velanottomäärä tulee taloustilanteen pakottamana luultavasti nousemaan, vaikka tullaan tekemään rajuja leikkauksia.
Kiitos joka tapauksessa Jykä-Jutalle, kun lastenlapsistamme tulee keppikerjäläisiä. Tämä muistetaan!
tiistai 19. huhtikuuta 2011
Tuleva hallitus, tuleva lama ja 2015 eduskuntavaalit
Tässä tilanteessa Suomalaisen hyvinvointijärjestelmän rippeet voi pelastaa vain SDP+PS+Vas+KD+ehkä RKP -koalitio. Tämä siitä huolimatta, että tämä hallitus tulee olemaan neljän vuoden päästä monta kertaa vihatumpi kuin Ahon hallitus 90-luvulla. Suomalainen yhteiskunta pitää pelastaa, ja se on tehtävä, vaikka se merkitsisi Perussuomalaisen puolueen uhraamista alttarilla sen pelastamiseksi. Puolue on vain demokratian työkalu, ei itsetarkoitus.
Eri asia, jos PS joutuu oppositioon, mikä on aivan mahdollista.
Toistan kantani, että tinkiminen vakausrahastoasiassa olisi PS:lle poliittinen itsemurha, johon puoueella ei ole varaa, varsinkaan kun Kokoomusjohtoisessa hallituksessa olisi mahdotonta pelastaa hyvinvointisysteemi tulevan laman kourissa. Siksi olen varma, että PS joko ei mene hallitukseen, tai menee sinne vain SDP:n ja pikkupuolueiden kanssa, siten että pysyvän vakausrahastoasian suhteen asiassa jätetään päätös eduskunnalle, eli siitä ei tehtäisi halllituskysymystä.
Tästä syystä Kataisesta ei tule pääministeriä hallitukseen, jossa on mukana PS. Mutta jos Kokoomus joutuu oppositioon, tulee siitä suurin puolue 4 vuoden päästä. Vastaavasti jos PS joutuu oppositioon kasvamaan, voi sen kannatus huidella ensi eduskuntavaaleissa suurlaman nostattaman vallankumoussaallon kantamana jo 30%:n päällä. Tosin siitä ei enää olisi Suomen kannalta paljonkaan hyötyä, koska silloin täällä olltaisiin jo osa täysimittaista Eurostoliittovaltiota.
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Japanin katastrofi ratkaiseva isku maailmantaloudelle?
Loppuvuodesta 2008 alkanut finanssikriisi oli nyt käsillä olevan superlaman ensimmäinen vaihe. Velaksi luodun rahan syytäminen liikenteeseen on hidastanut väistämätöntä, mutta kriisi ei ole ohi. Nyt on tulossa toinen syöksy. Ja Japanin katastrofi on suurella todennäköisyydellä viimeinen niitti nykyisen, vuoden 1945 jälkeen syntyneen, USA-johtoisen finanssijärjestelmän ruumisarkkuun.
Japani on jo pitkään kärsinyt energiaongelmista. Ydinvoima on Japanin teollisuuden energiansaannin selkäranka. Energia on jo nyt Japanissa suhteellisen kallista, mikä on jo vuosia rokottanut teollisuuden ja talouden kannattavuutta. Nyt tilanne on entistä pahempi, kun tulee sähköpula, säännöstely, ja energian hinnan nousut, puhumattakaan muista taloudellisista seurauksista.
Jo vuoden 2007 maanjäristyksen jäljiltä oli poissa käytöstä 5 ydinvoimalaa, joista 2 oli juuri ennen tätä järistystä saatu kuntoon. Nyt ne ovat taas poissa pelistä. Aikaisemmin oli jo yksi voimala suljettu kansalaisten painostuksesta, kun se oli rakennettu suoraan mannerlaatojen siirrovyöhykkeen päälle. Näiden 6 voimalan lisäksi on nyt perjantain järistyksen ja tuhojen takia on 4 voimalaa lisää poissa käytöstä, ja muissakin voimaloissa on luultavasti vikoja, jotka eivät vielä ole paljastuneet. Kaiken kaikkiaan tusina ydinvoimalaa on tällä hetkellä poissa pelistä, Fukushima lopullisesti. Muiden osalta kestää kuukausia, ennenkuin vauriot saadaan kartoitettua sekä korjaukset edes aloittettua, ja korjaukset kestävät vuosia.
Amerikkalaiset arvioivat alustavasti varovaisesti, että Japanin katastrofin välitön hinta on ainakin 250 miljardia dollaria. Eräs ydinalalla työskennellyt tuttuni arivioi, että Japanin ydinturma, voimaloiden vuosia kestävä korjaus, ja näistä johtuva sähköpula sekä energian hinnan nousu kurittavat Japanin taloutta vähintään 150 miljardin edestä. Uskon, että suhteellisen välittömien kustannustenkin osuus ylittää vielä helposti puoli triljoonaa eli yli 500 miljardia.
Japanin talous on saanut nyt niin kovan iskun, että se puhkaisee ilmat toiveista, joiden mukaan talouskriisi olisi ohi. Tämä tiedetään jo asiantuntijapiireissä, mistä kertoo toissailtainen talousuutisissa levitetty epätoivoisen yltiömukapositiivinen lausuma, jossa asia koitettiin kääntää päinvastaisekseen, että muka katastrofi ja jälleenrakennus antaisivat taloudelle piristysruiskeen.
Maailmantalous ei ole vielä toipunut edes W-käyräisen laman 1. vaiheesta eli 2009-2009 finanssikriisistä, kun sitä ravistelee arabimaiden kuohunnan ja Euron kriisin ohella myös Japanin katastrofi. Tämä kaikki nopeuttaa edessä olevan USA:n velkakriisin lopullista eskaloitumista. Nykyinenkin parin vuoden aikana havaittu talouden kasvu on vain numeroita taseissa, velkarahalla tehtyä kuplaa, ei reaalitalouden kasvua. Nyt kupla tulee todennäköisesti puhkeamaan lopullisesti.
Samaan aikaan Arabimaiden kuohunta itsessään on oire "öljydollarimuurin" murtumisesta, ja oireilee USA:n otteen heikkenemistä Lähi-idästä ja alueen öljyvaroista. Eurooppalaisen taloustutkimus-aivoriihi LEAP:n arvion mukaan dollarin asema öljykaupan - ja samalla koko maailmantalouden - viitevaluuttana on pian lopullisesti ohi.
Lisäksi LEAP varoittaa, että USA:n bruttokansantuote on todellisuudessa 30% pienempi kuin mitä viralliset luvut valehtelevat, ja että tämän asian julkinen vahvistuminen tulee kerralla nostamaan USA:n velkakirjojen korkoa tasolle, jota maan talous ei enää kestä.
P.S. USA:n ja Kreikan tavoin myös Italia on peitellyt ja siivonnut taseitaan ja talouslukujaan, Don Berlusconin suojeluksessa. Pahimmat arviot puhuvat jopa Kreikan kaltaisesta tilanteesta, joka muhisi pinnan alla. Euron kriisi etenee siis väistämättä. Saapasmaan jälkeen vuorossa ovat Belgia ja Britannia. Siinä vaiheessa voidaan sanoa hyvästit Eurolle?
tiistai 16. helmikuuta 2010
HÄLYTYS!: Talouskriisissä pahin on vasta edessä
1. Kriisistä toipumisen sijasta ollaan rakentamassa valtavaa talouskuplaa:
Ålandsbankenin Stefan Törnqvist: "..varoitti jo marraskuun alussa, että maailma on rakentamassa 'historian suurinta finanssikuplaa'. Nyt, yli kolme kuukautta myöhemmin Törnqvist on yhä vakuuttunut että riski valtavan kuplan muodostumiselle on edelleen suuri.
...ennätysmäisen elvytyksen jälkeen maailmassa saattaa olla tekeillä uusi - ikävämpi - maailmanennätys; Finanssikuplien maailmanennätys.
'-Saadaan nähdä johtaako se romahdusten maailmanennätykseen vai inflaatioiden maailmanennätykseen. Me uskomme tähän inflaatiovaihtoehtoon'. "
2. Edessä on pahin pörssiromahdus 300 vuoteen:
Teknisen analyysin guru Robert Prechter on tunnettu siitä, että hän ei tähän astisen analyytikkouransa aikana ole tiettävästi koskaan vielä erehtynyt. Hänen meriittilistallaan on mm. viime vuoden äkillisen pörssinousun, sekä vuoden 1987 pörssiromahduksen ennustaminen. Olisi toivottavaa, että hän erehtyisi nyt ensimmäistä kertaa. Pahoin näyttää siltä, että hän on taaskin oikeassa:
"Prechter ennustaa täysimittaista kaaosta rahoitusmarkkinoille. Pahempaa kuin mitä koettiin finanssikriisin taannoisissa myllerryksissä.
'Edessä on pahin pörssiromahdus 300 vuoteen', Prechter sanoi sijoituslehti Investors Chroniclen mukaan.
Nykyistä markkinatilannetta Prechter vertaa 1930-luvun alkuun. Silloin osakkeet rytisivät hurjasti alaspäin vuoden 1929 huipputasoiltaan, mutta kun pohjat saavutettiin, kurssit kääntyivät vahvaan nousuun. Romahduksen jälkeinen 50 prosentin kurssiralli sai monet sijoittajat uskomaan, että pahin on takana. Edessä oli kuitenkin vielä uusi katastrofaalinen luisu.
'Raaka-aineiden hintoja taas ajavat samat tekijät kuin osakkeita. Esimerkiksi kulta menettää arvoaan paljon enemmän kuin monet jaksavat uskoa, eikä kenties saavuta pohjiaan ennen vuotta 2014', Prechter sanoo."
3. Dubain ja/tai Kreikan uhkaava konkurssi, joka voi kaataa dollaritalouden kuin korttitalon:
Kreikan kriisi on vasta alkua. Koko Etelä-Eurooppa on kusessa. Myös Portugal, Espanja ja Italia ovat seuraavat kaatuvat dominonappulat, jos kreikka kaatuu.
Krisiin ydin on kuitenkin dollaritalouden romahtaminen, jonka vuoksi Wall Street auttoi kreikkalaisia peittämään talousongelmansa. Kreikan ja Dubain velkajärjestelyjen meno reisille riittäisi kuplan puhkaisemiseen.
Jos, tai pikemminkin kun, Kreikka kaatuu, kaatuvat perässä koko Etelä-Eurooppa: Espanja, Portugali ja Italia. Iberian niemimaalla tilanne on lähes yhtä pahalla tolalla kuin kreikassa.
4. Euroopan painajainen: Britannian talous romahtaa
Eurooppaa uhkaa vielä Kreikan tai Dubain kaatumista pahempi miina; Britanniaa uhkaa konkurssi. Asia on pysynyt enemmän piilossa kuin kreikan osalta, koska Lontoo on yksi maailman rahoituspääkaupunkeja, mutta Brittien talouden tila ja maan massiivinen ulkomaanvelka alkavat olla sitä luokkaa, että Lontoo voi tippua finanssimaailman kruununjalokivestä uudeksi Venetsiaksi; uppoavaksi kaupungiksi jolla on loistava menneisyys.
Seuraus: Maailmantalous haukkaa totaalisesti paskaa:
Kun Kreikka, Dubai tai jokin muu valtio, esim. Japani, jolla on isot dollarilainat, menee konkurssiin, keskiverto-amerikkalaisella on arvioitu olevan alle kaksi viikkoa aikaa nostaa varansa pankista. Sama pätee myös kaikkiin pienituloisiin ihmisiin Euroopassa. Rahat kannattaa käyttää heti, sillä seuraa jättimäinen eri valuuttojen inflaatio eli yleinen ostovoiman ja kansantuotteiden romahdus, sekä suurten massojen köyhtyminen teollisuusmaissa.
Kun ensimmäinen dollarijättivelkainen valtio kaatuu, on aika hamstrata säilykkeitä, ja puutarhatyökaluja. Kesämökin tai puutarhapalstan vihannesmaa kannattaa laittaa tuotantoon, enkä liioittele näin sanoessani.
--------
Edit. 21.2 Lisätty tietoja
tiistai 7. huhtikuuta 2009
Taas uutiskimara: Edessä USA:n lama ja vuosikymmenen mittainen kriisi
"Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuleva talouskatsaus arvioi maailman pankkijärjestelmän ongelmaluottojen määrän huomattavasti ennakoitua suuremmaksi.
Brittiläisen The Timesin tietojen mukaan huhtikuun 21. päivänä ilmestyvä IMF:n katsaus arvioi maailman rahoituslaitosten ongelmaluottojen kokonaismäärän lähes 4 000 miljardiksi dollariksi.
Tammikuussa IMF arvioi Yhdysvaltojen ongelmaluottojen määräksi 2 200 miljardia, jonka se Timesin mukaan aikoo nostaa 3 100 miljardiin.
Lisäksi Euroopan ja Aasian rahoitusjärjestelmissä rahasto arvioi piilevän 900 miljardin dollarin arvosta ongelmaluottoja.
Pankit ja vakuutusyhtiö ovat tähän mennessä julkistaneet noin 1 300 miljardin dollarin edestä ongelmaluottoja. Talouden taantuma kuitenkin syö jatkuvasti kasvavan sijoitusjoukon arvoa ja yritysten velanhoitokykyä.
Timesin mukaan on myös mahdollista, että IMF tarkistaa uuttakin arviotaan ylöspäin vielä ennen kuun loppua."
LEAP:n mukaan näitä roskaluottoja on yli 10 000 miljardia taalaa (eli lähes kymmenen kertaa koko USA:n taloudessa kierrossa olevien dollarien määrän edestä).
""Autoteollisuuden toipumiseen menee yli vuosikymmen"
Autoteollisuuden asiantuntija ja kirjailija Graeme Maxton ennustaa, että menee yli kymmenen vuotta ennen kuin ajoneuvojen myynti kohoaa uudelleen vuoden 2007 huippujen tasolle.
Reutersin mukaan Maxton arvioi, että autoteollisuus kokee nyt vakavamman taantuman kuin 1970- ja 1980-luvuilla."
Tähän Sorosin lausuntoon olisi syytä kiinittää huomiota:
"Soros: USA:n pörsseissä jyllää ääliöralli
Yhdysvaltain pörssien neljä viikkoa kestänyt nousu ei ole uuden nousukauden alku, koska maan talous supistuu yhä. Näin uskoo suursijoittaja George Soros.
- Kyseessä on laskumarkkinoiden ralli, koska talouden suunta ei ole vielä kääntynyt, Soros sanoi Bloomberg-tv:n haastattelussa.
Yhdysvaltain suurimpien yhtiöiden kurssikehitystä mittaava S&P 500 -indeksi on kohonnut 24 prosenttia maaliskuun alun jälkeen. Kursseja on nostanut optimismi, että Yhdysvaltain toistaiseksi kuusitoista kuukautta kestäneen taantuman pahin vaihe on ohi. Sorosin mukaan talous jatkaa kutistumistaan ja on olemassa riski, että Yhdysvallat ajautuu lamaan."
<- Niin, näin kävi myös -29 romahduksessa. Kurssit ponkaisivat viikkojen nousuun, kaikki uskoivat, että pahin on ohi, sitten kaikki romahtikin kerralla.
""Rahoitusjärjestelmä on edelleen rikki"
Maanantaina ilmestynyt Barron's-finanssilehti hahmotteli USA:n talouskäänteen aikataulua. Varovaiset arviot lähtivät siitä, että talous kasvaa vasta finanssijärjestelmän vakautuessa.
- En löydä tukevia perusteita ennusteelle siitä, missä vaiheessa USA:n talous kääntyy pitävään kasvuun. Uskon, ettei kasvu ala vuonna 2009 ja toiveet vuoden 2010 kasvusta ovat vain toiveita, Harvardin yliopiston taloustieteen professori Martin Feldstein sanoi lehdessä.
Feldstein uskoo, että rahoitusjärjestelmä on edelleen rikki. Bank of American ja Merrill Lynchin ekonomisti David Rosenberg on samaa mieltä joulukuussa 2007 alkaneen taantuman sitkeydestä.
- Talous ei enää putoa jyrkänteeltä, mutta taantuma on kaikkea muuta kuin ohitse. Osakemarkkinoiden uusi alamäki on käynnistymässä, Rosenberg kommentoi maanantaina.
Rosenbergin mielestä maaliskuun data näyttää "vähemmän kehnolta" vain siksi, että sitä verrataan viime vuoden lopun ja tämän vuoden tammi-helmikuun "katastrofilukuihin".
- Menneen kolmen kuukauden vertailussa vähittäiskauppa putoaa 30 prosentin, teollisuustuotanto 21 prosentin, asuntoaloitukset 85 prosentin ja uusien asuntojen kauppa 60 prosentin vuosivauhtia, laskee ekonomisti Rosenberg.
USA:n talous rojahti vapaaseen pudotukseen, kun Lehman Brothers kaatui viime syyskuussa. Rosenbergin mielestä Lehman Brothersin tuho jäädytti rahoitusmarkkinat lopullisesti."
Mutta muistakaamme suuren gurun, arvostetun ja erehtymättömän mestarin, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen sanat, joihin myös jokainen hyväuskoinen pörssipeluri haluaisi yhtyä sydämensä kyllyydestä "Tämä ei koske Suomea!"
torstai 26. maaliskuuta 2009
Lama tuo mukanaan väistämättömän massiivisen rakennemuutoksen
""Näitä lukuja en enää kuvitellut näkeväni"
Eilen pilvistä, tänään vielä pilvisempää. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla iski tänään pöytään toistaiseksi mustimman ennusteen tämän vuoden talouskasvusta. Etlan mukaan Suomen bruttokansantuote supistuisi tänä vuonna peräti 6,5 prosenttia. [...]
– Maailmantaloudessa on tapahtunut aivan uskomaton käänne, ennennäkemätön käänne, Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen perusteli lukuja tiedotustilaisuudessa.
Vienti, investoinnit ja kulutus ovat supistuneet niin Yhdysvalloissa, EU-maissa kuin Japanissakin. Maailmankauppa pienenee ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen. Tässä on keskeinen syy sille, miksi Suomessa menee huonosti. Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä, ja kun keskeisillä vientimarkkinoilla menee surkeasti, se ei voi olla näkymättä täällä.
Vienti ja tuonti romahtivat tammikuussa kolmanneksen, teollisuustuotanto viidenneksen ja yrityksen lomautukset ovat lisääntyneet puolessa vuodessa samaa vauhtia kuin viime laman kynnyksellä.
Käännettä parempaan ei ole näkyvissä
Etlan perusennusteen mukaan työttömyysaste nousee tänä vuonna lähes 9 prosenttiin ja ensi vuonna 10:een, mikä tarkoittaisi 100 000 työtöntä enemmän kuin viime vuonna.
– Nämä ovat lukuja, joita en itse enää kuvitellut näkeväni, Sorjonen tunnusti.
Vienti putoaa noin neljänneksen ja investoinnit 15 prosenttia tänä vuonna. Yksityinen kulutus vähenee selvästi työttömyyden kasvun takia, ensimmäistä kertaa vuoden 1993 jälkeen.
Ensi vuonna talouskasvu olisi nollassa ja vuonna 2011 talous kasvaisi jo 4,5 prosenttia.
Ennakoivista mittareista ei Sorjosen mukaan voi nähdä minkäänlaista käännettä parempaan. Elpymistä kuitenkin tukevat rahapolitiikka, finanssipoliittinen elvytys, raaka-aineiden hintojen lasku ja varastojen täydentäminen.
Huonoin vaihtoehto pahempi kuin 90-luvun lama
Epävarmuus on Sorjosen mukaan ”hillitöntä”. Siksi Etla esitti myös kaksi vaihtoehtoista ennustetta.
Hyvä vaihtoehto tarkoittaisi, että talous supistuisi tänä vuonna vain 4 prosenttia ja ensi vuonna kasvua olisi jo 2,5 prosenttia. Taantuma kestäisi vain vuoden, eikä työttömyys ehtisi heikentyä merkittävästi.
Tuolloin talous supistuisi 8 prosenttia tänä vuonna ja miinuksella oltaisiin vielä kahden vuoden päästäkin. Työttömyysaste olisi jo tänä vuonna lähes 10 prosenttia ja kasvaisi vuoteen 2011 mennessä 16 prosenttiin eli työttömiä olisi yli 400 000. Eikä pohjaa oltaisi vielä edes nähty. [...]
..pahin vaihtoehto voi toteutua, mikäli muun muassa Yhdysvaltain pankkitukipaketti ei onnistu tavoitteessaan ja poista luottolamaa. Paketilla tarkoitetaan Yhdysvaltain valtiovarainministerin Timothy Geithnerin esittelemää suunnitelmaa siivota ongelmallisia arvopapereita rahoitusjärjestelmästä. [...]
Älyllinen, moraalinen ja ideologinen sokki
Ekonomisteja on syytetty siitä, etteivät he ole osanneet ennustaa päivä päivältä synkemmältä näyttävää tilannetta. Korkman muistelee, että hänen opiskellessaan kansantaloustiedettä 1930-luvun laman tapaisen tilanteen toistumista pidettiin mahdottomana.
Kriisin laajuus ja rajuus sekä sen syntyminen juuri Yhdysvalloissa on yllättänyt taloustieteilijät.
– Se on ollut älyllinen, moraalinen ja ideologinen sokki, Korkman sanoi."
Ah, niinpä niin. Oma arvioni on, että Suomen talous romahtaa seuraavat kolme vuotta, ja jos käy hyvin, suomalaisten elintaso tippuu vain 80-luvun alun tasolle. Jos käy huonosti, elintaso romahtaa 60-luvun tasolle. Seuraava nousukausi Maailman taloudessa tulee olemaan lyhyt ja loiva, ja se alkaa vasta joskus 2012-2013, ja kestää vain muutaman vuoden. 2010-luvun lopussa on luvassa seuraava laskusykli. Se, miten Suomi pääsee, jos pääsee, osaksi tuosta lyhyestä noususta, riippuu monesta tekijästä, joita ovat mm. maamme perustuotannon eli kaivosteollisuuden, metsäteollisuuden ja maatalouden (sekä elintarviketeollisuuden) tilanne vuoden 2013 jälkeen.Lääkkeitä lamaan ja rakennemuutokseen
LEAP:n arvion mukaan globaalista lamasta nousevat ensimmäisinä raaka-aineita ja elintarvikkeita tuottavat maat ja taloussektorit. Teollisuus toipuu vasta tämän jälkeen, ja palvelut vielä myöhemmin. Lääke viime lamaan oli teollisuutemme vienti. Jos tämän laman ajan vain odotamme teollisuuden viennin lähtevän kasvuun, Suomen talous pääsee nousu-uralle vasta 2014 tai 2015 jälkeen. Jos sen sijaan pistämme elvytysvarat kaivosteollisuuden, maatalouden ja metsäteollisuuden pelastamiseen ja kehittämiseen, sekä alistumme yleisen elintason leikkautumiseen 80-luvun alun tasolle, maamme talous pääsee nousu-uralle jo 2012 alkaen.
Nimenomaan aluepoliittisesti kaivosteollisuus voisi olla Pohjois-Suomen pelastus. Esimerkiksi Kolarin kaivoksen rautamalmivarat ovat lähes kolminkertaiset Kostamuksen vastaavaan nähden, ja jo pelkästään sen varassa Rautaruukki voisi myöhemmin pitää sekä Raahen että Tornion tehtaat pyörimässä. Lisäksi malmia riittäisi vielä vientiinkin, mikä toisi leivän pohjoisen satamille. Lisäksi tulee Lapin, Koilismaan ja Kainuun kaivokset. Mikäli valtion elvytysvarat suunnataan syömävelan kasvattamisen sijasta kaivosinvestointeihin, Suomen talous saisi kaivosteollisuudesta korvausta metsäteollisuuden väistämättömään alasajoon. Tosiasia on, että hyvienkin aikojan jatkuessa puolet paperitehtaistamme olisi siirretty pois Suomesta Venäjän puutullien takia, saatika laman aikana. Metsäteollisuuden kapasiteetista häviää Suomessa siis ainakin 2/3, eikä sen varaan voida enää laskea.
Maatalous on voimavara, johon kannattaisi satsata. Suomessa on puhdas luonto ja kovatasoinen elintarviketeollisuus. Ilmastonmuutoksen seurauksena on arvioitu, että Suomen ilmasto muuttuisi yhtä lämpimäksi, kuin Pohjois-Saksan tai Tanskan, mikä suo meille mahdollisuuden kehittyä merkittäväksi maataloustuottajaksi. Näin siksi, että vastaavasti kuivuminen ja aavikoituminen tekee selvää Italian, Espanjan ja Etelä-Ranskan maataloudesta. Maatalouden tulevaisuus on siis pohjoisessa, mikä voi kuulostaa perinteiseen katsantokantaan varsin oudolta, mutta se on totta. Jos Suomi elvyttää oman maataloutensa, ja pitää elintarviketeollisuutensa pystyssä, olisimme ensimmäisten Euroopan maiden joukossa hyötymässä, kun nousukausi alkaa, sillä nousu alkaa raaka-aineista ja elintarvikkeista.
Lama tuo mukanaan massiivisen rakennemuutoksen tarpeen, ja toisin kuin 60-luvulla, kun rakennemuutokseen oli aikaa vuosikymmen ja se toi mukanaan elintason nousun, nyt on aikaa vain 6 vuotta, ja edessä on elintason lasku. Mikäli emme tähän suostu, meiltä menee sekä maatalous että metsäteollisuus, ja seuraavan nousukauden alkaessa vain ulkomaisilla sijoittajilla on varaa alkaa hyödyntää meidän omia malmivarojamme, eli joudumme myymään raaka-aineemme pilkkahinnalla.
