Arvoisa Keskustajohto,
Kirjoitan tämän avoimen kirjeen täältä vähän karsinan yli huudellen. Vaikka tämä saattaa ehkä teitä ärsyttääkin, niin kehottaisin olemaan nyt tarkkana, sillä tämän lukemalla jotain voi kirkastua siellä perunakellarin pohjalla.
Keskustan rökäletappion taustasyy on tämä: Puolue on liian kauan ratsastanut kahdella hevosella yhtä aikaa. City-kepulainen liberaali-linja ja maaseudun kansalliskonservatiivinen linja ovat liian kaukana toisistaan, huolimatta siitä, että alkiolainen valistusliberalismi tarjoaa siemeniä molemmille. Kun sukset lähtevät eri suuntiin, siinä haarat lopulta repeävät, vaikka miten olisi joustava ja notkea.
Keskustan romahduksen laukaisijana toimi puolueen liberalistisen linjan karilleajo. Kiviniemi, Laaninen ja Rehn ovat kaikki kepun euroliberaaleja, kun taas maaseudun väki on konservatiivis-isänmaallisia. Me persut olemme haistaneet ja tiedostaneet tämän jo yli kymmenen vuoden ajan, ja vain odotimme, milloin tilanne eskaloituu. Näissä vaaleissa se tapahtui, ja iskimme tietenkin valmiina kuin kärpät, kiilana rakoon.
Vaikka kepun kannattajakunta on perinteisesti ollut hyvin uskollista, joku raja se on keskustajohdon omien kannattajiensa naamalle kusemisellakin. Aselaki- ja paskalakifiaskot sekä Portugalin tukipakettimyrkky olivat suurelle joukolle keskustalaisia viimeinen pisara, ja he vaihtoivat leiriä. Siksi näissä vaaleissa konservatiivien äänet vyöryivät meille persuille niin että jyrinä vain kuului.
Valinta euroliberalismin tai maalaiskonservatiivisuuden välillä
Keskustalla on käytännössä vain kaksi tulevaisuusvaihtoehtoa: Joko lähteä city-kepulaiselle liberaalilinjalle ja muuttua euroliberalistiseksi puolueeksi, tai lähteä alkiolais-maalaisliittolaiselle linjalle. Molemmissa tapauksissa on edessä puolueen painuminen korkeintaan keskisuureksi. Kymmenen vuoden päästä on liberalismin tiellä on edessä arviolta noin 4-8%:n kannatus ja kannatukseltaan eteläsuomalaispainotteinen pienpuolueen asema. Tällöin äänistä ja kannatuspohjasta kilpailtaisiin lähinnä Vihreiden oikeistosiiven, Kokoomuksen sosiaaliliberaalisiiven, ja RKP:n maalaisliberaalien kanssa. Ahdasta olisi puristuksessa. Tässä vaihtoehdossa Perussuoamalaisista kasvaisi varmasti pysyvästi yksi kolmesta suuresta, yleispuolue, kansalliskonservatiivinen keskusta eli leikkisästi ”Persusta”. Seuraus yleisesti olisi perinteisen tyylinen kolmen suuren puolueen poliittinen systeemi, mutta Keskusta olisi pysyvästi tästä triosta ulkona.
Maalaisliittolaisella konservatiivilinjalla taas olisi edessä arviolta 8-15%:n keskisuuren puolueen kannatus, tukialueena maakunnat, jolloin kisaa käytäisiin Perussuomalaisten kanssa maakuntien viljelijöiden sekä pikkukaupunkien ja taajamien konservatiivisista kannattajista. Tässä vaihtoehdossa Perussuomalaisista kasvaa pysyvästi keskisuuri yleispuolue, mutta nyt esiin muotoutunut neljän suuren systeemi jäisi pystyyn, jolloin Keskustalla olisi aika ajoin mahdollisuus päästä merkittäväksi hallituspuolueeksi (joka on syy myös siihen, miksi kirjoitan tämän tekstin näin suoraan keskustalaisille, minä en halua perinteistä, konsensuksen ja vaihtoehdottomuuden trio-järjestelmää enää Suomeen).
Molemmissa tapauksissa Keskustalla on edessä hyvästien sanominen suuren yleispuolueen asemalle. Siksi Mari Kiviniemi oli todellakin, hyvin suurella todennäköisyydellä, viimeinen keskustalainen pääministeri Suomessa.
Talousongelmat ja presidentinvaalit linjavaaleina
Keskustan talousongelmista puheen ollen, niin seuraavat eduskuntavaalit ratkaisevat, selviääkö puolue veloistaan. Mutta vaikka puoluetta ei uhkaisikaan varsinainen vararikko, edessä on joka tapauksessa ainakin kymmenen vuoden velkaprässi eli kivireki perässä, jona aikana puolueella ei ole varaa satsata lähellekään entiseen tyyliin massiivisiin kampanjoihin. Vyönkiristys on väistämättä edessä.
Keskusta voi tehdä linjavalintansa nyt tulevissa presidentin vaaleissa: Väyrynen tai Rehn. Jos Keskusta ottaa Olli Rehnin presidenttiehdokkaakseen, se on viimeinen naula maalaisliittolais-keskustan ruumisarkkuun ja edessä on muuttuminen pieneksi euroliberaalipuolueeksi. Jos taas puolue valitsee Väyrysen, merkitsee se käännöstä takaisin maalaisliittolais-konsrvatiiviseen suuntaan, jolloin edessä on asema keskisuurena maakuntapuolueena.
Näin ennustan ja kirjoitan, ottakaa vaari tai olkaa kuulematta. Aika näyttää, olinko oikeassa.
Ystävällisin terveisin, kilpailijanne leiristä huudellen:
V-P. Kortelainen, PS, kaupunginvaravaltuutettu, Oulu
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eduskuntavaalit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eduskuntavaalit. Näytä kaikki tekstit
torstai 28. huhtikuuta 2011
tiistai 19. huhtikuuta 2011
Tuleva hallitus, tuleva lama ja 2015 eduskuntavaalit
Ensi talvena iskee suurella todennäköisyydelllä W-käyräisen laman toinen syöksy (Finanssikriisi oli 1.). Sen seurauksena maailmantalous syöksyy 30-luvun malliin. Euroopassa kriisi etenee Espanjan, Italian ja Belgian kautta Britanniaan, ja sitten ollaan kaikki kusessa. Tämä kaikki vakauspaketeista huolimatta. Ne eivät Eurooppaa pelasta, vaan pahentavat tilannetta.
Tässä tilanteessa Suomalaisen hyvinvointijärjestelmän rippeet voi pelastaa vain SDP+PS+Vas+KD+ehkä RKP -koalitio. Tämä siitä huolimatta, että tämä hallitus tulee olemaan neljän vuoden päästä monta kertaa vihatumpi kuin Ahon hallitus 90-luvulla. Suomalainen yhteiskunta pitää pelastaa, ja se on tehtävä, vaikka se merkitsisi Perussuomalaisen puolueen uhraamista alttarilla sen pelastamiseksi. Puolue on vain demokratian työkalu, ei itsetarkoitus.
Eri asia, jos PS joutuu oppositioon, mikä on aivan mahdollista.
Toistan kantani, että tinkiminen vakausrahastoasiassa olisi PS:lle poliittinen itsemurha, johon puoueella ei ole varaa, varsinkaan kun Kokoomusjohtoisessa hallituksessa olisi mahdotonta pelastaa hyvinvointisysteemi tulevan laman kourissa. Siksi olen varma, että PS joko ei mene hallitukseen, tai menee sinne vain SDP:n ja pikkupuolueiden kanssa, siten että pysyvän vakausrahastoasian suhteen asiassa jätetään päätös eduskunnalle, eli siitä ei tehtäisi halllituskysymystä.
Tästä syystä Kataisesta ei tule pääministeriä hallitukseen, jossa on mukana PS. Mutta jos Kokoomus joutuu oppositioon, tulee siitä suurin puolue 4 vuoden päästä. Vastaavasti jos PS joutuu oppositioon kasvamaan, voi sen kannatus huidella ensi eduskuntavaaleissa suurlaman nostattaman vallankumoussaallon kantamana jo 30%:n päällä. Tosin siitä ei enää olisi Suomen kannalta paljonkaan hyötyä, koska silloin täällä olltaisiin jo osa täysimittaista Eurostoliittovaltiota.
Tässä tilanteessa Suomalaisen hyvinvointijärjestelmän rippeet voi pelastaa vain SDP+PS+Vas+KD+ehkä RKP -koalitio. Tämä siitä huolimatta, että tämä hallitus tulee olemaan neljän vuoden päästä monta kertaa vihatumpi kuin Ahon hallitus 90-luvulla. Suomalainen yhteiskunta pitää pelastaa, ja se on tehtävä, vaikka se merkitsisi Perussuomalaisen puolueen uhraamista alttarilla sen pelastamiseksi. Puolue on vain demokratian työkalu, ei itsetarkoitus.
Eri asia, jos PS joutuu oppositioon, mikä on aivan mahdollista.
Toistan kantani, että tinkiminen vakausrahastoasiassa olisi PS:lle poliittinen itsemurha, johon puoueella ei ole varaa, varsinkaan kun Kokoomusjohtoisessa hallituksessa olisi mahdotonta pelastaa hyvinvointisysteemi tulevan laman kourissa. Siksi olen varma, että PS joko ei mene hallitukseen, tai menee sinne vain SDP:n ja pikkupuolueiden kanssa, siten että pysyvän vakausrahastoasian suhteen asiassa jätetään päätös eduskunnalle, eli siitä ei tehtäisi halllituskysymystä.
Tästä syystä Kataisesta ei tule pääministeriä hallitukseen, jossa on mukana PS. Mutta jos Kokoomus joutuu oppositioon, tulee siitä suurin puolue 4 vuoden päästä. Vastaavasti jos PS joutuu oppositioon kasvamaan, voi sen kannatus huidella ensi eduskuntavaaleissa suurlaman nostattaman vallankumoussaallon kantamana jo 30%:n päällä. Tosin siitä ei enää olisi Suomen kannalta paljonkaan hyötyä, koska silloin täällä olltaisiin jo osa täysimittaista Eurostoliittovaltiota.
keskiviikko 30. maaliskuuta 2011
Timo Soini pesi porvaripuolueilla lattian ja houkutteli mediankin lankaansa
Eilen ja toissapäivänä ehtivät persujen vastustajat jo hurrata, kun Timo Soini puhui erivapaudesta vastustaa hallituksessa vakausrahastopaketteja. Puolueet ja media lensivät lankaan että heilahti. Häkki sulkeutui takana, kun Soini "vetäytyi" välistä.
Katsotaanpa:
1. Ehdottamalla muille "Vihreiden mallia", Soini teki pilaa Vihreistä, ja usutti porvaripuolueet sekä vastustajat kimpuun: "Nyt pojat päälle! Se teki virheen!!".
2. Torjumalla Soinin näennäisen kahdella-pallilla-ratsastuksen, Kok+Kepu+muut antoivat pallon Soinille tekemällä BLOKKILIIKKEEN: PS ei siis voi muodostaa hallitusta Keskustan ja/tai Kookoomuksen kanssa!
3. Nyt näistä vaaleista tuli:
a) blokkivaalit eli koko nykyisen hallituksen syrjäyttämisvaalit, ja
b) Vakausrahastovaalit, eli kansanäänestys vakauspaketeista!
"Ainoa vaihtoehto on nyt se, että vakauspaketteja vastustavat puolueet saavat eduskunnassa enemmistön".
4. PS on nyt siis tarjoamassa, rivien välissä, hallituskättä demareille ja jopa vassareille, sekä ehkä myös KD:lle jos se suostuu vastustamaan vakausrahastoja.
Kansalaisten hallitusvaihtoehdot siis ovat:
1. Kok+Kepu+SDP eli TupuHupuLupu-hallitus (jossa demarit pettivät lupauksensa vastustaa väliaikaista vakausrahastoa ja Kokoomus myöntyy eläkeikäkysymyksessä).
2. Keskustavasemmistolainen PS+Demarit+Vas+ehkä KD -hallitus jossa demarien pakko vastustaa oikeasti vakausrahastoja.
Divide et impera!
Kakkos vaihtoehto laskettu sillä oletuksella, että PS on suurin tai toiseksi suurin puolue vaalien jälkeen vähintään 20%:n kannatuksella, ja SDP onnistuu pitämään noin 18%:n asemat, ja kepu tippuu kolmanneksi tai neljänneksi.
Ykkösvaihtoehto johtaa siihen, että vuonna 2015 PS saa kolmanneksen kaikista äänistä ja on suurin puolue.
Katsotaanpa:
1. Ehdottamalla muille "Vihreiden mallia", Soini teki pilaa Vihreistä, ja usutti porvaripuolueet sekä vastustajat kimpuun: "Nyt pojat päälle! Se teki virheen!!".
2. Torjumalla Soinin näennäisen kahdella-pallilla-ratsastuksen, Kok+Kepu+muut antoivat pallon Soinille tekemällä BLOKKILIIKKEEN: PS ei siis voi muodostaa hallitusta Keskustan ja/tai Kookoomuksen kanssa!
3. Nyt näistä vaaleista tuli:
a) blokkivaalit eli koko nykyisen hallituksen syrjäyttämisvaalit, ja
b) Vakausrahastovaalit, eli kansanäänestys vakauspaketeista!
"Ainoa vaihtoehto on nyt se, että vakauspaketteja vastustavat puolueet saavat eduskunnassa enemmistön".
4. PS on nyt siis tarjoamassa, rivien välissä, hallituskättä demareille ja jopa vassareille, sekä ehkä myös KD:lle jos se suostuu vastustamaan vakausrahastoja.
Kansalaisten hallitusvaihtoehdot siis ovat:
1. Kok+Kepu+SDP eli TupuHupuLupu-hallitus (jossa demarit pettivät lupauksensa vastustaa väliaikaista vakausrahastoa ja Kokoomus myöntyy eläkeikäkysymyksessä).
2. Keskustavasemmistolainen PS+Demarit+Vas+ehkä KD -hallitus jossa demarien pakko vastustaa oikeasti vakausrahastoja.
Divide et impera!
Kakkos vaihtoehto laskettu sillä oletuksella, että PS on suurin tai toiseksi suurin puolue vaalien jälkeen vähintään 20%:n kannatuksella, ja SDP onnistuu pitämään noin 18%:n asemat, ja kepu tippuu kolmanneksi tai neljänneksi.
Ykkösvaihtoehto johtaa siihen, että vuonna 2015 PS saa kolmanneksen kaikista äänistä ja on suurin puolue.
maanantai 1. marraskuuta 2010
Konservatiivit ratkaisevat tulevat vaalit
Ennen kuin minulla on jotain tärkeää huomautettavaa, haluan ensin kiittää Paavo Arhinmäkeä syötöstä lapaan: Arhinmäkihän julisti, että "Vasemmistoliitto on työväenpuolue ilman rasismia".
Kuten tiedämme, on vasemmisto uudelleenmääritellyt termin rasismi käsittämään lähes kaiken, mikä on vasemmiston maailmojasyleilevän maailmankuvan vastaista. Tämän valossa kannattaa katsoa sanakirjasta sen alkuperäinen perusmerkitys: etnisperustainen syrjintä, ja todeta, että koska vasemmisto tuntuu yleisesti pitävän kaikkia muita ihmisiä suomalaisia parempina ja kaikkia muita kulttuureja suomalaista kulttuuria parempina, ovat he siten implisiittisesti rasistisia.
Arhinmäki olisi voinut myös sanoa: “Vasemmistoliitto on työväenpuolue ilman työtä ja työväkeä”. Ilkeämieliset voisivat muistuttaa, että Vasemmistoliiton nykyjohto ei tunnetusti ole paljoa käsiään liannut ns. rehellisessä työssä, ja että sen ajamalla talouspolitiikalla ei ainakaan hidasteta teollisuustyöpaikkojen joukkopakoa Suomesta.
Mutta sitten asiaan: Seuraavissa eduskuntavaaleissa konservatiivien äänet ratkaisevat paljon.
Ne ratkaisevat:
a) säilyttääkö Kokoomus suurimman puolueen asemansa, ja tuleeko Kataisesta pääministeri,
b) kuinka suuren vaalivoiton Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit saavat, ja
c) Jos Kokoomus onnistuukin pitämään asemansa suurimpana puolueena, joutuuko se vaihtamaan Keskustan, Vihreät ja RKP:n kumppaneina SDP:hen, Perussuomalaisiin ja Kristillisdemokraatteihin.
Räsäsen isku konservatiiviseen kultasuoneen, loistavat poliittiset vedot, TV2:n homoillasta alkaen, ovat aikaansaaneet KD:lle voimakkaan kannatusaallon. Yli tuhat uutta jäsentä ja arvattavasti vähintään prosentin tai ehkä kaksikin, eli noin neljänneksellä kasvanut kannatus, on todellinen poliittinen ongelma Kokoomukselle, RKP:lle, ja jossain määrin myös Keskustalle tulevissa Vaaleissa.
Kokoomus, KD ja Keskusta kilpailevat samoilla konservatiivisten äänestäjien apajilla. Keskusta ei menetä ääniä tulevissa vaaleissa sen vuoksi, että se ei olisi tarpeeksi konservatiivinen, mutta se voi yrittää paikata tappiotaan yrittämällä houkutella Kokoomuksesta pakenevia konservatiiveja. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävä Seppo Kääriäisen taannoinen lausunto, että Kokoomus olisi muuttunut liberaalipuolueeksi (ikään kuin puolueen konservatiivit eivät huomaisi, että Keskustassa valta on lipsunut liberaaliklikille).
Nimittäin jos KD:n kannatus nousee 6%:n pintaan (tai ylikin) tulevissa vaaleissa, on se pois ensi sijassa Kokoomukselta ja RKP:ltä. Alkuun Kokoomus oli hipihiljaa, eikä ottanut asiaan kantaa, sillä sen asema johtavana puolueena pitää takanaan sen, että sillä on paljon kannattajia sekä liberaaleissa että arvokonservatiiveissa. Suunnanmuutos homoasiassa puolesta tai vastaan tarkoittaa sille menetettyä kannatusta. Jo parin prosentin kannatuksen menetys nykyisellään merkitsee todennäköisesti pääministeripostin menetystä.
KD ainoana aidosti kaksikielisenä puolueena tappelee joka vaaleissa RKP:n kanssa Pohjanmaan konservatiivisten ruotsinkielisten äänistä. Vaaleista riippuen siirtymä KD:n ja RKP:n välillä on ollut noin 0,5 – 0,7 %:n luokkaa. Tämä tarkoitta sitä, että tulevissa vaaleissa RKP joutuu sekä nostamaan kielikysymyksen hyvin kovasti esille ja reivaamaan kurssiaan konservatiivisempaan suuntaan estääkseen saamasta takkiinsa.
Kokoomus tosin teki ratkaisevan virheen jo viime kesän puoluekokouksessa, päättäessään periaatteellisesti hyväksyä homoavioliitot ja -adoption. Tämän valossa onkin perin outoa, että pj Katainen meni ilmoittamaan kannattavansa homoavioliittoja. Katainen kuitenkin ilmoitti, ettei puolueena Kokoomus lähde asiaa ajamaan. Kokoomuksen kanta on ”jämäkkä ehkä”, koska se ei enää voi seistä perinteisten arvojen takana, mutta silti koittaa uskotella tekevänsä niin, jottei konservatiivisiipi vaihtaisi leiriä.
Vuoto Kokoomuksesta on jo tosin alkanut. Tiedän henkilökohtaisesti useita ex-kokoomuslaisia, jotka jättivät puolueen jo viime kesän puoluekokouksen samaa sukupuolta olevien avioliittoasian hyväksymisen takia. Varsinkin täällä Pohjois-Suomessa heitä on paljon. Ja jo viimeksi Kokoomuksen kolmas kansanedustajapaikka Oulun läänistä oli hilkulla.
Persut ovat jo ns. ”konservatiiviänkyröitä”. Meidän ei ole tarvinnut paljoa toitotella kielteisiä kantojamme samaa sukupuolta olevien parien avioliittoihin ja niiden kirkollisiin vihkimisiin. Eihän ”sikaniskajunttirasisteilta” liberaalipoppoo ”parempaa” odotakaan. Persujen ei tarvitse konservatiiveja erikseen houkutella, kannatus kasvaa muutenkin.
Tämän valossa on hieman outoa, miksi jos mahdollista vielä arvokonservatiivisempi KD on saanut asiasta niin paljon painetta. Räsänen ilmoitti kantansa olevan kirkon perinteisen linjan mukainen, ja tästä hermostuneena liberaalit alkoivat vinkua, että voi miten kamalaa, yhyy ja ”mitenjokuvoivieläkakstuhattaluvullaollanoinsuvaitsematon!”.
Vielä surkuhupaisempaa oli seurata pro-sodomiittien paskahalvausta sen takia että kirkon sisällä on konservatiiveja, jotka eivät homoutta hyväksy: ”Hyi kauhia! Iiiik! Kamalaa! Yhyy! Ynnynnynnynnyy!”.
Liberaalileiri muistuttaa asiassa herkkähipiäistä kylpytakissa hilluvaa komentajaesimiestä Kummeli-Stories elokuvasta: ”Tuolla se joku vittuillee, meille ja haukkuu homoksi, sitä me ei helvetti hyvällä katota, vaan hyökätään sinne, ja jumalauta vaikka minä homo olisinkin niin ei sitä minulle tarvitse sanoa!”. Seuraushan oli kolmen sissin lähettäminen iskemään Luxemburgiin, ja hauskaa viihdettä koko illaksi. Tässä tapauksessa tragikoomista viihdettä tosin riittää vähintään ensi kevääseen asti.
Kuten tiedämme, on vasemmisto uudelleenmääritellyt termin rasismi käsittämään lähes kaiken, mikä on vasemmiston maailmojasyleilevän maailmankuvan vastaista. Tämän valossa kannattaa katsoa sanakirjasta sen alkuperäinen perusmerkitys: etnisperustainen syrjintä, ja todeta, että koska vasemmisto tuntuu yleisesti pitävän kaikkia muita ihmisiä suomalaisia parempina ja kaikkia muita kulttuureja suomalaista kulttuuria parempina, ovat he siten implisiittisesti rasistisia.
Arhinmäki olisi voinut myös sanoa: “Vasemmistoliitto on työväenpuolue ilman työtä ja työväkeä”. Ilkeämieliset voisivat muistuttaa, että Vasemmistoliiton nykyjohto ei tunnetusti ole paljoa käsiään liannut ns. rehellisessä työssä, ja että sen ajamalla talouspolitiikalla ei ainakaan hidasteta teollisuustyöpaikkojen joukkopakoa Suomesta.
Mutta sitten asiaan: Seuraavissa eduskuntavaaleissa konservatiivien äänet ratkaisevat paljon.
Ne ratkaisevat:
a) säilyttääkö Kokoomus suurimman puolueen asemansa, ja tuleeko Kataisesta pääministeri,
b) kuinka suuren vaalivoiton Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit saavat, ja
c) Jos Kokoomus onnistuukin pitämään asemansa suurimpana puolueena, joutuuko se vaihtamaan Keskustan, Vihreät ja RKP:n kumppaneina SDP:hen, Perussuomalaisiin ja Kristillisdemokraatteihin.
Räsäsen isku konservatiiviseen kultasuoneen, loistavat poliittiset vedot, TV2:n homoillasta alkaen, ovat aikaansaaneet KD:lle voimakkaan kannatusaallon. Yli tuhat uutta jäsentä ja arvattavasti vähintään prosentin tai ehkä kaksikin, eli noin neljänneksellä kasvanut kannatus, on todellinen poliittinen ongelma Kokoomukselle, RKP:lle, ja jossain määrin myös Keskustalle tulevissa Vaaleissa.
Kokoomus, KD ja Keskusta kilpailevat samoilla konservatiivisten äänestäjien apajilla. Keskusta ei menetä ääniä tulevissa vaaleissa sen vuoksi, että se ei olisi tarpeeksi konservatiivinen, mutta se voi yrittää paikata tappiotaan yrittämällä houkutella Kokoomuksesta pakenevia konservatiiveja. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävä Seppo Kääriäisen taannoinen lausunto, että Kokoomus olisi muuttunut liberaalipuolueeksi (ikään kuin puolueen konservatiivit eivät huomaisi, että Keskustassa valta on lipsunut liberaaliklikille).
Nimittäin jos KD:n kannatus nousee 6%:n pintaan (tai ylikin) tulevissa vaaleissa, on se pois ensi sijassa Kokoomukselta ja RKP:ltä. Alkuun Kokoomus oli hipihiljaa, eikä ottanut asiaan kantaa, sillä sen asema johtavana puolueena pitää takanaan sen, että sillä on paljon kannattajia sekä liberaaleissa että arvokonservatiiveissa. Suunnanmuutos homoasiassa puolesta tai vastaan tarkoittaa sille menetettyä kannatusta. Jo parin prosentin kannatuksen menetys nykyisellään merkitsee todennäköisesti pääministeripostin menetystä.
KD ainoana aidosti kaksikielisenä puolueena tappelee joka vaaleissa RKP:n kanssa Pohjanmaan konservatiivisten ruotsinkielisten äänistä. Vaaleista riippuen siirtymä KD:n ja RKP:n välillä on ollut noin 0,5 – 0,7 %:n luokkaa. Tämä tarkoitta sitä, että tulevissa vaaleissa RKP joutuu sekä nostamaan kielikysymyksen hyvin kovasti esille ja reivaamaan kurssiaan konservatiivisempaan suuntaan estääkseen saamasta takkiinsa.
Kokoomus tosin teki ratkaisevan virheen jo viime kesän puoluekokouksessa, päättäessään periaatteellisesti hyväksyä homoavioliitot ja -adoption. Tämän valossa onkin perin outoa, että pj Katainen meni ilmoittamaan kannattavansa homoavioliittoja. Katainen kuitenkin ilmoitti, ettei puolueena Kokoomus lähde asiaa ajamaan. Kokoomuksen kanta on ”jämäkkä ehkä”, koska se ei enää voi seistä perinteisten arvojen takana, mutta silti koittaa uskotella tekevänsä niin, jottei konservatiivisiipi vaihtaisi leiriä.
Vuoto Kokoomuksesta on jo tosin alkanut. Tiedän henkilökohtaisesti useita ex-kokoomuslaisia, jotka jättivät puolueen jo viime kesän puoluekokouksen samaa sukupuolta olevien avioliittoasian hyväksymisen takia. Varsinkin täällä Pohjois-Suomessa heitä on paljon. Ja jo viimeksi Kokoomuksen kolmas kansanedustajapaikka Oulun läänistä oli hilkulla.
Persut ovat jo ns. ”konservatiiviänkyröitä”. Meidän ei ole tarvinnut paljoa toitotella kielteisiä kantojamme samaa sukupuolta olevien parien avioliittoihin ja niiden kirkollisiin vihkimisiin. Eihän ”sikaniskajunttirasisteilta” liberaalipoppoo ”parempaa” odotakaan. Persujen ei tarvitse konservatiiveja erikseen houkutella, kannatus kasvaa muutenkin.
Tämän valossa on hieman outoa, miksi jos mahdollista vielä arvokonservatiivisempi KD on saanut asiasta niin paljon painetta. Räsänen ilmoitti kantansa olevan kirkon perinteisen linjan mukainen, ja tästä hermostuneena liberaalit alkoivat vinkua, että voi miten kamalaa, yhyy ja ”mitenjokuvoivieläkakstuhattaluvullaollanoinsuvaitsematon!”.
Vielä surkuhupaisempaa oli seurata pro-sodomiittien paskahalvausta sen takia että kirkon sisällä on konservatiiveja, jotka eivät homoutta hyväksy: ”Hyi kauhia! Iiiik! Kamalaa! Yhyy! Ynnynnynnynnyy!”.
Liberaalileiri muistuttaa asiassa herkkähipiäistä kylpytakissa hilluvaa komentajaesimiestä Kummeli-Stories elokuvasta: ”Tuolla se joku vittuillee, meille ja haukkuu homoksi, sitä me ei helvetti hyvällä katota, vaan hyökätään sinne, ja jumalauta vaikka minä homo olisinkin niin ei sitä minulle tarvitse sanoa!”. Seuraushan oli kolmen sissin lähettäminen iskemään Luxemburgiin, ja hauskaa viihdettä koko illaksi. Tässä tapauksessa tragikoomista viihdettä tosin riittää vähintään ensi kevääseen asti.
perjantai 24. syyskuuta 2010
Leikkimielinen vaaliveikkaus
Ajattelin taas vaihteeksi vähän pohtia, miltä näillä näkymin näyttäisi puolueiden asema ensi vaalien jälkeen nykyisen kannatuskehityksen valossa. Tämä on siis kevyt, leikkimielinen ja lonkalta heitetty veikkaus.
Näyttää siltä, että Kokoomus onnistuu enempi vähempi pitämään nykyisen asemansa maan suurimpana puolueena. Tosin on hyvin mahdollista, että hallitusvastuun paine alkaa realisoitua vaalikamppailun myötä. Veikkaan Kokoomuksen kannatuksen ensi vaaleissa olevan noin 22 %:a.
Keskusta näyttää rämpivän alenevissa kannatuslukemissa, ja vaalirahakorruptiot, oikeudenkäynnit, ja muut sotkut painavat sen kannatusta alas. On jopa mahdollista, että Väyrysen puheenjohtajakauden 17 %:n tasoinen vaalitulos voi olla mahdollinen.
Demarit rämpivät tällä hetkellä kannatusmittauksissa lähes paikallaan, mutta laidat ovat alkaneet vuotaa rankasti. Veikkaan SDP:n kannatuksen ensi vaaleissa tippuvan pikkuisen nykyisestä, noin 18 %:iin.
Vihreillä on ollut aika kylmää kyytiä, ilmastoveropaketti, ydinvoimakysymys, jne. lupaavat heille tällä hetkellä alle kymmene prosentin kannatusta. Itse veikkaan alamäen vielä vähän jatkuvan, ja saavuttavan noin 9 %:n tason.
Vasemmistoliiton uskon pitävän nykyisen kannatuksensa, ja saavan vuotoa Vihreistä, tulos noin 8 %.
KD:n kannatus on aika vakaata, noin 4,5 %
RKP:n kannatus on aika vakaata, mutta kielikysymys vaaliteemana voi nostaa sitä, noin 5 %:iin.
Pikkupuolueille uskon suhteellisen merkittävää nousua kannatuksessa, yhteisäänimäärä voi protestivaalit huomioiden nousta jopa 3 %:iin. Pienpuolueiden vaaliliitolla toteutuessaan on mahdollisuus jopa paikkoihin, samoin ehkä Muutos 2011:lla.
Perussuomalaisten uskon vähintään säilyttävän nykyisen yli kymmenen provikan tasonsa, ja vielä nousevan. Veikkaan optimistisesti Persuille jopa 13,5 %:n vaalitulosta, riippuen miten pahasti SDP ja KePu ottavat ns. turpiinsa.
Tilanne näyttäisi siis tältä:
Kokoomus n. 22 % (arviohaarukassa 21-23)
Keskusta n. 17 % (arviohaarukassa 16-18)
SDP n. 18 % (arviohaarukassa 17-19)
Vihreät n. 9 % (voi tippua jopa alle 8:n)
Vasemmistoliitto n. 8 %
KD n. 4,5 % (voi ehkä nousta lähelle 5:ttä)
RKP n. 5 %
Pikkupuolueet n. 3 % (arviohaarukka 2-4, yläkanttiin)
Perussuomalaiset jopa noin 13,5 % (arviohaarukka 12-15)
Virhemarginaalivaraa on tässä reippasti, suuremmilla puolueilla suhteellisesti noin 5 % kunkin puolueen kokonaiskannatusta kohti (esim Kokoomuksella 1,1% suuntaan tai toiseen). Persujen kohdalla suurin epävarmuushaarukka.
Gallupit eivät sitten äänestä, ja veikkaukset vielä vähemmän, mutta silti.
Edit 27.9. Jaahas, vaaliveikkaus vanheni jo samalle päivälle, kuin se kirjoitettiin, eli gallupit lupailevat PS:lle jo 12,5%:n kannatusta.
Näyttää siltä, että Kokoomus onnistuu enempi vähempi pitämään nykyisen asemansa maan suurimpana puolueena. Tosin on hyvin mahdollista, että hallitusvastuun paine alkaa realisoitua vaalikamppailun myötä. Veikkaan Kokoomuksen kannatuksen ensi vaaleissa olevan noin 22 %:a.
Keskusta näyttää rämpivän alenevissa kannatuslukemissa, ja vaalirahakorruptiot, oikeudenkäynnit, ja muut sotkut painavat sen kannatusta alas. On jopa mahdollista, että Väyrysen puheenjohtajakauden 17 %:n tasoinen vaalitulos voi olla mahdollinen.
Demarit rämpivät tällä hetkellä kannatusmittauksissa lähes paikallaan, mutta laidat ovat alkaneet vuotaa rankasti. Veikkaan SDP:n kannatuksen ensi vaaleissa tippuvan pikkuisen nykyisestä, noin 18 %:iin.
Vihreillä on ollut aika kylmää kyytiä, ilmastoveropaketti, ydinvoimakysymys, jne. lupaavat heille tällä hetkellä alle kymmene prosentin kannatusta. Itse veikkaan alamäen vielä vähän jatkuvan, ja saavuttavan noin 9 %:n tason.
Vasemmistoliiton uskon pitävän nykyisen kannatuksensa, ja saavan vuotoa Vihreistä, tulos noin 8 %.
KD:n kannatus on aika vakaata, noin 4,5 %
RKP:n kannatus on aika vakaata, mutta kielikysymys vaaliteemana voi nostaa sitä, noin 5 %:iin.
Pikkupuolueille uskon suhteellisen merkittävää nousua kannatuksessa, yhteisäänimäärä voi protestivaalit huomioiden nousta jopa 3 %:iin. Pienpuolueiden vaaliliitolla toteutuessaan on mahdollisuus jopa paikkoihin, samoin ehkä Muutos 2011:lla.
Perussuomalaisten uskon vähintään säilyttävän nykyisen yli kymmenen provikan tasonsa, ja vielä nousevan. Veikkaan optimistisesti Persuille jopa 13,5 %:n vaalitulosta, riippuen miten pahasti SDP ja KePu ottavat ns. turpiinsa.
Tilanne näyttäisi siis tältä:
Kokoomus n. 22 % (arviohaarukassa 21-23)
Keskusta n. 17 % (arviohaarukassa 16-18)
SDP n. 18 % (arviohaarukassa 17-19)
Vihreät n. 9 % (voi tippua jopa alle 8:n)
Vasemmistoliitto n. 8 %
KD n. 4,5 % (voi ehkä nousta lähelle 5:ttä)
RKP n. 5 %
Pikkupuolueet n. 3 % (arviohaarukka 2-4, yläkanttiin)
Perussuomalaiset jopa noin 13,5 % (arviohaarukka 12-15)
Virhemarginaalivaraa on tässä reippasti, suuremmilla puolueilla suhteellisesti noin 5 % kunkin puolueen kokonaiskannatusta kohti (esim Kokoomuksella 1,1% suuntaan tai toiseen). Persujen kohdalla suurin epävarmuushaarukka.
Gallupit eivät sitten äänestä, ja veikkaukset vielä vähemmän, mutta silti.
Edit 27.9. Jaahas, vaaliveikkaus vanheni jo samalle päivälle, kuin se kirjoitettiin, eli gallupit lupailevat PS:lle jo 12,5%:n kannatusta.
maanantai 10. toukokuuta 2010
Mitäs minä sanoin: Empire Strikes Back - Kriisin varjolla EU:sta tehdään täysi liittovaltio
Viime päivät ovat olleet allekirjoittaneelle tuskallisen ärsyttävää aikaa seurata talouspoliittista uutisointia. Kuten on jo moneen otteeseen julkisuudessa esitetty, voi Kreikan luottokriisistä alkanut kehitys johtaa Euroopan Unionin poliittiseen tiivistymiseen, eli nykyisen väljän liittovaltiomallin tiivistämiseen täydeksi liittovaltioksi.
Sari Essayah kirjoittaa jälkimmäisessä linkissä: "Vaikuttaa vahvasti siltä, että Kreikan kriisiä ollaan käyttämässä liittovaltiokehityksen voimistamiseen EU:ssa. Historia on opettanut, että talouskriisien aikana voidaan ajaa läpi muutoksia, jotka olisivat muutoin poliittisesti mahdottomia toteuttaa. Kreikan kriisistä on tullut Troijan hevonen, jonka varjolla ollaan tuomassa kansalaisten vieroksuma liittovaltiokehitys talous- ja finanssipolitiikkaan."
Ja Erkki Toivonen edellisessä: "Kreikan kriisissä olemme tulleet vasta alun loppuun. Edessä on selvä valinta: Joko EMU hajoaa tai EU – ainakin euroalue - liittovaltioistuu yhteisen talous- ja finanssipolitiikan toteuttajaksi. - Thygesen myönsi, että rahaliiton toteuttamisessa edettiin ’väärässä järjestyksessä’, kun EMU-vankkurit valjastettiin vielä syntymättömän juhdan, Euroopan Yhdysvaltojen, eteen."
EU on projektina kulkenutrunkkareidensuunnittelijoiden osoittamaa tietä vapaakauppa-alueesta talous- ja valtioliitoksi, ja pian olemme liittovaltion - Euroopan imperiumin - alamaisia. Alamaisia siksi, että kansalaisuudella on EU:ssa yhtä vähän merkitystä kuin Neuvostoliitossa, ja demokratiaakin on yhtä vähän. Timo Soini totesikin osuvasti nimittäessään EU:ta "Läntiseksi Neuvostoliitoksi".
Minä varoittelin asiasta, monien muiden tavoin, jo 90-luvulla. Ja kun olin ehdolla kansanedustajaksi vuoden 2007 vaaleissa, koko motivaationi pyrkiä eduskuntaan pohjasi siihen, että oli viimeiset hetket koittaa pysäyttää liittovaltiohanke, eli perustuslain (jota ensin nimitettin perussopimukseksi, sittemmin Lissabonin sopimukseksi) läpiajaminen, ja näin pelastaa rippeet Suomen itsenäisyydestä.
Perustuslakihankkeesta varoittaminen oli koko kampanjani johtoajatus. Eliitin suunnitelma on edelleen ajaa EU liittovaltioksi 2012 mennessä, ja näyttää siltä, että tämä viime vuosikymmenen puolivälissä Bilderberg-kokouksen yhteydessä julki lipsahtama aikataulu pitää. Aikaa on tosin vielä vajaa pari vuotta, ja muutos tapahtuu yhdessä Pohjois-Amerikan yhteisvaluutan muodostamisen kanssa. Koska siis poliittinen taistelu Imperimua vastaan on tässä mielessä hävitty, en senkään vuoksi katso mielekkääksi yrittää ehdolle Suomi-nimisen Euroopan imperiumin maakuntaparlamenttiin tulevissa eduskuntavaaleissa.
----------------
-------
P.S. Retroilumielessä trippi viime vaalien aikaiseen, huumorilla höystettyyn, mainosviedooni: Linkki. (Enää tämä linkki jäljellä. Yhteensä videota katsottiin viime vaalien alla Youtubessa ja sivujeni kautta yli 32 000 kertaa ja se oli v. 2007 vaalien katsotuin yksittäinen nettimainosvideo).
Sari Essayah kirjoittaa jälkimmäisessä linkissä: "Vaikuttaa vahvasti siltä, että Kreikan kriisiä ollaan käyttämässä liittovaltiokehityksen voimistamiseen EU:ssa. Historia on opettanut, että talouskriisien aikana voidaan ajaa läpi muutoksia, jotka olisivat muutoin poliittisesti mahdottomia toteuttaa. Kreikan kriisistä on tullut Troijan hevonen, jonka varjolla ollaan tuomassa kansalaisten vieroksuma liittovaltiokehitys talous- ja finanssipolitiikkaan."
Ja Erkki Toivonen edellisessä: "Kreikan kriisissä olemme tulleet vasta alun loppuun. Edessä on selvä valinta: Joko EMU hajoaa tai EU – ainakin euroalue - liittovaltioistuu yhteisen talous- ja finanssipolitiikan toteuttajaksi. - Thygesen myönsi, että rahaliiton toteuttamisessa edettiin ’väärässä järjestyksessä’, kun EMU-vankkurit valjastettiin vielä syntymättömän juhdan, Euroopan Yhdysvaltojen, eteen."
EU on projektina kulkenut
Minä varoittelin asiasta, monien muiden tavoin, jo 90-luvulla. Ja kun olin ehdolla kansanedustajaksi vuoden 2007 vaaleissa, koko motivaationi pyrkiä eduskuntaan pohjasi siihen, että oli viimeiset hetket koittaa pysäyttää liittovaltiohanke, eli perustuslain (jota ensin nimitettin perussopimukseksi, sittemmin Lissabonin sopimukseksi) läpiajaminen, ja näin pelastaa rippeet Suomen itsenäisyydestä.
Perustuslakihankkeesta varoittaminen oli koko kampanjani johtoajatus. Eliitin suunnitelma on edelleen ajaa EU liittovaltioksi 2012 mennessä, ja näyttää siltä, että tämä viime vuosikymmenen puolivälissä Bilderberg-kokouksen yhteydessä julki lipsahtama aikataulu pitää. Aikaa on tosin vielä vajaa pari vuotta, ja muutos tapahtuu yhdessä Pohjois-Amerikan yhteisvaluutan muodostamisen kanssa. Koska siis poliittinen taistelu Imperimua vastaan on tässä mielessä hävitty, en senkään vuoksi katso mielekkääksi yrittää ehdolle Suomi-nimisen Euroopan imperiumin maakuntaparlamenttiin tulevissa eduskuntavaaleissa.
----------------
-------
P.S. Retroilumielessä trippi viime vaalien aikaiseen, huumorilla höystettyyn, mainosviedooni: Linkki. (Enää tämä linkki jäljellä. Yhteensä videota katsottiin viime vaalien alla Youtubessa ja sivujeni kautta yli 32 000 kertaa ja se oli v. 2007 vaalien katsotuin yksittäinen nettimainosvideo).
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Vaaliennuste: Ensi vaalien jälkeinen hallitus Kok+Kepu+KD+PS
Vaaliveikkaus: Ensi vaalien jälkeinen hallituksen oikeistosuora ei onnistu ilman Persuja, ja PS ei tule messiin RKP:n tai Vihreiden kanssa, joten luvassa on rehellinen oikeisto koalitio:
Kokoomus, Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset.
Tämä toteutuu suunilleen näin: Kokoomus saa noin 22% äänistä. Keskusta noin 19%. Kristillisdemarit n. 5% ja Perussuomalaiset n. 8%. Yhteensä tämä tekee 54% ja parlamentaarisen enemmistön. Ja jos PS saa edes 5% äänisaaliin, niin toteutuu silti, sillä sekin tekisi 51%:n enemmistön.
Keskusta on tässä kuninkaantekijäpuolue (valitettavasti), sillä jos Keskusta lyökin hynttyyt yhteen demarien kanssa siitä huolimatta, että Kokoomus on todennäköisesti edelleen suurin puolue ensi vaalien jälkeen, niin vaalivoittajapuolue Kokoomus olisi vaarassa jäädä rannalle.
Joten siitä, tuleeko tällainen koalitio, päättää Keskusta, jos se lähteen Kokoomuksen kelkkaan. Mutta Kepulla ei ole enää vaalien jälkeen mahkuja jättää PS:ia ulos, sillä Kokoomus ei lähde toista kertaa hallitukseen Vihreiden kanssa, jos saa sille paremmin sopivat keskustaoikeistolaiset puolueet (PS+KD) tilalle. ja RKP on lopulta uhrattavissa.
Persut halutaan mukaan siksikin, että "populistit on jo aika panna kuriin" hallitusvastuulla. Lähtiessään mukaan PS joutuu harjoittamaan politiikkaa, joka on sen tuho, sillä tuleva hallitus ajaa McKinsey Consultingin laatimaa hallitusohjelmaa.
Sen myötä katoaa viimeinen toivo demokraattisesta muutoksesta parempaan tässä maassa, sillä yhäti syvenevä federaatiokehitys EU:ssa nitistää suomalaisen kansanvallan rippeet viimeistään sitä seuraaviin vaaleihin mennessä (eikä tässä skenenaariossa ole edes vielä otettu huomioon geopoliittista muutosta).
Tässä siis vastaus siihen itsevarmuuteen, jolla hallitus ja Vanhanen puhuvat porvarihallituksen jatkosta.
Kokoomus, Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset.
Tämä toteutuu suunilleen näin: Kokoomus saa noin 22% äänistä. Keskusta noin 19%. Kristillisdemarit n. 5% ja Perussuomalaiset n. 8%. Yhteensä tämä tekee 54% ja parlamentaarisen enemmistön. Ja jos PS saa edes 5% äänisaaliin, niin toteutuu silti, sillä sekin tekisi 51%:n enemmistön.
Keskusta on tässä kuninkaantekijäpuolue (valitettavasti), sillä jos Keskusta lyökin hynttyyt yhteen demarien kanssa siitä huolimatta, että Kokoomus on todennäköisesti edelleen suurin puolue ensi vaalien jälkeen, niin vaalivoittajapuolue Kokoomus olisi vaarassa jäädä rannalle.
Joten siitä, tuleeko tällainen koalitio, päättää Keskusta, jos se lähteen Kokoomuksen kelkkaan. Mutta Kepulla ei ole enää vaalien jälkeen mahkuja jättää PS:ia ulos, sillä Kokoomus ei lähde toista kertaa hallitukseen Vihreiden kanssa, jos saa sille paremmin sopivat keskustaoikeistolaiset puolueet (PS+KD) tilalle. ja RKP on lopulta uhrattavissa.
Persut halutaan mukaan siksikin, että "populistit on jo aika panna kuriin" hallitusvastuulla. Lähtiessään mukaan PS joutuu harjoittamaan politiikkaa, joka on sen tuho, sillä tuleva hallitus ajaa McKinsey Consultingin laatimaa hallitusohjelmaa.
Sen myötä katoaa viimeinen toivo demokraattisesta muutoksesta parempaan tässä maassa, sillä yhäti syvenevä federaatiokehitys EU:ssa nitistää suomalaisen kansanvallan rippeet viimeistään sitä seuraaviin vaaleihin mennessä (eikä tässä skenenaariossa ole edes vielä otettu huomioon geopoliittista muutosta).
Tässä siis vastaus siihen itsevarmuuteen, jolla hallitus ja Vanhanen puhuvat porvarihallituksen jatkosta.
sunnuntai 6. joulukuuta 2009
Vuoden synkin juhla: Suomen itsenäisyyden 92-vuotisjuhlan muistopäivä
Tänään tulee kuluneeksi 92 vuotta siitä kun Suomi julistautui Eduskunnan päätöksellä itsenäiseksi 6.12.1917. Suomi oli itsenäinen valtio aina 90-luvun puoliväliin. Valitettavasti Suomi ei ole enää itsenäinen valtio. Suomi lakkasi olemasta itsenäinen valtio 1. tammikuuta 1995, jolloin maanpetturi-eliittimme sai tahtonsa läpi, ja rakas Isänmaamme myytiin orjaksi eurostoliittoon. Päätöksen liittymisestä teki Eduskunta jo 18. marraskuuta 1994. Tuolloin Suomi-neito sai kahleet, kultaiset ja pehmustetut sellaiset, mutta kahleet silti, ja nyt sekä oma että EU-eliitti voi raiskata Suomi-neitoa mielensä mukaan.
Tätä vihattua petosta edelsi toinen petos, lokakuussa 1994, jolloin Suomi-neidon silmät ensin sidottiin, ja kansa saatiin äänestämään massiivisella KYLLÄ-propagandalla EU:n puolesta. Jälkikäteen on todistettu, että lokakuun 1994 EU-kansanäänestyksen yhteydessä harjoitettu massiivinen propagandakampanjan eli ns. "puolueeton Eurooppa-tiedotus" oli suoraan Neuvostoliitossa vuonna 1973 painetun KGB:n propagandaoppaan kaavan mukaan laadittu. Kyseisessä oppaassa kerrottiin, miten järjestää propaganda-kampanja niin, että ihmiset saadaan äänestämään kuten hallitus haluaa. Tämä todettiin todettiin Jyväskylän yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella 90-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa.
18. marraskuuta 1994 Suomen Eduskunta käveli julkeasti perustuslain ylitse päättämällä yhdessä istuntokäsittelyssä, yhdellä äänestyksellä ja yksinkertaisella enemmistöllä EU:hun liittymisen puolesta, vaikka perustuslaki olisi vaatinut kaksi kaksi istuntokertaa, kaksi äänestystä ja molemmissa yli neljän viidesosan enemmistön.
Tämän lisäksi Eduskunan päätösäänestys itsessään oli mitä irvokkain esimerkki neuvosto-tyylisestä "leikitään demokratiaa" -teatterista. Äänestysvaihtoehdot olivat nimittäin seuraavat:
-Ne jotka äänestivät JAA, kannattivat SDP:n esitystä antautua EU:lle ilman mitään ehtoja.
-Ne jotka äänestivät EI, kannattivat Keskustan vastaesitystä antautua EU:lle tietyin ehdoin.
-Jäsenyyden vastustajille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin äänestää TYHJÄÄ tai kävellä ulos salista, minkä monet heistä tekivätkin.
Tyhjää äänestäneet ja/tai poistuneet henkilöt olivat ainoat edustajat, joilla oli edes vähän selkärankaa jäljellä silloisessa Eduskunnassa. Kaikki muut olivat/ovat joko niljakkaita matelijoita ja maanpettureita, tai harhaan johdettuja idioottiparkoja.
Edes kansanedustajille ei siis annettu mahdollisuutta äänestää Suomen EU-jäsenyyttä vastaan! Koko päätösprosessi ja äänestys ovat mielestäni verrannollinen siihen, kun Baltian maiden parlamentit 1940 laitettiin hyväksymään Neuvostoliiton jäsenyys.
Eliittimme on pyrkinyt varmistamaan selustansa hyvin. Jo vuonna 1973 laista poistettiin kuolemantuomio maanpetturuudesta, ja vuonna 2000 voimaan tullut perustuslakiuudistus muutti lakia jälkikäteen niin, ettei poliitikkoja voida enää saattaa edesvastuuseen vuonna 1994 vastoin perustuslakia tapahtuneesta kollektiivisesta maanpetoksesta.
Viimeisen naulan itsenäisyytemme ruumisarkkuun eliittimme löi vuosi sitten syksyllä, kun Eduskunta hyväksyi Irlannin kansan jo kertaalleen kaataman EU:n perustuslain, ja tämä naula iskettiin pohjaan asti kuluvan viikon keskiviikkona, kun perustuslaki, jota myös Lissabonin sopimukseksi kutsutaan, tuli virallisesti voimaan. Suomi-neito on edelleen silmät sidottuna, kahleissa ja sitä käytetään surutta hyväksi. Kansalle edelleen uskotellaan, että mikään ei ole muka muuttunut, ja että se on vapaa ja itsenäinen.
Näinhän ei ole. EU:n perustuslaki eli Lissabonin sopimus on juridisesti ensisijainen kansallisiin lakeihin, myös Suomen perustuslakiin nähden. Suomen perustuslaki on näin ollen kumottu, paitsi niiltä osin kuin se on samansisältöinen Lissabonin sopimuksen artiklojen kanssa. Euroopan Unioni on näin ollen todellisuudessa liittovaltio, joka teeskentelee olevansa ei-liittovaltio. Suomi on vain osavaltio.
Tänään on siis Suomen itsenäisyyden 92-vuotispäivän muistojuhla. Synkkä ja surullinen päivä, vihan päivä, vihan, joka kiehuu sisimmässä vaatien vastuuseen niitä, jotka talloivat jalkoihinsa viime sodissa meidän vapautemme puolesta henkensä uhranneiden veren, oikeutetun vihan, joka vaatii tuomiota niille, jotka olivat valmiit myymään isänmaansa ja vapautensa rahan ja aseman vuoksi.
Tätä päivää on soveliasta viettää muistelemalla sitä kallista hintaa, joka maksettiin vapautemme puolesta, ja pyhittää tämä päivä viemällä kynttilöitä ja seppele veteraanien haudoille, kuten tehdäänkin. Sen sijaan mitä raivostuttavinta ja vihattavinta pilkkaa on se, kun eliittimme juhlii irvokkaasti rellestäen veteraaniemme verestä ja kansamme vapaudesta saamaansa voittoa presidentinlinnassa tanssien veteraaniemme luiden päällä!
Jos talvisota olisi nyt, niin nykyinen eliittimme, sen sijaan että vastustaisi jyrkästi vihollisen pyrkimyksiä, levittäisi punaisen maton ja haukkuisi vastaan panevaa kansaa "suvaitsemattomiksi juntti-rasisteiksi" kun nämä vastustaisivat maahantulijoita, ja julistaisi että "Puna-armeijan loistelias marssi maahamme on ihanaa, luonnolista ja väistämätöntä".
Ainoa toivo tätä kaikkea raivostuttavaa petosta, riistoa ja hyväksikäyttöä vastaan on se, että yhä useampi suomalainen ihminen ymmärtää, että Suomen kansaa on petetty, ja uskon vakaasti, että eräänä päivänä pettureille tulee maksun paikka, viimeistään viimeisellä tuomiolla.
Tähän loppuun runo viiden vuoden takaa, joka kuvannee tuntemuksiani. Kyseessä on muunnelma runosta, jonka kirjoitin itsenäisyystemme muistopäivää edeltävänä sunnuntaina 5.12.2004:
"Minun sydämeni itkee,
Se itkee surusta ja vihasta,
sen tähden, että se on revitty juuriltaan,
väkivalloin maasta irti kiskaistu,
yhdessä yössä he sen tekivät,
nuo kirotut, jotka myivät maansa haureuden viinistä,
ja vaihtoivat perintöosansa orjuuteen.
Minun sieluni on murtunut,
Se on murtunut, petoksen tähden,
olen repinyt vaatteeni,
sillä kansani myyty orjuuteen,
ja sen häpeä on paljastettu,
Sen kahleet on taottu Egyptissä,
kultaiset kahleet, sametilla vuoratut,
mutta kahleet silti.
Voi minun kaupunkiani,
Sen muurit on hajotettu maahan,
ja sen vielä pystyssä olevissa torneissa,
turhaan vartijat seisovat,
sillä he ovat nukahtaneet,
Vaikka joku varoittaisi,
kuka kuulisi varoituksen?
Sillä kaikki ovat juovuksissa,
ei ole yhtään selväpäistä.
Sen muurit on hajotettu maahan,
ja sen vielä pystyssä olevissa torneissa,
turhaan vartijat seisovat,
sillä he ovat nukahtaneet,
Vaikka joku varoittaisi,
kuka kuulisi varoituksen?
Sillä kaikki ovat juovuksissa,
ei ole yhtään selväpäistä.
Vihollinen asuu porteissa,
ja erämaarosvot riehuvat kaduilla,
eikä heitä kukaan estä,
sillä meidän itse valitsemamme kuningas
on meidät myynyt, pettänyt, ja unohtanut.
Kelvoton on jokainen, joka myy vapautensa viinistä
ja perintöosansa helyistä.
Miksi emme turvanneet Herraan,
kun vielä päivä paistoi?
Nyt on meille varattuna vain kurjuus,
jonka olemme päällemme kutsuneet.
Jos isämme eläisivät,
antaisivat he meille sellaisen selkäsaunan,
että takamuksemme olisivat kipeinä vielä
vuosienkin kuluttua.
Kuritta olemme kasvaneet,
kunniatta myöskin unhoon painumme?,
Sillä olemme hyljänneet Herran,
ja Hän on antanut kelvottomien orjuuttaa meidät.
Herra, armahda meidän kansaamme!"
------------
Edit 8.12. Kirjoitusvirheitä poistettu, ja vähän muokattu.
P.S. Suhtaudun itsenäisyyden menetykseen tunteella. Jos se loukkaa jotakuta, se on hänen asiansa. Minulla on joka tapauksessa oikeus tunteisiini.
perjantai 28. marraskuuta 2008
Perussuomalaisten kannatys ylitti 6%:n rajan
YLE uutisoi:
"Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemän puoluekannatusarvion mukaan kokoomusta äänestäisi eduskuntavaaleissa 23,5 prosenttia. Keskustan ja SDP:n kannatus oli marraskuun mittauksessa tasoissa 21,6 prosentissa.
Vihreille mitattiin 9,7:n, vasemmistoliitolle 7,8:n ja perussuomalaisille 6,3 prosentin suosio. RKP:n kannatus oli 4,4 ja kristillisdemokraattien 3,7 prosenttia. Muut puolueet saivat 1,4 prosentin kannatuksen.
Taloustutkimus haastatteli puoluekannatusmittausta varten yhteensä 3 880 henkilöä. Puoluekantansa kertoi 2 809 henkilöä eli 72,3 prosenttia vastanneista. Haastattelut tehtiin 3. - 27. marraskuuta. Kannatusarvion virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta 1,4 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin."
PS:n gallup-kannatus kävi viimeksi 6%:n päällä elokuussa (6,1%).
"Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemän puoluekannatusarvion mukaan kokoomusta äänestäisi eduskuntavaaleissa 23,5 prosenttia. Keskustan ja SDP:n kannatus oli marraskuun mittauksessa tasoissa 21,6 prosentissa.
Vihreille mitattiin 9,7:n, vasemmistoliitolle 7,8:n ja perussuomalaisille 6,3 prosentin suosio. RKP:n kannatus oli 4,4 ja kristillisdemokraattien 3,7 prosenttia. Muut puolueet saivat 1,4 prosentin kannatuksen.
Taloustutkimus haastatteli puoluekannatusmittausta varten yhteensä 3 880 henkilöä. Puoluekantansa kertoi 2 809 henkilöä eli 72,3 prosenttia vastanneista. Haastattelut tehtiin 3. - 27. marraskuuta. Kannatusarvion virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta 1,4 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin."
PS:n gallup-kannatus kävi viimeksi 6%:n päällä elokuussa (6,1%).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)