Näytetään tekstit, joissa on tunniste maanpetturuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maanpetturuus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Persujahti - ad absurdum - jatkuu

Törmäsinpäs tällaiseen kirjoitukseen:

Koska jutussa mainitaan allekirjoittanut, ja henkilöni liitetään kirjoituksen kontekstiin varsin väkinäisellä ja leimaavalla tavalla, lienee aihetta kommentoida:

"Toisaalta, samaisessa puolueessa toiminut, nimimerkkiä "Turjalainen" käyttänyt Veli-Pekka Kortelainen ehätti itse aikoinaan pohdiskella huomattavasti rajumpaan sävyyn tarkkuuskiväärillä tapahtuvan "katoilta äänestämisen" mahdollisuuksia. Tämä ei estänyt hänen pestaamistaan puolueen Oulun vaalipiirin kansanedustaja Ville Vähämäen avustajaksi."

Tämä kappale edustaa mielestäni vähän samaa "journalistista linjaa" kuin Turun Sanomien juttu Erosen blogista. Jokaiselle sen lukeneelle (ainakin sisälukutaitoisille) pitäisi välittyä kirjoituksesta huoli, että Suomen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne on ollut jos useamman vuoden menossa huonompaan suuntan (kirjoitus vuodelta 2010). Jutun pointti on, että ellei asioiden hoidon ja kehityksen suunta muutu, voi yhteiskunnallinen tilanne mennä niin huonoksi, että jotkut ihmiset katkeroituneina alkavat "äänestää katoilta".

Toisin kuin Jalonen tuossa yllä olevassa antaa rivien välissä tahallisesti väärinymmärtää, minä en kehota ketään moiseen, enkä pohdiskele moisen mahdollisuutta siitä näkökulmasta, että moinen olisi suotavaa saatika mitenkään oikein, vaan kyse on varoituksesta, mihin tilanne voi johtaa pahentuessaan, ihmisten katkeruuden, häpeän ja vihantunteiden kasvaessa johtaa. Kyseessä on ennuste/ennustus, ei kehotus. Samalla tavalla olen myös koittanut ennustella talouden kehitys näkymiä, mutta sentään niin typerä ei kukaan (Lukuunottamatta yhtä P-pohjalaista kepulaista naisehdokasta viime kuntavaalien alla) ole ollut, että koittaisin uhkailla ketään talousarvioillani. Ei, vaan varoittaa.

Alleviivaan kärjistykselläni sitä, mihin tilanne voi pahimmillaan mennä, jos tuloerojen kasvu, suomalaisen elintason alasajo, kansallisen pääoman ulosliputtaminen (ja kansantalouden romuttaminen), poliittinen korruptio, petokset, yhteiskunnallisen luottamuksen ja turvallisuudentunteen horjuminen sekä pitemmässä juoksussa myös kansanyhteisömme sosiaalisen kudoksen hajoaminen jatkuvat.

Lisäksi asiaan vaikutti se, että jo tuolloin, sekä jo vuosia aikaisemmin, olin pannut merkille, nimittäin netissä vellova varsin raju keskustelu väkivaltaisine uhkauksineen. Tajusin, kuten jokaisen pitäisi, että kyse on oireesta, joka on vakava. Kun vihaiset ja katkeroituneet ihmiset, jotka kokevat syystä tai toisesta olevansa väärin kohdeltuja ja sorrettuja, ja alkavat purkaa tuntojaan väkivallalla uhkaillen, ja kun tätä alkaa esiintyä enemmässä määrin, on tilanne jo vakava. Sen sijaan että aletaan tuomita taudin oireita, pitäsi tarkastella syitä katkeruudelle ja pahoinvoinnille ja keinoja niiden poistamiseen. Yksi merkittävä syy on jo 90-luvulta jatkunut hyvinvointiyhteiskunnan tarkoituksellinen alasajo.

Olen kyllä nyt vähän pöyristynyt Jalosen tulkinnasta. Olen ennen kirjoitukseni julkaisua aikanaan koittanut tehdä selväksi, että mikä on näkökulmani, ja myös luetuttanut sitä ihmisillä, eikä kukaan ole kyllä tätä ennen tullut sanomaan, että tuossa kehotettaisiin väkivaltaan tai liiallisesti kärjistettäisiin asiaa.

Koska Jalonen on yliopistokoulutuksen omaava tutkija, en voi käsittää tätä "shooting the messenger"-reaktiota muutoin kuin yhtä asiaa ja johtopäätöstä vasten: Kyse on Jalosen omista poliittisista ambitioista ja motiiveista eli samasta "tahallaan kuin piru raamattua" tarkoituksellisuudesta kuin yleensä Perussuomalaisiin liittyen. Lienee Jalosen keskustalaisuudella tai persuihin kohdistetulla rasismijahdilla jotain tekemistä asian kanssa?(!)

Niin, ja se "tarkkuuskivääri" on, kuten jutun kuvasta näkyi, oli ilmakivääri (perinteinen malli, tehokas ampumamatka pahviseen maalitauluun yleensä n. 30 metriä).


Sen sijaan tämä saman kirjoituksen kohta:

"Sittemmin hän ehätti myös joulukuussa 2011 haaveilla peräti hirttolavan pystyttämisestä Senaatintorille sixpack-hallituksen kansanpettureita varten."

-pitää sikäli paikkansa, että todellakin kirjoitin moisen virkkeen, mutta kyse ei ollut "haaveilusta", vaan sen tunteen purkautumisesta, että pidän tosiaankin Sixpack-hallitusta maanpettureina. Ehdottamani rangaistutapa sen sijaan oli ylilyönti "kaurismäkeläiseen tyyliin", jota pyydän täten anteeksi. Rehellinen kantani silti on, että meillä on mielestäni maanpetturihallitus, ja että se pitäisi saattaa valtakunnanoikeuteen tekemisistään, joita osa ministereistä tekee jo toista ja kolmatta hallituskautta.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Vuoden synkin juhla - Suomen Itsenäisyyden 94-vuotisjuhlan muistopäivä

On vuoden synkin ja raskain päivä; menetetyn itsenäisyytemme 94-vuotisjuhlan muistopäivä.

Viimeinen Suomen itsenäisyyspäivä oli 6.12.1994. Tämä päivä kääntää veistä sieluni haavassa. Onneksi se on taas kohta ohi.

Kaikille niille jotka olivat mukana viemässä maatamme Euroopan Unioniin eli huorasivat itsenäisyytemme pääoman ja internatsismin alttarilla sekä tallovat jalkoihinsa veteraaniemme veren haluan vain sanoa:

-Haistakaa saastaiset maanpetturit pitkä paska.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Tänään Eduskunta ratkaisee Suomen kohtalon: ITSENÄISYYDEN RIPPEET VAI LIITTOVALTIO?


Tänään eduskunnassa käsitellään iltapäivällä perustuslakimuutosta, jonka hyväksyminen aiheuttaa sen, että siirrymme käytännössä liittovaltion jäseneksi. Kun Vasemmistoliitto ja KD myivät sielunsa hallituspaikasta, ovat Perussuomalaiset enää ainoana puolueena lakimuutosta vastaan.

Perussuomalaisten vastalause/eriävä mielipide oli valiokuntakäsittelyn yhteydessä allaoleva, ja sen mukaisesti puolueemme aikoo äänestää:


"Mainintaa Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ei ole tarpeellista sisällyttää perustuslain 1 §:ään, joten mainita tulee jättää pois.
Lissabonin sopimuksen myötä Suomen EU-jäsenyyttä voidaan pitää kansainvälisenä sopimuksena, jonka Suomi voi koska tahansa irtisanoa eduskunnan enemmistön päätöksellä, joten EU-jäsenyyden pitäminen valtiollisena perusratkaisuna ei ole perusteltua, vaikka EU-jäsenyydellä onkin vaikutusta Suomen täysivaltaisuuteen.

EU-jäsenyyden mainitsemisella valtiosääntömme yhteydessä on sitä paitsi tulkinnallista potentiaalia, ja maininta saattaisi yhdessä perustuslain pykäliin 94 ja 95 ehdotettujen muutosten kanssa antaa nykyistä väljemmät mahdollisuudet tulkita mm. toimivallan siirrot varsinkin Euroopan unionille siten, ettei niistä tarvitsisi päättää eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, vaan eduskunta voisi hyväksyä toimivallan siirrot äänten enemmistöllä tai päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Nykyisen perustuslain puitteissa muun muassa Lissabonin sopimuksen yhteydessä oli perusteltua esittää kanta, jonka mukaan sopimuksen hyväksymisestä olisi tullut päättää perustuslainsäätämisjärjestyksessä, tarvittaessa lakiehdotus kiireelliseksi julistaen.

Pykäliin 94 ja 95 ei tule tehdä ehdotettuja muutoksia, joilla entisestään helpotetaan toimivallan siirtoja Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle. Merkittävä toimivallan siirto saattaa vaarantaa kansainvälisen velvoitteen muodossa valtiosäännönkin tarkoittamia kansanvaltaisia perusteita. Siksi tällaisista Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävistä toimivallan siirroista tulee säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä perustuslain 73 pykälän muodossa.

39 §

Pykälään 39 ehdotetulla muutoksella siirrettäisiin hallituksen esityksistä päättäminen kokonaan valtioneuvostolle. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kiinteä yhteistyö on kuitenkin ollut yhä viime aikoinakin tärkeä osa Suomen poliittista kulttuuria ja siksi ehdotettua muutosta 39 §:ään ei voida pitää kannatettavana. Muutos etäännyttäisi tasavallan presidenttiä varsinaisesta hallituksesta, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.

58 §

Ehdotusta tasavallan presidentin vallan kaventamiseksi on perusteltu parlamentarismilla. Presidentti-instituutio on kuitenkin kansanvaltainen sekä edustuksellinen ja vallankäyttöä myönteisellä tavalla tasapainottava tekijä yhteiskunnassamme, eikä siten olekaan perusteltua parlamentarismiin vedoten karsia presidentin valtaoikeuksia 58 §:ään ehdotetuilla muutoksilla.

Ehdotetut muutokset 58 §:ään voivat myös osoittautua käytännössä ongelmallisiksi ristiriitatilanteissa hallituksen ja presidentin välillä, koska parlamentaarinen areena ei välttämättä sovellu ristiriidan kohteina olevien asioiden käsittelyyn. Onkin syytä epäillä, toimiiko ehdotettu 58 § käytännössä vai päädytäänkö lopulta perustuslain toimivaltasäännösten muuttamiseen jo lähitulevaisuudessa. Kun tällaisia epäilyksiä herää jo tässä vaiheessa, tulee tämänkaltaista perustuslain muuttamista välttää.

66 §

Lissabonin sopimus on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa, eikä sen takia tule lähteä muuttamaan perustuslain 66 §:ää ehdotetulla tavalla siten, että jatkossa vain pääministeri voisi edustaa Suomea Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä. Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltiota Eurooppa-neuvostossa edustaa joko valtion- tai hallituksen päämies. Suomessahan tasavallan presidentti on valtionpäämies.

Pykälään 66 tehtävällä muutoksella estetään se, että muutoksen voimaantultua Suomi voisi siirtyä Lissabonin sopimuksenkin sallimaan järjestelmään, jossa valtionpäämies osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin valtion ainoana edustajana. Niin kauan, kun tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies, eivät tämäntapaiset muutokset tule kyseeseen.

Ehdotus
Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hylätään.
Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011

Tom Packalén /ps
Vesa-Matti Saarakkala /ps
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps"
--------------------------------------------------
P.S. Isänmaansa myyneille tiedoksi: Nahkurin orsilla on tilaa.

maanantai 31. toukokuuta 2010

Hallituksen ajama perustuslain muutos sinetöi Suomen osavaltio-aseman EU-liittovaltiossa

Kun Lissabonin sopimus astui voimaan 2. Marraskuuta 2009, tapahtui jotain Suomen kannalta hyvin merkittävää (ja ikävää). Tällöin nimittäin astui voimaan Euroopan Unioni-nimisen väljän liittovaltion perustuslaki, sillä Lissabonin sopimus on ”ensisijainen kaikkiin kansallisiin lainsäädäntöihin nähden” eli se on juridisesti Suomen perustuslain yläpuolella. Suomi on osa tätä liittovaltiota.

Sopimus on käytännössä sama kuin aiemmin neuvoteltu EU:n perussopimus, jonka alkuperäinen työnimi oli EU:n perustuslaki, ja siitä juuri on kyse. Juridisesti vanha EU, joka oli nimellisesti itsenäisten valtioiden välinen talousyhteisö, lakkasi paperilla olemasta, ja perustettiin uusi saman niminen liittovaltiorakennelma.

Euroopan Unioni on siis eräänalainen liittovaltio. Toistaiseksi se on vielä väljä sellainen verrattuna vaikka nykyiseen USA:han, mutta tilanne on käytännössä se, että jos ei voidakaan vielä puhua federaatiosta eli täydestä liittovaltiosta, niin ainakin kyse on konfederaatiosta.

Vastaava tilanne oli mm. USA:ssa ennen sisällissotaa. Sisällissodan todellinen syy ja ydin ei ollut orjuuskysymys, joka kyllä tarjosi pohjoisvaltioille hyvän propaganda-aseen etelää vastaan, vaan riita siitä, millaista liittovaltiota amerikkalaiset halusivat.

Etelävaltiot kannattivat perinteisempää, väljempää liittovaltiomallia, konfederaatiota. Pohjoisvaltiot taas tiiviimpää ja keskitetympää liittovaltiota eli federaatiota. Sodan myötä perustuslakia muutettiin niin, että tänä päivänä yhdellekään USA:n osavaltiolle ei ole mahdollista erota unionista.

Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n jäsenmaalle on teoriassa mahdollista erota konfederaatio-EU:sta niin halutessaan. Näin siis teoriassa. Suomen osalta tätä mahdollisuutta alleviivaa se, että Lissabonin sopimus on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, jonka mukaan ”Suomi on suvereeni tasavalta”. Eli perustuslakimme ei tunnusta Lissabonin sopimuksen valtaa itsensä ylitse.

Suomen hallitus ja hallituspuolueet eivät pidä mahdollisuudesta irtautua EU:sta, eivätkä Suomen itsenäisyydestä. Tämän vuoksi hallitus haluaa muuttaa perustuslakimme. Hallituksen esitys uudeksi perustuslaiksi on herättänyt paljon kohua presidentin valtaoikeuksien kaventumisen vuoksi, vaikka paljon isompi ja merkittävämpi muutos on se, että se on tuomassa perustuslakiin mukaan maininnan Suomen jäsenyydestä EU:ssa.

Tällöin Suomen asema liittovaltio-EU:n osavaltiona sinetöitäisiin osavaltiomme perustuslailla, sillä sen jälkeen Suomen eroaminen täydeksi liittovaltioksi kehittyvästä unionista olisi mahdollista vain perustuslakia uudelleen muuttamalla perustuslain muutosjärjestyksessä. Tämä edellyttäisi kahden peräkkaisen eduskunnan hyväksyntää, tai vaihtoehtoisesti ensin erohankkeen kiireelliseksi äänestämistä, ja sitten hyväksyntää 5/6:n enemmistöllä. Käytännössä eroaminen tulee siis lähes mahdottomaksi.

Hallituksen perustuslain muutosehdotus on läpi mennessään se vihoviimeinen naula itsenäisen Suomen ruumisarkkuun.
 
Mitä voi kansalainen tehdä, kun valtiovalta rikkoo perustuslakia ja syyllistyy maanpetokseen?

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Skandaali, osa IV: Kunnalliset liikelaitokset pakko yhtiöittää (ja myöhemmin myydä)

Kirjoitin taannoin vesilainsäädönnön muutoshankkeesta, sekä Oulun veden ja Jaakko Pöyry yhtiön vedenottohankkeesta Viinivaarassa (Katso linkit: Skandaali, osat I,. II ja III.)

Asiassa on tullut tietooni lisäksi seuraavaa: Euroopan unioni aikoo pakottaa kunnat yhtiöittämään kunnalliset liikelaitoksensa, myös vesipalvelut:

"HELSINGIN SANOMAT 23.4.2010 - Kaupunki

Helsinki joutunee yhtiöittämään energiayhtiön, sataman ja Palmian


Kunnille yhtiöittämispakko

Kuntalakia aiotaan muuttaa niin, että kuntien on yhtiöitettävä kaikki toiminta, joka kilpailee suoraan yksityisillä markkinoilla.

Suomen kunnilla on edessään valtava yhtiöittämissavotta. Toukokuun lopussa valmistuva lakiesitys määrää, missä muodossa kunta voi harjoittaa markkinaehtoista toimintaa.

"Asian juju on se, että tässä tullaan säätämään kunnille yhtiöittämisvelvollisuus", lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu sanoo.

"Kuntalaissa säädetään vastaisuudessa, milloin kunnan pitää yhtiöittää toimintansa. Yhtiöittämistä vaaditaan silloin, kun kunta toimii kilpailullisilla markkinoilla."

Tarkoituksena on, että eduskunta käsittelee lakiesitystä syksyllä, ja laki tulisi voimaan ensi vuoden aikana.

Uusi laki ei koskisi pelkästään paljon puhuttuja liikelaitoksia, vaan kaikkea muutakin toimintaa, jossa kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla.

'Sellaisessa toiminnassa kunnat joutuvat muodostamaan joko yhtiön, yhteisön tai säätiön', Valli-Lintu kertoo.

HS kertoi keskiviikkona, että EU:n komission kannan mukaan kilpailullisilla markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset tulisi yhtiöittää. Komissio otti erityisesti kantaa Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitokseen.

Auli Valli-Lintu sanoo, että uutta yhtiöittämisvelvollisuutta on valmisteltu juuri siksi, että komission päätöstä on ennakoitu. [...]

Kuntalakiin kaavailtu yhtiöittämisvelvollisuus ei koskisi kuitenkaan palveluja, joissa kunnilla on järjestämisvelvollisuus. Tällainen palvelu on esimerkiksi päivähoito.

Lakiesitystä valmisteleva työryhmä pohtii vielä, onko joitain vesihuollon tapaisia monopoleja, jotka voitaisiin jättää yhtiöittämispakon ulkopuolelle"

Ja:

"HS 22.4.2010 - Talous

EU-komissio vaatii kuntien liikelaitosten yhtiöittämistä

Kilpailluilla markkinoilla toimivat kunnallisetkin liikelaitokset tulisi yhtiöittää, katsoo EU:n komissio. [...] Komission mukaan samat edut koskevat myös muita kunnallisia liikelaitoksia, mitä voidaan pitää EU:n sisämarkkinoilla kilpailua vääristävänä julkisena tukena. [...]

"Kilpailluilla markkinoilla toimiville kunnallisille liikelaitoksille ei enää pitäisi myöntää rajoittamatonta takausta ja veroetuuksia, vaan niillä olisi oltava yhtäläiset toimintaolosuhteet yksityisten toimijoiden kanssa", komissio lausuu ja ehdottaa lääkkeeksi yhtiöittämistä.

Komission alustavan kannan mukaan liikelaitokset voisivat säilyttää etunsa vain niiden yksiköiden osalta, jotka ovat mukana kunnan sisäisissä toimissa eivätkä harjoita taloudellista toimintaa."

Yhtiöittäminen on vain välivaihe, sillä tulevaisuudessa WTO pakottaa valtiot ja kunnat pakkoliberalisoimaan eli pakkoyksityistämään kaikki julkispalvelut lukuun ottamatta järjestyksenpitoa.

Seuraus Oulun kohdalla on luultavasti se, että Oulun vesi tulee siirtymään ennemmin tai myöhemmin yksityisomistukseen, ensin kotimaiselle (J. Pöyry Oy?), myöhemmin ulkomaiselle suuryhtiöille. Tällöin veden hintaan tulee pörssiyhtiön oma kate (liikelaitoksen ei tarvitse tuottaa voittoa) ja sitä nostaa lisäksi roimasti se, että hinnan sanelee EU:n laajuinen ja jopa globaali kysyntä, ei vain paikallinen tarve. Veden hinta vastaavissa tapauksissa maailmalla on näiden toimien seurauksena noussut useita satoja prosentteja.

Kuten aikaisemmin kirjoitin (Ks. linkit sivun alusta), asiaan liittyy valmisteilla oleva vesilain muutos sekä uudet säädökset. Vesivarannot siirretään ylikansallisiin käsiin.

Tässä esimerkki Kanadasta, Riikka Söyring kirjoitti minulle sähköpostiviestissään:

"Kanadalainen asianajaja ja vesiaktivisti John F. Carten kirjoitti minulle taannoin 'The groundwater under the land, in British Columbia, was stolen by the legislature in 1996. The people were too stupid to see what was going on. The government, in Canada that means the Queen, took legal title to the groundwater but never paid any of the owners any compensation. Surface water was appropriated by the Queen / Government in 1895 by what was then called the Water Resources Act. The title of the law was later changed to the Water Act.' Vesien ryöstöä lakimuutosten avulla tapahtuu siis muuallakin kuin kehitysmaissa."

Kuten aiemmin sanoi, tilanne on hyvin vakava, ja panokset asiassa kovat. Toimia tarvitaan välittömäsi.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Vuoden synkin juhla: Suomen itsenäisyyden 92-vuotisjuhlan muistopäivä


Tänään tulee kuluneeksi 92 vuotta siitä kun Suomi julistautui Eduskunnan päätöksellä itsenäiseksi 6.12.1917. Suomi oli itsenäinen valtio aina 90-luvun puoliväliin. Valitettavasti Suomi ei ole enää itsenäinen valtio. Suomi lakkasi olemasta itsenäinen valtio 1. tammikuuta 1995, jolloin maanpetturi-eliittimme sai tahtonsa läpi, ja rakas Isänmaamme myytiin orjaksi eurostoliittoon. Päätöksen liittymisestä teki Eduskunta jo 18. marraskuuta 1994. Tuolloin Suomi-neito sai kahleet, kultaiset ja pehmustetut sellaiset, mutta kahleet silti, ja nyt sekä oma että EU-eliitti voi raiskata Suomi-neitoa mielensä mukaan.

Tätä vihattua petosta edelsi toinen petos, lokakuussa 1994, jolloin Suomi-neidon silmät ensin sidottiin, ja kansa saatiin äänestämään massiivisella KYLLÄ-propagandalla EU:n puolesta. Jälkikäteen on todistettu, että lokakuun 1994 EU-kansanäänestyksen yhteydessä harjoitettu massiivinen propagandakampanjan eli ns. "puolueeton Eurooppa-tiedotus" oli suoraan Neuvostoliitossa vuonna 1973 painetun KGB:n propagandaoppaan kaavan mukaan laadittu. Kyseisessä oppaassa kerrottiin, miten järjestää propaganda-kampanja niin, että ihmiset saadaan äänestämään kuten hallitus haluaa. Tämä todettiin todettiin Jyväskylän yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella 90-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa.

18. marraskuuta 1994 Suomen Eduskunta käveli julkeasti perustuslain ylitse päättämällä yhdessä istuntokäsittelyssä, yhdellä äänestyksellä ja yksinkertaisella enemmistöllä EU:hun liittymisen puolesta, vaikka perustuslaki olisi vaatinut kaksi kaksi istuntokertaa, kaksi äänestystä ja molemmissa yli neljän viidesosan enemmistön.

Tämän lisäksi Eduskunan päätösäänestys itsessään oli mitä irvokkain esimerkki neuvosto-tyylisestä "leikitään demokratiaa" -teatterista. Äänestysvaihtoehdot olivat nimittäin seuraavat:

-Ne jotka äänestivät JAA, kannattivat SDP:n esitystä antautua EU:lle ilman mitään ehtoja.

-Ne jotka äänestivät EI, kannattivat Keskustan vastaesitystä antautua EU:lle tietyin ehdoin.

-Jäsenyyden vastustajille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin äänestää TYHJÄÄ tai kävellä ulos salista, minkä monet heistä tekivätkin.

Tyhjää äänestäneet ja/tai poistuneet henkilöt olivat ainoat edustajat, joilla oli edes vähän selkärankaa jäljellä silloisessa Eduskunnassa. Kaikki muut olivat/ovat joko niljakkaita matelijoita ja maanpettureita, tai harhaan johdettuja idioottiparkoja.

Edes kansanedustajille ei siis annettu mahdollisuutta äänestää Suomen EU-jäsenyyttä vastaan! Koko päätösprosessi ja äänestys ovat mielestäni verrannollinen siihen, kun Baltian maiden parlamentit 1940 laitettiin hyväksymään Neuvostoliiton jäsenyys.

Eliittimme on pyrkinyt varmistamaan selustansa hyvin. Jo vuonna 1973 laista poistettiin kuolemantuomio maanpetturuudesta, ja vuonna 2000 voimaan tullut perustuslakiuudistus muutti lakia jälkikäteen niin, ettei poliitikkoja voida enää saattaa edesvastuuseen vuonna 1994 vastoin perustuslakia tapahtuneesta kollektiivisesta maanpetoksesta.

Viimeisen naulan itsenäisyytemme ruumisarkkuun eliittimme löi vuosi sitten syksyllä, kun Eduskunta hyväksyi Irlannin kansan jo kertaalleen kaataman EU:n perustuslain, ja tämä naula iskettiin pohjaan asti kuluvan viikon keskiviikkona, kun perustuslaki, jota myös Lissabonin sopimukseksi kutsutaan, tuli virallisesti voimaan. Suomi-neito on edelleen silmät sidottuna, kahleissa ja sitä käytetään surutta hyväksi. Kansalle edelleen uskotellaan, että mikään ei ole muka muuttunut, ja että se on vapaa ja itsenäinen.

Näinhän ei ole. EU:n perustuslaki eli Lissabonin sopimus on juridisesti ensisijainen kansallisiin lakeihin, myös Suomen perustuslakiin nähden. Suomen perustuslaki on näin ollen kumottu, paitsi niiltä osin kuin se on samansisältöinen Lissabonin sopimuksen artiklojen kanssa. Euroopan Unioni on näin ollen todellisuudessa liittovaltio, joka teeskentelee olevansa ei-liittovaltio. Suomi on vain osavaltio.

Tänään on siis Suomen itsenäisyyden 92-vuotispäivän muistojuhla. Synkkä ja surullinen päivä, vihan päivä, vihan, joka kiehuu sisimmässä vaatien vastuuseen niitä, jotka talloivat jalkoihinsa viime sodissa meidän vapautemme puolesta henkensä uhranneiden veren, oikeutetun vihan, joka vaatii tuomiota niille, jotka olivat valmiit myymään isänmaansa ja vapautensa rahan ja aseman vuoksi.

Tätä päivää on soveliasta viettää muistelemalla sitä kallista hintaa, joka maksettiin vapautemme puolesta, ja pyhittää tämä päivä viemällä kynttilöitä ja seppele veteraanien haudoille, kuten tehdäänkin. Sen sijaan mitä raivostuttavinta ja vihattavinta pilkkaa on se, kun eliittimme juhlii irvokkaasti rellestäen veteraaniemme verestä ja kansamme vapaudesta saamaansa voittoa presidentinlinnassa tanssien veteraaniemme luiden päällä!

Jos talvisota olisi nyt, niin nykyinen eliittimme, sen sijaan että vastustaisi jyrkästi vihollisen pyrkimyksiä, levittäisi punaisen maton ja haukkuisi vastaan panevaa kansaa "suvaitsemattomiksi juntti-rasisteiksi" kun nämä vastustaisivat maahantulijoita, ja julistaisi että "Puna-armeijan loistelias marssi maahamme on ihanaa, luonnolista ja väistämätöntä".

Ainoa toivo tätä kaikkea raivostuttavaa petosta, riistoa ja hyväksikäyttöä vastaan on se, että yhä useampi suomalainen ihminen ymmärtää, että Suomen kansaa on petetty, ja uskon vakaasti, että eräänä päivänä pettureille tulee maksun paikka, viimeistään viimeisellä tuomiolla.

Tähän loppuun runo viiden vuoden takaa, joka kuvannee tuntemuksiani. Kyseessä on muunnelma runosta, jonka kirjoitin itsenäisyystemme muistopäivää edeltävänä sunnuntaina 5.12.2004:

"Minun sydämeni itkee,
Se itkee surusta ja vihasta,
sen tähden, että se on revitty juuriltaan,
väkivalloin maasta irti kiskaistu,
yhdessä yössä he sen tekivät,
nuo kirotut, jotka myivät maansa haureuden viinistä,
ja vaihtoivat perintöosansa orjuuteen.

Minun sieluni on murtunut,
Se on murtunut, petoksen tähden,
olen repinyt vaatteeni,
sillä kansani myyty orjuuteen,
ja sen häpeä on paljastettu,
Sen kahleet on taottu Egyptissä,
kultaiset kahleet, sametilla vuoratut,
mutta kahleet silti.

Voi minun kaupunkiani,
Sen muurit on hajotettu maahan,
ja sen vielä pystyssä olevissa torneissa,
turhaan vartijat seisovat,
sillä he ovat nukahtaneet,
Vaikka joku varoittaisi,
kuka kuulisi varoituksen?
Sillä kaikki ovat juovuksissa,
ei ole yhtään selväpäistä.

Vihollinen asuu porteissa,
ja erämaarosvot riehuvat kaduilla,
eikä heitä kukaan estä,
sillä meidän itse valitsemamme kuningas
on meidät myynyt, pettänyt, ja unohtanut.
Kelvoton on jokainen, joka myy vapautensa viinistä
ja perintöosansa helyistä.

Miksi emme turvanneet Herraan,
kun vielä päivä paistoi?
Nyt on meille varattuna vain kurjuus,
jonka olemme päällemme kutsuneet.

Jos isämme eläisivät,
antaisivat he meille sellaisen selkäsaunan,
että takamuksemme olisivat kipeinä vielä
vuosienkin kuluttua.
Kuritta olemme kasvaneet,
kunniatta myöskin unhoon painumme?,
Sillä olemme hyljänneet Herran,
ja Hän on antanut kelvottomien orjuuttaa meidät.

Herra, armahda meidän kansaamme!"



------------
Edit 8.12. Kirjoitusvirheitä poistettu, ja vähän muokattu.

P.S. Suhtaudun itsenäisyyden menetykseen tunteella. Jos se loukkaa jotakuta, se on hänen asiansa. Minulla on joka tapauksessa oikeus tunteisiini.

perjantai 11. syyskuuta 2009

Vanhukset vai pakolaiset - Kuka maksaa eläkkeesi?

Nyt se on sitten tutkittua faktaa, että vanhusten hoito Suomessa on paljon pahemmalla tolalla kuin muissa EU-maissa. Kun kirjoitin lehteen toissa talvena, että maamme vanhustenhoito on keskimäärin huonommalla tolalla kuin USA:ssa, sitä pidettiin minulle tyypillisenä populistisena kärjistyksenä, vaikka tarkoitin (ja tarkoitan) sitä kirjaimellisesti.

USA:ssa sentään on vanhustenhuoltolaki, jollainen tarvittaisiin Suomessakin. Käytännössä jenkkien kansaneläkkeen vastine on maan köyhissäkin osavaltioissa rahamääräisesti suurinpiirtein sama kuin Suomessa, mutta sen lisäksi vanhukset saavat ruokakuponkeja ja heidän asumista tuetaan (ellei ole jopa täysin maksettu). Tämän lisäksi USA:ssa on yleisesti alempi hintataso, halvempi asuminen, ruoka ja verotus.

Suomen nykyinen hallitushan lupasi panna vanhustenhoitoasiat kuntoon ennen eduskuntavaaleja. No, sen sijaan he ovat laittaneet 70 miljoonaa euroa lisää vastaanottokeskuksiin! Humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvät kokonaiskustannukset ovat jo muutenkin miljardiluokkaa (Tarkemmin sanottuna kulut ovat nouseet 200 miljoonalla vuodessa vuodesta -91 alkaen, ja tällä hetkellä kaiken kaikkiaan 3,6 miljardia, kehitysapu mukaan lukien).

Noilla 70 miljoonalla saisi vanhustenhuollossa melkein ihmeitä aikaiseksi, mutta hallituksen halu kumarrella Mekkaan päin voittaa järjen ja inhimillisyyden äänen. Ja olkaamme iloisia, että maamme nykyjohto pyrkii ratkaisemaan kotimaisia ongelmia tuomalla niitä lisää ulkomailta. Onhan sillä sentään jo ennestään ylityöllistettyjä poliiseja sekä sosiaali- ja terveydenhoitohenkilöstöä lisää ylityöllistäviä vaikutuksia.

On se hitto soikoon kumma, kun ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia vanhuksia makuutetaan kotonaan kusisissa vaipoissa ja vanhustentaloihin sekä hoivakoteihin on pitkät jonot, mutta vastaannottokeskuksia on varaa synnyttää pikapäätöksillä. Suomalainen vanhus on hallituksen mielestä väärän värinen ali-ihminen verrattuna oikean suojavärin omaavaan laittomaan pakolaiseen. Rasismia!

Ja turha tulla jäkättämään, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia, tms. On selvää, että maamme hallitus on priorisoinut maahantulevat ihmiset ihmisarvoisemmiksi kuin oman kansansa vanhukset ja sotaveteraanit. Tämä tällainen on niin sapettavaa ja sylettävää maanpetturuutta, että lienee vaihteeksi parempi jättää sanomatta, miltä asia minusta tuntuu.


Kuka maksaa sinun eläkkeesi?

Kun Suomen eläkejärjestelmää pistettiin sotien jälkeen pystyyn, yleinen eläkeikä asetettiin 65-ikävuoteen. Tuolloin suomalaisten keskimääräinen elinikä oli tuo 65-vuotta. Eli vaatimaton idea oli, että puolet suomalaisista kuolisi sorvin ääreen ennen eläkkeelle pääsyä, mutta yhteisesti maksettiin edes toisen puolen vanhuudenturva.

Tällä hetkellä suomalaisten elinikä on keskimäärin 75-78 vuotta, mutta eläkkeelle pääsee jo keskimäärin 63-vuotiaana. Suhteessa nykyiset eläkeläiset ovat siis isompi rasite kansantaloudelle. Mutta tosiasia on, että nykyinen eläkeikäisten sukupolvi on kyllä itse moneen kertaan eläkkeensä maksanut ja ansainnut. Ongelmana on, että hallitukset ja finanssilaitokset ovat hassanneet nämä kerätyt rahat. Suuresti ei juuri huudella, että lähes 80% eläkevaroista hävisi pörssikuplan puhjetessa, joten mistä rahat eläkkeisiin? Tämän vuoksi hallituksellamme on hitonmoinen paniikki nostaa eläkeikää! "Ööh.. me tuota noin niinku, öö.. siis hassattiin teidän eläkerahat, mutta älkäähän nyt hermostuko, kyllä me jotain keksitään, ihan totta hei!"


Nykyään tilanne on se, että vasta 52-vuotiaana suomalainen ihminen alkaa tuottaa plussaa yhteiseen kassaan. Hänen lapsilisänsä, päivähoitonsa, koulunkäyntinsä, opiskelunsa ja sairaanhoitonsa, jne. maksaa niin paljon, että hän on veroillaan maksanut vasta yli viisikymppisenä tämän kaiken.

Yllä mainittu koskee vain nykyisiä viisikymppisiä. Tällä hetkellä meillä on raju työttömyys, varsinkin nuorisolla, ja nuoret opiskelevat sekä kouluttautuvat pidemmälle, eli kuluttavat enemmän yhteisestä kassasta ennenkuin alkavat tuottaa siihen. Nykyiset nuoret alkavat tuottaa plussaa yhteiseen kassaan ehkä vasta eläkeiässä!

Surullinen tosiasia on, että nykyiset nuoret eivät todellakaan pääse eläkkeelle, eivät ainakaan ennen 65-ikävuotta, jos vanhempanakaan. Ehkäpä eläkeikää joudutaan nostamaan 75-ikävuoteen, jotta Suomella voisi edes teoriassa olla varaa yleiseen eläketurvaan. Ei siis todellakaan ihme, miksi eläkeikää halutaan nostaa.

On erittäin todennäköistä, eli lähes varmaa, että meillä ei tule olemaan julkista eläkejärjestelmää eli kansaneläkejärjestelmää enää 10 vuoden päästä, eikä luultavasti nykyisenkaltaista julkista hyvinvointijärjestelmää. Kun nykyinen valtion velka ja tämän laman aikana otettu lisävelka tulevat maksuun. Edessä on raju vyönkiristys, joka riisuu meiltä luultavasti kaiken sen julkisen vaurauden ja hyvinvoinnin (tai sen rippeet), mitä sotien jälkeiset sukupolvet rakensivat.