Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kristillisdemokraatit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kristillisdemokraatit. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. huhtikuuta 2011

Kristillis-sosiaaliset arvot ja kristillissosialismi - Kristillisen työväenliikkeen perintö Perussuomalaisen(kin) puolueen taustalla

On jo pidempään poltellut taas kirjoitella, kun on kyselty, että mitä se on se "kristillis-sosialismi", jota Perussuomalaiset mainostavat, niin vähän aateperustasta:


Kristillinen työväenliike syntyi Englannissa 1860-luvulla. Aatteen taustalla oli sovittaa yhteen kristinuskon etiikka ja työväenliikkeen yhteiskunnallinen ajattelu. Syntyi ajatus Kristillisestä sosialismista.

Seurauksena oli pienehkö buumi, kun työväestöä lähellä olevat kirkon herätysliikkeiden piirissä osa papistosta lähti ajamaan asiaa tarmokkaasti. Kristillinen työväenliike ylitti heti alkuun kirkkokuntarajat, sillä se otti vaikutteita katolilaisesta sosiaalietiikasta. Lisäksi se levisi erityisen voimakkaasti vapaakirkollisen liikkeen piirissä. Kristillissosialismi pyrki rakentamaan sillan kristillisen uskon, ihmiskäsityksen sekä yhteiskuntamoraalin, sekä työväenliikkeen arvojen ja tavoitteiden välille.

Kristillinen työväenliike pyrki sosiaaliseen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen demokratian ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta aseellisen vallankumouksen sijasta. Näin se edusti eräänlaista sosiaalidemokratiaa aikana, jolloin työväenliike yleisesti ei ollut vielä jakautunut ja ajoi väkivaltaista vallankumousta.

Itse asiassa Pohjoismaissa, ja erityisesti Ruotsissa, vapaakirkollisten aktiivien työväenliikkeeseen mukanaa tuoma kristillissosialismi oli olennaisesti vaikuttamassa siihen, että työväenliikkeen valtalinja hylkäsi aseellisen vallankumouksen ja väkivallan, mikä johti työväenliikkeen jakautumiseen Sosialidemokraatteihin ja fanaatikkoihin eli kommunisteihin. Ilman kristillisosiasismia työväenliike olisi siis voinut muotoutua ihan toisenlaiseksi.

Suomeen liike levisi 1800-luvun lopulla. Sen seurauksena monille teollisuuspaikkakunnille perustettiin kristillisiä työväenyhdistyksiä. Vuonna 1906 niiden ympärille perustettiin Suomen Kristillinen Työväenliitto (SKTL), joka toimi kansalaissotaa edeltävässä eduskunnassa (senaatti) myös kristillisenä työväenpuolueena, jolla oli 1-2 kansanedustajaa.

Kansalaissodan jälkeen Kristillinen työväenliitto lakkasi toimimasta poliittisena puolueena, koska sellaisella ei ollut toimintamahdollisuuksia yleisen yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja epäluulon takia.

Jouduttiin odottamaan 1950-luvulle, ennenkuin Suomessa alkoi uudestaan nousta kristillisen työväenliikkeen poliittinen ajatusmaailma. Iso osa kristillisten työväenyhdistysten (joita toimii edelleen mm. Helsingissä, Turussa, Hämeenlinnassa ja Joensuussa) aktiiveista siirtyi demarien sisälle. SDP:n sisällä vaikuttava Kristityt Sosialidemokraatit-ryhmä on tätä perua.

Osa joukosta taas oli perustamassa Suomen Kristillistä Liittoa, joka on sama kuin nykyinen Kristillisdemokraatit. Tosin puolue on melko paljon etääntynyt työväenliikeen poliittisilta juurilta, mutta juuri sen vaikutuksesta se on sosiaalipolitiikaltaan keskustavasemmistolainen puolue.

Kristillinen työväenliitto toimii edelleen yhteiskunnallisena valistus ja hyväntekeväisyysjärjestönä, ja toiminta tapahtuu kristillisten työväenyhdistysten alla. Myös Setlementti r.y:n toiminta on kristillisen työväenliikkeen perinnön jatkoa.

Kristillis-sosialismin perintö ja kristillis-sosiaaliset arvot elävät edelleen Euroopassa ja Suomessa eri yhteiskunnallisten järjestöjen, toimijoiden ja puolueiden keskuudessa. Englannissa liike toimii edelleen Labour-puolueen alaosastona toimivan Christian Socialist Movementin muodossa. Poliittisista puolueista Sosiaalidemokraattien ja KD:n ohella Perussuomalaiset ovat viime vuosina liputtaneet avoimesti kristillis-sosiaalisten arvojen puolesta.

PS:nkin Kristillis-sosiaaliset arvot siis perustuvat Kristillisen työväenliikkeen perintöön, vaikka arvomaailma ei ole tullut PS:n ohjelmaan mukaan Suomen kristillisten työväenyhdistystysten vaikutuksen kautta, vaan puheenjohtaja Timo Soinin vaikutuksesta. Vakaumuksellisena katolilaisena Soini tietää, mistä hän puhuu, kun hän puhuu kristillis-sosiaalisista arvoista.

Perussuomalainen puolue alkoi muodostua edesmenneen SMP:n raunioille 90-luvulla. Kristillis-sosiaalisten arvojen tuominen vanhan SMP:n perinnön päälle ei ole ollenkaan sopimatonta, sillä SMP:tä pidettiin yleisesti monissa poliittisissa arvioisas ns. agraari-sosialistisena liikehdintänä, Santeri Alkion aateperustalta kumpuavana. Alkio ei ollut oikeistolainen, mikä selittää osaltaan sitä, miksi maalaisväestön puolue on poliittisessa keskustassa, eikä oikealla laidalla.

Joka tapauksessa on pääasiassa Timo Soinin vaikutusta, että katolisen yhteiskuntamoraalin perustalta kasvanut kristillisen työväenliikkeen ajatus nostettiin esiin Perussuomalaisen puolueen arvopohjasta puhuttaessa. Yhteys kun löytyy sekä Soinin katolisuuden, että alkiolaistaustaisen ”agraarisosialismin” kautta.

Juurikin kristillissosiaaliset arvot ja periaatteet ovat osaltaan olleet vaikuttamassa siihen, että Perussuomalaiset paitsi mielletään työväestön puolueeksi, myös käytännössä on muuttunut työväestön puolueeksi, nykyään jopa enemmän kuin perinteinen SDP.

maanantai 1. marraskuuta 2010

Konservatiivit ratkaisevat tulevat vaalit

Ennen kuin minulla on jotain tärkeää huomautettavaa, haluan ensin kiittää Paavo Arhinmäkeä syötöstä lapaan: Arhinmäkihän julisti, että "Vasemmistoliitto on työväenpuolue ilman rasismia".

Kuten tiedämme, on vasemmisto uudelleenmääritellyt termin rasismi käsittämään lähes kaiken, mikä on vasemmiston maailmojasyleilevän maailmankuvan vastaista. Tämän valossa kannattaa katsoa sanakirjasta sen alkuperäinen perusmerkitys: etnisperustainen syrjintä, ja todeta, että koska vasemmisto tuntuu yleisesti pitävän kaikkia muita ihmisiä suomalaisia parempina ja kaikkia muita kulttuureja suomalaista kulttuuria parempina, ovat he siten implisiittisesti rasistisia.

Arhinmäki olisi voinut myös sanoa: “Vasemmistoliitto on työväenpuolue ilman työtä ja työväkeä”. Ilkeämieliset voisivat muistuttaa, että Vasemmistoliiton nykyjohto ei tunnetusti ole paljoa käsiään liannut ns. rehellisessä työssä, ja että sen ajamalla talouspolitiikalla ei ainakaan hidasteta teollisuustyöpaikkojen joukkopakoa Suomesta.

Mutta sitten asiaan: Seuraavissa eduskuntavaaleissa konservatiivien äänet ratkaisevat paljon.

Ne ratkaisevat:

a) säilyttääkö Kokoomus suurimman puolueen asemansa, ja tuleeko Kataisesta pääministeri,

b) kuinka suuren vaalivoiton Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit saavat, ja

c) Jos Kokoomus onnistuukin pitämään asemansa suurimpana puolueena, joutuuko se vaihtamaan Keskustan, Vihreät ja RKP:n kumppaneina SDP:hen, Perussuomalaisiin ja Kristillisdemokraatteihin.

Räsäsen isku konservatiiviseen kultasuoneen, loistavat poliittiset vedot, TV2:n homoillasta alkaen, ovat aikaansaaneet KD:lle voimakkaan kannatusaallon. Yli tuhat uutta jäsentä ja arvattavasti vähintään prosentin tai ehkä kaksikin, eli noin neljänneksellä kasvanut kannatus, on todellinen poliittinen ongelma Kokoomukselle, RKP:lle, ja jossain määrin myös Keskustalle tulevissa Vaaleissa.

Kokoomus, KD ja Keskusta kilpailevat samoilla konservatiivisten äänestäjien apajilla. Keskusta ei menetä ääniä tulevissa vaaleissa sen vuoksi, että se ei olisi tarpeeksi konservatiivinen, mutta se voi yrittää paikata tappiotaan yrittämällä houkutella Kokoomuksesta pakenevia konservatiiveja. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävä Seppo Kääriäisen taannoinen lausunto, että Kokoomus olisi muuttunut liberaalipuolueeksi (ikään kuin puolueen konservatiivit eivät huomaisi, että Keskustassa valta on lipsunut liberaaliklikille).

Nimittäin jos KD:n kannatus nousee 6%:n pintaan (tai ylikin) tulevissa vaaleissa, on se pois ensi sijassa Kokoomukselta ja RKP:ltä. Alkuun Kokoomus oli hipihiljaa, eikä ottanut asiaan kantaa, sillä sen asema johtavana puolueena pitää takanaan sen, että sillä on paljon kannattajia sekä liberaaleissa että arvokonservatiiveissa. Suunnanmuutos homoasiassa puolesta tai vastaan tarkoittaa sille menetettyä kannatusta. Jo parin prosentin kannatuksen menetys nykyisellään merkitsee todennäköisesti pääministeripostin menetystä.

KD ainoana aidosti kaksikielisenä puolueena tappelee joka vaaleissa RKP:n kanssa Pohjanmaan konservatiivisten ruotsinkielisten äänistä. Vaaleista riippuen siirtymä KD:n ja RKP:n välillä on ollut noin 0,5 – 0,7 %:n luokkaa. Tämä tarkoitta sitä, että tulevissa vaaleissa RKP joutuu sekä nostamaan kielikysymyksen hyvin kovasti esille ja reivaamaan kurssiaan konservatiivisempaan suuntaan estääkseen saamasta takkiinsa.

Kokoomus tosin teki ratkaisevan virheen jo viime kesän puoluekokouksessa, päättäessään periaatteellisesti hyväksyä homoavioliitot ja -adoption. Tämän valossa onkin perin outoa, että pj Katainen meni ilmoittamaan kannattavansa homoavioliittoja. Katainen kuitenkin ilmoitti, ettei puolueena Kokoomus lähde asiaa ajamaan. Kokoomuksen kanta on ”jämäkkä ehkä”, koska se ei enää voi seistä perinteisten arvojen takana, mutta silti koittaa uskotella tekevänsä niin, jottei konservatiivisiipi vaihtaisi leiriä.

Vuoto Kokoomuksesta on jo tosin alkanut. Tiedän henkilökohtaisesti useita ex-kokoomuslaisia, jotka jättivät puolueen jo viime kesän puoluekokouksen samaa sukupuolta olevien avioliittoasian hyväksymisen takia. Varsinkin täällä Pohjois-Suomessa heitä on paljon. Ja jo viimeksi Kokoomuksen kolmas kansanedustajapaikka Oulun läänistä oli hilkulla.

Persut ovat jo ns. ”konservatiiviänkyröitä”. Meidän ei ole tarvinnut paljoa toitotella kielteisiä kantojamme samaa sukupuolta olevien parien avioliittoihin ja niiden kirkollisiin vihkimisiin. Eihän ”sikaniskajunttirasisteilta” liberaalipoppoo ”parempaa” odotakaan. Persujen ei tarvitse konservatiiveja erikseen houkutella, kannatus kasvaa muutenkin.

Tämän valossa on hieman outoa, miksi jos mahdollista vielä arvokonservatiivisempi KD on saanut asiasta niin paljon painetta. Räsänen ilmoitti kantansa olevan kirkon perinteisen linjan mukainen, ja tästä hermostuneena liberaalit alkoivat vinkua, että voi miten kamalaa, yhyy ja ”mitenjokuvoivieläkakstuhattaluvullaollanoinsuvaitsematon!”.

Vielä surkuhupaisempaa oli seurata pro-sodomiittien paskahalvausta sen takia että kirkon sisällä on konservatiiveja, jotka eivät homoutta hyväksy: ”Hyi kauhia! Iiiik! Kamalaa! Yhyy! Ynnynnynnynnyy!”.

Liberaalileiri muistuttaa asiassa herkkähipiäistä kylpytakissa hilluvaa komentajaesimiestä Kummeli-Stories elokuvasta: ”Tuolla se joku vittuillee, meille ja haukkuu homoksi, sitä me ei helvetti hyvällä katota, vaan hyökätään sinne, ja jumalauta vaikka minä homo olisinkin niin ei sitä minulle tarvitse sanoa!”. Seuraushan oli kolmen sissin lähettäminen iskemään Luxemburgiin, ja hauskaa viihdettä koko illaksi. Tässä tapauksessa tragikoomista viihdettä tosin riittää vähintään ensi kevääseen asti.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Leikkimielinen vaaliveikkaus

Ajattelin taas vaihteeksi vähän pohtia, miltä näillä näkymin näyttäisi puolueiden asema ensi vaalien jälkeen nykyisen kannatuskehityksen valossa. Tämä on siis kevyt, leikkimielinen ja lonkalta heitetty veikkaus.

Näyttää siltä, että Kokoomus onnistuu enempi vähempi pitämään nykyisen asemansa maan suurimpana puolueena. Tosin on hyvin mahdollista, että hallitusvastuun paine alkaa realisoitua vaalikamppailun myötä. Veikkaan Kokoomuksen kannatuksen ensi vaaleissa olevan noin 22 %:a.

Keskusta näyttää rämpivän alenevissa kannatuslukemissa, ja vaalirahakorruptiot, oikeudenkäynnit, ja muut sotkut painavat sen kannatusta alas. On jopa mahdollista, että Väyrysen puheenjohtajakauden 17 %:n tasoinen vaalitulos voi olla mahdollinen.

Demarit rämpivät tällä hetkellä kannatusmittauksissa lähes paikallaan, mutta laidat ovat alkaneet vuotaa rankasti. Veikkaan SDP:n kannatuksen ensi vaaleissa tippuvan pikkuisen nykyisestä, noin 18 %:iin.

Vihreillä on ollut aika kylmää kyytiä, ilmastoveropaketti, ydinvoimakysymys, jne. lupaavat heille tällä hetkellä alle kymmene prosentin kannatusta. Itse veikkaan alamäen vielä vähän jatkuvan, ja saavuttavan noin 9 %:n tason.

Vasemmistoliiton uskon pitävän nykyisen kannatuksensa, ja saavan vuotoa Vihreistä, tulos noin 8 %.

KD:n kannatus on aika vakaata, noin 4,5 %

RKP:n kannatus on aika vakaata, mutta kielikysymys vaaliteemana voi nostaa sitä, noin 5 %:iin.

Pikkupuolueille uskon suhteellisen merkittävää nousua kannatuksessa, yhteisäänimäärä voi protestivaalit huomioiden nousta jopa 3 %:iin. Pienpuolueiden vaaliliitolla toteutuessaan on mahdollisuus jopa paikkoihin, samoin ehkä Muutos 2011:lla.

Perussuomalaisten uskon vähintään säilyttävän nykyisen yli kymmenen provikan tasonsa, ja vielä nousevan. Veikkaan optimistisesti Persuille jopa 13,5 %:n vaalitulosta, riippuen miten pahasti SDP ja KePu ottavat ns. turpiinsa.

Tilanne näyttäisi siis tältä:

Kokoomus n. 22 % (arviohaarukassa 21-23)
Keskusta n. 17 % (arviohaarukassa 16-18)
SDP n. 18 % (arviohaarukassa 17-19)
Vihreät n. 9 % (voi tippua jopa alle 8:n)
Vasemmistoliitto n. 8 %
KD n. 4,5 % (voi ehkä nousta lähelle 5:ttä)
RKP n. 5 %
Pikkupuolueet n. 3 % (arviohaarukka 2-4, yläkanttiin)
Perussuomalaiset jopa noin 13,5 % (arviohaarukka 12-15)

Virhemarginaalivaraa on tässä reippasti, suuremmilla puolueilla suhteellisesti noin 5 % kunkin puolueen kokonaiskannatusta kohti (esim Kokoomuksella 1,1% suuntaan tai toiseen). Persujen kohdalla suurin epävarmuushaarukka.

Gallupit eivät sitten äänestä, ja veikkaukset vielä vähemmän, mutta silti.


Edit 27.9. Jaahas, vaaliveikkaus vanheni jo samalle päivälle, kuin se kirjoitettiin, eli gallupit lupailevat PS:lle jo 12,5%:n kannatusta.

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Vaaliennuste: Ensi vaalien jälkeinen hallitus Kok+Kepu+KD+PS

Vaaliveikkaus: Ensi vaalien jälkeinen hallituksen oikeistosuora ei onnistu ilman Persuja, ja PS ei tule messiin RKP:n tai Vihreiden kanssa, joten luvassa on rehellinen oikeisto koalitio:
Kokoomus, Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset.

Tämä toteutuu suunilleen näin:  Kokoomus saa noin 22% äänistä. Keskusta noin 19%. Kristillisdemarit n. 5% ja Perussuomalaiset n. 8%. Yhteensä tämä tekee 54% ja parlamentaarisen enemmistön. Ja jos PS saa edes 5% äänisaaliin, niin toteutuu silti, sillä sekin tekisi 51%:n enemmistön.

Keskusta on tässä kuninkaantekijäpuolue (valitettavasti), sillä jos Keskusta lyökin hynttyyt yhteen demarien kanssa siitä huolimatta, että Kokoomus on todennäköisesti edelleen suurin puolue ensi vaalien jälkeen, niin vaalivoittajapuolue Kokoomus olisi vaarassa jäädä rannalle.

Joten siitä, tuleeko tällainen koalitio, päättää Keskusta, jos se lähteen Kokoomuksen kelkkaan. Mutta Kepulla ei ole enää vaalien jälkeen mahkuja jättää PS:ia ulos, sillä Kokoomus ei lähde toista kertaa hallitukseen Vihreiden kanssa, jos saa sille paremmin sopivat keskustaoikeistolaiset puolueet (PS+KD) tilalle. ja RKP on lopulta uhrattavissa.

Persut halutaan mukaan siksikin, että "populistit on jo aika panna kuriin" hallitusvastuulla. Lähtiessään mukaan PS joutuu harjoittamaan politiikkaa, joka on sen tuho, sillä tuleva hallitus ajaa McKinsey Consultingin laatimaa hallitusohjelmaa.

Sen myötä katoaa viimeinen toivo demokraattisesta muutoksesta parempaan tässä maassa, sillä yhäti syvenevä federaatiokehitys EU:ssa nitistää suomalaisen kansanvallan rippeet viimeistään sitä seuraaviin vaaleihin mennessä (eikä tässä skenenaariossa ole edes vielä otettu huomioon geopoliittista muutosta).

Tässä siis vastaus siihen itsevarmuuteen, jolla hallitus ja Vanhanen puhuvat porvarihallituksen jatkosta.

maanantai 30. maaliskuuta 2009

Vanhasen paniikkikihlat, Timo Soinin EU-ehdokkuus, Jussi Halla-ahon syyte ja DEMLAn stalinistiliiga

Johan oli taas poliittisesti jännittävä ja käännerikas viikonloppu! Ensin Matti Vanhanen koitti peitellä omat "Kanervansa" tekemällä paniikkikihlat, sitten Jussi Halla-aho sai syytteen sananvapauden käyttämisestä, ja lopuksi Timo Soini teki yllättävän liikkeen ja asettui itse ehdolle EU-vaaleissa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, painostusta, juonittelua ja peliliikkeitä kuin saippuasarjoissa konsanaan.

Vanhasen "kanervat"

Matti"anteeksi"Vanhanen esitti viime loppuviikosta ja viikonloppuna kappaleen "Tavattiin me Ikean parkkipaikalla" (feat. Meiju Suvas "Tallinan laivalla"). Melkoinen show. Mikä hitto Vanhas-Mattiin on mennyt? Julkisesti seurusteleva pääministeri lähetteli seksiviestejä yksinhuoltaja-äidille kuin kiimainen teinipoika, ja sitten menee paniikissa kihloihin, että kihlakohu pesisi pois lööpeistä hänen töpeksintänsä, ja ihmiset unohtaisivat yksinhuoltajalle lähetetyt suuseksiehdotukset. En sano tätä sillä, etteikö heteromiehellä saisi tehdä naista mieli, mutta nyt on helkkari soikoon kyse Suomen Tasavallan pääministeristä, eikä mistään Nurmijärvellä viritellyllä Corollalla kaahailevasta pillurallipojasta. Pääministerin arvovalta on lopullisesti mennyt, enkä ihmettelisi, vaikka Keskusta joutuisi kesken vaalikauden vaihtamaan pääministeriä ja puheenjohtajaa. Minä ainakin vaadin Matti69:n eroa pääministerin paikalta!

Timpan "väyryset" ja poliittinen painostus

Timo Soini sitten otti ja lähti ehdolle EU-vaaleissa, ja aikoo ensimmäiseksi puoluejohtajaksi Euroopassa, joka aikoo olla sekä meppi että puolueensa puheenjohtaja. Tämä oli osittainen vastaveto viime aikoina kuohuneelle poliittiselle painostukselle. Oli nimittäin odotettavaa, että Jussi Halla-aho jää rannalle PS:n eurovaalilistalta. Painostus oli kovaa, ja sitä tuli joka puolelta. Virallinen syy Halliksen hylkäämiseen oli hänen tukijoidensa hanke kerätä varalta kannattajalista, jonka avulla hän voisi lähteä ehdolle, jos PS hänet hylkää. Tämä tulkittiin, kuten ymmärrettävää, PS:n puoluehallituksen taholta painostukseksi, ja aikaansai voimakkaan vastareaktion.

Toinen merkittävä painostaja oli Suomen oikeuslaitos, tarkemmin sanottuna syyttäjänvirasto. Syyteharkintapäätöstä lykättiin aina sen mukaan, kuin PS:n puoluehallitus siirsi päätöstä Halla-ahon mahdollisesta ehdokkuudesta. Alunperin päätös asiassa piti tehdä jo Tammikuussa, mutta kun puoluehallitus lykkäsi päätöstä Halliksen ehdokkuudesta, lykkäsi syyttäjä päätöstä syyteharkinta-asiassa, ja yllättäen uusi päivämäärä oli sama kuin puoluehallituksen kokouspäivämäärä. Samoin kävi Helmikuussa ja tämän kuun alussa. Ei ollut sattumaa, että syytepäätös tuli viimeisenä arkipäivänä (virka-aika) ennen PS:n puoluehallituksen kokousta. Eli "Eihän me painosteta, ei toki, muuten vaan aina lykätään päätöstä samoille päiville kuin PS:n puoluehallitus kokoontuu tekemään ehdokasvalintoja". Aika härskiä.

Lisäksi ilmeisesti myös vaaliliittokumppani Kristillisdemokraateilla on ollut oma lusikkansa sopassa. Olen kuullut, että KD on uhannut lähteä vaaliliitosta, jos Halla-aho olisi otettu listalle mukaan.

Ja mitä tästä seuraa?

Jos Jussi Halla-aho lähtee eurovaaleihin Mäki-Ketelän kasaamalta valitsijalistalta, maahanmuuttokriittinen kansanliike, samoin kuin Perussuomalaiset, on vaarassa hajota kahteen leiriin. Jussi Halla-ahon tuoma osuus PS:n kannatuksesta on oman arvioni mukaan noin 1/8 eli noin 2%. Tämän verran kannatusta nähdäkseni PS menettää, jos Hallis lähtee omille teilleen. Soinihan on sanonut, ja tehnyt selväksi, että ovi on auki vain yhteen suuntaan.

Tulevissa eurovaaleissa Soini kyllä tuo listalle enemmän ääniä, kuin mitä Halla-ahon mahdollinen irtiotto veisi, mutta surullista on se, että jos listalla olisi (KD:n ohella) sekä Soini että Halla-aho, vaaliliitto saisi kolme europarlamenttipaikkaa kahden sijasta. Nythän näyttää siltä, että läpi menevät Soini ja Essayah.

Mikäli Halla-aho lähtee omille teilleen, syntyy Suomeen uusi puolue, ja ensi eduskuntavaaleissa Halla-aho kavereineen saa 1-2 kansanedustajapaikkaa pääkaupunkiseudulta. Muualla Halla-ahon kannatus on sen verta hajallaan, että ehdokkaita ei mene läpi, mutta PS:n kannatuksesta se on pois. Lisäksi PS-nuorten kohdalla tilanne on vaikea, sillä nuorista jäsenistä jopa puolet on vähintään yhtä paljon, ellei enemmänkin, Halla-ahon kuin PS:n kannattaja. Vaarana on siis nuorisojärjestön jakautuminen, mitä en toivo. Sekä PS:n että maahanmuuttokriittisen kansanliikkeen vuoksi toivonkin, ettei Hallis jätä PS:ää.


Pro Halla-aho ja DEMLAn stalinistiliiga

Jussi Halla-ahon syyte nostettiin tämän kirjoituksen takia:

"Muutama täky Illmanin Mikalle

Aion seuraavaksi heittää Mikalle syötin:

Profeetta Muhammad oli pedofiili, ja islam on pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto. Pedofilia on Allahin tahto.

Ovatko nämä lauseet laittomia? Ne varmasti loukkaavat muslimin uskonnollisia tuntoja. Lähestytään asiaa loogisten ketjujen avulla:


Viisikymppisenä äijänä Muhammad kihlasi 6- tai 7-vuotiaan Aishan. Heidän liittonsa "täyttyi" Aishan ollessa 9-vuotias. Voidaan tietysti ajatella, että ajat olivat tuolloin toiset, eikä Muhammadin tekoja pidä arvioida nykypäivän kriteereillä, mutta koska toisaalta olemme viime vuosina oppineet, että 50-luvun koulukirjat olivat rasistisia puhuessaan "neekereistä" (vaikka "neekeri" ei tuolloin ollut kenenkään mielestä rasistinen termi), on kai yhtä lailla paikallaan kutsua 1400 vuotta sitten elänyttä lapsenraiskaajaa lapsenraiskaajaksi.

Mitä on tehtävä, jotta yllä esitetyt, lihavoidut väitteet eivät pitäisi paikkaansa? On väitettävä, että ...


a) ... koraani ei ole kirjaimellisesti totta (ts. että Muhammad ei yhtynyt 9-vuotiaaseen tyttöön). Tämä ei käy, koska islamilaisen doktriinin ja muslimien näkemyksen mukaan Koraani on kirjaimellisesti otettavaa Jumalan sanaa. Yhtymistä ja Aishan ikää ei siis voida kiistää loukkaamatta muslimeja.


b) ... Muhammadin toiminta ei ollut kaikilta osin hyväksyttävää. Tämäkään ei käy, koska muslimien (ja Tampereen käräjäoikeuden) näkemyksen mukaan Muhammadin kritisointi on Jumalan kritisointia ja siten pyhäinhäpäisyä. Rangaistus on kuolema. Muslimit uskovat, että Muhammadin teot olivat Jumalan tahdon mukaisia. Koska lapseen yhtyminen oli Muhammadin teko, myös se oli Jumalan tahdon mukainen.


Kuten näemme, kaikki argumentatiiviset väylät lihavoitujen väitteiden kumoamiseksi on
[Islamilaisen teologian mukaan] teologisesti tukittu. Muhammadin pedofiiliys ja muslimien sekä Allahin pedofiliamyönteisyys voidaan kiistää vain kiistämällä koraanin kirjaimellinen totuudellisuus tahi Muhammadin asema Jumalan lähettiläänä, jonka teot ovat Jumalan tahdon mukaisia. Niinpä toistan väitteeni:

Profeetta Muhammad oli pedofiili, ja islam on pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto. Pedofilia on Allahin tahto.



Seuraava täky kuuluu:

Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Onko tämä väite sopimaton? Kanssakirjoittaja Kekke kanteli Julkisen Sanan Neuvostolle taannoisesta Kaleva-lehden pääkirjoituksesta, jossa päissään tappamisen arveltiin olevan suomalaisten "kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre". JSN ei ottanut kantelua edes käsittelyyn. Neuvoston sihteeri Nina Porra:

"Kirjoittaja viitannee selvityksiin, joissa humalajuominen on havaittu suomalaisen alkoholikulttuurin erityispiirteeksi. Myös humalan ja väkivallan välillä on todettu yhteyksiä. Ongelman geneettistä taustaa kirjoittaja ei käsittele faktana vaan esittää siitä oman arvelunsa."

JSN:n päätökset eivät tietenkään ole juridisia ennakkotapauksia, joita inkvisiittori Illmanin tarvitsisi noteerata, mutta koska toisaalta "kiihottaminen kansanryhmää vastaan" on yleisen syytteen alainen rikos, ja koska Illman (jolle asia viran puolesta kuuluisi) ei Kalevan juttuun ole puuttunut, voitaneen tehdä johtopäätös, että negatiivisia, kansallis-geneettisiä stereotypioita saa julkaista, kunhan niitä ei käsitellä faktana.

Emmehän voi ajatella, että Suomessa eri ihmisiä koskisivat eri säännöt.

Kaikki somalit eivät tietenkään ryöstä tai loisi verovaroilla, mutta eivät toisaalta kaikki suomalaisetkaan tapa päissään. Somalit, joita on 0.2 prosenttia Suomen kokonaisväestöstä, tekevät 12 prosenttia poliisin tietoon tulleista ryöstöistä. Yksi Suomessa asuva somali kymmenestä käy työssä. Ryöstely ja loisiminen ovat somalien lukumäärään suhteutettuna paljon tavallisempia ilmiöitä kuin humalassa tappaminen suomalaisten keskuudessa. Niinpä esitän uudelleen arveluni (jota en käsittele faktana):

Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Näissä merkeissä toivotan Mikalle hyvää päivän jatkoa."


Se, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske nosti syytteen nimenomaan yllä olevan kirjoituksen johdosta, jossa nimenomaan kumotaan mahdollisuus moiseen syytteeseen, kuvaa koko jutun absurdiutta. Jokainen joka tekstin lukee, tajuaa, ettei siinä ole mitään rikollista, vaan että se puolustaa sananvapautta ja yhdenvertaisuusperiaatetta, eli tasavaltalaista ja tasa-arvoista Suomea. Tämän johdosta onkin syytä kysyä, halusiko apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske näpäyttää esimiestään Mika Illmania sormille? Illman, sekä muut Kalsketta painostavat tahothan luulivat saavansa syytteen nostamalla pakkovoiton, mutta Kalske antoikin heille "Troijan hevosen"

Jussi Halla-ahon syytekohu on taas yksi esimerkki siitä, miten paniikissa oikeuslaitokseen ja valtionhallintoon soluttautuneet stalinistit ovat.
Järjestön nimi on Demla, eli "Demokraattiset (tai pikemminkin 'Kansandemokraattiset') Lakimiehet", joka perustettiin männävuosikymmeninä SKDL:n ja taistolaisten etäpesäkkeeksi oikeuslaitokseen. Sen jäseniä ovat mm. oikeusministeri Tuija Brax, valtionsyyttäjä Mika Illman, valtionsyyttäjä Matti Kuusimäki, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, oikeusasiamies Paavo Nikula, oikeuskansleri Jaakko Jonkka, Rainer Hiltunen, ex-vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen plus iso osa valtion ja syyttäjänlaitoksen sekä oikeuslaitoksen virkamiehiä. Myös nykyinen presidenttimme Tarja Halonen on järjestön "entinen" jäsen (samoin kuin tohtori Pentti Arajärvi). Lisätietoa aiheesta löydätte mm. tästä, tästä ja täältä.

Demla syntyi Kylmän Sodan aikana yhdessä muiden Neuvostoliitosta käsin rahoitettujen ja organisoitujen sekä NL:n totalitäärisiin päämääriin rauhan ja oikeudenmukaisuuden varjolla pyrkivien järjestöjen (kuten rauhanliikkeen) kanssa. Tämä "Demoniset Lakimiehet" tekee yhteistyötä mm. seuraavien järjestöjen kanssa:

Arabikansojen ystävyysseura
Aseistakieltäytyjäliitto
Attac ry
FinnWID - Naiset kehitysyhteistyössä
Greenpeace
Helsingin punainen nuorisopiiri
Helsingin yliopiston Sitoutumaton vasemmisto
Irakin ja Iranin työväen kommunistisen puolueen Suomen osasto
Järjestö Irakin kommunistityöläisten puolueen organisoimiseksi - Suomen osasto,
Kasvattajat Rauhan Puolesta
Kommunistinen nuorisoliitto Kommunistit ry
Loviisan rauhanfoorumi
Maan ystävät
Naiset rauhan puolesta
Naiset ydinvoimaa vastaan
Naisten kansainvälinen rauhan ja vapauden liitto - Suomen osasto
Pand - Taiteilijat rauhan puolesta
Rauhan ja sosialismin puolesta - Kommunistinen työväenpuolue
Rauhanpiippu
Ruokaa ei aseita - Helsinki
SKP
Sosiaalityöntekijöiden rauhanryhmä
Sosialidemokraattiset naiset
Sosialidemokraattiset nuoret
Sosialistiliitto
Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys ry
Suomen rauhanpuolustajat
Suomen Sadankomitealiitto
Svenska Fredsvänner i Helsingfors
Työpaikkojen rauhantoimikunta
Vasemmistonuoret
Vihreät nuoret ja opiskelijat

Nykyisin on merkille pantavaa, että erään arvion mukaan lähes 70% maahanmuuttoasioita valmistelevista ja niistä päättävistä virkamiehistä on joko nykyisiä tai entisia DEMLAlaisia. Suomen pakkomokuttaminen on siis jatkoa sille suomalaista yhteiskuntaa, demokratiaa ja sananvapautta vastaan suunnatulle projektille, jonka Neuvostoliitto pani alulle viime sotien jälkeen.

Mikäli Jussi Halla-aho halua saada oikeutta, hänen pitää oikeudessa vaatia, ettei tuomaristossa ole DEMLAn jäseniä. Ja laillisestihan koko oikeusprosessi muutoin raukeaa pätemättömänä.