Halla-aho -kohulla peitellään valtapuolueiden maanpetoshanketta

Työni takia en ole kirjoitellut mitään tänne blogiini sitten kevään jälkeen, mutta nyt on pakkorako. Mediassa on noussut kova kohu Jussi Halla-ahon sanomisista samaan aikaan kun pitäisi olla huolissaan Suomen itsenäisyyden ja suvereniteetin kumoavasta muutoksesta, jota Eduskunta on tekemässä Suomen perustuslakiin.

Sen sijaan on Halla-aho -kohu. Ei sanaakaan maanpetoksesta.

Mutta katsotaanpa ensin tätä kohua. On mielenkiintoista, että media ei kohtele asiassa Halla-ahoa tasapuolisesti, puhumattakaan tahallisesta väärinymmärtämisestä. Olisi syytä tarkastella ihmisten sanomisia vähän laajemmassa viitekehyksessä.

"Kreikalla on edessään niin raju vyönkiristys, että voidaan jopa kysyä, kestääkö Kreikan demokratia, vai palaako maa sotilashallitukseen. Yhteiskunnallisen luottamuksen taso on maassa kovin matala." Näin sanoi Osmo Soininvaara blogissaan elokuussa. Viesti sama kuin Halla-aholla, vähemmän kärjistettynä ilman raadollista brittiläistä kuivan huumorin otetta. Eipä revitelty mediassa ei. Ode maalailla sotilasjunttaa Kreikkaan , Jussi Halla-aho ei edes sarkastisesti. 

"Jos emme saa rahoja, edessämme on kauheat näkymät. Saatamme nähdä armeijan tankit suojamassa pankkeja, koska meillä ei ole riittävästi poliiseja". Tämän sanoja on Kreikan varapääministeri Theodoros Pangalos The Financial Times -lehdessä. Siis Kreikan oma vara-pm uhkailee omaa kansaansa; ei mediakohua. 

‎"Germany’s EU commissioner Günther Oettinger said Europe should send blue helmets to take control of Greek tax collection and liquidate state assets. They had better be well armed."

Saksalainen EU-komissaari laukoi kovia. Vouhkasiko media? Eipä vouhkannut. Ollaanko punavihreän median keskuudessa sitten sitä mieltä, että uhkailu joukkojen lähettämisestä toiseen Euroopan maahan on historiallisessa valossa saksalaisille ehkä jopa geneettistä toimintaa, joka tulee sallia lajityypillisenä käytöksenä? 

Pahin on kuitenkin tässä: Marraskuussa 2010 EU:n Presidentti Herman van Rompuy uhkasi rivien välistä euroskeptikoita ja EU:sta eroon pyrkiviä sodalla: "Van Rompuy linked hostility to the EU, and the idea that countries could leave the Union, to a revival of aggressive nationalism. […] 'We have together to fight the danger of a new Euroscepticism.' Mr Van Rompuy, stressed that he was […] talking about […] those people who want to leave the EU. […] "The biggest enemy of Europe today is fear. Fear leads to egoism, egoism leads to nationalism, and nationalism leads to war". 

Euromieliset ovat toki varautuneetkin järeän kaliiberin metodeilla suunnitelmiaan vastustavien varalle. Tarpeen vaatiessa otetaan käyttöön Lissabonin sopimuksen eli EU-perustuslain alaviitteen taakse piilotetut keinot: kuolemantuomiot, teloitukset ja kansalaisia kohti ampuminen. 

Niin, ja tämä kohuhan peittää sopivasti alleen sen, että eduskunta ja valtapuolueet ovat tekemässä valtiopetosta kirjaamalla EU-jäsenyyden maamme perustuslakiin, jotta Lissabonin sopimus ei enää olisi ristiriidassa omamme kanssa ja Suomen suvereniteetti voidaan luovuttaa EU-liittovaltiolle. Media vaikenee niin että ininä vaan kuuluu, vaikka uuden perustuslain myötä EU voi Klonkku-presidenttimme van Rompuyn johdolla ottaa järeät keinot käyttöön. 

Vasemmiston alamäen syy on globalisaatio ja ideologinen sokeus

Yleisesti niin Suomessa kuin Euroopassa olisi sekä työväenliikkeen että yleisesti vasemmiston syytä tunnustaa, mistä todellisuudessa johtuu vasemmiston yleinen alamäki.

Kansallisvaltioiden heikkeneminen, kansallisten rajojen merkityksen väheneminen, kansantalouksien keskinäisen riippuvuuden lisääntyminen ja kansallisen päätäntävallan kaventuminen - eli suomeksi globalisaatiolle antautuminen - on se syy, jonka takia teollisuusmaiden työtätekevät joutuvat tinkimään työpaikoistaan ja kaikista saavutetuista eduistaan kehitysmaiden köyhien hyväksi, ta itseasiassa eliitin hyväksi, sillä ei kiinalaisten palkat koskaan nouse samalle tasolle kuin mitä ne lännessä nyt ovat.

Syy vasemmiston alamäkeen ei siis ole oikeistopopulismi tai "fasismin nousu", vaan osaltaan juuri sen kehityksen toteutuminen, josta Marx unelmoi: Kansainvälisyys - Interantionalismi - Ihmiskunnan veljeys!

Hyvinvointivaltio ja vahva työväenliike ovat viimeisten sadan vuoden ajan tarvinneet turvakseen juuri kansallisvaltion, keskitetyn vahvan valtiovallan sekä kansalliset tulli- ja talousrajat. Näiden suojissa on voitu rakentaa teollisia yhteiskuntia, joiden sisällä työväki on voinut saavuttaa itselleen ns. luokkaetuja.

Globalisaation myötä nämä edellytykset katoavat, ja työväenliike, ammattiliitot, sekä poliitisesti vasemmalla olevat puolueet menettävät valtaansa. Suurpääomien jylläämässä globaalissa taloudessa ei ole ylikansallista työväen internationaalia, eikä sellaiselle ole pääomaa tai voimaa toimiakaan. Globaalin talouden pelikenttää pyörittää pääoman valta, ja sitä ei duunareilla ole.

Sen sijaan että vasemmisto olisi alkanut puolustamaan omien etujensa turvaajia ja edellytyksiä - kansallisvaltiota ja kansallisia rajoja - ollaan yleisesti hurahdettu ns. punavihreyteen, johon kansainvälisyys, kansallisvaltiovastaisuus ja antikansallisuus kuuluvat vahvana elementtinä.

Sen sijaan että oltaisiin mietitty, miten rajoittaa tai ainakin hidastaa globalisaatiota - maailman yhdentymistä ja sitä seuraavaa suurpääoman ylivaltaa - ollaankin kamppailtu sen eteen, että miten tehokkaimmin kustaisiin omaan nilkkaan. Vasemmistossa on pikemminkin pyritty heikentämään kansallisvaltioiden valtaa ja kansallisia kultturieroja, joiden varaan kuitenkin eri maissa on voitu rakentaa sen ryhmähenki ja kollektiivinen me-tietoisuus, ja koko sen kansanyhteisöllisyys eli kansansolidaarisuus, jonka muodostamassa suojakuplassa viime kädessä koko hyvinvointivaltio sekä työväenliikkeen poliittinen valta on pyörinyt.

Olen jo pidempään miettinyt sitä, kuinka kauan kestää, ennenkuin poliittinen vasemmisto, joksi määrittelen perinteisen työväenliikkeen ja sitä lähellä olevat tahot, suostuvat niin sanotusti ottamaan pään tarvittavassa määrin pois ideologisesta pensaasta ja myöntämään, että marxilaisuuteen kuuluva internationalismi ja kansallisvaltiovastaisuus - unelma rajattomasta maailmasta - vain vauhdittaa globalisaatiota ja pääomien vallan kasvua, ja on siten yksi perussyy kehitykselle, jossa työväenliikke sekä vasemmiston poliittinen vaikutusvalta hiljalleen rapautuu.

Jos halutaan pelastaa edes osa työväenliikkeen saavutetuista eduista ja hyvinvointivaltiosta, olisi työväenliikkeen sekä poliittisen vasemmiston yleisesti aika hylätä globalisaation ja kansainvälisen suurpääoman etujen ajaminen eli internationalismi sekä kansallisten, taloudellisten ja kulttuuristensuojarajojen hajottaminen. Sen sijaan olisi aika alkaa paikkailemaan oman talon seiniä eli puolustamaan kansallisvaltioiden ja kansallisten työväestöjen etua.

Myös EU nykyisellään liittovaltiona - eli Lissabonin sopimuksen hyväksyminen ja siihen liittyvät asiat - olisi syytä varsinkin demarileirissä tunnustaa isoksi virheeksi, oikein kardinaalimunaukseksi, sillä EU on direktiiveillään tuonut laillisen alipalkkauksen ja markkinamekanismien ylivallan kaikkialle; myös hyvinvointi- ja kuntasektoreille, ja vienyt valtiolta sekä kansalliselta tasolta pois vallan, jolla epäkohtiin voitaisiin puuttua.

Siirtämällä valtaa Suomen eduskunnalta EU:lle on siirretty myös valta Suomen kansalta ja osaltaan myös suomalaiselta duunarilta ylikansallisille pättäjille ja globaalille suurpääomalle. Samalla työpaikat ovat karanneet vierastyövoimalle, ja harmaa talous on tulossa talouden valtavirraksi.

Niin kauan kuin nykyinen meno jatkuu, on esim. demarien ja vasemmiston yleisesti turha itkeä ja ihmetellä kannattajien pakoa Euroopassa oikeistopopulistien tai Suomessa Perussuomalaisten leiriin. Suomessa PS Suomalaisena työväenpuolueena kun ajaa juuri työväestön hyvinvointijärjestelmän perustan - suomalaisen työn, suomalaisen perusteollisuuden, kansallisvaltion, kansallisten rajojen ja kansallisen yhtenäiskulttuurin - etujen turvaamista.


Ja toisin kuin vasemmistossa kuvitellaan, käsillä oleva finanssikriisi ei ole kansainvälisen kapitalismin tien pää, vaan ainoastaan taitekohta, jolla kansainvälinen suurpääoma saa vieläkin suuremman vallan maailmasta. Ratkaisuksi kriisiin nimittäin tarjotaan yhä suurempaa pääomaa palvelevan ylikansallista päätöksenteon ja vallan keskittämistä eli suomeksi globalisaation kiihdyttämistä. Edessä on uusia EU:n kaltaisia talous- ja valuuttaunioneja, joiden myötä rahavalta on saamassa totaalisen yliotteen. Tämä on eliitin päämäärä.

PS - Työväenpuolue ilman sosialismia

P.S. Eliitin vallan tuntien on mielenkiintoista, että aina kun joku puhuu työväen etujen ja kansallisvaltion etujen yhteydestä, jostain lehahtaa esiin se kuuluisa fasismi-kortti...

Hallituksen ajama perustuslain muutos sinetöi Suomen osavaltio-aseman EU-liittovaltiossa

Kun Lissabonin sopimus astui voimaan 2. Marraskuuta 2009, tapahtui jotain Suomen kannalta hyvin merkittävää (ja ikävää). Tällöin nimittäin astui voimaan Euroopan Unioni-nimisen väljän liittovaltion perustuslaki, sillä Lissabonin sopimus on ”ensisijainen kaikkiin kansallisiin lainsäädäntöihin nähden” eli se on juridisesti Suomen perustuslain yläpuolella. Suomi on osa tätä liittovaltiota.

Sopimus on käytännössä sama kuin aiemmin neuvoteltu EU:n perussopimus, jonka alkuperäinen työnimi oli EU:n perustuslaki, ja siitä juuri on kyse. Juridisesti vanha EU, joka oli nimellisesti itsenäisten valtioiden välinen talousyhteisö, lakkasi paperilla olemasta, ja perustettiin uusi saman niminen liittovaltiorakennelma.

Euroopan Unioni on siis eräänalainen liittovaltio. Toistaiseksi se on vielä väljä sellainen verrattuna vaikka nykyiseen USA:han, mutta tilanne on käytännössä se, että jos ei voidakaan vielä puhua federaatiosta eli täydestä liittovaltiosta, niin ainakin kyse on konfederaatiosta.

Vastaava tilanne oli mm. USA:ssa ennen sisällissotaa. Sisällissodan todellinen syy ja ydin ei ollut orjuuskysymys, joka kyllä tarjosi pohjoisvaltioille hyvän propaganda-aseen etelää vastaan, vaan riita siitä, millaista liittovaltiota amerikkalaiset halusivat.

Etelävaltiot kannattivat perinteisempää, väljempää liittovaltiomallia, konfederaatiota. Pohjoisvaltiot taas tiiviimpää ja keskitetympää liittovaltiota eli federaatiota. Sodan myötä perustuslakia muutettiin niin, että tänä päivänä yhdellekään USA:n osavaltiolle ei ole mahdollista erota unionista.

Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n jäsenmaalle on teoriassa mahdollista erota konfederaatio-EU:sta niin halutessaan. Näin siis teoriassa. Suomen osalta tätä mahdollisuutta alleviivaa se, että Lissabonin sopimus on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, jonka mukaan ”Suomi on suvereeni tasavalta”. Eli perustuslakimme ei tunnusta Lissabonin sopimuksen valtaa itsensä ylitse.

Suomen hallitus ja hallituspuolueet eivät pidä mahdollisuudesta irtautua EU:sta, eivätkä Suomen itsenäisyydestä. Tämän vuoksi hallitus haluaa muuttaa perustuslakimme. Hallituksen esitys uudeksi perustuslaiksi on herättänyt paljon kohua presidentin valtaoikeuksien kaventumisen vuoksi, vaikka paljon isompi ja merkittävämpi muutos on se, että se on tuomassa perustuslakiin mukaan maininnan Suomen jäsenyydestä EU:ssa.

Tällöin Suomen asema liittovaltio-EU:n osavaltiona sinetöitäisiin osavaltiomme perustuslailla, sillä sen jälkeen Suomen eroaminen täydeksi liittovaltioksi kehittyvästä unionista olisi mahdollista vain perustuslakia uudelleen muuttamalla perustuslain muutosjärjestyksessä. Tämä edellyttäisi kahden peräkkaisen eduskunnan hyväksyntää, tai vaihtoehtoisesti ensin erohankkeen kiireelliseksi äänestämistä, ja sitten hyväksyntää 5/6:n enemmistöllä. Käytännössä eroaminen tulee siis lähes mahdottomaksi.

Hallituksen perustuslain muutosehdotus on läpi mennessään se vihoviimeinen naula itsenäisen Suomen ruumisarkkuun.
 
Mitä voi kansalainen tehdä, kun valtiovalta rikkoo perustuslakia ja syyllistyy maanpetokseen?

Mitäs minä sanoin: Empire Strikes Back - Kriisin varjolla EU:sta tehdään täysi liittovaltio

Viime päivät ovat olleet allekirjoittaneelle tuskallisen ärsyttävää aikaa seurata talouspoliittista uutisointia. Kuten on jo moneen otteeseen julkisuudessa esitetty, voi Kreikan luottokriisistä alkanut kehitys johtaa Euroopan Unionin poliittiseen tiivistymiseen, eli nykyisen väljän liittovaltiomallin tiivistämiseen täydeksi liittovaltioksi.

Sari Essayah kirjoittaa jälkimmäisessä linkissä:  "Vaikuttaa vahvasti siltä, että Kreikan kriisiä ollaan käyttämässä liittovaltiokehityksen voimistamiseen EU:ssa. Historia on opettanut, että talouskriisien aikana voidaan ajaa läpi muutoksia, jotka olisivat muutoin poliittisesti mahdottomia toteuttaa. Kreikan kriisistä on tullut Troijan hevonen, jonka varjolla ollaan tuomassa kansalaisten vieroksuma liittovaltiokehitys talous- ja finanssipolitiikkaan."

Ja Erkki Toivonen edellisessä:  "Kreikan kriisissä olemme tulleet vasta alun loppuun. Edessä on selvä valinta: Joko EMU hajoaa tai EU – ainakin euroalue - liittovaltioistuu yhteisen talous- ja finanssipolitiikan toteuttajaksi. - Thygesen myönsi, että rahaliiton toteuttamisessa edettiin ’väärässä järjestyksessä’, kun EMU-vankkurit valjastettiin vielä syntymättömän juhdan, Euroopan Yhdysvaltojen, eteen."

EU on projektina kulkenut runkkareidensuunnittelijoiden osoittamaa tietä vapaakauppa-alueesta talous- ja valtioliitoksi, ja pian olemme liittovaltion - Euroopan imperiumin - alamaisia. Alamaisia siksi, että kansalaisuudella on EU:ssa yhtä vähän merkitystä kuin Neuvostoliitossa, ja demokratiaakin on yhtä vähän. Timo Soini totesikin osuvasti nimittäessään EU:ta "Läntiseksi Neuvostoliitoksi".

Minä varoittelin asiasta, monien muiden tavoin, jo 90-luvulla. Ja kun olin ehdolla kansanedustajaksi vuoden 2007 vaaleissa, koko motivaationi pyrkiä eduskuntaan pohjasi siihen, että oli viimeiset hetket koittaa pysäyttää liittovaltiohanke, eli perustuslain (jota ensin nimitettin perussopimukseksi, sittemmin Lissabonin sopimukseksi) läpiajaminen, ja näin pelastaa rippeet Suomen itsenäisyydestä.

Perustuslakihankkeesta varoittaminen  oli koko kampanjani johtoajatus. Eliitin suunnitelma on edelleen ajaa EU liittovaltioksi 2012 mennessä, ja näyttää siltä, että tämä viime vuosikymmenen puolivälissä Bilderberg-kokouksen yhteydessä julki lipsahtama aikataulu pitää. Aikaa on tosin vielä vajaa pari vuotta, ja muutos tapahtuu yhdessä Pohjois-Amerikan yhteisvaluutan muodostamisen kanssa. Koska siis poliittinen taistelu Imperimua vastaan on tässä mielessä hävitty, en senkään vuoksi katso mielekkääksi yrittää ehdolle Suomi-nimisen Euroopan imperiumin maakuntaparlamenttiin tulevissa eduskuntavaaleissa.


----------------
-------

P.S. Retroilumielessä trippi viime vaalien aikaiseen, huumorilla höystettyyn, mainosviedooni: Linkki. (Enää tämä linkki jäljellä. Yhteensä videota katsottiin viime vaalien alla Youtubessa ja sivujeni kautta yli 32 000 kertaa ja se oli v. 2007 vaalien katsotuin yksittäinen nettimainosvideo).

Tiedoksi: Kreikalle annettu lainapaketti on laiton ja Kreikalla on varaa maksaa lainansa

Suomen lainapaketti Kreikalle on laiton!

Maastrichtin sopimus kieltää selkeän yksiselitteisesti keskuspankkeja ja hallituksia ottamasta kannettavakseen toisen EU-maan velkoja. (1) Samoin EU:n kehitys- ja vakauttamissopimus kieltää tämän. EU:n perustuslaki eli Lissabonin sopimus vielä vahvisti nämä edeltävien sopimusten kohdat kaikkia jäsenmaita sitoviksi laeiksi, joten kyseessä on laiton avustus.

Kreikan tukipaketti on perussopimuksen 125. artiklan vastainen eikä Suomen eduskunta voi sitä perussopimusta muuttaa, sillä 125. artikla on pakottavaa lainsäädäntöä:

"1. Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.

Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi."

Lisäksi Kreikan lainapaketti on myös Suomen perustuslain vastainen. Suomi voi sitoutua kansainvälisiin sopimuksiin ja liittoihin vain jos sopimuksia noudatetaan, ja nyt niin ei tehdä, koska niin sanottu "laina" Kreikalle on vastoin Suomen hyväksymiä päätöksiä ja EU-sopimuksia.

Suomen päätös on vastoin perustuslakia myös siksi, että Suomella ei ole sopimusten nojalla oikeutta myöntää vastikkeetonta velka-avustusta toiselle EU-maalle. Koska nykyhallituksemme ei ole voinut todistaa, että lainalla on takuita, tai siis että sille saataisiin reaalisia takuita (pikemminkin päin vastoin), on se siksi tällainen laiton avustus.

Tukemalla Kreikkaa tuetaan samalla myös alijäämäisten valtioiden; Italian, Espanjan, Portugalin jne. jatkuvaa velkaantumista, mikä on myös EU:n sopimusten ja päätösten vastaisia.

Suomen valtio ja hallitus on yhdessä EU:n kanssa siis osallistumassa järjestelmälliseen, valtiotasoiseen, rikolliseen toimintaan.

Lisäksi Kreikalla on omaisuutta on peräti 300 miljardin euron arvosta eli kolme kertaa Kreikalle luvattujen hätälainojen verran! Tämän paljasti Alpha Bankin pääekonomisti Michael Massourakis Financial Timesiin helmikuussa kirjoittamassaan artikkelissa. Massourakisin tuolloisen arvion mukaan Kreikka olisi päässyt talousongelmistaan hallitulla privatisoinnilla.

Kreikka ei vain halua tehdä niin, eli he haluavat edelleen huijata muita!



(1. Lähde: Jukka Pekkarinen & Pekka Sutela: Kansantaloustiede, osa; "Talouspolitiikka talous- ja rahaliitossa".)



------------------
Edit. 6.5.2010 Muokattu

Lissabonin sopimus teki selvää Suomen itsenäisestä puolustuksesta

Jyri Häkämies alkoi viimein puhua totta:

"Itsenäinen puolustus ei ole enää Suomelle mahdollista

Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) mukaan itsenäinen puolustus ei enää ole mahdollista Suomelle. Häkämies otti asiaan kantaa torstaina Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vuosikokouksessa.

'- Globalisaatio ja laajat riippuvuussuhteet ovat luoneet tilanteen, jossa täysin itsenäinen puolustus ei ole enää mahdollinen', Häkämies sanoi Helsingin Sanomien nettisivujen mukaan.

Puolustusministeri viittasi mm. siihen, että Suomi on erilaisissa kriisitilanteissa riippuvainen yhteistyöstä muiden maiden kanssa.

Lissabonin sopimus velvoittaa avunannon antamiseen ja vastaanottamiseen."

Että näin! Nyt se saatiin sitten kuulla ns. hevosen suusta.

Tosiasia kun on, että Lissabonin sotkun mukaan EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu yksinomaan ja suvereenisesti EU:lle. Tällöin nykyisen Suomen perustuslain mukaan maamme presidentti voi vain allekirjoittaa sotaanlähtökäskyn, jos Bryssel julistaa liikekannallepanon. Jos EU päättää tulla "auttamaan" Suomea jossain uhkaavassa sotilaallisessa kriisissä, presidentti voi vain katsella ikkunasta kun EU:n lähettämät joukot marssivat Helsinkiin. EU:lla ei ole vielä kunnon armeijaa, mutta sehän ei ole ongelma, sillä Lissabonin sopparin mukaan unioni käyttää jäsenvaltioittensa resursseja; voivat ne Espalle vyöryvät joukot olla vaikka italialaisia [Brrr!].

Mitään näistä totuuksista ei kuitenkaan kerrottu kansalle ennen Lissabonin Sopimus -nimikkeellä kulkevan Euroopan Unioni -nimisen liittovaltion perustuslain hyväksymistä, eikä varsinkaan sallittu mitään kansanäänestystä aiheesta, koska hallitus pelkäsi, aivan oikein, että kansa tietää aivan liikaa sopimuksen sisällöstä salliakseen sen läpimenon vapaaehtoisesti.

Linkki: EU:n salainen poliisi saa ennennäkemättömät oikeudet

Kiitos Teemu Välimäelle tämän esiintuomisesta:

"Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen Euroopan poliisi, Europol, on saanut huomattavasti lisää toimivaltuuksia, kuten oikeuden kerätä tietoja ihmisten poliittisesta suuntautumisesta tai uskonnollisuudesta.[1] Aikaisemmin Europol on toiminut kansainväliseen rikollisuuteen liittyvien juttujen kanssa, mutta tammikuun alusta, kun Europolista tuli EU:n virasto, Europolin toiminta-alue laajeni merkittävästi.[2]

Europolin uusiin toiminta-alueisiin kuuluu laveasti määritellyt rikokset, kuten rasismi, maahanmuuttajiin kohdistuva viha, ympäristörikokset ja korruptio. Uudet henkilöistä kerättävät tiedot ovat niin sanottuja käyttäytymistietoja, kuten elämäntyyli ja rutiinit, miten henkilöt liikkuvat, suositut vierailukohteet, suhtautuminen veroihin sekä DNA- ja ääninäytteet. Mikäli edellämainitut eivät riitä, Europolin työntekijät voivat halutessaan myös tallentaa tiedon henkilön poliittisista mielipiteistä, uskonnollisuudesta ja filosofisista näkemyksistä, liittojäsenyyksistä, terveydestä ja seksielämästä.

Käytännössä on mahdollista, että kuka tahansa, joka poikkeaa valtion virallisesta linjasta ja toimii aktiivisesti mielipiteittensä esiintuomiseksi, voi päätyä Europolin tarkkailuun. “Jos Brysseli ottaa tiukan linjan ilmastonmuutokseen, on väistämätöntä, että joku julistettuaan epäilyksensä ilmastonmuutokseen liittyen voidaan viedä syytteeseen luonnonsuojelurikoksista, koska henkilö mielipiteillään on estänyt EU:n toimia ihmiskunnan pelastamiseksi”, kuvailee liberaaleja tavoitteita ajavan englantilaisen Libertarian Alliance -organisaation johtaja Sean Gabb.

Brysselissä päämajaansa pitävä Europol sai rahoituksen aikaisemmin eri valtioilta, mutta tammikuun alusta Europolin siirtyessä EU:n alaisuuteen Europol siirtyi käyttämään EU:n budjettia. Samalla siirtymä muutti tapaa, jolla Europolin toiminnasta tehdään päätöksiä. Aikaisemmin päätökset piti hyväksyttää Europalin sopimuksen mukaisesti, kun nyt muutoksien tekeminen on nopeampaa ja helpompaa.

Viitteet

1.NEW EU GESTAPO SPIES ON BRITONS, DailyExpress.co.uk, 26.3.2010 ↩

2.Europol to become EU agency in 2010, Xinhuanet.com, 18.4.2008"
 
 
Niin, nyt kun on EU-liittovaltion perustuslaki eli ns. "Lissabonin sopimus" allekirjoitettu, on myöhäistä vikistä, valitettavasti. Isoveli valvoi jo aikaisemminkin, mutta se oli hys hys. Nyt sillä on siihen ihan lailliset oikeudet. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että EU yritti taannoin kriminalisoida EU-vastaisuudenkin.

Kun tiedämme, niin jo ensi syksynä eduskunnan käsittelyyn on tulossa uusi ns. viharikoslainsäädöntö, mikä käytännössä kriminalisoisi myös kansamme enemmistön maahanmuuttokriittiset näkemykset, niin eipä ole ihme, että Vanhasen hallitus uskaltaa jo nyt teettää tulevan hallituskauden hallitusohjelmaa huoletta.  Demokratia on salvottu jo.
 
! 0_o !

Irlannin kansanäänestysfarssi: Surun ja häpeän päivä Euroopalle

Voi ottalerssi, että taas sylettää!

Irlannin kansa pakotettiin toissapäiväisessä farssi-äänestyksessä hyväksymään Lissabonin sopimus eli Euroopan perustuslaki. Vuosi sitten irlantilaiset saivat äänestää vapaasti EI, tällä kertaa kaikki mahdollinen oli masinoitu KYLLÄ-tuloksen varmistamiseksi, hallintoa, elinkeinoelämää, ja järjestökenttää myöten, ja rahasta ei ollut väliä kunhan tulos saatiin "oikein". Tilannetta ei käytännön toteutukseltaan ihan voinut verrata Pohjois-Koreaan tai Saddamin Irakiin, mutta hengeltään kyllä. Vastaavaa KYLLÄ-puolen harjoittaman propagandan pakkosyöttöä ei ole luultavasti nähty kuin Venäjän edellisissä presidentinvaaleissa.
Aivan kuten Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten, sekä Irlannin edellisen äänestyksen yhteydessä, nytkin oli jo etukäteen varauduttu selittelemään mahdollinen EI-tulos EU-eliitin kannalta parhain päin. Jo äänestyksen ollessa käynnissa, media kertoi, miten EI-puoli saataa voittaa, koska "hallitus on mahdottoman epäsuosittu".

Samaa kansan ilmaiseman tahdon ja itsenäisen päätöksentekokyvyn käsittämättömän röyhkeää halveeraamista käytettiin myös edeltävien EI-tulosten propagandistisessa vesittämisessä. Selittämällä, että kansa ei äänestänytkään sopimusta vastaan, vaan äänesti EI ihan muista syistä, eliitti pystyi pitämään (jos ei muille, niin ainakin itselleen) yllä mielikuvaa, että Euroopan kansat tukisivat oikeasti sen mielipuolista, vapautta ja ihmisyyttä halveksivaa, epädemokraattista ja puoli-totalitaarista liittovaltiohanketta. Ja media, tuo eurosto-eliitin uskollinen ja hampaaton pikku puudeli, seurasi tätä propagandakäsikirjoitusta ruskeakielisen uskollisesti.

On erittäin vaikea mitenkään asiallista kieltä käyttäen kuvata niitä erittäin negatiivisia tunteita, mitä ylläkuvatun kaltainen politiikka ja EU:n henki sekä erityisesti sen päin persettä menevä eli täysin apinaa nylkyttävä toiminta yleensäkin minussa herättää.

Runon kielellä asia lienee jotenkin ilmaistavissa. Koskapa syksyinen luontokin on viime aikoina tarjonnut Irlannin EU-kusetuksen "kunniaksi" ruskaa pakkasessa, niin teen minäkin; Tässäpä pro-EU -lukijoiden puutumiseksi tympeän EU-vihamielistä runosuoleni ruplattelua:

Voi sinua, voi sinua EU, sinä kirottu!
Orjuus, Kurjuus ja Kuolema on sinun nimesi,
Tulkoon sinun tuhosi,
jota ikeesi alle nääntyvät,
pettämäsi ja viettelemäsi kansat
sinua vastaan punovat ja rukoilevat.
Ylös taivaisiinko luulet astuvasi,
tähtiseppele otsallasi, sinisen viittasi kanssa?
Alas manalaan, häpeään ja kurjuuteen
olet sinä vajoava, romahtava.
Kansat tallovat jalkoihinsa tähtiseppeleesi,
ja pyyhkivät saastansa sinun lippuusi.
Äkisti on koittava sinun tuhosi,
kirves on jo puun juurella.
Alas tuonelaan olet sinä astuva,
helmasi pääsi päälle sidottuna,
kuningatar, vallasta riisuttu,
Irstas Ishtar - häväisty huora,
Sortuva on EU, suuri Babylon,
kansojen sylttytehdas,
huojuu jo, kaatuu,
eikä enää koskaan nouse!

Vuosi 2009 ja lähivuodet: Maailmantalouden romahdus, jättimäinen lama, hirveä työttömyys ja inflaatio

Ymmärrän, että yllä edellä oleva blogini otsikko, joka tiivistää oleellisen tulevan vuoden (ja tulevien vuosien) taloustilanteesta, ei ole kovin rohkaiseva, samoin kuin ei ole olleet muutkaan taloutta käsittelevät kirjoitukseni viimeisten kahden vuodena ajalta. Minua on syytetty pelottelusta, vaikka olen halunnut vain varoittaa siitä, mitä on edessä.

Tämäkin kirjoitus on suurelta osin toistoa siitä, mitä olen kirjoitellut jo aiheesta jo pitkän aikaa, mutta haluan silti vielä kerran osaltani tyhjentää ilmat erinäisten talouspuoskarien "nousukausi on on ihan edessämme" -ennusteista.

Ensi vuosi tuo tullessaan maailmantalouden tähän mennessä pahimman taloudellisen romahduksen ja laman. Syvyydeltään, kestoltaan ja seurausvaikutuksiltaan tämä katastrofi tulee vetämään vertoja viime maailmansodalle. Se nimittäin kestää seuraavat 4-7 vuotta, tekee selvää nykyisestä maailmantaloudellisesta järjestelmästä, ja muuttaa merkittävästi ja pysyvästi poliittisia ja geopoliittisia valtasuhteita.


Mikä on Suomen tilanne?

Tulevana vuonna ja sitä seuraavina vuosina Suomi menee taloudellisesti viemäristä. Tulee veret seisauttava lama, ja alkaa valtava irtisanomisten ja lomautusten aalto. Alkaa kaatua myös rahoituslaitoksia. Kevät vielä menee jotenkuten, mutta kesän jälkeen suomalaisten kulutusvoima on lopussa.

Suomessa on metsäteollisuudessa 50% liikakapasiteettia, mikä tarkoittaa yhdessä itätuonnin ongelmien ja laman kanssa sitä, että tehtaita suljetaan reippaasti. Nyt nähty on vasta alkua. Pelkästään nyt suljetun 6:n paperi-, sellu-, ja kartonkitehtaan kerrannaisvaikutukset ovat pitkällä tähtäimellä lähes 50 000 työtöntä lisää. Kaiken kaikkiaan metsäteollisuuden leikkausten ja tehtaiden lakkautusten myötä maastamme häviää parin-kolmen vuoden viiveellä pysyvästi noin 200 000 työpaikkaa, kun mukaan lasketaan kerrannaisvaikutukset kaupan ja palveluiden puolella. Tämän lisäksi tulee muun teollisuuden, tuotannon ja palveluiden valtavat supistukset ja irtisanomiset laman myötä. Arvioin, että Suomesta häviää kaiken kaikkiaan yli 500 000 työpaikkaa. Jo nyt monet firmat ovat lykänneet YT-neuvottelu- ja lomautusilmoituksiaan joulun pyhien yli, joten uuden vuoden jälkeen näitä on jo edessä pienoinen suma.

Näin ollen on turha puhua mistään massiivisesta työvoimapulasta. Uusia työpaikkoja palvelualoille ei synny, ellei ole niitä ylläpitävää taloudellista lisäarvoa kansantalouteen tuottavaa perussampoa, eli tuotantoa ja teollisuutta. Kaikesta huolimatta hallituksemme jatkaa edelleen projektia, jonka tarkoituksena on tuoda maahan satoja tuhansia vierastyöläisiä torjumaan "huutavaa työvoimapulaa".

Poliittinen vasemmisto tukee tätä vierastyövoiman tuontihanketta, jonka pääasiallinen tuki ja motiivi on kuitenkin työnantajapuolella; Suomalaisen yleisen palkkatason raju laskeminen Lissabonin sopimuksen mukaisella lainsäädännöllä, joka mahdollistaa ulkomaisen työvoiman vuokraamisen Suomeen tekemään töitä oman kotimaansa palkka- ja työlainsäädännön mukaisilla ehdoilla, ilman että työntekomaan viranomaisilla on oikeutta puuttua asiaan (Kuten Ruotsissa, missä liettualaiset vuorkatyö-siivoojat jo tekevät työtä olemattomilla työehdoilla ja 70 sentin tuntipalkalla). Tätähän on jo käytännössä harjoitettu rakennustyömailla, jossa ulkomaisten työntekijöiden palkkojen ja oikeuksien polkeminen ja verojen kierto ovat jo vuosia olleet yleistä.

Tilanne Suomessa tulee olemaan se, että sekä hallitus että ammattiliitot ajetaan puun ja kuoren väliin: Ellei valtiovalta ja ammattiliitot suostu verotuksen ja palkkatason alentamiseen, maahan tuodaan alipalkattua ja huonosti kohdeltua vierastyövoimaa tekemään työt alle puolella suomalaisten palkkatasosta. Teollisuudella kun ei (toisin kuin viime laman aikaan) tulevan laman myötä oikein ole muuta keinoa alentaa tuotantokustannuksia.

"Laman torjunta palkkatason laskulla" -argumentti tuleekin olemaan yksi työnantajapuolen ja "talousviisaiden" pääasiallisista tavoitteista niin Suomessa kuin myös EU-tasolla. Se tulee olemaan myös yksi Lissabonin sopimuksen (ja sitä kautta EU-liittovaltion) lopullista läpimenoa ensi keväisessä Irlannin kansanäänestyksessä vauhditettavista propaganda-valteista. Voi tosin olla, ettei sitä kerrota ääneen kansalle, vaan sillä vain varmistetaan työnantajapuolen ehdoton tuki sopimukselle.

Tuotiin Suomeen valtavasti vuokratyövoimaa tai leikattiinpa palkkoja ja työehtoja muuten vaan, niin seurauksena on suomalaisen elintason raju tiputus ja totutun elämäntapamme joutuminen kriisiin, joka vetää suhteessa vertoja viime sotavuosille. Seurauksena on hyvinvointijärjestelmän romahdus ja yhteiskunnallista epävakautta, johon liittyy kaikenlainen rikollisuuden, kuten huumekaupan, parituksen, ihmiskaupan ja ennen kaikkea pimeän työn raju kasvu. Tämä tulee olemaan lähivuosina valtava henkinen shokki ihmisille.


Dollarin alamäki ja globaalin talousjärjestelmän romahdus

LEAP:n ennusteen mukaan USA:n dollari muuttuu WC-paperiksi syksyyn mennessä, mikä tekee selvää kaikkien USA:n markkinoista ja dollarista riippuvaisten valtioiden talouksista. Lama iskee tämän vuoksi kovimmin Britannian (suhteellinen velkaantuminen lähes USA:n tasoa) ja OPEC-maiden lisäksi Kiinaan ja Itä-Aasian "tiikereihin", erityisesti Japaniin, joka joutuu niin lähelle konkurssia kuin kehittynyt teollisuusmaa vain voi.

Kaikki, jotka ovat sijoittaneet USA:han, amerikkalaisiin velkakirjoihin, osakkeisiin tai joiden omaisuus on pääasiassa sidottu dollariin, ovat jo menettäneet kaikkin nämä rahansa. He eivät vain vielä tiedä sitä.

Kevättalvella alkaa dollarin historiallinen alamäki lähes Zimbabwen malliin. FEDillä ei ole enää muuta keinoa hihassa kuin painaa dollaria liikkeelle kuin viimeistä päivää, mikä merkitsee jättimäistä inflaa. EKP joutuu tekemään eurolle saman, ettei euro-dollari -vaihtosuhde karkaa liian suureksi, mikä merkitsee myös euron suurta inflaatiota.

Kun dollari romahtaa, ja amerikkalaisten velkakirjojen luottoarvo menee sen sileän tien, myös jeni, punta, rupla ja monet muut dollariin sidotut tai dollariin nojaavat (valtioiden pankkien holvit täynnä pääasiassa dollareita, jotka toimivat oman valuutan arvon takeena) valuutat ovat WC-paperia. Japanilaisia on vain 120 miljoonaa, mutta he ovat lainoittaneet kolmanneksen amerikkalaisten astronomisen suuresta ulkomaanvelasta. EU-maat ovat lainoittaneet 40% jenkkien ulkomaanveloista, mutta Eurooppalaisia on lähes 700 miljoonaa, joten nuppia kohti rasitus on pienempi. FEDiä seuraavan EKP:n "rahanpainantakilvan" ohella euroa painaa myös edellä mainittu jenkkivelkakirjojen nollautuminen. LEAP:n laskemien mukaan pelkästään tämä tuo noin 30%:n lisainflaation eurolle.

Kuinka suuria inflaatiolukuja tulemme näkemään? Hyvä kysymys. Normaalitilanteessa kunkin valtion valuutan arvo määräytyy siten, että lasketaan yhteen:

+ Maan keskuspankin ja muiden rahoituslaitosten hallussa olevat kulta- ja jalometallivarannot.
+ Maan keskuspankin ja muiden rahoituslaitosten hallussa olevat ulkomaiset valuuttavarannot
+ Maan pankeissa ja rahoituslaitoksissa olevien sijoitusten ja ulkomaisten velkakirjojen arvo
+ Maan infrastruktuurin, tuottavien liikenne-, ja teollisuuslaitosten, sekä tuotantokapasiteetin arvo
+ Maan alueella olevien luonnonvarojen arvo

Tämän laskelman summa jaetaan valtion liikkeelle laskeman valuutan yksiköiden määrällä. Näin saadaan selville valuutan ns. reaaliarvo.

Tämän lisäksi lasketaan mukaan:

+ Maan valuutan valuuttapörssissä saama luottoarvo suhteessa muihin valuuttoihin.

USA on onnistunut ulkoistamaan dollarin arvon maan rajojen ulkopuolella olevaan luonnonvaraan eli arabien öljyyn. Dollaria on jo 70-luvulta pitänyt yllä lähinnä USA:n valta-asema maailmantalouden keskuksena, ja se, että öljy hinnoitellaan dollareissa, jolloin öljy toimii ikäänkuin dollarin arvon takeena. Kun OPEC irtisanoutuu dollarista sen suuren inflan myötä, siltä menee täysin sen luottoarvo.


Laskelma siitä mikä on dollarin reaaliarvo, kun luottoarvo romahtaa

Vuonna 1991 ensimmäisen Irakin sodan alla dollarin reaaliarvo oli noin 30 centtiä per taala.

Vuosituhannen taitteessa vuonna 2000, dollarin reaaliarvo oli noin 10 centtiä / $

Maaliskuussa 2006 FED lakkasi julkaisemasta ns. M3 -tunnuskulua, joka kertoo paljonko dollareita on kaikkiaan liikenteessä. Riippumaton amerikkalainen arvio viime vuoden syksyllä (Syys-Lokakuussa 2007) arvioi dollarin reaaliarvoksi noin 1 centti / $

Viime syksystä tämän vuoden (2008) lokakuuhun mennessä FED oli lisännyt liikenteessä olevien dollarien määrää noin 60%:lla, ja tahti on pysynyt samana. Tämä tarkoittaa sitä, että dollarin reaaliarvo oli tuolloin noin 0,4 centtiä / $ (arviohaarukka 0,2 - 0,6 c.).

Tuon laskelman mukaan, jos dollarin öljy sidos katkeaisi ja luottoarvo häviäisi sen sileän tien, 2$:n hampurilainen maksaisi jenkkimäkkärissä noin 600 dollaria (haarukassa 320 - 1000$) Tähän päälle FEDin kiihtyvän rahanpainanan vaikutus, eli Welcome to Zimbabwe - have a nice day!.

Oma veikkaukseni on, että ensi vuoden aikana euro inflatoituu noin 30%-60%. (Josta taala-sidonnaista on -20 -30%). Tämä ihan puhtaasti mutu-tuntumalta, koska on vaikea arvioida miten kauan EKP haluaa juosta FEDin perässä rahanpainantakisassa.

Toivon olevani väärässä näiden ennusteiden ja arvioiden suhteen, ja haluan painottaa sitä, että vaikka lama on pitkä ja kova, sen jälkeen tulee nousukausi. Siihen vain voi mennä jopa seitsemän vuotta.


P.S.

Ai niin, suosittelen, että kannattaa harkita oman kasvimaan laittoa tai puutarhapalstan hommaamista. Keventää kummasti ruokalaskua, jos vihannekset löytyvät omasta kasvimaasta.

Taas maahanmuutto- ja työllisyysasiaa

Tällä kertaa PS:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron muodossa á la Pirkko Ruohonen-Lerner:


"Perussuomalaisten mielestä työnteko on paras kotouttaja. Lisäksi maahanmuuttajia tulee nykyistä tehokkaammin valistaa Suomen oikeusjärjestelmästä, ihmisoikeuksista, kansanvallasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Erilaisista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien käsitys oikeasta ja väärästä voi olla suomalaisista hyvinkin poikkeava, kuten esimerkiksi puhemies Niinistö on huomauttanut.

Tällä hetkellä maahanmuuttajia ei pystytä kunnolla kotouttamaan yhteiskuntaamme, vaan odotettavissa on, että meilläkin alkaa toden teolla - esimerkiksi Ruotsin tapaan - muodostua kulttuureita kulttuurissa. Jo nyt joidenkin pääkaupunkiseudun peruskoulujen yläasteiden oppilaista saattaa puolet tai ylikin olla muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Epätoivottavaa gettoutumista on näkyvissä esimerkiksi Espoon Suvelassa, Helsingin Vuosaaressa ja Turun Varissuolla."

Ghettoutuminen ja siitä seuraava kansanyhteisön hajoaminen on todellakin aimo loikka kohti yhteiskunnallista helvettiä. On kummallista, että kun suomalaiseen ja pohjoismaalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan on vuosikymmenet kuulunut ajatus, ettei annettaisi syntyä asuinalueita, joille ongelmat keskittyvät, niin nyt maahanmuuttopolitiikan myötä tähän on lähdetty. Perinteisestihän kaupunkien aluesuunnittelussa on pyritty siihen, että joka alueella olisi niin rikkaiden kuin köyhienkin asuntoja, ja näin myös alueiden koulut pysyisivät yhteiskunnallisten sosiaali- ja tuloluokkien kannalta heterogeenisina.


"Vielä on aikaa tehdä korjausliikkeitä. Gettoutuminen sekä siellä täällä tapahtuneet maahanmuuttajanuorten ja suomalaisten väliset yhteenotot kertovat karua kieltään siitä, että harjoitetussa kotouttamispolitiikassa on tehostamisen varaa.

Kotoutuakseen maahanmuuttajien on ymmärrettävä ja sisäistettävä suomalaisen yhteiskunnan arvot. Maahanmuuttajilla itsellään on kotoutumisessaan suurin rooli. Oikeusvaltio ei hyväksy kunniaväkivaltaa eikä tyttöjen ympärileikkauksia. Meillä Suomessa on kotouttamisessa menty sikäli metsään, että suomalaiset ovat eräissä yhteyksissä ryhtyneetkin sopeuttamaan itseään elämään maahanmuuttajien ehdoilla. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että suomalaisten pitää luopua omista perinteistään kuten joulujuhlista ja suvivirrestä siksi, että ne voivat loukata maahanmuuttajia. Monikulttuurisuuden vaaliminen ei edellytä oman kulttuurimme väheksymistä." [...]

"Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttajia ei saa missään tilanteessa asettaa erilaisin yhteiskunnallisin tuin suomalaisia parempaan asemaan. Maassamme vakaviin rikoksiin syyllistyneet pakolaiset tulee karkottaa takaisin heidän kotimaihinsa. Ei ole hyväksyttävää, että kotimaan turvattomuuteen vedoten voi luoda turvattomuutta johonkin toiseen maahan. Tehokkaan kotouttamispolitiikan lähtökohta tulee olla: maassa maan tavalla."

Niinpä. Nykyinen maahanmuutto- ja monikultturistinen linja kun tuntuu olevan se, että suomalaisten pitäisi sopeutua arvoineen tulijoihin. Jos maahanmuuttajille annetaan etuoikeiksia suomalaisiin nähden, ja jos maahantulijoiden arvot ja kulttuuri asetetaan suomalaiseen kulttuuriin nähden etulyöntiasemaan politiikassa, niin mitä eroa siinä on Etelä-Afrikan entisen Apartheid-hallinnon harjoittaman politiikan periaatteeseen?


"Huoltosuhteen vääristyminen on todellinen ongelma, ja siksi Perussuomalaisetkin kannattavat työperäistä maahanmuuttoa. Painotamme kuitenkin, että maahanmuutto voi helpottaa huoltosuhdeongelmaa vain, jos maahanmuuttajat ovat pääasiallisesti työikäisiä, työhaluisia ja vieläpä työllistyviä ihmisiä. Kulttuurierot eivät saa olla liian suuret.

Maahanmuuton edellytyksenä voisi olla riittävä ammatillinen pohja niiltä aloilta, joiden työntekijöistä maassamme on pulaa. Näitä aloja on selonteossakin lueteltu. Kuitenkin on otettava huomioon talouden suhdanteet - mikäli talous hiipuu, kuten nyt ennustetaan, ei maahanmuuttajia pitäisi turhaan houkutella tänne työnhakuun veronmaksajien kustannuksella."

Jos tulijoiden huoltosuhde on huonompi kuin suomalalaisilla keskimäärin, maahanmuutto huonontaa keskimääräistä huoltosuhdetta koko Suomessa. Esim. Suomessa työttömyysaste viime maaliskuussa oli noin 7,7%. Työttömiä oli 203 000. Tämä on "virallinen" luku. Todellinen luku on noin kolmanneksen suurempi, sillä tilastoja siivotaan laittamalla työttömät harjoittelijoiksi, kursseille ja koulutuksiin, jolloin he eivät ole "työmarkkinoiden käytettävissä", ja näin virallinen työttömyysluku saadaan sievennettyä.

Suomalaisia on 5,2 miljoonaa (5 200 000). Jos maahan tulisi ne kuuluisat Ritva Viljasen 300 000 maahanmuuttajaa, ja heidän työttömyysasteensa olisi viime vuoden tason "viralliset" 29%, mikä tekee yhteensä noin 87 000 henkeä, niin lasketaanpa paljonko kokonaistyöttömyysaste nousisi nykyisen taloustilanteen vallitessa:

Suomessa olisi tuolloin 5,5 miljoonaa ihmistä (joista siis 300 000 maahanmuuttajia). Työttömiä olisi yhteensä 203 000 + 87 000 = 290 000, mikä olisi 18,97% eli pyöreät 19% koko väestöstä. Väestön keskimääräinen huoltosuhde siis pahenisi. Tämä on yksinkertaista matematiikkaa, jonka pitäisi mennä jokaisen kaaliin.

Tähän on tietenkin hyvä sanoa, että "Hei! Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja talouskasvu vaatii työvoimaa", johon voi vastata, että melkein puolet suurista ikäluoksista ON JO eläkkeellä, eikä massiivista työvoimapulaa ole vieläkään. Omiakin työttömiä on edelleen yli 200 000. Lisäksi teollisuus sekä työpaikat pakenee maasta koko ajan globalisaation ja laman takia, joten so what? Massiivinen työvoimapula on puhdas myytti.


"Meidän tulee maahanmuuttopolitiikassamme ottaa huomioon myös rikollisuuden torjunta. Maahanmuuttajia on suojeltava kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamalta ihmiskaupalta ja suomalaista yhteiskuntaa harmaan talouden kasvulta. Suomeen työhön tuleville on aina maksettava työsopimusten mukainen palkka, ja se tulee maksaa suoraan heille. Jos mukana on välikäsiä, on vaarana, että työntekijät jäävät käytännössä palkatta."

Tämä on asia, johon maahanmuuttoa ajava oikeisto ja työnantajat eivät halua puuttua, sillä minä väitän, että koko Kokoomuksen taustavoiman motiivi maahanmuuton massiivisessa lisäämisessä on nimenomaan palkkojen polkeminen. Lissabonin sopimuksen työllisyyttä ja työehtoja käsittelevät osat ovat tämän politiikan kärki ja viimeinen naula pohjoismaisen palkkatason ruumisarkkuun. Sopimus nimittäin mahdollistaa sen, että maahantuotu vuokratyövoima tekee töitä kotimaansa palkoilla ja työehdoilla. Työvoiman vastaanottomaan viranomaisilla ole Lissabonin sopimuksen mukaan oikeutta puuttua näiden työntekijöiden palkkatasoon tai työoloihin. Tämä on asia, josta pääoman renkinä työskentelevä media haluaa vaieta Suomessa visusti. Ja vasemmisto komppaa tätä vaikenemista rajattoman maahanmuuttopolitiikan ja monikulturismin nimissä.

Kun kansa äänestää väärin...

EU-eliitti näyttää varsin yksimieliseltä siitä, että Euroopan Unionin valtioliitosta totalitaariseksi liittovaltioksi muuttava perustuslaki, jota myös Lissabonin sotkuksi nimitetään, on runnottava läpi ja voimaan vuoden alkuun mennessä vaikka pakolla.

Irlannin kansan äänestyspäätöstä halveksimalla eurooppalaiset poliitikot joutuvat nyt paljastamaan todellisen karvansa; he ovat joukko sielunsa myyneitä, demokratiaa ja vapautta halveksivia oligarkkeja.

EU on ennenkin ollut "luova" kun sen on täytynyt ajaa läpi sopimuksia, joita Euroopan kansat ovat vastustaneet. Siellä, missä se vain on ollut mahdollista, on haluttu kynsin hampain välttää EU-perustuslain tuominen kansanäänestykseen. Irlannissakin tätä yritettiin, mutta onneksi irlantilaiset halusivat pitää kiinni perustuslaista, joka vaatii tällaisten sopimusten kohdalla kansanäänestystä. Suomenkin vanha perustuslaki vaati, mutta eduskuntamme marssi lain yli suurten puolueiden johdolla; poliitikot eivät halua noudattaa lakia silloin kun se koskisi heitä itseään.

Saapa nähdä millaista "luovuutta" EU tällä kertaa keksii. EU:n valtahan perustuu valheisiin, pelkoon ja petokseen. Perinteiset kansojen suostuttelukeinothan ovat kiristys, lahjonta ja uhkailu. Näitä kolmea käytettiin Suomessa vuoden -95 EU-kansanäänestyksen alla täydellä voimalla hyödyksi. Tuolloin uhkailtiin Suomen taantuvan Pohjois-Korean kaltaiseksi maaksi ilman EU-täysjäsenyyttä, kiristettiin talouspoliittisilla uhkilla, ja uhkailtiin turvallisuuspoliittisilla uhkilla. Vielä lupailtiin lahjana, että Suomi saa takaisin peräti 80% omista rahoistaan, joita se EU:lle jäsenmaksuna maksaa. Saapa nähdä miten Irlannin kohdalla, ei muuta kun uutta äänestystä peliin sekä leipää ja sirkusta kansalle. Niinhän tehtiin Tanskassakin.

Perjantai 13. - Voiton ja Ilon päivä demokratialle ja vapaudelle! Kiitos Irlantilaiset!

Meikäläinen on ollut juhlatuulella eilisestä asti. Irlantilaiset pelastivat urhoollisesti koko Euroopan ja demokratian äänestämällä EI Lissabonin sopimuksen nimellä kulkevalle EU:n perustuslaille. Kiitos siitä irlantilaisille! Näin siksi, että sopimus olisi tehnyt EU:sta keskusjohtoisen liittovaltion; oligarkkisen imperiumin, jossa demokratian sijasta olisi vallinnut eliitin ja byrokratian diktatuuri.

Lissabonin sopimus oli ja on äärettömän ala-arvoinen hyökkäys Euroopan kansojen vapautta ja demokratiaa vastaan. Sopimus on täynnä tahallaan vaikeaselkoisia kohtia, porsaanreikiä ja sotkuista pykäläviidakkoa, jonka tulkinta mahdollistaa mm. kuolemanrangaistuksen, ihmisoikeuksien tallomisen, kansalaisvapauksien ja sananvapauden rajoittamisen ja valtuuttavat EU:n pitämään mahdollisesti unionista eroamaan pyrkivät jäsenvaltiot mukana liittovaltiossa vaikka asevoimin.

Lisäksi sopimus velvoittaa jäsenmaat lisäämään yhteisiä puolustusmenojaan ja tarvittaessa tukemaan toisiaan terrorismin vastaisissa sodissa ja EU:n ulkopuolella tapahtuvissa sotilaallisissa rauhaanpakottamis-operaatioissa. Pahinta kuitenkin olisi ollut itse liittovaltion muodostuminen, eli se että Suomesta tulisi vain yksi Euroopan osavaltio. Ja tämä kaikki on vain jäävuoren huippua.

Mielenkiintoista tosin oli jälleen kerran huomata median puolueellisuus. Heti kun eurosto-eliitille epämieluisa äänestystulos alkoi olla varma, media lähti torjuntahyökkäykseen ja ristiretkelle Irlannin kansaa vastaan, koittaen vesittää kansanäänestyksen tuloksen ja merkityksen.

Nimittäin aina kun jossain EU-jäsenmaassa kansa äänestää EU-sopimuksia vastaan, media ryntää paikalle yrittäen vesittää äänestyksen tuloksen merkitystä tyyliin: "Kansa ei tiennyt mistä äänesti", "Tässä oli prostestiäänestyksen makua", "Hallitus oli epäsuosittu", jne. Eli koitetaan antaa kuva, että EI-äänten voitto oli ei ollutkaan suuntautunut "kaikkivoipaa ja hyvää" EU:ta vastaan. Näin oli myös Ranskan ja Hollannin äänestysten kohdalla. Aika neuvostoliittolaista mediapeliä, etten sanoisi. Ihan hävettää suomalaistenkin toimittajien puolesta. Onneksi se ei kuitenkan heikennä juhlatunnelmaani

Skool!

EDIT: Linkki, joka kannattaa katsoa. Tietoa niille, jotka haluavat taustatietoa Lissabonin sotkusta:

http://video.google.com/videoplay?docid=-4291770489472554...
http://www.wiseupjournal.com/?p=173

Lainaus: http://isovimma.blogspot.com/2008/03/valtioden-loppu-eun-...

----------------------------------

Videon suomenkielinen yhteenveto:

Videolla tutkijat ja itse Euroopan Parlamentin jäsenet kertovat Lissabonin sopimuksen laatijoiden poistaneen sopimuksesta sanan perustuslaki, säilyttäneen 98% kaikesta siitä mitä Ranska ja Hollanti vastustivat ja tehneen sopimuksesta lukukelvottoman ja harhaanjohtavan.

Uudessa, niin kutsutussa mini-sopimuksessa, joka saatiin aikaan fonttikokoa ja riviväliä pienentämällä, on 8500 sanaa enemmän ja 62 sivua vähemmän kuin aikaisemmassa sopimuksessa.

Euroopan Unioni teki sopimuksen pääministerien kanssa siitä ettei tekstiä aseteta kansanäänestykseen missään jäsenmaista. Kansanäänestyksen kieltämistä yritettiin myös Irlannissa, mutta yritys epäonnistui, kiitos maan - vielä - riippumattoman oikeuslaitoksen.
26 Euroopan Unionin maata ovat pettäneet kansansa epäämällä heiltä äänestysmahdollisuuden koskien Lissabonin sopimusta, eli sopimusta Euroopan perustuslaista. Enää yksin Irlanti voi pelastaa 500 miljoonan ihmisen oikeuden demokratiaan äänestämällä ei.
Sopimus on tyrannimainen ja tulee päättämään demokratian.

Se mitä tähän mennessä on painettu ja pääministerien toimesta Lissabonin sopimuksena allekirjoitettu, on teksti, jota he eivät ole koskaan lukeneet, sillä kyseinen teksti ei ole sopimus, vaan 300 sivua lisäyksiä ja korjauksia erilliseen 3000-sivuiseen olemassa olevaan sopimukseen.
Kokonaisuus on luettavissa ainoastaan niin, että ottaa esille yhden lisäyksen kerrallaan ja etsii erillisestä sopimuksesta kohdan, johon se liittyy.
Euroopan neuvosto on päättänyt, ettei mikään instituutio Euroopan Unionissa saa painaa luettavassa muodossa olevaa yhdistettyä versiota ennen kuin sopimus on hyväksytty kaikissa 27 seitsemässä maassa. Tämä on päätös.
Euroopan parlamentin jäsenet peruslaillisten asioiden komiteassa päättivät yksimielisesti haluavansa sopimuksesta luettavan yhdistetyn version, mutta eivät saaneet sellaista, vaikutusvaltaisempien tahojen päättäessä toisin.

Sopimuksen ulkoasua on muutettu poistamalla etusivulta sana perustuslaki. Kuitenkin, kun katsotaan Lissabonin sopimuksen julistusta nro 27, sieltä edelleen löytyy sana perustuslaki Lissabonin sopimukseen hyväksytyistä esimerkkitapauksista koskien oikeusprosesseja, joissa Luxemburgin tuomioistuin on tehnyt päätöksiä viitaten Euroopan oikeuteen perustuslaillisena systeeminä.
Tarkoituksena on mitätöidä Ranskan vallankumouksen demokraattinen perintö ja ottaa kansoilta ja valtioilta pois itsemääräämisoikeus. Kansat eivät enää saa päättää omista toimintatavoistaan.

Ulkomaiset työntekijät ja siirtolaiset:

Ulkomaalaisten työntekijöiden ylitarjonta tuhoaa ekonomian ja keskiluokan, eli valtaväestön toimeentulon.
2004 Euroopan Unioni teki päätöksen lisätä jäsenmääräänsä kymmenellä uudella valtiolla, joiden asukasluku on yhteensä 75 miljoonaa. Suurin osa näistä valtioista on entisen Neuvostoliiton vaikutusalueella, joista on sittemmin virrannut valtavia joukkoja työntekijöitä etenkin Irlantiin, Britanniaan ja Ruotsiin, vakavasti vaikuttaen maiden herkkään työmarkkinatilanteeseen. Kaikki tämä on jo tapahtumisprosessissa, mutta valtioilla on vielä tällä hetkellä oikeus säännöstellä tulijoita ja päättää työntekijöiden palkkapolitiikasta, sen sijaan jos Lissabonin sopimus hyväksytään tulee Luxemburgin tuomioistuimen päätöksistä laillisia osia Lissabonin sopimusta ja Euroopan Unionin perustuslakia, mikä tarkoittaa sitä, että esim. ns. Laval sopimus on osa Euroopan perustuslakia: Laval sopimus koskee latvialaisen yhtiön ja Ruotsin välistä tapauskohtaista kiistaa siitä tuleeko latvialaisen, koulua rakentaneen yhtiön maksaa Ruotsissa Latvian vaiko Ruotsin palkkatason mukaista palkkaa, minkä kiistan Luxemburgin tuomioistuin päätti latvialaisen yhtiön hyväksi, mikä tarkoittaa sitä, että Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan on laillista, että esim. puolalaiset tulevat esim. Tanskaan ja maksavat työntekijöilleen 40c tuntipalkkaa, mikäli niin haluavat. Seuraa vaihtoehtoisesti kaksi asiaa; halpa työvoima tulee ja joko ottaa työpaikat, tai tulee ja polkee alas palkat. Tämä kaikki on jo tapahtumassa, mutta mikäli Lissabonin sopimus menee läpi, on Luxemburgin tuomioistuimella oikeus polkea alas kaikki haluamansa yksittäisen maan yritykset suojella omia kansalaisiaan.

Euroopan Unioinin jäsenmaita oli aluksi noin kymmenen, vuonna 2004 Unioiniin liitettiin kymmenen maata lisää, joille kaikille Irlanti avasi ovensa kasvattaen Irlannin väestön ”uusirlantilaisten” määrän 1,5%:sta 10%:iin kymmenessä vuodessa. Unionin jäsenmaiden määrää tullaan edelleen lisäämään.

Suunnitelmissa on, että seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana tuodaan Afrikasta 20 miljoonaa työtekijää. Jokaisessa perheessä tulee olemaan poika, tytär, setä tai täti, tilanteessa, jossa tämän on valittava joko työn tai palkan menetys.

Ihmisoikeudet:

Lissabonin sopimuksessa rikosoikeudelliset oikeudet siirtyvät Euroopan Unioinille.
Se missä meitä ennen suojeli omat perustuslakimme ja oikeusjärjestelmämme, meidät nyt tulee tuomitsemaan kasvottomat tuomarit Euroopan oikeudessa. Sopimuksessa luotellaan yleviä ihmisoikeuksia, mutta ongelma onkin se, että viimeinen sana, yli kaikkien oikeuksien siirtyy Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan oikeudelle.

Uuden terrorismia koskevan lain perusteella (jo voimassa oleva laki ja näin ollen osa tulevaa Lissabonin sopimusta) kukin valtio on velvollinen luovuttamaan kansalaisensa pelkän nimen perusteella maahan, joka esittää kyseisestä henkilöstä terrorismikytkösepäilyn. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esim. Espanjan syyttäessä tanskalaista henkilöä terrorismikytköksistä, tanskalainen, joka olisi kotimaassaan saanut olla vangittuna korkeintaan 24 tuntia ennen oikeuskäsittelyä, lähetetään viranomaisten toimesta Espanjaan, missä hän saa laillisesi lojua vankilassa ilman oikeutta seuraavat neljä vuotta ennen minkäänlaista oikeuskäsittelyä.

Jopa uskonto on asia Lissabonin sopimuksessa. On olemassa sääntö oikeudesta salata uskonto, tämä on laitonta Lissabonin sopimuksessa.

EU valtastruktuuri:

EUROOPAN NEUVOSTO:
27 pääministeriä EU maista.
Neuvoston presidentti valitaan yksityisissä/salaisissa neuvotteluissa, sen sijaan, että käytössä olisivat demokraattiset valintatavat. Presidentin virka on 5-vuotinen. Ranskan presidentti Sarkozy on epävirallisesti ehdottanut virkaan Tony Blairia.
Lissabonin sopimuksen artikla 48 antaa 27:lle pääministerillä oikeuden muuttaa/korjata kaikki lakeja itsenäisesti.

KOMISSIO:
Koostuu ei-valituista virkamiehistä.
Ehdottaa lakeja.
Euroopan neuvoston 27 ministeriä valitsevat komission johtajan.
Komission johtaja voi valita komissioon jäsenmaiden hallitusten ehdottamista virkamiehistä kenet hän haluaa.
Euroopan parlamentti ei voi valita komissioon itse omaa edustajaansa.

MINISTEREIDEN NEUVOSTO:
Koostuu tavallisista ministereistä, kuten maatalousministeri jne.
Eu:ssa kaikista laeista ei äänestetä, mutta, jos jokin laki vaaditaan äänestettäväksi äänestys on ehdollinen enemmistö äänestys, missä neljä suurinta jäsenmaata dominoivat. Äänestykset käydään suljettujen ovien takana eivätkä pöytäkirjat näistä kokouksista ole EU parlamentin saatavilla.

EU PARLAMENTTI:
Euroopan parlamentissa istuvat valitsemamme edustajat. Europarlamentin jäsenillä on vähiten valtaa koko EU:n valtastruktuurissa. Nämä edustajat voivat tehdä korjaus/lisäysehdotuksia lakeihin, mutta eivät lakiehdotuksia. Ylemmät ei-valitut elimet voivat mielivaltaisesti joko hylätä tai hyväksyä parlamentin jäsenten korjausehdotukset.
Mitä enemmän EU:ssa on jäsenmaita sitä vähemmän yksittäinen pieni maa saa paikkoja parlamentissa.

YLI 3000 TYÖRYHMÄÄ:
Nämä Euroopan neuvoston, Komission ja Ministereiden Neuvoston yli 3000 salaista työryhmää koostuu tuntemattomista jäsenistä.
Näissä työryhmissä on valtava määrä valtaa, näissä ryhmissä päätetään 85 prosenttisesti kaikkien lakien käytännön toteutuksesta.
Europarlamentaarikoilla tai yleisöllä ei ole pääsyä näihin työryhmiin tai tietoa heidän työstään. Koska työryhmät ovat salaisia ja jäsenet tuntemattomia on aiheellista pelätä, että nämä salaiset lakeja luovat jäsenet hyötyvät taloudellisesti luomistaan laeista.

Lissabonin sopimus tulee ojentamaan entistäkin enemmän valtaa Euroopan Unionille: Mikäli koskaan ilmenee minkäänlaista konfliktia EU lain tai kansallisen lain kesken, EU laki tulee voittamaan, tehden kansallisesta perustuslaista turhan.
Lissabonin sopimuksen tarkoitus on siirtää valtaa pieniltä jäsenmailta suurille jäsenmaille, ja äänestäjiltä virkamiehille.

Lähes puolitoistatuntia kestävässä videossa lisäksi:

• Ei-valittu elin päättää laeista koskien: maahanmuuttoa, poliisia, terveydenhuoltoa, budjettia, veroja ja oikeutta.
• Ei-valitun elimen päättämät lait, joilla korvataan maiden lait ovat peruuttamattomia.
• Ei erillisiä valtioita, yksi jättivaltio, pusketaan läpi rauha-propagandalla.
• Polttoainepulan aikana jättivaltio toimii kuten paleltuva ihmiskeho säilyttäen sydämen ja aivot ja antaen ääriraajojen tuhoutua.
• Kysymys halusta kehittää Euroopasta voimakas sotilaallinen mahti. Euroopan Unionin johtomaat entisiä imperialistisia valtioita.
• Uusi Eurooppa on kuin prinsessa ilman hallitsijaa; kokoonpano on kasvoton, hallitsijoita on mahdoton osoittaa tai nimetä.
• Eliitin johto = uusi maailman järjestys
• Pohjois-Amerikan Unioni
• Kansaan voi luottaa – eliittiin ei, eliitti haluaa valtaa, kansa haluaa ruokkia jälkeläisensä.
• Demokratian menetyksen jälkeen demokratiaa on yhtä vaikea saada takaisin kuin terveyttä sen menetettyään.

EU-perustuslaki: EU:sta diktatuuri kriisitilanteessa

EU:n lainsäädäntö, tuo sotkuinen, monimutkainen ja tavallisen kaduntallaajan korvaan käsittämätön vyyhti, sisältää myös sellaisen epäilyttävän piirteen, että kriisitilanteen tullen EU muuttuisi diktatuuriksi.

Jo nykyisin voimassaolevat EU-sopimukset sisältävät pykälän, jonka mukaan ulkoisen sotilaallisen EU:ta uhkaavan hyökkäyksen tullen ylin toimeenpanovalta unionissa keskitettäisiin "Korkealle ulkopoliittiselle edustajalle". Kriisin tullen ylin päätäntävalta niin poliittisissa, sotilaallisissa kuin taloudellisissa asioissa keskittyisi siis yhdelle miehelle. Tällä hetkellä tätä EU:n korkean ulkopoliittisen edustajan virkaa pitää hallussaan Javier Solana.

Jos siis EU:ta uhkaisi ulkoinen vihollinen, yksi mies Unionin johdossa saisi käsiinsä vallan, joka on laajuudeltaan verrannollinen lähinnä USA:n presidentin valtaan. EU muistuttaa tässä suhteessa muinaista tasavallan ajan Roomaa, jossa oli voimassa samantyyppinen käytäntö. Kriisin tullen senaatti luovutti kaiken vallan, puoleksi vuodeksi kerrallaan, diktaattorille. EU-lainsäädännössä vain tätä aikarajoitetta ei ole, vaan ilmeisesti vallan keskittäminen pysyy voimassa niin kauan kuin kriisin katsotaan jatkuvan.

Merkille pantavaa on, että vaikka "korkean ulkopoliittisen edustajan" nimitys hyväksytetäänkin EU-parlamentilla, niin kyseessä ei todellakaan ole demokraattisesti valittu virkamies. Samalla tavoin kuin Komission puheenjohtajan ja jäsenet valitsee käytännössä vahvimmat EU-jäsenmaat, myös korkean ulkopoliittisen edustajan ei tarvitse hakea mandaattia kansalta kuin vain muodollisesti. Näin ollen potentiaalinen kriisiajan diktaattori ei tarvitse kansaa tuekseen, vaan EU-lainsäädäntö päin vastoin tarkoittaa sitä, että valta siirtyy tälle virkamiesten ja poliitikkojen keskuudestaan valitsemalle ulkopoliittiselle edustajalle ilman että kansalta kysyttäisiin mitään.

Ave Caesar, Imperator Europaeum!

EU-perustuslaki: Kuolemanrangaistus mellakoinnista ja kapinasta

EU:n perussopimus mahdollistaa kuolemanrangaistuksen mellakoinnista ja kapinoinnista

Vasta hyväksytty EU:n perustuslaki, jota ei saisi perustuslaiksi kutsua, vaan puhutaan ”perussopimuksesta”, sisältää juridisen porsaanreiän, joka sallii kuolemanrangaistusten langettamisen mellakoinnin ja kapinan/kansannousun seurauksena tai sodan aikana. Näin sanoo sopimustekstiä analysoinut Karl Schachtschneider, saksalainen oikeustieteen professori Erlangen-Nürnbergin yliopistosta.

Perussopimuksen kiinni lyömä porsaanreikä löytyy EU:n solmimasta Lissabonin sopimuksesta, jossa ensin lukee, että kuolemanrangaistusta ei ole, mutta heti alaviitteessä, sanotaan ”paitsi jos kyseessä on sota, mellakat tai kansannousu” (..in case of war, riot or upheaval). Kuolemanrangaistuspykälä oli vieläpä piilotettu sopimuksen alaviitteen alaviitteeseen, ettei se herättäisi huomiota ja aiheuttaisi hälyä.

Ongelmana on sopimuksen tulkinta, että miten määritellään ”mellakointi ja kapina”. Rauhallisissa oloissa ja niissä jäsenmaissa, joissa demokratia ja viranomaisten julkinen valvonta toimivat, pykälä ei liene sellaisenaan aiheuta ongelmia. Mutta entäs jos näin ei olekaan? Jo toissavuotinen Kiasman edessä järjestetty mielenosoitus leimattiin viranomaisten toimesta mellakaksi, ja johti suureen määrään tarpeettomia pidätyksiä.

Liittovaltio Eurooppa – Hyvästi kansalaisdemokratia, tervetuloa harvainvalta

Toisen erittäin huolestuttavan ja demokratialle haitallisen tekijän muodostaa sopimuksen Yleislauseke, joka muuttaa EU:n luonnetta, vaikka valtiojohtomme toisin väittää. Yleislausekkeen nojalla EU nimittäin muuttuu juridisesti valtioiden liitosta federalistiseksi liittovaltioksi, jossa vallitsee oligarkia. Sen seurauksena Euroopan Neuvostolla ja Komissiolla on valta yli kaiken harjoitettavan politiikan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta. EU-parlamenttia kuultaisiin, mutta sillä ei ole veto-oikeutta päätöksissä, ja kansallisilla parlamenteilla ei ole enää mitään sanottavaa politiikkaan EU-tasolla.

Aiemmin eduskunnan lainsäädäntövallasta 80% oli luovutettu pois, niin uuden sopimuksen myötä 100% päätäntävallasta karkaa Brysseliin. Suomella ei ole tämän jälkeen enää oikeutta eikä mahdollisuutta erota EU-nimisestä liittovaltiosta, ja sopimuksen myötä EU:lla on oikeus, tarvittaessa asein, pakottaa eroamista havittelevat osavaltiot pysymään federaatiossa.

Lähde: http://www.larouchepub.com/hzl/2008/3510referendum_lisbon.html

(..with the European Union reform treaty, we accept also the European Union Charter, which says that there is no death penalty, and then it has a footnote, which says, "except in the case of war, riots, upheaval"—then the death penalty is possible. Schachtschneider points to the fact that this is an outrage, because they put it in a footnote of a footnote, and you have to read it, like really like a super-expert to find out! )