Tänään Eduskunta ratkaisee Suomen kohtalon: ITSENÄISYYDEN RIPPEET VAI LIITTOVALTIO?

Tänään eduskunnassa käsitellään iltapäivällä perustuslakimuutosta, jonka hyväksyminen aiheuttaa sen, että siirrymme käytännössä liittovaltion jäseneksi. Kun Vasemmistoliitto ja KD myivät sielunsa hallituspaikasta, ovat Perussuomalaiset enää ainoana puolueena lakimuutosta vastaan.

Perussuomalaisten vastalause/eriävä mielipide oli valiokuntakäsittelyn yhteydessä allaoleva, ja sen mukaisesti puolueemme aikoo äänestää:

"Mainintaa Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ei ole tarpeellista sisällyttää perustuslain 1 §:ään, joten mainita tulee jättää pois.
Lissabonin sopimuksen myötä Suomen EU-jäsenyyttä voidaan pitää kansainvälisenä sopimuksena, jonka Suomi voi koska tahansa irtisanoa eduskunnan enemmistön päätöksellä, joten EU-jäsenyyden pitäminen valtiollisena perusratkaisuna ei ole perusteltua, vaikka EU-jäsenyydellä onkin vaikutusta Suomen täysivaltaisuuteen.

EU-jäsenyyden mainitsemisella valtiosääntömme yhteydessä on sitä paitsi tulkinnallista potentiaalia, ja maininta saattaisi yhdessä perustuslain pykäliin 94 ja 95 ehdotettujen muutosten kanssa antaa nykyistä väljemmät mahdollisuudet tulkita mm. toimivallan siirrot varsinkin Euroopan unionille siten, ettei niistä tarvitsisi päättää eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, vaan eduskunta voisi hyväksyä toimivallan siirrot äänten enemmistöllä tai päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Nykyisen perustuslain puitteissa muun muassa Lissabonin sopimuksen yhteydessä oli perusteltua esittää kanta, jonka mukaan sopimuksen hyväksymisestä olisi tullut päättää perustuslainsäätämisjärjestyksessä, tarvittaessa lakiehdotus kiireelliseksi julistaen.

Pykäliin 94 ja 95 ei tule tehdä ehdotettuja muutoksia, joilla entisestään helpotetaan toimivallan siirtoja Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle. Merkittävä toimivallan siirto saattaa vaarantaa kansainvälisen velvoitteen muodossa valtiosäännönkin tarkoittamia kansanvaltaisia perusteita. Siksi tällaisista Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävistä toimivallan siirroista tulee säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä perustuslain 73 pykälän muodossa.

39 §

Pykälään 39 ehdotetulla muutoksella siirrettäisiin hallituksen esityksistä päättäminen kokonaan valtioneuvostolle. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kiinteä yhteistyö on kuitenkin ollut yhä viime aikoinakin tärkeä osa Suomen poliittista kulttuuria ja siksi ehdotettua muutosta 39 §:ään ei voida pitää kannatettavana. Muutos etäännyttäisi tasavallan presidenttiä varsinaisesta hallituksesta, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.

58 §

Ehdotusta tasavallan presidentin vallan kaventamiseksi on perusteltu parlamentarismilla. Presidentti-instituutio on kuitenkin kansanvaltainen sekä edustuksellinen ja vallankäyttöä myönteisellä tavalla tasapainottava tekijä yhteiskunnassamme, eikä siten olekaan perusteltua parlamentarismiin vedoten karsia presidentin valtaoikeuksia 58 §:ään ehdotetuilla muutoksilla.

Ehdotetut muutokset 58 §:ään voivat myös osoittautua käytännössä ongelmallisiksi ristiriitatilanteissa hallituksen ja presidentin välillä, koska parlamentaarinen areena ei välttämättä sovellu ristiriidan kohteina olevien asioiden käsittelyyn. Onkin syytä epäillä, toimiiko ehdotettu 58 § käytännössä vai päädytäänkö lopulta perustuslain toimivaltasäännösten muuttamiseen jo lähitulevaisuudessa. Kun tällaisia epäilyksiä herää jo tässä vaiheessa, tulee tämänkaltaista perustuslain muuttamista välttää.

66 §

Lissabonin sopimus on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa, eikä sen takia tule lähteä muuttamaan perustuslain 66 §:ää ehdotetulla tavalla siten, että jatkossa vain pääministeri voisi edustaa Suomea Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä. Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltiota Eurooppa-neuvostossa edustaa joko valtion- tai hallituksen päämies. Suomessahan tasavallan presidentti on valtionpäämies.

Pykälään 66 tehtävällä muutoksella estetään se, että muutoksen voimaantultua Suomi voisi siirtyä Lissabonin sopimuksenkin sallimaan järjestelmään, jossa valtionpäämies osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin valtion ainoana edustajana. Niin kauan, kun tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies, eivät tämäntapaiset muutokset tule kyseeseen.

Ehdotus
Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hylätään.
Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011

Tom Packalén /ps
Vesa-Matti Saarakkala /ps
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps"

--------------------------------------------------

P.S. Isänmaansa myyneille tiedoksi: Nahkurin orsilla on tilaa.

Vuoden synkin juhla: Suomen itsenäisyyden 92-vuotisjuhlan muistopäivä

Tänään tulee kuluneeksi 92 vuotta siitä kun Suomi julistautui Eduskunnan päätöksellä itsenäiseksi 6.12.1917. Suomi oli itsenäinen valtio aina 90-luvun puoliväliin. Valitettavasti Suomi ei ole enää itsenäinen valtio. Suomi lakkasi olemasta itsenäinen valtio 1. tammikuuta 1995, jolloin maanpetturi-eliittimme sai tahtonsa läpi, ja rakas Isänmaamme myytiin orjaksi eurostoliittoon. Päätöksen liittymisestä teki Eduskunta jo 18. marraskuuta 1994. Tuolloin Suomi-neito sai kahleet, kultaiset ja pehmustetut sellaiset, mutta kahleet silti, ja nyt sekä oma että EU-eliitti voi raiskata Suomi-neitoa mielensä mukaan.

Tätä vihattua petosta edelsi toinen petos, lokakuussa 1994, jolloin Suomi-neidon silmät ensin sidottiin, ja kansa saatiin äänestämään massiivisella KYLLÄ-propagandalla EU:n puolesta. Jälkikäteen on todistettu, että lokakuun 1994 EU-kansanäänestyksen yhteydessä harjoitettu massiivinen propagandakampanjan eli ns. "puolueeton Eurooppa-tiedotus" oli suoraan Neuvostoliitossa vuonna 1973 painetun KGB:n propagandaoppaan kaavan mukaan laadittu. Kyseisessä oppaassa kerrottiin, miten järjestää propaganda-kampanja niin, että ihmiset saadaan äänestämään kuten hallitus haluaa. Tämä todettiin todettiin Jyväskylän yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella 90-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa.

18. marraskuuta 1994 Suomen Eduskunta käveli julkeasti perustuslain ylitse päättämällä yhdessä istuntokäsittelyssä, yhdellä äänestyksellä ja yksinkertaisella enemmistöllä EU:hun liittymisen puolesta, vaikka perustuslaki olisi vaatinut kaksi kaksi istuntokertaa, kaksi äänestystä ja molemmissa yli neljän viidesosan enemmistön.

Tämän lisäksi Eduskunan päätösäänestys itsessään oli mitä irvokkain esimerkki neuvosto-tyylisestä "leikitään demokratiaa" -teatterista. Äänestysvaihtoehdot olivat nimittäin seuraavat:

-Ne jotka äänestivät JAA, kannattivat SDP:n esitystä antautua EU:lle ilman mitään ehtoja.

-Ne jotka äänestivät EI, kannattivat Keskustan vastaesitystä antautua EU:lle tietyin ehdoin.

-Jäsenyyden vastustajille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin äänestää TYHJÄÄ tai kävellä ulos salista, minkä monet heistä tekivätkin.

Tyhjää äänestäneet ja/tai poistuneet henkilöt olivat ainoat edustajat, joilla oli edes vähän selkärankaa jäljellä silloisessa Eduskunnassa. Kaikki muut olivat/ovat joko niljakkaita matelijoita ja maanpettureita, tai harhaan johdettuja idioottiparkoja.

Edes kansanedustajille ei siis annettu mahdollisuutta äänestää Suomen EU-jäsenyyttä vastaan! Koko päätösprosessi ja äänestys ovat mielestäni verrannollinen siihen, kun Baltian maiden parlamentit 1940 laitettiin hyväksymään Neuvostoliiton jäsenyys.

Eliittimme on pyrkinyt varmistamaan selustansa hyvin. Jo vuonna 1973 laista poistettiin kuolemantuomio maanpetturuudesta, ja vuonna 2000 voimaan tullut perustuslakiuudistus muutti lakia jälkikäteen niin, ettei poliitikkoja voida enää saattaa edesvastuuseen vuonna 1994 vastoin perustuslakia tapahtuneesta kollektiivisesta maanpetoksesta.

Viimeisen naulan itsenäisyytemme ruumisarkkuun eliittimme löi vuosi sitten syksyllä, kun Eduskunta hyväksyi Irlannin kansan jo kertaalleen kaataman EU:n perustuslain, ja tämä naula iskettiin pohjaan asti kuluvan viikon keskiviikkona, kun perustuslaki, jota myös Lissabonin sopimukseksi kutsutaan, tuli virallisesti voimaan. Suomi-neito on edelleen silmät sidottuna, kahleissa ja sitä käytetään surutta hyväksi. Kansalle edelleen uskotellaan, että mikään ei ole muka muuttunut, ja että se on vapaa ja itsenäinen.

Näinhän ei ole. EU:n perustuslaki eli Lissabonin sopimus on juridisesti ensisijainen kansallisiin lakeihin, myös Suomen perustuslakiin nähden. Suomen perustuslaki on näin ollen kumottu, paitsi niiltä osin kuin se on samansisältöinen Lissabonin sopimuksen artiklojen kanssa. Euroopan Unioni on näin ollen todellisuudessa liittovaltio, joka teeskentelee olevansa ei-liittovaltio. Suomi on vain osavaltio.

Tänään on siis Suomen itsenäisyyden 92-vuotispäivän muistojuhla. Synkkä ja surullinen päivä, vihan päivä, vihan, joka kiehuu sisimmässä vaatien vastuuseen niitä, jotka talloivat jalkoihinsa viime sodissa meidän vapautemme puolesta henkensä uhranneiden veren, oikeutetun vihan, joka vaatii tuomiota niille, jotka olivat valmiit myymään isänmaansa ja vapautensa rahan ja aseman vuoksi.

Tätä päivää on soveliasta viettää muistelemalla sitä kallista hintaa, joka maksettiin vapautemme puolesta, ja pyhittää tämä päivä viemällä kynttilöitä ja seppele veteraanien haudoille, kuten tehdäänkin. Sen sijaan mitä raivostuttavinta ja vihattavinta pilkkaa on se, kun eliittimme juhlii irvokkaasti rellestäen veteraaniemme verestä ja kansamme vapaudesta saamaansa voittoa presidentinlinnassa tanssien veteraaniemme luiden päällä!

Jos talvisota olisi nyt, niin nykyinen eliittimme, sen sijaan että vastustaisi jyrkästi vihollisen pyrkimyksiä, levittäisi punaisen maton ja haukkuisi vastaan panevaa kansaa "suvaitsemattomiksi juntti-rasisteiksi" kun nämä vastustaisivat maahantulijoita, ja julistaisi että "Puna-armeijan loistelias marssi maahamme on ihanaa, luonnolista ja väistämätöntä".

Ainoa toivo tätä kaikkea raivostuttavaa petosta, riistoa ja hyväksikäyttöä vastaan on se, että yhä useampi suomalainen ihminen ymmärtää, että Suomen kansaa on petetty, ja uskon vakaasti, että eräänä päivänä pettureille tulee maksun paikka, viimeistään viimeisellä tuomiolla.

Tähän loppuun runo viiden vuoden takaa, joka kuvannee tuntemuksiani. Kyseessä on muunnelma runosta, jonka kirjoitin itsenäisyystemme muistopäivää edeltävänä sunnuntaina 5.12.2004:

"Minun sydämeni itkee,
Se itkee surusta ja vihasta,
sen tähden, että se on revitty juuriltaan,
väkivalloin maasta irti kiskaistu,
yhdessä yössä he sen tekivät,
nuo kirotut, jotka myivät maansa haureuden viinistä,
ja vaihtoivat perintöosansa orjuuteen.

Minun sieluni on murtunut,
Se on murtunut, petoksen tähden,
olen repinyt vaatteeni,
sillä kansani myyty orjuuteen,
ja sen häpeä on paljastettu,
Sen kahleet on taottu Egyptissä,
kultaiset kahleet, sametilla vuoratut,
mutta kahleet silti.

Voi minun kaupunkiani,
Sen muurit on hajotettu maahan,
ja sen vielä pystyssä olevissa torneissa,
turhaan vartijat seisovat,
sillä he ovat nukahtaneet,
Vaikka joku varoittaisi,
kuka kuulisi varoituksen?
Sillä kaikki ovat juovuksissa,
ei ole yhtään selväpäistä.

Vihollinen asuu porteissa,
ja erämaarosvot riehuvat kaduilla,
eikä heitä kukaan estä,
sillä meidän itse valitsemamme kuningas
on meidät myynyt, pettänyt, ja unohtanut.
Kelvoton on jokainen, joka myy vapautensa viinistä
ja perintöosansa helyistä.

Miksi emme turvanneet Herraan,
kun vielä päivä paistoi?
Nyt on meille varattuna vain kurjuus,
jonka olemme päällemme kutsuneet.

Jos isämme eläisivät,
antaisivat he meille sellaisen selkäsaunan,
että takamuksemme olisivat kipeinä vielä
vuosienkin kuluttua.
Kuritta olemme kasvaneet,
kunniatta myöskin unhoon painumme?,
Sillä olemme hyljänneet Herran,
ja Hän on antanut kelvottomien orjuuttaa meidät.

Herra, armahda meidän kansaamme!"



------------
Edit 8.12. Kirjoitusvirheitä poistettu, ja vähän muokattu.

P.S. Suhtaudun itsenäisyyden menetykseen tunteella. Jos se loukkaa jotakuta, se on hänen asiansa. Minulla on joka tapauksessa oikeus tunteisiini.

Uusi ulkomaalaislaki: Vain Perussuomalaiset äänestivät kansan enemmistön tahdon mukaan

Uusi ulkomaalaislaki meni eilen eduskunnassa läpi lähes lamauttavalla ylivoimalla, äänin 161 - 5.

Uusi väljästi ja epämääräisesti kirjoitettu ulkomaalaislaki, ja varsinkin pykälä "humanitaarisesta suojelusta" tarkoittaa käytännössä sitä, että laki takaa työ- ja oleskeluluvan jokaiselle kolmannen maailman ihmiselle, joka viitsii tänne asti vaivautua. Eikä tarvitse olla pakolainen, riittää että olot lähtömaassa ovat vähän kurjat tai muuten epäselvät. Toisin sanoen Suomesta tulee nyt avoin portti jokaiselle Eurooppaan pyrkivälle ihmiselle, erityisesti laittomalle maahanmuutolle, tilanteessa jossa kaikki muut Euroopan maat ovat kiristäneet tai kiristämässä maahanmuuttolakejaan. Tämä lienee varsin kiva uutinen laittomille pakolaisille ja ihmissalakuljettajille. Eurooppaan tuleva laiton siirtolaisvirta kääntyy siis Suomeen. Suomalaiselle yhteiskunnalle tämä on vähemmän kiva uutinen näin massiivisen laman alla, kun kotimainen työttömyys tulee muutenkin räjähtämään käsiin, julkinen terveydenhuolto vinkuu kuolintuskissaan ja eläkejärjestelmä vetää viimeisillään.

Perussuomalaiset - Suomen toivo?

Vain viisi PS:n kansanedustajaa äänesti uutta lakia vastaan. Julkisuudessa Perussuomalaisten ulkomaalaislain vastustamista on haukuttu halvaksi populismiksi. On kommentoitu, että "kansa ei ole niin tyhmää, että äänestäisi enää Perussuomalaisia", ja että PS ei voi edustaa kansan tahtoa, kun "enemmistö kansasta kannatti uutta lakia".

Niinkö? Mistä johtuu sitten viime aikaiset gallupit ja tutkimustulokset? Viime vuonna (ja vuonna 2003) tehtiin tutkimus, jonka mukaan yli 50% kansasta ei halua maahanmuuton lisäämistä nykyisestä,[1] ja viime eduskuntavaalien aikaan kysyttiin 200 000 nuorelta (IRC-gallerian vaalikoneen yhteydessä) samaa asiaa. Nuorista yli 60% oli maahanmuuton lisäämistä vastaan[2]. Nuoriso on siis vielä maahanmuuttokriittisempää kuin kansa keskimäärin. Ja nuorethan ovat tulevaisuus. Näin ollen on selvää, että vain Perussuomalaisten kansanedustajat äänestivät kansan enemmistön tahdon mukaan.

Perussuomalaiset ovat oikeasti populistinen puolue. Populismi ei oikeasti tarkoita halpoja lupauksia ja kusetusta, vaan sana aluperin tarkoittaa kansan tahdon mukaista politiikkaa. Populistinen poliitikko on velvollinen ajamaan kansan tahdon mukaista politiikkaa silloinkin kun kansa on hänen mielestään väärässä. Esimerkiksi populistiksi tunnustautuvan kansanedustajan pitää äänestää eduskunnan äänestyksissä kansan enemmistön tahdon mukaan, tai vähintäänkin oman äänestäjäkuntansa enemmistön tahdon mukaan.

Sen sijaan moni uutta lakia eduskunnassa puheissa vastustanut kansanedustaja äänesti lain puolesta, oman puolueensa ryhmäkurin takia, ja koska pelkäsivät rasistin leimaa. Myös moni kansanedustaja, joka ei uskaltanut äänestää lakia vastaan, pisti pään pensaaseen ja jäi kokonaan pois äänestyksestä. Osa lakia vastustaneista, mutta sen puolesta äänestäneistä kansanedustajista on jälkikäteen, avustajiensa välityksellä, lähettänyt pahoittelunsa ja selittelynsä lakia vastustaneen kansalaisaddressin puuhamiehelle Juha Mäki-Ketelälle, joka vielä viime tingassa ennen äänestyksiä koitti vedota kansanedustajiin. No, eipä näistä voi muuta sanoa, kuin että tie helvettiin on kivetty luikertelevien pelkureiden selityksillä.

Veikkaan ensi vaaleissa massiivista äänivyöryä Perussuomalaisille, varsinkin kun uuden lain seuraukset alkavat näkyä jo hyvissä ajoin ennen ensi eduskuntavaaleja.


-------
[1.] Linkki ja "Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005"-raportti s. 22. "Lähes 60 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti vastustavansa maahanmuuttoa."
[2.] YLE Aamu-TV 13.2 IRC-gallerian edustaja kertoi asian suorassa lähetyksessä.

Tiedoksi: Valtuutettu Ville Vähämäen kommentti koskien ensimmäistä kaupunginvaltuuston kokousta maanantaina 19.1

Johtuen siitä, että blogiani luetaan nykyisin varsin paljon, ystäväni PS:n kaupunginvaltuutettu Ville Vähämäki pyysi minua tiedottamaan blogissani hänen kantansa koskien Oulun kaupunginvaltuuston ensimmäistä kokousta, ja siitä noussutta pienoista kohua:


"Olen hyvän ystäväni kanssa pelannut shakkia silloin tällöin. Tein mielestäni erittäin hyvän siirron, joka johtaisi väistämättä vastustajan tärkeän nappulan menettämiseen. Tällöin kaverini totesi: "Voimalla on aina vastavoima", ja teki vastasiirron joka kumosi tilanteen. Näin kävi myös valtuuston ensimmäisessä kokouksessa, mutta toisin kuin edellisessä esimerkissä, me olimme vastavoiman esittäjiä.

Poliittisen vastustajamme siirto vaalien jälkeen oli seuraava: uusi tulokas jätettiin lähes ilman luottamustoimipaikkoja. Tästä olen todennut, että tämä olikin taktisesti aivan oikein, eli ei meille kuulunutkaan antaa paikkoja (vastapuolen pelatessa taktisesti oikein). Käyttäessämme vastavoimaa toimimme ensimmäisessä valtuuston kokouksessa seuraavasti: esitimme edustajaamme kaupunginhallitukseen. Tällöin kyseisistä paikoista tulisi äänestys, jossa jokaisella valtuutetulla olisi 13 ääntä. Luonnollisesti vaihtuvuus kaupunginhallituksessa olisi ollut suurta, sillä en usko, että valtuusto olisi mitenkään pystynyt äänestämään samaa kokoonpanoa hallitukseen kuin oli esitetty. Kaupunginvaltuusto ei olisi missään tapauksessa halunnut mennä tähän vaaliin, vaan he olisivat joutuneet esittämään suhteellista vaalitapaa. Tällöinkin kaupunginhallituksessa olisi tapahtunut olennaisia muutoksia. Tähän he eivät missään nimessä halunneet lähteä. Vielä kun huomataan se, että valtuustoryhmänjohtajien joukossa oli useita henkilöitä joiden paikat olivat eilisissä neuvotteluissa uhattuna, lukija varmaan arvaa, että neuvottelutilanne oli osittain loppua kohti mentäessä vastapuolen taholta pelokas.

Lopputulos oli kuitenkin se, että pidimme kiinni sopimuksesta jonka allekirjoitimme marraskuussa.


Ps. Teimme kokouksessa 7 valtuustoaloitetta. Yllätyimme siitä, että aloitteita ei saa esittää valtuuston kokouksessa. Tämä on uskomaton käytäntö, sillä kuntalaisilla, saati sitten valtuutetuilla täytyy kuntalain mukaan olla oikeus tehdä aloitteita. Mielestäni tähän oikeuteen kuuluu myös se, että näitä aloitteita täytyy saada esittää valtuustossa. Lisäksi meillä on mietteitä kaupunginvaltuuston työjärjestyksestä, sillä sielläkin on joitakin asioita vedetty aivan liian tiukalle. Yksittäisen valtuutetun vaikuttamismahdollisuudet ovat näiden syiden takia häviävän pienet. Lisäksi mielestäni on käsittämätöntä, että kaupunginvaltuuston kokouskutsusta puuttuu kohta "muut asiat", jossa valtuutettu saisi esittää valtuustoaloitteen. Lähden taistelemaan oikeudestani saada esittää valtuustoaloitteita, sillä tällä nykymenettelytavalla en pysty tuomaan esimerkiksi yksittäisten kaupunginosien puolesta tekemiäni aloitteita julkisuuteen.

Pps. Kun vedimme esityksemme eilen valtuustosalissa pois, voimme todeta myös seuraavaa: nykyinen kaupunginhallitus istuu meiltä saamallaan mandaatilla."


Että näin. Täytyy vain lisätä, että, että omasta mielestäni olisi ollut erittäin hyvä, jos olisimme pitäneet kiinni pakanhajotuksestamme. Seurauksena olisi ollut todennäköisesti se, että mikään neuvottelutulos ei olisi pätenyt. Hallituspaikat olisivat menneet jakoon demokraattisesti, eikä ryhmien ennakkoon tekemien sopimusten mukaan. Esim. on todennäköistä, että Vihreiden hallituspaikan olisi saanut Leena Kuha, kuten kuntavaalien äänimäärän mukaan olisi ollut oikeudenmukaista, eikä Pasi Orava.


(Edit 23.1) Kannattaa lukea myös valtuutettu Olli Immosen blogikirjoitus aiheeseen liittyen: [Linkki]

Niin, ja tiedoksi muuten, että Vähämäki ei sanonut, ettei paikkoja pitäisi PS:lle antaa, kuten Kaleva kirjoitti. Kyseiset sanat Vähämäen suuhun sijoitti toimittaja Sankala.