Näytetään tekstit, joissa on tunniste velka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste velka. Näytä kaikki tekstit

torstai 29. maaliskuuta 2012

Espanja velkaantuu yli 15 miljardin euron kuukausivauhtia - Syy vakuusrahastosähellyksen takana

Tämä on oikeastaan vain alleviivausta Henri Myllyniemen aikaisempaan blogikirjoitukseen, mutta ajattelin purkaa nämä luvut tähän ihan selvennykseksi:

Espanjan valtion vahvistettu (brutto)velan kehitys

2009: 563 878 000 000 €
2010: 641 802 000 000 €
2011: 733 419 000 000 € (*arvio)

Espanjan valtion velan kehitys 2011-Tammi2012 (outstanding, ei brutto)

2011:                                  per kk
January 548.602
February 557.583               +8.981
March 566.897                   +9.314 (Ks. seur.)
April 558.445                     -8.452 (vanhoja maksuun)
May 566.003                      +7.558
June 576.314                       +10.311 (Ks. seur.)
July 565.982                       -10.332 (vanhoja maksuun)
August 567.320                  +1.338
September 576.026             +8.706 (Ks. seur.)
October 568.488                 -7.538 (vanhoja maksuun)
November 577.755             +9.627
December 592.090             +14.335

2012:
January 607.789                 +15.699

^ Eli lainanotto repesi marraskuusta eteenpäin. Joulukuussa maa otti 14,3 mrd ja tammikuussa Espanja otti velkaa 15,699 miljardia Euroa. Maan talous on lamassa ja kulutuskysyntä sekä verotulot ja ovat romahtaneet.

Viimeistään loppukesällä kun ERVV & EVM on yhdistetty ja/tai rahastojen kokoa on kasvatettu, ollaan laatimassa Espanjan I tukipakettia.

Siihen asti tätä koitetaan vitkutella, pelata aikaa ja laukoa EU:n talouskomissaarin tavoin "rehnismejä" eli käänteisesti mutta varmasti paikkansa pitäviä ennustuksia kuten; "Espanja ei tarvitse, eikä tule hakemaan tukea".

Diagnoosi, kuten J. Huopainenkin totesi: Game Over

tiistai 15. marraskuuta 2011

Ranska kaatuu - Eurooppa hajoaa

Kuten nopeimmat ehkä osasivat päätellä muutaman päivän takaisesta "ennakkoon lipsahtaneesta" S&P:n luottoluokitusjutusta, seuraava kriisimaa näyttäisi olevan Ranska. Nyt se on viimeistään selvää sokealle Reetallekin:

"Hyytävä uutinen - Euroopan jättiläisen talous sakkaa

Tuore selvitys Ranskan taloudellisesta tilanteesta on karmaisevaa luettavaa. Ranskan tulee toteuttaa kokonaisvaltaisia talousuudistuksia, mikäli maa haluaa säilyttää kolmen A:n luottoluokituksensa, todetaan tuoreessa Lisbon Council -tutkimuslaitoksen katsauksessa.

Euroalueen kuudesta kolmen A:n maasta Ranska sijoittui vertailussa viimeiseksi. Euroalueen 17:sta maasta Ranska sijoittui sijalle 13 taloutensa yleistilan suhteen ja sijalle 15 talouden sopeutumiskykyä mitattaessa.

Katsauksen päätutkijan analyysi on hämmentävää luettavaa.

–Useimmilla kriteereillä mitattaessa Ranska sijoittuu lähemmäs Espanjaa ja Italiaa kuin muita Euroopan AAA-luokan maita kuten Saksaa, Itävaltaa ja Hollantia, toteaa katsauksen päätutkija, ekonomisti Holger Schmieding." (Ks. myös
Talouselämä)

Kuvan sammakko ei esitä Ranskan presidenttiä


Ei ole enää syytä arvuutella, etteikö Ranska tippuisi kriisimaiden joukkoon. Tämä on selvää kun tiedetään, että Ranska on luotottanut melkein puolet Italian valtion velasta, ja Italia on jo liian suurena tuomittu uppoamaan. Se on kiviriippa joka upottaa perässään Ranskan.

Nyt onkin syytä kysyä, mitä seurauksia on sillä KUN Ranska tippuu roskasarjaan Kreikan, Italian, Portugalin ja Espanjan kanssa? Missä järjestyksessä dominonappulat kaatuvat?


Seurausvaihtoehto 1: Rahaliiton ja EU:n hajoaminen

Vastaus löytyy Suomen Kuvalehden tekemästä Euroopan maiden keskinäisten velkaverkostojen vertailusta, kun otetaan huomioon ERVV:n kapasitetti ja otetaa vaihtoehdoiksi, että kaatuuko ensin syliin Italia vaiko Espanja:

Espanjan valtionvelasta Saksa on luotottanut 26% ja 125 mrd:n edestä, kun taas Ranskan osuus on 21% ja n. 102 mrd. euroa. Yhteensä kahdella jätillä on 47%:n ja 227 mrd:n osuus Espanjan luottotaakasta.

Italian valtionvelasta Ranska on luotottanut 47% ja n. 289 mrd:n edestä, kun taas Saksan osuus on 19% ja 116 mrd. euroa. Yhteensä kahdella jätillä on 66%:n ja 405 mrd:n osuus Italian luottotaakasta.

Kuten huomaamme, ERVV:n kapasiteetti nykyisellään riittäisi pankkien Espanjaan tehtyjen sijoitusten riskien pesemiseen eurooppalaisten veronmaksajien niskaan, mutta ei Italian. ERVV:n pääomaa voidaan näillä näkymin korottaa korkeintaan biljoonaan euroon, jolloin se riittäisi pankkien pelastamiseen Espanjan, mutta vain osittain Italian riskeiltä. 

Mutta oletetaanpa, että Italia onnistutaan pitämään vielä hetken pinnalla, ehkä jopa vuodenvaihteen yli, mutta Espanja laukeaa syliin aiemmin. Tällainen kehityskulku kun avaa mielenkiintoisen näkymän:

- Kun Espanja - eli siis suurpankit jotka ovat sinne sijoittaneet - kaatuu "pelastettavaksi", ERVV:n paukut riittävät vielä velkakirjaostoihin ja siihen, että pankit voivat siirtää Espanja-riskinsä veronmaksajien piikkiin. Näin tehtäisiin, koska molemmat eurojätit, Ranska ja Saksa, hyötyvät tästä vielä yhtälailla. Tällöin Saksan suurpankit saavat siivottua suurimmat Etelä-Euroopan riskinsä pois, jolloin maan pankkisektorin kova ydin säästyy kaatumiselta kun pankkikriisi iskee päälle. Maalla kun on vähemmän kiinni Italiassa kuin Espanjassa. Sen sijaan Ranskan pankeille Espanja-riskien siivoaminen on vain lyhyt ja väliaikainen lohtu. Espanja-riskien siivouduttua pois taseista Saksan pankkisektorin ydin kestäisi luultavasti Italia-riskien laukeamisen, mutta ranskalaispankit eivät.

- Kun sitten Italia tulee vuoroon - viimeistään ensi huhtikuulle tultaessa - paukkuja ei ERVV:ssä enää ole. Tällöin Ranska alkaa vinkua ja vaatia kovalla äänellä, että EKP:n ja eurooppalaisten veronmaksajien on "pelastettava Italia" eli siis ranskalaiset pankit. Käytännössä ainoa lääke olisi EKP:n velkakirjaostojen jatkaminen ja pitemmässä juoksussa kriisin maksattaminen kaikilla inflaatiolla. Tähän loppuu kuitenkin Saksan, sen pankkien ja poliitikkojen solidaarisuus Ranskaa ja muuta Eurooppaa kohtaan. Saksalaiset muistavat liian hyvin 1920- ja -30 -lukujen inflaation ja laman. Seuraus on, että tähän astinen kriisin pohjois - etelä -rintamalinja, kiistely AAA-maiden ja kriisimaiden välillä, vaihtuu Rein - Alpit -rintamalinjaksi. Tuossa tilanteessa kun Saksalle on edullisempaa vetää töpseli seinästä eli erota EMU:sta, joko perustaen Suomen, Hollannin ja Slovenian kanssa "Pohjois-Euron" tai ja ottamalla oma valuutta käyttöön. Tämän seuraukset kun toisivat maalle, sen pankeille ja teollisuudelle pienemmät tappiot ja kustannukset kuin Ranskan ajama valkakirjaostot ja yhteinen jätti-inflaatio -linja. Ranska kaatuisi pankkeineen samaan suohon kuin Etelä-Euroopan maat.

Seuraus olisi, että EMU, ja EU, hajoavat Rein - Alpit -Tonava -linjalla. Ja nykyeurosta tulisi kriisimaiden (Ranska, belgia + Etelä-Eurooppa) "Uusi liira".


Seurausvaihtoehto 2: Eurostoliitto - Orjuuden pesä

Todennäköisimmältä, pelkän talouspoliittisen tilanteen huomioiden, mielestäni näyttää, että Espanja ja Italia kaatuvat syliin aika lailla yhtä lykkyä, jolloin ERVV:n avulla pelastetaan vain muutamat suurpankit, ja kaiken muun annetaan kaatua. Jos ERVV:n koko nostetaan pariin biljoonaan, silloin voidaan pelastaa myös osa Ranskan pankkisektorista kaatumasta, jonka jälkeen olisi mahdollista rakentaa Ranskan, Saksan ja Benelux-maiden ympärille EU:n kova liittovaltio-ydin. Tässä vaihtoehdossa häviää euroopan veronmaksajat ja demokratia, mutta ydinmaiden pankit ja EU:n byrokratia pelastaisivat röyhkeästi itsensä. Seurauksena Euroopassa on joka tapauksessa yleinen elintason lasku ja iso inflaatio.


Siispä:

Optimistinen toiveeni on, että EMU ja EU purkautuvat kuten ylempänä kuvasin.

Pessimistinen pelkoni on, että euroeliitti, pankit ja byrokraatit uhraavat demokratian, vapauden ja kansojen varallisuuden Eurostoliiton ytimen alttarille.


Ja vielä:

Edellä kuvatussa ei ole otettu huomioon erikseen Maailmanlaajuisen järjestelmäkriisin mukanaan tuoman geopoliittisen muutoksen aikaansaamaa uutta itä - länsi -jännitettä, joka tuo oman lisänsä. Länsi- ja Etelä-Euroopan kaatuessa Saksalle kriisistä aiheutuvat tappiot kun voivat pienentyä entisestään, jos se liittoutuu taloudellisesti Venäjän kanssa. Olen pohtinut asiaa mm. tässä ja tässä.

perjantai 26. marraskuuta 2010

Talousjärjestelmä vetää viimeisiään - Muistakaa lastenlapsianne vaaliuurnilla!

Paljonko rahaa tarvitaan?

Irlanti 90 mrd €
Portugali 100 mrd €
Espanja 600 mrd€
Italia 950 mrd€

(Listalta puuttuu vielä Belgia, Britannia ja Itä-Eurooppa)

Yhteensä siis vähintään 1740 mrd € eli 1,74 biljoonaa €uroa (1,74 Trillion in US English).

Suomen osuus 1,88% eli 32,712 mrd €, meidän rahojamme, jotka Suomen hallitus on valmis heittämään kankkulan kaivoon nuollakseen eurosto-eliitin ja pääoman valtiaiden perseitä!

Muistutuksena linkki uutiseen vuodentakaisesta (kevät 2009) EU:n kirjanpidon raportista, jonka mukaan Europankeilla on jopa 16300 Mrd € kukkua eli katteetonta paskaa peiteltynä kirjanpidossaan! (Uutisessa luku muuten näkyy näemmä vain linkin URLissa, ja on sensuroitu tekstistä):
http://www.telegraph.co.uk/finance/financetopics/financialcrisis/4590512/European-banks-may-need-16.3-trillion-bail-out-EC-dcoument-warns.html

Niin sanotut PIIGGS-maiden (Portugal, Ireland, Italy Greece, Great Britain, Spain) pankit ovat vain osa pelastusta odottavista pankeista. Tässähän ei ole ollut missään vaiheessa oikeasti kyse EU-maiden pelastamisesta vaan niitä lainoittaneiden pankkien pystyssä pitämisestä. Hallituksemme on tehnyt valinnan: Se haluaa jättää omat sairaamme vaille hoitoa ja vanhuksemme mätänemään vaippoihinsa, koska se niin kiihkeästi haluaa nuolla puhtaaksi suurpankkien paskavaipat. EMU-tukipaketti on todellinen "paskalakien paskalaki". Ja Fakta on, että kaikki EU tukipaketin apuraha menee pankkien kautta suoraan kasinotalouden pelikasinoille - eli haihtuu taas bittiavaruuteen.

Lyhyesti: Järjestelmä ei ole pelastettavissa. Sen takia tullaan laatimaan kokonaan uusi rahajärjestelmä nykyisen Bretton Woods II:n FIAT-valuuttasysteemin tilalle. Siinä systeemissä meille jää orjan osa.

Parhaassakin tapauksessa, että EU hajoaisi ja saisimme itsenäisyytemme sekä taloudellisen päätäntävaltamme takaisin, kaikkien lainatukipakettien sekä julkisen velkamme maksut ja hoitokulut saavat aikaan sen, että lastenlastemme elintaso tulee olemaan (siis jos hyvin käy) samaa luokkaa kuin Albaniassa! Muistakaa tämä vaaliuurnilla!

tiistai 23. helmikuuta 2010

Hälytys!, osa II: Rahoitusmarkkinat näyttävät kuuminta vaaranmerkkiä sitten toissavuoden

http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/7251901/credit-markets-flash-hottest-warning-signal-since-crisis.html

"European credit markets are flashing the most serious warning signs in a year as the yields on risker bonds rise sharply and a string of companies cancel share flotations, raising fears that recovery may falter in coming months.

Eli kriisin merkit tiivistyvät entisestään.


http://business.timesonline.co.uk/tol/business/industry_sectors/banking_and_finance/article7035913.ece

"The world’s most powerful investors have been advised to buy farmland, stock up on gold and prepare for a “dirty war”..

Dr Faber said that investors, who control billions of dollars of assets, should start considering the effects of more disruptive events than mere market volatility.


The next war will be a dirty war,” he told fund managers: 'What are you going to do when your mobile phone gets shut down or the internet stops working or the city water supplies get poisoned?'

He also said that they should consider holding part of their wealth in the form of precious metals 'because they can be carried'.

Dr Faber did offer a few more traditional investment tips, although their theme fitted his general mode of pessimism.


In Asia, particularly, he said, stock pickers should play on future food and water shortages by buying into companies with exposure to agriculture and water treatment technologies.

When I tell people to prepare themselves for a dirty war, they ask me: “America against whom?” I tell them that for sure they will find someone.”


At the heart of Dr Faber’s argument is a fundamentally gloomy view on the US economy and its capacity to service a growing mountain of debt.

His belief, fund managers were told, is that the US is going to go bankrupt."


Meanwhile in Finland: "..wii hääv tis ting koold Reilu Meininki(TM)"

Suomen ulkomaanvelka on tällä hetkellä 60% Bruttokansantuotteesta, ja pahenee koko ajan.

Valtionvarainministeriön raportti: Julkinen talous ajautumassa umpikujaan:

"Valtiovarainministeriön tänään 1.2.2010 julkaiseman raportin laskelmat osoittavat, että ilman sopeutustoimia julkinen talous ajautuu kestämättömään tilanteeseen. 

Jotta väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen voidaan vastata, tulisi julkisessa taloudessa (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) päästä ylijäämään, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta (noin 8 mrd. euroa). Näistä lähtökohdista julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakiintuisi nykyisellä kokonaisveroasteella 60 prosentin tasolle, kun ikäsidonnaisten julkisten menojen arvioidaan kasvavan 6 prosenttiyksikköä BKT:sta vastaavalla määrällä parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa."

Eli, jotta velkataakka ei kasvaisi, edessä on leikkauksia JA veronkorotuksia. Ne eivät ole enää pitkään aikaan olleet toistensa vaihtoehtoja, vaan sekä että!  Ja tämäkin pätisi vain, jos taloustilanne ei enää massiivisesti olisi pahenemassa.





Että sellaista.

perjantai 27. marraskuuta 2009

Oulun budjetin tasapainottamisohjelma riittämätön

Alla olevan kirjoitus on julkaistu Kalevan yleisönosastolla lyhyempänä tänään pe 27.11

Olen viime vuosina seurannut huolestuneena yleistä talouskehitystä. Varoitin kirjoituksissani jo vuonna 2007 nykyisen laman vakavuudesta, nojaten erinäisten taloustutkimuslaitosten kuten LEAP:n laskelmiin. LEAP:han mm. ennusti nykyisen talouskriisin tulon jo 2006, mutta silloin heitä ei uskottu. Viime aikoina olen ollut erityisen huolissani uudesta kaupungin budjetin tasapainottamisohjelmasta, sillä se perustuu vääriin laskelmiin ja on tuhoamassa kaupunkimme talouden ja tulevaisuuden.

Oulun talouden tasapainottamisohjelma on laadittu pääasiassa valtiovarainministeriön, ETLA:n ja viime kädessä OECD:n laatimien yleisten talousennusteiden varassa. Ikäväkseni koen velvollisuudekseni varoittaa, että ne ovat väärässä, ja siksi myös tasapainottamisohjelma lepää tyhjän päällä. Nämä samat tahot nykyinen lama yllätti housut kintuissa, ja niiden nykyiset laskelmat eivät perustu muuttuneen talousjärjestelmän todellisuuteen.

Nyt näkyvä pieni talouden elpyminen ei johdu reaalitalouden oikeasta noususta, vaan on puhtaasti velkavetoisen elvytyksen vaikutusta, kuin öljyä laineille keskellä pahenevaa myrskyä. Nykyinen lama tulee vielä syvenemään ja jatkuu Euroopan ydinalueillakin aina vuoteen 2012. Mikäli Suomella siinä vaiheessa on vielä suurlaman jäljiltä vientiteollisuutta jäljellä, vientivetoista reaalitalouden nousua nähdään meillä aikaisintaan vasta 2013 jälkeen.

Kun valtionvarainministeri Katainen vielä viime vuonna rauhoitteli kuluttajia kommentoimalla että ”taantuma ei koske Suomea”, olisi nyt enemmän kuin syytä sanoa ettei valtionvarainministeriön ja ETLA:n laskelmat käsillä käsillä olevasta talouden toipumisesta ja noususta pidä paikkaansa, eivätkä ainakaan koske Suomea.

Edellä mainitsemani LEAP:n tutkijoiden uusin raportti toteaa maailman taloudesta nimittäin seuraavaa: ”Vuonna 2010, [...] suuri joukko valtioita joutuu pakosta valitsemaan kolmen brutaalin vaihtoehdon väliltä: Inflaatio, korkea verotus tai velkojen deflatointi. Kasvava joukko maita (Mm. USA, Britannia, Euroalue, Japani ja Kiina) on käyttänyt kaikki budjetti- ja rahapoliittiset ammuksensa talouskriisissä 2008/2009, eikä niille jää enää muita vaihtoehtoja. Joka tapauksessa johtuen ideologisesta reagoinnista tai pyrkimyksestä välttää kaikin keinoin joutumasta tekemään näitä kipeitä valintoja, ne yrittävät aloittaa uusia elvytysohjelmia, vaikka on selvää että viime kuukausina talouden tukemiseksi tehdyillä valtavilla julkisilla ponnistuksilla ei ole vaikutusta yksityiseen sektoriin.”

LEAP:n mukaan lähes kolmannes länsimaista on tällä hetkellä taloudellisesti ”eläviä kuolleita” eli niiden taloudelliset instituutiot ja yritykset näyttävät elonmerkkejä vain sen takia, että keskuspankit ovat pitäneet niitä letkuruokinnassa syöttämällä niille lisää velaksi luotua valuuttaa. Taloutta koitetaan parantaa vanhanaikaisilla lääkkeillä, jotka ovat todistetusti tehottomia. Länsimailla ja erityisesti USA:lla on edessään raju yleinen köyhtyminen, joka johtuu niiden johtajien kyvyttömyydestä kohdata kriisinjälkeisen maailman uusia realiteetteja.

Koko muun Suomen tavoin Oulussakin ollaan ampumassa itseä jalkaan kieltäytymällä sekä oikeasti tarvittavista veronkorotuksista että leikkauksista, samalla panostaen velkavetoiseen elvytykseen siinä toivossa että nousukausi on taas aivan edessä, ja sen turvin voitaisiin maksaa takaisin nykyinen velanotto säilyttäen nykyisentasoiset julkiset palvelut. Tosiasiassa suunnitelma tulee johtamaan tilanteeseen, jossa joudutaan sekä karsimaan raskaasti palveluja että nostamaan reippaasti veroprosenttia.

Velat joudutaan maksamaan, ja mitä isompi velka, sen isommat velanhoitokulut. Olen koittanut varoittaa, että nykyisen velkavetoisen ohjelman hyväksyminen johtaa laman pitkittyessä lähivuosina kunnallisveron nostoon vähintään parinkymmenen vuoden ajaksi nyt päätettyä tasoa jopa 3-4% korkeammalle, samaan aikaan kun kaupunki joutuu karsimaan rajusti kaikista menoistaan, ja keskittymään vain lakisääteisiin peruspalveluihin. Samalla tällä nykysuunnitelmalla pakosta edessä olevalla pysyväisluonteisella yleisellä veronkorotuksella ollaan tuhoamassa myös oululaisten yritysten ja Oulun kaupungin mahdollisuus hyötyä ensi vuosikymmenen puoliväliä kohti alkavasta nousukaudesta.

Nykyisen palvelutason turvaamiseksi ne pitäisi mielestäni rahoittaa rehellisesti suoraan veroäyriä nostamalla, sen sijaan että syömme lastemme leivän, tuhoamme hyvinvointipalvelumme, ja likvidoimme Oululta tulevaisuuden. Tätä tarkoitin taannoisella Kalevan julkaisemalla kommentillani veronkorotusvalmiudestani. Yleinen kulutuskysyntä tulee laman pitkittyessä romahtamaan joka tapauksessa, joten kuntaveron nostosta tinkiminen sen varjolla ei juuri auta. Pitäisi ajatella pidemmälle oululaisten yritysten ja ihmisten etua, kuin vain parin vuoden tähtäimellä ja tuleviin vaaleihin asti.

Veli-Pekka Kortelainen, kaupunginvaravaltuutettu, PS

keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Asuntojen hinnoista ja Suomen tulevaisuudesta laman tuoman rakennemuutoksen myötä


Viime kuukausina julkisuudessa on kilvan koitettu rauhoitella ihmisiä, että taloustilanne on vakautumassa, ja taantuma on ohi. Myös asuntojen hintojen suurta laskua pelkääviä on koitettu rauhoitella väittämällä, että asuntojen hinnat eivät voi romahtaa. Valitettavasti todellisuus lyö kasvoihin tällaisia väittämiä, kuten Jyrki Kataisen viime talvisia "Ei koske Suomea!"-vakuutteluita.

Vuonna 1991, viime laman pahimpana vuonna, Suomen bruttokansantuote pieneni 7,6%. Tälle vuodelle on lupailtu vähintään 6%:n supistumista. Tosiasia kuitenkin on, että jos nykyvauhti jatkuu, BKT pienenee tänä vuonna 11%. Ja tässä laskelmassa ei ole huomioitu sitä, että loppukesästä talouden syöksylasku jyrkkenee. On merkille pantavaa, että Suomessa talonrakennus on ollut näin vähäistä viimeksi sotavuonna 1940.

Suurin osa suomalaisista asunnoista on ostettu ja ostetaan pankista otetulla lainalla. Viimeisen yli vuoden aikana on nähty 40%:n lasku myönnetyissä ja nostetuissa lainoissa, mikä näkyy ja tulee näkymään asuntojen kysynnässä ja myös hinnoissa.

Uskon asuntojen hintojen laskevan seuraavan vuoden - puolentoista aikana noin kolmanneksen puolentoistavuoden takaisesta tasosta, eli asuntojen hinnoissa on ilmaa 30%. Pääkaupunkiseudulla kuplaa on arvioni mukaan asunnon, sijainnista ja koosta, riippuen jopa yli 50%, kun taas maakunnissa heilutaan luokissa 15-25%. Koska hinnat ovat laskeneet jo 7%, niin alas tullaan vielä PK-seudulla noin 23% ja maakunnissa 8-17%.


Metsäsektorin alasajo ja sen seuraukset

Suomen metsäteollisuuden kapasiteetista olisi lähtenyt hyvien aikojen jatkuessakin puolet. Näin siksi, että 50-luvulta alkaen metsäteollisuus on koko ajan kasvattanut tuotantoa yli maamme metsien tuotantokyvyn. Luotettiin puuraaka-aineen tuonnin jatkuvuuteen itänaapurista. Hyvät ajat kuitenkin loppuivat. Venäjän puutullit toivat pisteen tälle kehitykselle, jonka seurauksena Suomessa oli vuonna 2006 yli 50% liikaa tuotantokapasiteettia suomalaisen puuraaka-aineen tuotantoon nähden.

Vaikka Venäjä lykkäsi tullimaksujen korotuksia, niin ne kuitenkin tulevat aikanaan, ja lama tuli joka tapauksessa. Suomen metsäteollisuus, joka muutenkin kamppailee korkeista tuotantokustannuksista johtuvien kannattavuusongelmien kanssa, joutui supistuslinjalle. Iso käsi alkoi harventaa, ja tulilinjalla olivat ja ovat ensin pienemmät tuotantoyksiköt, koska pienet yksiköt ovat suhteessa kannattamattomampia.

Hyvien aikojen jatkuessakin tämä leikkaaminen olisi Suomen paperi-, sellu-, ja sahatuotantolaitosten määrässä tehnyt noin 2/3 vähennystä, ja alan työpaikoissa noin -70% vähennystä. Nyt laman myötä kapasiteetista lähtee vähintään 60%. Ei nimittäin riitä se, että vain liikakapasiteetti leikataan pois, vaan pitää myös luoda puuraaka-aineen kysyntän niukkuutta, jotta raaka-aineen hinta ja sitä myötä tuotantokustannukset alenisivat.

Paperi- ja sellutehtaiden määrässä tämä tarkoittaa noin 70%:n vähennystä vuoden 2006 tasoon nähden. Saha- ja puunjalostuspuolella lähtee väliaikaisesti enemmänkin. Alan työpaikoista häviää ehkä jopa 80%.

Metsäteollisuuden varassahan elää kolmasosa Suomesta (huoltosuhde+alihankinta, yms. kerrannaisvaikutukset), joten -50% kapasiteetin vähennys olisi tarkoittanut, että leipä olisi lähtenyt joka tapauksessa 20%:lta suomalaisia (2/3 metsäalan työpaikoista). Jos vähintään 60% metsäalan kapasiteetista ja 80% sektorin työpaikoista lähtee, tarkoittaa se että työpaikat ja leipä häviävät 24%:lta suomalaisia. Siis ei pelkästään metsäsektorilla ja sen alihankkijoille työtä tekeviltä, vaan heidän perheiltään, ja sitä kautta ostovoiman ja verotulojen vähenemisenä palvelusektorilta, kunnista ja valtiolta. Kovat ajat ovat siis edessä.

24% suomalaisista tekee 1 210 000 suomalaista. Koska 2/3 tästä on työsskäyviä, tarkoittaisi tämä 400 000 työtöntä lisää. Nämä siis nykyisten 300 000 työttömän lisäksi. Siksi uskon, että parin vuoden viiveellä Suomessa tulee siis olemaan yli 700 000 työtöntä. Sen tilanteen yhteiskunnalliset seuraukset ovatkin sitten totaalisen karmeat.

Eli "Shit hits the fan and we can't stop it". Vai voisimmeko? Ehkä, mutta se edellyttää rajuun rakennemuutokseen sopeutumista, sekä rajua palkkojen ja elintason leikkausta.


Suomi massiivisen rakennemuutoksen kourissa

Suomi joutuu laman myötä sopeutumaan globaalin talouden aikaansaamaan massiiviseen rakennemuutokseen, ja sovittautumaan taloutensa ja yhteiskuntansa täysin uudelle tasolle. Suomen talouselämä ja suomalaisten elintaso ei sen seurauksena tule enää palaamaan samalle tasolle ja tilanteeseen, missä ollaan eletty viime vuosikymmenet. Kuinka taloudellisilta vaikutuksitaan Toiseen Maailmansotaan verrannollinen kriisi voisikaan saada aikaan mitään vähempää?

On turha kuvitella, että elintasomme ja taloutemme palaisivat nykyiselle tasolle päällä olevan kansainvälisen laman jälkeen. Näin siksi, että Suomessa ei tämän laman jälkeen enää liiemmälti ole kansainvälisestä talouden noususta suurta hyötyä irti ottavaa vientiteollisuutta, tai ei ainakaan samassa määrin kuin viime vuosikymmeninä, eli että sillä olisi kovin suuressa määrin kansantalouttamme kohottavaa vaikutusta. Erityisesti tämä koskee metsä- ja metalliteollisuutta.

Suomalainen vienti on perustunut pääomavaltaisiin teollisuudenaloihin, kuten metsäteollisuuteen ja metalliteollisuuteen. 90-luvulla myös elektroniikkateollisuuteen. Tällainen pääomavaltainen ja sijoittajaomisteinen suurteollisuus asettuu aina sinne, missä sillä on parhaat toiminta- ja kilpailuedellytykset. Suomi ei nykyisellään yksinkertaisesti tarjoa näitä edellytyksiä. Suomi on maa, joka on suhteellisen kaukana maailmanmarkkinoista, jossa on korkea verotus ja jossa on korkeat tuotantokustannukset.

Suomessa eletään sellaisen illuusion vallassa, että olisimme kilpailukykyinen yhteiskunta yrittäjyydelle. Todellisuudessa maastamme valuu koko ajan yhä enemmän yrityksiä ulkomaille, ja lisää yrityksiä ja työpaikkoja ei synny samaa tahtia. Eikä tämä koske vain isoja bisneksiä, tai vain ongelmallisia rakennemuutosalueita, vaan jopa yrittäjyyden kehdosta, Pohjanmaalta, valuu pieniäkin yrityksiä ulkomaille. Kuinka uusia yrityksiä voisi syntyäkään tilanteessa, jossa yrittäminen on kovin vaikeaa, ja sitä ahdistaa, veroista puhumatta, kankea byrokratia ja sääntöverkosto.

Suomineito on siis sairas. Sitä vaivaa ylipaino, suuri joukko huonosti voivaa tuottamatonta väkeä, joka koostuu lähinnä työttömistä ja eläkeläisistä. Samaan aikaan hyvin voivat vain jatkuvasti paisuneesta valtiollisesta-, kunnallisesta ja yksityisestä byrokratiasta elantonsa saavat virkamiehet ja toimihenkilöt, sekä tietenkin paljon huonompiin oloihin tottuneet elintasopakolaiset. Tyytymättömyys ja kapinahenki kasvavat koko ajan ihmisten huomatessa, että vallanpitäjät ja puolueet koittavat vain viivyttää romahdusta samaan aikaan kun petaavat lisää kultaisia kädenpurituksia ja suojatyöpaikkoja kavereilleen. Luodaan kokonaisia byrokratian ja palvelun aloja, jotka syövät yhteisestä kuormasta mutteivät tuota mitään kansantaloudelle, esim. turvapaikkabisnes. Kunnissa taas ollaan juututtu jatkuvaan rakenneuudistukseen ja tilaaja-tuottajamallien sorvaamiseen, joita varten luodaan uusia byrokraattisia elimiä ja virkakoneistoja (Esim. Oulussa perustettiin 7 uutta virkaa toimeen, jonka oli tarkoitus miettiä, miten kaupunki voisi säästää menoissaan. Tulos: saadut säästöt olivat vähemmän kuin uusien virkamiesten palkkaamiseen ja toimintaan kuluvat menot!).

Nyt alkanut massiivinen rakennemuutos tulee aiheuttamaan suurta yhteiskunnallista levottomuutta ja muutokset tulevat olemaan rajuja, ehkä jopa verisiäkin. Tilannetta pahentaa se, ettei meillä ole enää omaa valuuttaa, jota devalvoimalla voitaisiin helpottaa tilannetta, ja jakaa kurjuutta tasapuolisemmin. Vaihtoehto kun on palkkaleikkuri. Lisäksi meillä on valtava byrokratia ja virkamiesten joukko, eikä tämä kansanryhmä tule luopumaan asemastaan ja eduistaan ilman pakottamista, ehkä jopa rajuja yhteenottoja.

Kun Suomen asemaa ja elintasoa tarkastellaan pitkällä historiallisella tähtäimellä, on Suomalaisten elintaso aina ollut Virolaisten elintasoa matalammalla. Poikkeuksena on ollut Neuvostoliiton aika. Koko suomalainen elintaso on käytännössä rakennettu idän halvan öljyn ja puun varaan. Edessä on siis raju muutos. On mahdollista, että rakennemuutos tekee tyhjäksi kaiken sen työn kansallisen varallisuuden kasvattamiseksi, minkä sotien jälkeiset sukupolvet ovat tehneet. Ennen sotia virolaisilla oli korkeampi elintaso. Virolaisten etuna on ollut vahva maatalous ja asema Venäjän ja Keski-Euroopan merireitin välissä; pienet etäisyydet, sekä kotimaassa että ulkomarkkinoille, sekä tiheämpi asutus. Virolla ei kuitenkaan ole samoja raaka-aineresursseja kuin Suomella, ja Viron nykyinen elintaso on rakennettu suhteellisen paljon velalle, joten heilläkin on edessä elintason lasku. Näin ollen on mahdollista, että suomalaisten elintaso tippuu jonnekin nykyisen Viron tasolle. Virossa ihmisten keskipalkka on noin 500 euroa.

Miten helpottaa sopeutumista?

LEAP-instituutin laskelmien mukana maailmantaloudessa on näkyvissä nousua ensimmäisenä Europpan ydinalueilla, sekä suurissa raaka-aineita tuottavissa kehitysmaissa, ja sekin vasta vuoden 2012 loppupuolella. Tämä nousu näkyy ensin maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa eli ruoantuontannon puolella, sekä raaka-aineiden kysynnässä.

Suomen valtiovalta tekisi mielestäni viisaasti, jos käytäisi nykyisen velkavetoisen elvytyspaketin suoman liikkumavaran suomalaisen maatalouden erikoistuotannon, elintarvike- ja kaivosteollisuuden tukemiseen ja tuotantoinvestointeihin, sekä niiden vaatimien liikenneinfrastruktuurien kuten rautateiden ja satamien rakentamiseen. Näin Suomi voisi päästä ensimmäisten joukossa hyötymään talouden noususta. Näin sopeuduttaisiin paremmin edessä olevaan rakennemuutokseen, ja estettäisiin suomalaisten elintason liian raju tippuminen. Kaivosala toisi lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomeen tuhansia työpaikkoja korvaamaan osan metsäteollisuuden jälkeensä jättämästä työttömyydestä. Tällöin ehkä olisi myös varaa pitää jossain määrin kiinni kohtuullisella tasolla olevista julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista, sekä opetuksesta.

Suoraan sanottuna: Jos käy hyvin, suomalaisten elintaso tippuu vain 70-luvun lopun tasolle, jos käy kehnommin, elintasomme tippuu 60-luvun alkupuolen tasolle.

tiistai 14. huhtikuuta 2009

Kiina koittaa venkoilla irti dollarista - Miten käy Japanin?

Talouskriisin todellinen suurkärsijä tulee olemaan Itä-Aasia, erityisesti USA:sta ja Pohjois-Amerikan viennistä riippuvaiset taloudet. Huolestuttava merkki on Kiinan reagointi:

Linkki

"Kiina myi tammi-maaliskuussa voimakkasti Yhdysvaltain valtion velkakirjoja. Kiinan keskuspankin julkistamien tilastojen mukaan ulkomaisten velkakirjojen määrä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alimmalla tasollaan kahdeksaan vuoteen. [...]

Kiinan myynti-innon taustalla on maan huoli Yhdysvaltain talouden kehityksestä ja halu irtaantua voimakkaasti kasvaneesta riippuvuudestaan Yhdysvaltain taloudesta.

Yhdysvaltain rajusti velkaantunut kansantalous on tukeutunut suurelta osin juuri Kiinan haluun ostaa yhdysvaltalaisia velkakirjoja. Ekonomistien piirissä on vallinnut pelko siitä, että Kiina vähentäisi rahan pumppaamista Yhdysvaltoihin. [...]

Eräiden arvioiden mukaan kiinalaiset sijoittajat ovat siirtäneet runsaasti varoja ulos Kiinasta, koska he ovat pelänneet talouslaman aiheuttaman työttömyyden johtavan sisäisiin levottomuuksiin. Rahat ovat päätyneet Yhdysvaltain sijasta kuitenkin mm. Hongkongiin.

Kiinan on arvioitu myös toipuvan taloustaantumasta muita maita nopeammin. Tästä on seurannut tuonnin lisääntyminen Kiinaan, mutta viennin hiipuminen. Tällöin Kiinassa ei ole ollut aiemmassa määrin varoja sijoitettavaksi ulkomaille."

Kiina, joka tulee olemaan yksi tämän talouskriisin tulevista strategisista suurvoittajista, pyrkii siis eroon valtavasta dollaritaakasta ja jenkkiriippuvuudesta, hitaasti mutta varmasti. Jos/kun Kiina hylkää taalan, mikään ei enää voi estää USA:n talouden totaalista romahdusta. Kiina ei kuitenkaan voi suoraan lykätä valtavia taalavarantojaan USA:han, sillä se kiihdyttäisi dollarin inflaatiota, vaan lykkää ne naapuriensa riesaksi:

"Singaporesta tulossa Aasian pahin ongelmatalous

Singaporen itsenäisyyden ajan pahin talouskriisi on muodostumassa pelättyäkin syvemmäksi, ilmenee maan kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisemista luvuista.[...]

Laskussa olivat kaikki elinkeinosektorit. Pahimmin kärsi kuitenkin elektroniikka- ja muu tehdasteollisuus, sillä vienti taantuman tainnuttamille suurmarkkinoille Yhdysvalloissa ja Japanissa ei vedä."

Milloinkahan Japani alkaa upota? Japanilaisia on vain 120 miljoonaa, mutta he ovat lainoittaneet kolmasosan kaikesta amerikkalaisten velasta, ja maan talous elää pääasiassa viennistä USA:han. Japanin ongelmat ja niiden syyt ovat siis samat kuin Singaporella, mutta paljon suuremmassa mittakaavassa. Olenkin sanonut, että jos pitää nimetä jokin suuri talousmahti USA:n lisäksi, joka tulee kärsimään pahiten alkaneesta superlamasta, niin se on Japani (muiden Itä-Aasian taloustiikereiden ohella).


keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Realismi alkaa nostaa päätään pakon edessä

Vasta pakon edessä talousasiantuntijat ja virallisia arvioita tekevät tutkimuslaitokset ovat tunnustamassa, miten huonoksi taloustilanne on mennyt:

"Ekonomistit yhtyvät valtiovarainministeri Jyrki Kataisen huoleen siitä, että synkimmät talousennusteet ovat muuttumassa todennäköisemmiksi. Esimerkiksi Etla lupaa ehkä jopa Kataistakin synkempää uutta ennustetta. Tiedot teollisuustuotannon, viennin ja työllisyyden kehityksestä vetävät nyt näkymiä lisää alaspäin.

Viime viikkoina tipahdelleet talousluvut ovat osoittaneet, että valoa ei näy tunnelin päässä. Siksi ennusteet Suomen talouskasvusta synkkenevät koko ajan.

Tiistaina valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi pelkäävänsä, että eri talousennusteista näyttävät toteutuvan huonoimmat.

Valtiovarainministeriön synkin skenaario on 4,4 prosentin bruttokansantuotteen pudotus tänä vuonna. Vielä tammikuun lopussa ministeriö arveli bkt:n supistuvan pari prosenttia.

– Tietoa tihkuu pikkuhiljaa ja kaikki tieto, mikä on tullut koskien marras- tai joulukuuta on ollut koko ajan synkempää. Tämä käänne alaspäin on kai ollut jyrkempi kuin koskaan aikaisemmin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen sanoo.

Etlalta luvassa
vielä synkemmät luvut

Ennusteita uusitaan Sorjosen mukaan nopeasti, kun tulee lisää tietoa käänteen jyrkkyydestä. Hänen mielestään Kataisen kommentti kertoo realismista.

– Ennakoivista indikaattoreista ei näy minkäänlaista käännettä parempaan, vaan ainoastaan jyrkempään.

Etla antoi virallisen ennusteensa syyskuussa, mutta se on jo ajat sitten heitetty ”henkisesti romukoppaan”. Ensi kuussa Etla julkistaa seuraavan ennusteensa."


Työttömyys nousussa

Myös työllisyystilanne on menossa tuttuun tapaan päin persiitä. Nykyisillä arvioilla, jotka perustuvat vasta loivaan laskuun, lasketaan työttömyyden olevan ensi vuonna yli 10%:

"Lomautettujen määrä ponkaisi tammikuussa 60 000:een ja työttömyys on kasvussa. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos varoittaa jo yli 10 prosentin työttömyydestä."

Todellisuudessa työttömyys tulee kasvamaan paljon pahemmin. Seuraavan kahden vuoden aikana Suomesta häviää noin kaksi kolmasosaa koko metsäsektorin työpaikoista, pysyvästi.Yksi paperityöläinen tekee niin tuottavaa työtä, että elättää työnsä arvolla, palkalla, veroilla, kulutusvoimallaan, jne. 7 muuta ihmistä. Pelkästään jo nyt lakkautetut paperi- ja sellutehtaat, sekä sahat aikaansaavat viiveellä noin 50 tuhatta työtöntä. Kaiken kaikkiaan, kun yli 50% maamme paperiteollisuuden ylikapasiteetista (eli joka toinen paperi- ja sellutehdas) häviää, työttömiä tulee kerrannaisvaikutusten jälkeen olemaan tämän takia yli 150.000. Ja tämä siis rakennusteollisuuden alasajon, teknologiateollisuuden alihankintaketjujen irtisanomisten, ja palvelusektorin työttömien armeijan päälle. Oma mutu-arvio on, että Suomessa on parin vuoden päästä noin 300 000 työtöntä enemmän kuin nyt, eli virallinen työttömyys tuplaantuu, ja piilotyöttömät mukaanlukien työttömiä tulee olemaan jopa yli 800 000, eli enemmän kuin viime laman aikana pahimmillaan. Enkä edes uskalla laskea, miten käy kun julkinen sektori joutuu lykkäämään väkeä kilometritehtaalle. Joka tapauksessa ennustan hyvinvointiyhteiskunnan tuhoa, niin ikävää ja valitettavaa kuin se onkin.


Katsausta dollarijärjestelmän tilanteeseen ja tulevaisuuteen

Tässäpä kuva, jonka pitäisi herättää huolta:

Tuossa käyrässä näkyy USA:n dollarikannan nousu. Dollarien määrä on enemmän kuin tuplaantunut viime kevättalvesta. USA:n keskuspankki on luonut liikenteeseen virtuaalirahaa (ts. naputellut tietokoneella tilisaldoihinsa lisää nollia), ja pantannut holveihin valtavat määrät käteistä, mitä kuvaa punainen ja oranssi osa käppyrää. Sininen pohja kuvaa liikenteessä, eli kierrossa olevan rahan määrää. Siinä vaiheessa kun tuo pankkien panttaama valtava rahamäärä lähtee liikkeelle, alkaa US-Dollarin inflaatio laukata sellaista tahtia, että heikkoja hirvittää. Tuohon päälle tulee vielä se yli 2000 miljardin FED:in ja USA:n hallituksen tukipaketit, jotka tuplaavat dollarimäärät vielä tuon diagrammin luvuista.

Suurissa talouksissa, kuten USA:ssa, raha lähtee yleensä kiertoon noin vuoden viiveellä. Viime kevään rahapainoralli alkaa vaikuttaa tänä keväänä, ja ensi talvena on "helvetti irti" Zimbawen tyyliin. Jos talouskupla on 60 000 miljardin suuruinen, niin ei siinä paljoa tukipaketit auta, nopeuttavat vain laskun maksun realisoitumista.

Samaan aikaan USA:n velka on paisunut aika hiton kammottaviin lukemiin. Esimerkiksi virallinen luku tällä hetkellä on 10 844 722 172 625 $ eli kymmenentriljoonaa kahdeksansataaneljäkymmentäneljä miljardia seitsemänsataakaksikymmentäkaksi miljoonaa sataseitsemänkymmentäkaksi tuhatta kuusisataakaksikymmentäviisi dollaria, pyöreästi 10 845 miljardia taalaa. Se tekee, virallisilla luvuilla, 35 473 $ velkaa per jokainen jenkki.

Virallinen BKT (IMF:n mukaan) USA:ssa oli vielä vastattain noin 45 271 $ per nuppi, joten "ei hätää!" kun erotussaldo pysyy plussalla?. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, kuten aikaisemmin olen kirjoittanut, että 2/3 bruttokansantuotteesta perustuu yksityiselle kulutukselle, josta suuri osa on rakennettu velan päälle. Hyvä nyrkkisääntö on, että yksityisestä kulutuksesta tullut BKT:n osuus ei saisi ylittää perustuotannon ja teollisuuden osuutta BKT:stä. Muutoin "syödään enemmän kuin tienataan". Kestävällä pohjalla oleva, tuottavalle perussammolle rakennettu, ja ei-velkakuplaa-rakentava BKT on suunilleen 9 200 miljardia dollaria, eli n. 30 000 $ per nuppi. Velkakuplan puhjettua ja BKT:n romahdettua velan määrä pysyy, jolloin keskivertojenkki on velkaa enemmän kuin mitä koko hänen työnsä ja ansionsa arvo on vuodessa.

Tässä käppyrä, joka kuvaa velan kasvua vuoteen 2007 asti:

Kuten huomamme, velkaralli karkasi käsistä ensimmäisen Persian lahden sodan aikaan 1991. Siitä asti jenkit ovat eläneet velaksi kasinotaloushuumassa, ja nyt on edessä laskun maksun aika. Viime vuonna käppyrän nousu jyrkkeni, mutta lukuja ei tähän diagrammiin vielä saatu.

Tässä muuten vielä linkki uusimpaan LEAP-instituutin tiedotteeseen: Linkki

Sen mukaan tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä alkaa talouskriisin poliittiset seuraukset tuntumaan valtapolitiikassa aika radikaalisti, mm. dollarivetoinen maailmantalouden rahoitusjärjestelmän kaatumisen seurauksena eri valtapoliittiset blokit (EU, Kiina, Venäjä, jne), alkavat tekemään "uusjakoa", silmissään se, mistä pelurista tulee maailman johtava taloudellinen keskus 2020-luvulla.

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Globaali järjestelmäkriisi ja maailman tulevaisuus

En ole aikaisemmin käsitellyt isona kokonaisuutena sitä tulevaisuuden kuvaa, joka aukeaa maailman tämänhetkisen talouskurimuksen päässä, enkä nykyisen kriisin etenemistä saati oikein aikatauluakaan. Näin ollen lienee aika kirjoittaa jonkinlainen yhteenvedontapainen katsaus siihen, mitä on tapahtumassa, ja millä aikataululla.

Maailmantalouden kriisissä ei ole kyse vain taloudesta, vaan koko globaalin valtajärjestelmän murroksesta. Elämme tällä hetkellä historian muutosvaihetta, joka tulee päättämään Amerikan vuosisatana tunnetun ajan - koko 1945 alkaneen maailmanjärjestyksen. Kärjistäen voisi sanoa, että USA:lle ja sen vaikutusvallalle maailmassa on käymässä samalla tavoin kuin Neuvostoliitolle: Edessä on taloudellinen romahdus, joka tulee murentamaan USA:n valta-aseman ja myös koko vallitsevan poliittisen ja geopolitiittisen järjestyksen. Eurooppalainen talouden ja poliittisten järjestelmien analysoimiseen erikoistunut Laboratoire European Anticipation Participation -instituutti puhuukin syystä maailmanlaajuisesta järjestelmäkriisistä (Global Systemic Crisis).

LEAP ennusti nykyisen kriisin alkamisen sen syiden perusteella jo vuonna 2006. Kriisin vaiheet ja etenemisaikataulun sen tutkijat laskivat suhteellisen tarkasti jo yli vuosi sitten, ja onkin mielestäni kumma, kun julkisuudessa yhä puhutaan, että ei tiedetä muka miten kauan kriisi kestää tai miten syvä lama on tulossa. Ilmeisesti edelleenkään, vaikka LEAP:n viime syksynä laatimat laskelmat on jo moneen kertaan jouduttu toteamaan paikkansa pitäviksi, asiantuntijat eivät vain halua myöntää kriisin syvyyttä ja rajuutta.

Viime keväällä LEAP ennusti nykyiselle kriisille neljä suurta trendiä vuosina 2008-2013 väliselle ajanjaksolle. Ne olivat seuraavat:

1) Maailmanlaajuinen rahoituskriisi – Säästäjät ja investoijat ovat jääneet kiinni yli 10 000 miljardin dollarin kokoiseen "haamuvarantojen" ansaan.

2) USA:n dollarista johtuva valuuttavarantokriisi – Vuoden 2008 lopulta alkaen USA:n keskupankki ja sen ns. "pääjakelijoiden verkosto" taistelevat selviytymisestään rahoituslaitoksina ja olemassaolostaan instituutioina.

3) Valuuttojen vaihtoarvojen kriisi vuosia 2011-2013 kohti mentäessä - Erittäin suuria muutoksia ulkomaisten valuuttojen keskinäisten vaihtosuhteiden arvoissa (dollarin romahduksen myötä) ja sitä kautta niiden taloudellisessa merkittävyydessä.

4) Maailmanlaajuinen järjestelmäkriisi – Maailmanlaajuisia nälkämellakoita, poliittisia kriisejä ja yli 25 miljoonaa työtöntä USA:ssa johtuen erittäin suuresta lamasta.

Jokainen näistä eri talodellisen toiminnan sektoreilla etenevistä kriisin osista kuvastavat meneillään olevan suurkriisin historiallista merkitystä, ja sitä miten nyt meneillään oleva kriisi kaikkine seurauksineen on vasta alkamassa.


Mistä tässä sitten on oikein kyse?

Ensinnäkin maailmantaloudessa kummittelee 10 000 miljardin dollarin arvosta ns. "haamuvarantoja", varallisuutta ja luottoja, joilla ei todellisuudessa ole mitään arvoa ja takeita, siis iso kupla josta suurin osa ei ole vielä edes puhjennut. Tämä on LEAP:n tutijoiden mukaan todennäkoisempi arvio USA:n sub-prime -kriisin paljastamien arvottomien sijoitusten kokonaissummasta, joka on tulossa päivänvaloon tulevan puolentoista vuoden aikana. Sen seurauksena dollarin arvo tulee tippumaan rajusti, ja käytännössä taala on muuttumassa pian arvottomaksi vessapaperiksi. Jokainen joka on sijoittanut USA:n markkinoille tai lainannut rahaa USA:lle, on käytännössä menettänyt kaikki nämä rahansa, hän ei vain vielä tiedä sitä. Ja tämä koskee myös kaikkia maita, joiden keskuspankkien holvit ovat pullollaan dollareita.

IMF tai suurten teollisuusmaiden keskuspankit eivät voi asialle enää mitään, sillä heillä ei ole keinoja pysäyttää etenevää kriisiä. Se, että IMF:kin on joutunut vähentämään henkilökuntaansa, ja myymään kultavarantojaan paikatakseen vajeitaan, kuvastaa sitä miten kaikki Toisen Maailmansodan jälkeen maailmantalouden säätelemiseksi luodut instituutiot ovat hajoamassa. LEAP:n mukaan koko IMF:n sekä nykyisen rahajärjestelmän suurten pelureiden toimintakonseptilta on menossa pohja.

Ensi kesään (2009) mennessä koko maailman rahajärjestelmä tulee tulee romahtamaan. Läntisen maailman ylivalta-asema maailman taloudessa ja maailman rahoitusjärjestelmän hallinnassa tulee romahtamaan. LEAP:n mukaan viimeaikaiset kriisikokoukset kuten G20 tai keskuspankkien politiikka ovat tuomittuja epäonnistumaan, koska ne yrittävät hoitaa vain nykyisen järjestelmän oireita, eivät niiden syytä, joka on Bretton Woods järjestelmä: USA:n dollarin asema maailman rahajärjestelmää ylläpitävänä keskeisenä valuuttana.

Ilman koko vuoden 1944 jälkeen luodun järjestelmän täydellistä hylkäämistä, nykyisen järjestelmän romahdus (joka johtuu siitä että USA on sen keskus) tulee aiheuttamaan koko planeetan suistumisen ennen näkemättömään taloudellisen, sosiaaliseen, poliittisen ja strategisen epätasapainon tilaan, ja koko maailman rahajärjestelmän romahdukseen kesään 2009 mennessä.

LEAP:n mukaan on nykyisten päättäjien tehottomuus ja jahkailu näyttävät osoittavan, sen että vasta systeemin täydellinen romahtaminen saa päättäjät ottamaan lusikan kiltisti kauniiseen käteen ja käymään käsiksi itse kriisin syihin.

Vuoden 2009 myötä nykyinen dollarille perustuvat Bretton Woods II (2) rahajärjestelmä tulee romahtamaan, mikä johtuu seuraavista syistä:

1) Nykyisen järjestelmän keskeisten maiden, USA:n ja Ison Britannian nopea heikkeneminen

2) Kolme eri kehitysnäkymää maailman hallinnasta tulee hajottamaan maailman suurimmat talousmahdit (USA, EU, Kiina, Japani, Venäjä, Intia ja Brasilia) eri leireihin.

3) Viime vuosikymmenellä alkaneen järjestelmän hajoamisprosessin hallitsematon kiihtyminen

4) Kriisin aiheuttamat väkivaltaiset vastareaktiot, jotka tulevaisuudessa lisääntyvät yhä enemmän ja enemmän.


Nykyiset maailman johtajat, jotka ovat osa romahtamassa olevaa järjestelmää, eivät ilmeisesti uskalla edes ajatella tarvittavia keinoja kriisin ratkaisemiseksi. Aivan kuten keskuspankeille tuli yllätyksenä nyt alkaneen kriisin syvyys ja laajuus, nykyiset poliitikotkaan eivät kykene tai halua nähdä, mihin ollaan menossa. Maailma sellaisena kuin he sen tunsivat, on katoamassa heidän silmistään. LEAP:n mukaan vähintään 20% maailman johtajista pitäisi vaihtaa nykyisen kriisin syvyyden tajuaviin henkilöihin, jotta kestävät ratkaisut kriisistä toipumiseen voitaisiin ajaa läpi vallan piireissä. Tällaista ns. "kriittistä massaa" uusia kasvoja, jotka tajuaisvat missä mennään, ei kuitenkaan ole, joten huonolta näyttää.

Maailman johtajilla on vajaa kolme kuukautta, eli suunilleen jäljellä oleva Bushin hallinnon aika, aikaa tajuta tilanteen laatu, ja vain kuusi kuukautta eli ensi kesään asti aikaa tehdä tarvittavat toimenpiteet. Muussa tapauksessa USA:n velka tulee niinsanotusti "romahtamaan" (implosion) ensi kesään mennessä dollarin arvon jyrkän romahtamisen takia. Tästä seuraa sarja vastaavia valuuttojen romahduksia muissa dollariin sidoksissa olevissa maissa kuten Isossa Britanniassa, jonka jättimäinen velkataakka alkaa olla suhteellisesti samoissa lukemissa kuin USA:n.

Nyt on edessä kaikkien liikaa USA:sta ja dollarista riippuvaisten talouksien romahtaminen, mikä taas heijastuu niistä riipuvaisiin talouksiin. Tällaisia maita ovat Ison Britannian ohella mm. Kiina, Japani, Venäjä, EU-maat ja Intia. Näistä pahiten kärsivät Itä-Aasian taloudet, ja varsinkin Japani. EU selviää suuren talousalueensa takia vähän paremmin. Venäjän rahajärjestelmä kärsii pahasti, mutta maa tulee vahvistumaan kriisin myötä paljon poliittis-sotilaallisesti.


Kriisin laajemmat seuraukset tulevat oman arvioni mukaan hahmottumaan ensi vuosikymmenellä seuraavasti:

1) USA menettää globaalin supervalta-asemansa, ja taantuu alueelliseksi mahdiksi Pohjois-Amerikan alueella. Maa joutuu nöyrtymään osaksi Pohjois-Amerikan Unionia yhdessä Meksikon, Kanadan ja joidenkin muiden maiden kanssa, luopumaan dollarista, ja ottamaan käyttöön unionin yhteisvaluutan.

2) Kiinan yksipuoluediktatuuri sosialisoi ja kansallistaa kaiken maassa olevan ulkomaisen varallisuuden "ilman korvausta valtiolle". Japani joutuu niin konkurssiin kuin vain yksittäisen maan on mahdollista joutua konkurssiin, ja joutuu rakentamaan uuden taloudellisen liittosuhteen Kiinan kanssa selvitäkseen. Tämän seurauksena perustetaan Kiina-johtoinen Itä-Aasian Unioni yhteisvaluuttoineen.

3) NATO:n sotilaallinen voima romahtaa USA:n taantumisen myötä, jolloin Venäjä vahvistuu suhteellisesti sotilaallis-poliittisesti, ja palaa yhtenä supervaltana takaisin maailman johtavista valtioista.

4) EU nykyisellään hajoaa johtuen Keski- ja Itä-Euroopan energiariippuvuudesta Venäjään, jolloin Moskova kokoaa entiset IVY-maat takaisin leiriinsä taloudellisen ja sotilaallisen valtansa turvin, ja muodostaa niistä oman unioninsa, ja Keski- sekä Itä-Euroopan maista oman liittokuntansa.

5) Euroopan Unioni joutuu kriisin myötä ja Venäjän mahvistumisen takia käymään läpi todella syvälle käypiä poliittisia ja taloudellisia muutoksia, joiden myötä EU:sta muodostuu keskusjohtoinen liittovaltio. Välimeren eteläpuoliset maat liittyvät unioniin mahdollisesti jo ensi vuosikymmenellä.

6) Kriisin mentyä ohi 2020-luvulla maailmantalouden keskipiste siirtyy Eurooppaan, mutta unioni tulee olemaan, ainakin jonkin aikaa, taloudellisesti riippuvainen Venäjästä. Tämän mahdollistaa Venäjän energiamahti. EU:n ja Venäjän talousyhteistyö syvenee sitä enemmän, mitä enemmän Kiina ja Itä-Aasia nousevat.

7) Näiden kahden leirin; EU-Venäjän ja Itä-Aasian Unionin välille, tulee taloudellinen kilpailu maailman johtovallasta 2020-luvulla.

Kriisi vie siis kohti alueellisten unionien maailmanjärjestystä, ja pitemmällä tähtäimellä eli 2030-40 -luvun tullessa kohti Maailman Unionia, kuten aikaisemmassa kirjoituksessani olen hahmottanut. Näin siis minun näkökulmastani. Sittenpähän tulemme näkemään miten käy.



EDIT 21.11. Asiaan liittyen:

"Raportti: Yhdysvaltain asema heikkenee, maailma vaarallisempi vuonna 2025

Yhdysvallat, Kiina ja Intia ovat moninapaisen maailmanjärjestyksen suurvallat vuonna 2025, linjaa Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston torstaina julkaisema raportti. Tiedusteluviranomaisten kokoama Globaalit trendit 2025 -raportti myös ennustaa maailman muuttuvan vaarallisemmaksi vuoteen 2025 mennessä ruuan ja veden vähyyden sekä aseiden suuren määrän vuoksi.

Raportin mukaan sekä Yhdysvaltain taloudellinen että poliittinen vaikutusvalta vähenee seuraavan 20 vuoden aikana.

Kansallinen turvallisuusneuvosto arvioi Wall Streetiltä käynnistyneen talouskriisin vähentävän Yhdysvaltain dollarin valta-asemaa maailmantaloudessa. Käynnissä oleva globaalin talouden tasapainon korjaantuminen johtaa raportin mukaan siihen, että Yhdysvaltain dollari on vuonna 2025 kenties vain "tasavertaisten valuuttojen ykkönen"."


Itse sanoisin, että tuore strategiaraportti näkee USA:n aseman varsin ruusuisesti...

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Dollarin vuosisata päättymässä

(Julkaistu Kalevassa 1.10.08)

Vuoden alun jälkeen Amerikassa on 13 pankkia mennyt konkurssiin. Kriisi on tehnyt selvää kaikista suurista investointipankeista. Viimeiset suuret, Morgan Stanley ja Goldman Sachs muuttuivat toissa viikolla tavallisiksi liikepankeiksi. Irtonaisia kanuunoita sidotaan siis kiinni. Kaatumassa olevien pankkien yhdistyminen oli silti kuin irtonaisten kanuunoiden sitomista toisiinsa tilanteessa, jossa laiva on vasta joutumassa kunnon myrskyyn. Hallitus yritti perustaa roskapankkia, johon on tarkoitus kerätä kaikki ongelmaluotot, niin että rahoitusjärjestelmä pelastuisi. Myrskyn edellä ylimääräistä painolastia yritetään kasata pelastusveneeseen, ettei laiva kaatuisi.

Ongelman ydin on makrotalouden rakenteelliset ongelmat. USA:n talous alkoi luisua tuhon tielle jo muutama vuosikymmen sitten. USA ei ole enää tuottava talous, kuten 60-luvulla, jolloin kaksi kolmasosaa maan bruttokansantuotteesta tuli vielä tavaroiden tuotannosta ja viennistä.

Nyt kaksi kolmasosaa BKT:stä perustuu kulutukseen tuottamisen sijaan, ja tätä kulutusjuhlaa on rahoitettu vuosikymmenet ottamalla enemmän ja enemmän lainaa. USA:n talous on velalla pöhöttetty ja ylipaisunut samalla aikaan kun sen merkitys maailman taloudelle koko ajan vähenee. Laivan pohja on siis vuotanut jo pitkään, eikä asialle ole tehty mitään.

Yhdysvaltain talous tulee romahtamaan, eikä maan talouden romahtamista ei voida enää estää. Suurimpien asuntoluotottajien haltuunoton jälkeen valtion velka kasvoi yli 20 000 miljardin (20 triljoonan) dollarin. Mikään valtio ei voi kestää moista, kun pelkät lainojen korot ovat yli 600 miljardia vuodessa, ja kauppatase on miinus 800 miljardia (Koko maailman varustelumenot ovat ”vain” 1200 mrd. vuodessa). Jos koko USA:n BKT laitettaisiin velkojen maksuun, jäisi jokaiselle amerikkalaiselle vielä 20 500 taalaa velkaa. Jos kuvitellaan, että USA ulosmitattaisiin, ja laskettaisiin mukaan vain maan reaali-BKT, josta on vähennetty kulutuksen arvo, jäisi jokaiselle jenkille 51 000 taalaa nettovelkaa. Luottokriisi laukaisi siis ansan, jonka ytimessä on kriisin vaikutus ihmisten ostovoimaan; Luottoa ei pian enää saa, ja kulutusjuhla on tulossa tiensä päähän.

[Lisäys 4.10.08; HUOM! Lisäksi tulevat amerikkalaisten yksityiset velat, nimittäin amerikkalaisten kaikki velat ovat yhteensä 50 000 miljardia (50 triljoonaa) dollaria, eli 166 000 taalaa per jenkki. Täyden BKT-vähennyksen jälkeen 120 500 ja 1/3 BKT-vähennyksen jälkeen 135 670 taalaa per jenkki vauvasta vaariin.]

Taloustutkimusinstituutti LEAP arvioi, että USA:n talousromahduksesta seuraa noin 7-10-vuotinen lama Pohjois-Amerikassa, ennen kuin alueen talous pääsee jälleen vakaalle pohjalle. Samaa ovat ennustaneet myös useat talousasiantuntijat. Kestää aikansa, ennen kuin haaksirikkoon joutuneen talouden palasista saadaan koottua uusi alus, ja arvellaan että dollari korvataan piakkoin Pohjois-Amerikan yhteisvaluutalla.

Yhdysvaltain talouden romahtamista ei voida enää estää. Maalla on edessään massiivinen sopeutuminen tilanteeseen, jossa maailmantaloutta ei enää johdeta Washingtonista, eikä Yhdysvallat tule enää kriisin päätyttyä olemaan maailman johtava talousmahti ja supervalta. Amerikan ja dollarin vuosisata on päättymässä.

Veli-Pekka Kortelainen, HuK, Oulu

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Paperitehtaat kiinni, 3300 sai potkut! Suomen laman viralliset avajaiset

No niin, nyt se iskee sitten Suomessakin

UPM ja Stora antavat potkut yli 3000:lle työntekijälle! Kajaanin ja Valkeakosken tehtaat suljetaan kokonaan:

"Metsäteollisuudessa on tänään synkkääkin synkempi päivä. Metsäjätit Stora Enso ja UPM saneeraavat rajusti leikaten väkeä tuhansilla. Sijoittajat kiittävät kovalla kurssinousulla.

Stora Enson ja UPM:n saneerausuutiset tuhansien työpaikkojen menetyksistä tulivat lähes samalla kellonlyömällä. Yhtiöt kertoivat 3300 työpaikan vähentämisestä, joista 1650 lähtee Suomesta. [...]

Stora Enso leikkaa kaikkiaan 1700 työpaikkaa, joista 550 Suomessa. UPM:ltä puolestaan saa lähtöpassit 1600 työntekijää, joista noin 1100 Suomessa.

Stora Enso sulkee kartonkikoneen Imatralla ja muovipäällystekoneet Imatralla ja Karhulassa ja hylsykartonkikoneen Varakaudessa. Lisäksi tuotantoa rajoitetaan Kotkan Sunilassa ja Enon Uimaharjussa. Kartonki- ja paperikoneita suljetaan myös Saksassa ja saha Virossa. Lisäksi kunnossapitotöitä ulkoistetaan, mikä siirtää Suomessa lisää työpaikkoja pois yhtiöstä.

UPM puolestaan sulkee Kajaanin paperitehtaan ja Tervasaaren sellutehtaan.

Asiantuntijoiden mukaan nyt nähdyt leikkaukset eivät vielä riitä, vaan lisää voi olla tulossa. Samaa pelkäävät myös työntekijät. "


Sillä lailla! Se on sitten kuolinisku Kajaanin kaupungille ja Kainuun maakunnalle! Yksi paperimies kun elättää palkallaan ja veroillaan noin 7 muuta ihmistä, joten kun yksi paperimies saa potkut, 7 muuta ihmistä jää leivättä.


Ja tämä ei vielä riitä:

"Stora Enson ja UPM:n kertomat jättileikkaukset ovat vasta alkua. Tänään julkistetut 3300 hengen irtisanomiset riittävät vasta ensiavuksi metsäyhtiöiden pahoihin kannattavuusongelmiin. Stora Enso pohtii jo seuraavia leikkauksia sahatoimintaan.

Tänään kerrotut 3300 henkilön leikkaukset ja kapasiteetin vähennykset metsäyhtiöiden kulukuurissa eivät vielä riitä tervehdyttämään metsäyhtiöitä.

Stora Enso kertoo, että nyt julkistetuilla leikkauksilla yhtiö selviää Venäjän puutullien korotuksista ja kustannusten noususta. Näillä toimilla ei ole kuitenkaan hoidettu sahojen kannattavuuden parantumista eikä paperiliiketoiminnan tulevaisuutta.

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen totesi tiedotustilaisuudessa tänään keskiviikkona, että muun muassa sahaliiketoiminnan uuden johdon strategiapohdintojen tuloksena tullee leikkaustoimenpiteitä. [...]

– Stora Enso ja UPM sulkevat yhteensä reilut 1 200 000 tonnia kapasiteettia. Näin pieni kapasiteetin pienennys leikkaa puun kulutusta muutamalla miljoonalla kuutiolla. Kun Venäjältä on tuotu 10–12 miljoonaa kuutiota vuodessa, ei tämä leikkaus vielä ratkaise paperiyhtiöiden puupulaa, Angervuo sanoo.

Öhmanin analyytikko Timo Jaakkola puolestaan piti leikkauksia vain reaktiona välittömään ylikapasiteettiin.

– On tulossa toinen kierros, kun Venäjän puutullit tulevat voimaan, Jaakkola totesi uutistoimisto Bloombergille. "

Niinpä. Allekirjoittanut tiesi jo kolme vuotta etukäteen mm. Kemijärven ja Kajaanin tehtaiden lopettamisesta. Edellisessä työpaikassani kaksi pikkulintua, jotka kuuluivat Stora Enson juuri eläkkeelle jääneeseen keskiportaan johtoon kertoivat, että lakkautuslistalla ovat Kemijärvi, Kajaani ja Kemi, joista jälkimmäiste oli tosin tarkoitus ajaa alas pikkuhiljaa.


George Sorosin mukaan USA:lla on pahin vasta edessä:

"Soros: Yhdysvaltojen taantuma väistämätön

Suursijoittaja George Soros pelkää, että maailmantalouden pulmien pahin on vielä edessä.

Soros arveli rahoitusjärjestelmän olevan lähellä repeämistä ensi kertaa sitten 1930-luvun rahoituskriisin.

– Epävarmuus pankkien maksukyvystä vähentää niiden luotonantoa sekä toisilleen että koko taloudelle. Yhdysvallat ei pysty mitenkään välttämään taantumaa, ja euroalue saattaa seurata perässä, miljardööri varoitti."

Merrillin ja muiden lisäksi nyt myös Lehman Brothers huojuu konkurssin partaalla


Sillä lailla. Ja kaikki tämä tilanteessa, jossa Suomalaisten velkataakka on pahempi kuin viime laman alla:

"Velka painaa jo pahemmin kuin viime laman alla

Suomalaisten velka- ja säästömittarit näyttävät punaista, paljon punaisempaa kuin viime laman alla. [...]

Kotitalouksien tilanne näyttää pahemmalta kuin viime laman alla: suomalaiset ovat korviaan myöten veloissa ja kuluttavat enemmän kuin tienaavat.

Kotitalouksien velkaantumisaste on Finanssialan Keskusliiton tilaston mukaan 107,5 prosenttia vuoden lopussa. Luku kuvaa velan suhdetta käteen jääviin vuosituloihin. Velkaa on jo siis enemmän kuin tuloja.

Koskaan aiemmin velkaa ei ole ollut näin paljon. Viime laman alla vuonna 1989 vastaava lukema oli vain 84 prosenttia, mutta lähti sitten laskuun. [...]

Säästämisaste on nyt rumempi kuin koskaan aiemmin. FK:n tilastojen mukaan säästämisaste on ensi vuodenvaiheessa miinuksella 3,5 prosenttia. Jos luku on miinusmerkkinen, tulot eivät riitä kulutukseen.

Ennen lamaa säästämisaste oli plussalla. 1980-luvun alin noteeraus on vuodelta 1988, jolloin lukema oli 1,4 prosenttia.

Velka- ja säästölukujen valossa kotitalouksien lamansietokyky on nyt heikompi kuin ennen 1990-luvun alun lamaa."

Ja vielä koittavat paniikissa vakuutella, että ei muka ole tulossa lamaa tai edes taantumaa. Vanha opetus on, että kun kapteeni ja perämies alkavat kilvan vakuutella, ettei laiva uppoa, on matkustajien syytä olla todella peloissaan...


torstai 3. heinäkuuta 2008

Kansantalouden todellinen tila - Madonlukuja talouden matokuurille

Länsimaissa on viime sodista asti koettu pieniä taantumia lukuun ottamatta lähes 60 vuotta kestänyt taloudellinen nousukausi. Ihmisten elintaso on tasaisen varmasti noussut, välillä hitaammin välillä nopeammin. Bruttokansantuote on kasvanut koko ajan. BKT ei kuitenkaan kerro koko totuutta talouden tilasta, saatikka hyvinvoinnista.

Suomen bruttokansantuote (eli kaiken Suomessa tapahtuneen kaupankäynnin ja tuotannon kokonaisarvo) viime vuonna (2007) oli 179 miljardia €. Tämä tarkoittaisi sitä, että suomalaisten keskimääräiset tulot olisivat olleet n. 33 773 € asukasta kohti. Huolimatta siitä, että tämä rahasumma pyöri kansantaloudessamme, tämä luku ei kuitenkaan ole koko varallisuutemme kuva. Nimittäin suomalaisten velat pitää vähentää luvusta, jotta saadaan parempi kuva kansantalouden reaaliarvosta.

Valtion velka vuoden 2007 lopussa (30.11.2007) oli tarkalleen 56 410 171 166 €. Kun valtionvelka vähennetään BKT:stä, niin todellinen luku on Kun velat vähennetään BKT:stä, tulos on n. 122 590 000 000 eli 122,59 mrd. €. Näin suuri summa BKT:stä siis on velkarahaa. Tämän lisäksi tulee kotitalouksien velat, jotka oli yli 80 miljardia euroa jo yli vuosi sitten. Ratkaisevaa kansantalouden kannalta on se, kuinka suuri osuus kotitalouksien velasta on otettu kotimaasta, ja kuinka suuri osuus ulkomailta. Velat pitää nimittäin maksaa takaisin. Jos nämäkin velat vähennetään BKT:stä, niin todellinen BKT olisi vain 42,6 mrd. € Nuppia kohti se tekee vain 8037,74 €/vuosi

Alkuvuonna odotettiin tälle vuodelle yli 5% talouskasvua. Toisin on kuitenkin käynyt. Pelkästään tähän mennessä laskua on ollut jo 26%! http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti... Ja nyt on kulunut vasta puoli vuotta. Pelkästään tämän kevään aikana suomalaisten pörssivarallisuus on supistunut 67 mrd. €. Nyt jo EU:n talouskommissaarikin varoittaa vakavissaan stagflaatiosta (eli tilanteesta jossa talouskasvu on hyvin hidasta ja inflaatio nopeaa): http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti... Komissaari Joaquin Almunia ei tietenkään halua puhua siitä, että hitaan kasvun sijasta tulossa on supistuva talous, eli taantuma, ja Iranin sodan tullen kunnon lama. Tällöin tilanne olisi kuin 30-luvun Saksassa; inflaatio juoksisi ja talous romahtaisi. Ja jenkithän ovat menossa Irania pommittelemaan yhdessä Israelin kanssa...

Kun Suomi liittyi EU:hun, luvattiin että yhteisvaluutan ansiosta saamme nauttia vakaasta taloudesta ja inflaatiopelkoa ei ole. Toisin kuitenkin on käynyt. Inflaatio, eli hintojen nousu (kääntäen rahan ostovoiman aleneminen) on ollut tänä vuonna jo yli 4%. Ja tähään lukuun ei suoraan sisälly öljyn hinta. Esim. pelkästään viime vuonna kuluttajahinnat nousivat USA:ssa yli 10%, ja Britanniassa 7%. Näin siis "kadunmiehen" laskelmilla, joihin ei sisälly halventuneet autot ja elektroniikka, vaan ruoka, asuminen ja energialaskut. Suomessakin todellinen inflaatio oli vuoden 2006 joulukuusta vuoden 2008 tammikuuhun yli 7,4 prosenttia. Sen jälkeen meno on vain jatkunut. Tänä vuonna on ennakoitu lihan hinnan nousevan jouluun mennessä 25%, maidon 10% ja yleensä ruoan hinna ainakin 7%. Sähkölaskuun saattaa olla tulossa vielä roimempia korotuksia. On puhuttu yhtiöstä riippuen 40-70% nostoista yksityisille kuluttajille. Se EMU:n siunauksellisuudesta ja alhaisesta inflaatiosta.

Oma lukunsa on koko ongelman ydin eli öljyn ja polttoaineiden hinnat. Bensan hinnan arvellaan jo loppukesästä olevan yli 2€/litra, ja ensi kevääseen mennessä (jos OPEC:in pahin arvio pitää paikkansa) jopa 8€/litralta! Ja öljyn hintahan tulee nousemaan vähintään vuoteen 2013 saakka, kuten IEA tänään ilmoitti. Hinnan nousu johtuu kysynnän kasvusta, eikä tuotantoa voida enää juurikaan lisätä; "–Opecin tuotanto on ennätyksellinen, ja Opecin ulkopuolisten öljyntuottajien koko kapasiteetti on käytössä. Varastot eivät kuitenkaan kasva", kertoi järjestön pääjohtaja Nobuo Tanaka http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti...

Ja tähän päälle vielä ruokakriisi. Suomen maataloustuotanto on ajettu alas viimeisten 18 vuoden aikana. Tämän seurauksena on se, että ensi kesän jälkeen, talvella 2009, suomalaisten ruoansaanti riippuu pääasiassa siitä, millainen on kesän 2009 sato. Tulevaksi talveksi suomalaisilla vielä riittänee ostovoima, ettei nälänhätää tarvitse kärsiä. Tuontiruoka nimittäin kallistuu niin, ettei siihen ole pian yksityisellä kuluttajalla, ainakaan köyhemmillä, yksinkertaisesti varaa. Nyt pitäisi kääntää kaikki paketissa olevat pellot syksyllä valmiiksi, kun vielä on varaa aurata traktorilla, että ensi keväänä voidaan laittaa perunaa ja viljaa kasvamaan. Muuten iskee seuraavan talvena ohraleipä.

tiistai 24. kesäkuuta 2008

Tuleva lama ei ole korvien välissä, vaan reaalitalouden karuissa luvuissa

Allekirjoittanut on viime aikoina saanut varsin kriittistä palautetta kirjoittelunsa vuoksi, koska maalailen kannanotoissani varsin ikäviä lähitulevaisuuden näkymiä, varsinkin talouden puolelle. Koen kuitenkin, että on parempi puhua ja varoittaa ihmisiä siitä mitä on tulossa, varsinkin kun en puhu ns. omasta puolestani, vaan arvioni perustuvat itseäni viisaampien asiantuntijoiden näkemyksiin.

Eräs henkilö otti kantaa kirjoituksiini sanoen, että lamaa ei tule, ellei sellaista maalata, sillä lama on vain ihmisten korvien välissä. Jos ihmiset säikähtävät lamapuheita, ja kiristävät taloutensa kukkaronnyörejä, lama myös tulee. Henkilö sanoi, että viimeisimpien raporttien, mm. OECD:n tilannekatsauksen mukaan taantuman pohja Euroopassa olisi ohitettu. Toisin sanoen hän väitti, että minä maalaan turhaan ns. pirua seinälle.

Totta on, että viimeisin OECD:n raportti esittää, että taantuman pohja EU-alueella olisi ohitettu jo kevättalvella, ja että talouden suunta olisi jo ylöspäin. Normaalissa taloustilanteessa näin olisikin, varsinkin kun tarkastellaan kuluttajaindeksiä ja kulutuskysynnälle rakentuvia talouksia. Asiassa on kuitenkin kaksi isoa muttaa.

Ensinnäkin OECD:n raportti on tynkä sikäli, että se ei ota huomioon kokonaistilannetta maailmantalouden kannalta. OECD joutuu raporteissaan lisäksi olemaan varovainen juuri samasta syystä kuin edellä mainittu henkilö sanoi; jos OECD maalailisi, että taantuma on syvenemässä, olisi se itseään toteuttava ennustus. Samasta syystä myöskään FED ei hevillä julista, että USA:n taantuma on jatkumassa, tai avoimesti mainosta raporteissaan sitä, miten syvällä suossa USA:n talous on, vaan koittaa ylläpitää positiivista virettä ja kasvu-odotuksia. Tästä syystä OECD:n raportti tarkasteleekin vain EU-maiden tilannetta, ja raportti on laadittu sillä oletuksella (eli toiveajattelulla), että jenkit saisivat taloutensa takaisin nousu-uralle.

Toiseksi USA:n talouden alamäen ja tulevan laman perisyy ei ole ensi sijassa kuluttajien korvien välissä, vaan maan reaalitalouden karuissa madonluvuissa. USA on kansantalous, joka on elänyt velaksi jo yli 20 vuotta. Viimeisten vuosien kohdalla, eli 2000-luvun osalta, voidaan puhua suorastaan velkakierteestä. USA ei enää juuri tuota mitään, vaan maa on viimeisten 30 vuoden aikana muuttunut teollisesta taloudesta kulutustaloudeksi. Yli kaksi kolmasosaa maan BKT:stä perustuu amerikkalaisten kulutukseen, ei vientiin tai teolliseen tavarantuotantoon. Amerikan talouskasvu on jo 80-luvulta asti perustunut kasvavaan kulutukseen ja sen on mahdollistanut jatkuva velanotto ja velkaantuminen on nyt räjähtämässä silmille eli pää on tulossa vetävän käteen. Se, että amerikkalaiset kuluttajat menettävät uskonsa maan talouteen ei johdu siis Lama-peikolla pelottelusta, vaan siitä, että bileet on yksinkertaisesti loppumassa. Ja sitä paitsi kuluttajien luottamus USA:n talouteen on jo romahtamassa. Kuluttajien luottamusindeksi on alimmillaan sitten 1980-luvun alun.

Kolmanneksi USA on edelleen maailmantalouden keskus, huolimatta että sen painoarvo on laskenut koko ajan aina 90-luvulta asti. Tämä tarkoittaa sitä, että kun USA:n talous on nyt niin sanotusti leikkaamassa kiinni eli sakkaamassa, seurauksena on lama, haluttiin sitä eli ei. Ja näin riippumatta siitä miten paljon media, talousasiantuntijat ja sijoittajat koittavat ylläpitää positiivista fiilistä ja kulutusvirettä. Tulevan syksyn lama kun ei ole korvien välissä.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

USA:n velkataakka vetää koko maailmantalouden lamaan - Uusi maailmanjärjestys häämöttää?

Eilen illalla kello 11:40 tuli YLE1:ltä hyvä dokumentti USA:n velkabuumista ja sen taustalla olevasta taloudellisista ja poliittiisista vaikuttimista. Suosittelen katsomaan sen YLE:n verkkopalvelusta. Dokumentti on parin vuoden ikäinen, mutta kertoo nykyiseen talouskurimukseen johtaneesta tilanteesta, ja siitä miten nykyisen taantuman merkit olivat nähtävissä jo silloin.

Amerikkalaiset ovat käytännössä eläneet velaksi jo 80-luvun alkupuolelta lähtien. Tämä yhdessä teollisen rakennemuutoksen kanssa on johtanut siihen, että yli kaksi kolmasosaa USA:n bruttokansantuotteesta muodostuu kulutuksesta. Amerikka ei enää pitkään aikaan ole elänyt valmistamalla teollisuustuotteita ja myymällä niitä, vaan talouden kasvu ja ylläpito on muodostunut USA:n kotimaisen kulutuksen varaan. Tämän on mahdollistanut jatkuva luotonanto. USA on ollut näihin päiviin asti niin tärkeä maailmantaloudelle, että muut maat ovat antaneet amerikkalaisille jatkuvasti lisää luottoa ja lainaa pitääkseen USA:n talouden pystyssä, vaikka USA teollisuuden ja tuotannon oma panos maailman taloudelle on vuosi vuodelta vähentynyt.

Kulutusyhteiskunta on johtanut tilanteeseen, jossa USA:n talous on riippuvainen kulutuksesta. Jotta maan talous pysyisi pystyssä ja kasvaisi, amerikkalaisten on koko ajan kulutettava ja ostettava kuin viimeistä päivää. Inflaation juostessa ja palkkojen mataessa paikoillaan kulutustalouden pystyssä pysyminen on vaatinut yhä enemmän lainarahaa. Ihmisten on täytynyt paikata likviditeettivajettaan ottamalla yhä enemmän lainaa. Harva amerikkalainen omistaa oman kotinsa. Keskivertojenkki on pantannut koko talonsa kellarista savupiippuun saadakseen lainaa ja rahoittaakseen kulutuselämäntapansa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa lähes jokaisella amerikkalaisella on yli kymmenen luottokorttia, ja keskimäärin 10 000 dollaria luottokorttivelkaa.

Niin kauan kuin inflaatio pysyi siedettävällä tasolla, ja dollari oli vahvempi, tilanne oli jotenkin kestettävissä. Muiden maiden kun oli pakko luotottaa amerikkalaisia, jotta maailmantalous ei kaatuisi, ja heidän oma taloutensa siinä sivussa. Esim. EU-maat ovat lainoittaneet yli 40% ja Japani 30% kaikesta USA:n ulkomaanvelasta. Euroopassa kuitenkin on yli 400 miljoonaa asukasta, kun japanilaisia on vain 126 miljoonaa. Päätä kohti japanilaiset ovat siis lainoittaneet paljon enemmän amerikkalaisten kulutusjuhlaa kuin eurooppalaiset.

USA:n velkavetoisen talouden pää on näkyvissä. Sylttytehdas näkyy jo. Kun jenkkien talous romahtaa, koko maailmantalous tulee syöksymään mukana lamaan. Luvassa on seurauksiltaan ja vaikutuksiltaan Neuvostoliiton hajoamisen veroinen kriisi. Kun dollari muuttuu vessapaperiksi, merkitsee se Euroopassakin hurjaa inflaatiota (30-40%) ja roimaa yleisen elintason laskua (ainakin keskiluokalla). Pahiten kriisi tulee kuitenkin koettelemaan Japania ja Itä-Aasiaa. Japania uhkaa totaalinen konkurssi, heillä on paljon enemmän menetettävänä USA:n romahtaessa kuin eurooppalaisilla.

Parhaiten romahduksesta selviävät puoliksi sulkeutuneet taloudet kuten Kiina ja Venäjä. Mitä vähemmän jokin maa on integroitunut maailmantalouteen sitä vähemmän USA:n ja maailmantalouden romahduksella on haittavaikutuksia sen omaan talouteen. Venäjä luultavasti nousee romahduksen myötä suhteessa entistä tärkeämpään rooliin sekä taloudellisesti energiaresurssiensa takia, että myöskin poliittisen voimansa kasvun myötä. Itä-Aasiassa taas on luvassa suuri muutos, kun Japani, Taiwan ja Korea joutuvat romahduksen pahimmat seuraukset estääkseen turvautumaan Kiinaan. Tämä voi johtaa jopa siihen, että Itä-Aasiaan muodostuu EU:ta vastaava Itä-Aasian Unioni.

maanantai 26. toukokuuta 2008

USA:n talous - Edessä pitkä ja syvä taantuma

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2008/05/25/buffett-o...

Yhdysvaltalainen miljonäärisijoittaja Warren Buffet varoittaa Der Spiegel -lehdelle antamassaan haastattelussa, että edessä oleva taantuma tulee olemaan pitempi ja syvempi kuin monet odottavat. Ennen Buffetia samaa asiaa ovat sanoneet monet muutkin ekonomistit, mm. Stiglitz ja muut.

On käytännössä selvää, että USA:n talous ajautuu lamaan tulevana syksynä. Tämä tarkoittaa sitä, että maailmantalous tulee ottamaan rajusti takapakkia tulevana talvena, ja että kriisi tulee leviämään täydessä mitassa myös Eurooppaan ja Aasiaan.

Erityisen paha kriisi tulee olemaan Itä-Aasian talouksille, kuten Japanille, Taiwanille ja Korealle, jotka ovat taloudellisesti erittäin riippuvaisia USA:sta. Esimerkiksi yksistään japanilaiset pankit ja rahoitusyhtiöt ovat lainoittaneet yli 30% USA:n kaikesta ulkomaanvelasta. Kun USA joutuu tilanteeseen, jossa se ei enää kykene maksamaan velkojensa korkoja, tilanne tulee riistäytymään käsistä. Lama tulee leviämään myös Japaniin ja Itä-Aasian talouksiin, ehkä Kiinaa lukuunottamatta, joka osin säännöstellyn taloutensa takia selvinnee taantumalla.

Edessä on tiukat ja kuivat ajat myös Euroopalle ja Suomelle. Kun kuvioon vielä lasketaan kallistuva ruoka ja öljy, niin ennustan, että ensi vuonna nälkämellakoita voidaan nähdä jopa Euroopan suurkaupungeissa, ainakin köyhemmissä EU-maissa.

Maailma sellaisena kuin me sen tunsimme vielä viime vuosikymmenellä on muuttunut ja muuttumassa. Mielestäni olemme matkalla kohti uutta kriisien ja sotien aikakautta. Lamaa myöten alkaa näyttää siltä, että elämme ikäänkuin uutta 1930-lukua.