Dollarin vuosisata päättymässä

(Julkaistu Kalevassa 1.10.08)

Vuoden alun jälkeen Amerikassa on 13 pankkia mennyt konkurssiin. Kriisi on tehnyt selvää kaikista suurista investointipankeista. Viimeiset suuret, Morgan Stanley ja Goldman Sachs muuttuivat toissa viikolla tavallisiksi liikepankeiksi. Irtonaisia kanuunoita sidotaan siis kiinni. Kaatumassa olevien pankkien yhdistyminen oli silti kuin irtonaisten kanuunoiden sitomista toisiinsa tilanteessa, jossa laiva on vasta joutumassa kunnon myrskyyn. Hallitus yritti perustaa roskapankkia, johon on tarkoitus kerätä kaikki ongelmaluotot, niin että rahoitusjärjestelmä pelastuisi. Myrskyn edellä ylimääräistä painolastia yritetään kasata pelastusveneeseen, ettei laiva kaatuisi.

Ongelman ydin on makrotalouden rakenteelliset ongelmat. USA:n talous alkoi luisua tuhon tielle jo muutama vuosikymmen sitten. USA ei ole enää tuottava talous, kuten 60-luvulla, jolloin kaksi kolmasosaa maan bruttokansantuotteesta tuli vielä tavaroiden tuotannosta ja viennistä.

Nyt kaksi kolmasosaa BKT:stä perustuu kulutukseen tuottamisen sijaan, ja tätä kulutusjuhlaa on rahoitettu vuosikymmenet ottamalla enemmän ja enemmän lainaa. USA:n talous on velalla pöhöttetty ja ylipaisunut samalla aikaan kun sen merkitys maailman taloudelle koko ajan vähenee. Laivan pohja on siis vuotanut jo pitkään, eikä asialle ole tehty mitään.

Yhdysvaltain talous tulee romahtamaan, eikä maan talouden romahtamista ei voida enää estää. Suurimpien asuntoluotottajien haltuunoton jälkeen valtion velka kasvoi yli 20 000 miljardin (20 triljoonan) dollarin. Mikään valtio ei voi kestää moista, kun pelkät lainojen korot ovat yli 600 miljardia vuodessa, ja kauppatase on miinus 800 miljardia (Koko maailman varustelumenot ovat ”vain” 1200 mrd. vuodessa). Jos koko USA:n BKT laitettaisiin velkojen maksuun, jäisi jokaiselle amerikkalaiselle vielä 20 500 taalaa velkaa. Jos kuvitellaan, että USA ulosmitattaisiin, ja laskettaisiin mukaan vain maan reaali-BKT, josta on vähennetty kulutuksen arvo, jäisi jokaiselle jenkille 51 000 taalaa nettovelkaa. Luottokriisi laukaisi siis ansan, jonka ytimessä on kriisin vaikutus ihmisten ostovoimaan; Luottoa ei pian enää saa, ja kulutusjuhla on tulossa tiensä päähän.

[Lisäys 4.10.08; HUOM! Lisäksi tulevat amerikkalaisten yksityiset velat, nimittäin amerikkalaisten kaikki velat ovat yhteensä 50 000 miljardia (50 triljoonaa) dollaria, eli 166 000 taalaa per jenkki. Täyden BKT-vähennyksen jälkeen 120 500 ja 1/3 BKT-vähennyksen jälkeen 135 670 taalaa per jenkki vauvasta vaariin.]

Taloustutkimusinstituutti LEAP arvioi, että USA:n talousromahduksesta seuraa noin 7-10-vuotinen lama Pohjois-Amerikassa, ennen kuin alueen talous pääsee jälleen vakaalle pohjalle. Samaa ovat ennustaneet myös useat talousasiantuntijat. Kestää aikansa, ennen kuin haaksirikkoon joutuneen talouden palasista saadaan koottua uusi alus, ja arvellaan että dollari korvataan piakkoin Pohjois-Amerikan yhteisvaluutalla.

Yhdysvaltain talouden romahtamista ei voida enää estää. Maalla on edessään massiivinen sopeutuminen tilanteeseen, jossa maailmantaloutta ei enää johdeta Washingtonista, eikä Yhdysvallat tule enää kriisin päätyttyä olemaan maailman johtava talousmahti ja supervalta. Amerikan ja dollarin vuosisata on päättymässä.

Veli-Pekka Kortelainen, HuK, Oulu

Amerikan kukistuminen: Viimeinen hengenveto ennen syöksyn kiihtymistä

Vuoden alun jälkeen Amerikassa on 12 pankkia mennyt konkurssiin, viimeisin äsken kaatunut Ameribank. Kriisi on tehnyt myös selvää suurista investointipankeista; Keväällä JP Morgan Chase osti Bear Stearnsin, Bank of America osti Merrill Lynchin, ja Lehman Brothers kaatui viime viikolla. Nyt liittovaltio kiristi pankkien valvontaa, mikä johtaa siihen, että viimeiset suuret investointipankit Morgan Stanley ja Goldman Sachs muuttuivat tavallisiksi liikepankeiksi. Irtonaisia kanuunoita sidotaan siis kiinni. Se ei kuitenkaan auta, sillä BoA:n ja Merrillin yhdistyminen oli kahden kaatumaisillaan olevan pankin nojautumista toisiinsa. Jos kaksi irtonaista kanuunaa sidotaan myrskyn alla toisiinsa, se voi upottaa koko laivan, kun laiva, eli USA:n talous, on vasta joutumassa kunnon myrskyyn. On toiveajattelua kuvitella, että nyt oltaisiin nähty edes pahinta, sillä nykyinen myräkkä on vasta tulevan alkusoittoa ja pientä puhuria.

USA:n hallitus on perustamassa roskapankkia, johon on tarkoitus kerätä kaikki ongelmaluotot, niin että suurpankit pelastuisivat kaatumiselta. Ongelmaluotot siis kasattaisiin veronmaksajan niskaan. Myrskyn edellä siis ylimääräistä painolastia ollaan kasaamassa pelastusveneeseen, että laiva pelastuisi keikahtamasta nurin. Ei auta, sillä viimeinen suuri yksityinen jätti BoA-Merrill on itsessään suuri roskapankki. Ennustan, että Bank of America ja siihen yhdistynyt Merrill Lynch kaatuvat, mikä vie mukanaan koko USA:n talouden.

On mielestäni varsin kummallista, että media on koko kriisin ajan puhunut luottokriisistä, joka johtuisi vain asuntoluotoista, kun koko ongelman ydin on paljon suurempi, ja juontuu makrotalouden rakenteellisista ongelmista. USA:n talous lähti luisumaan velan päälle ja kohti tuhoa jo muutama vuosikymmen sitten, ja nyt ollaan tultu viimeiselle rajalle. Asuntoluottokriisi vain laukaisi ansan, joka johtuu siitä, että USA:n talous on pöhöttynyt ja ylipaisunut samaan aikaan kun sen merkitys globaalille taloudelle on koko ajan vähenemässä. USA ei ole enää tuottava talous, kuten vielä 60-luvulla. Tuolloin kaksi kolmasosaa maan BKT:stä tuli teollisuuden ja tavaroiden valmistuksesta ja viennistä. Tällä hetkellä maan BKT:stä kaksi kolmasosaa perustuu siihen, että ihmiset kuluttavat tavaroita ja palveluja, siis kuluttavat, eivät tuota. Tätä kulutusta on rahoitettu jo vuosikymmeniä ottamalla enemmän ja enemmän lainaa ulkomailta. Asuntoluottokriisi laukaisi tilanteen, eikä siinäkään ongelman ydin ole varsinaiset subprime-luotot, vaan kriisin vaikutus ihmisten kulutukseen ja ostovoimaan. Keskiverto-amerikkalainen on ottanut hirvittävästi lainaa omaa asuntoaan vastaan voidakseen rahoittaa ja ylläpitää omaa kulutusjuhlaansa. Kun raha nyt on yksinkertaisesti loppumassa, eikä luottoa enää saa, kulutusjuhla on tulossa tiensä päähän. Jos keskiverto-amerikkalainen supistaa kulutustaan puolella, romahtaa USA:n BKT yhdellä kolmasosalla. Tästä on kyse kriisin ytimessä: USA:n makrotalous on kaatumassa, laivan pohja on vuotanut jo pitkään, eikä asialle ole haluttu tehdä mitään. Nyt kun myrsky tulee päälle, pohja ei kestä.

Eurooppalainen LEAP-instituutti, joka aikoinaan ennusti mm. Neuvostoliiton romahduksen, ennustaa, että USA:n talous tulee romahtamaan, ja seurauksena on 7-10 -vuotinen lama USA:ssa ja Pohjois-Amerikassa. Niin kauan kestää, ennenkuin talouskehitys Pohjois-Amerikassa lähtee uudestaan nousu-uralle. Samaa on ennustanut myös mm. Warren Buffet, sekä muutamat muut Amerikkalaiset talousgurut. Suuri laiva tarvitsee pitkän kääntymisajan.

USA:n taloudella on edessään massiivinen rakenteellinen sopeutuminen tilanteeseen, jossa maailmantaloutta ei enää johdeta Washingtonista, ja kriisin jälkeen Yhdysvallat ei enää ole maailman johtava talous eikä johtava supervalta. Amerikan vuosisata on päättymässä. Siksi muutosta voi hyvällä syyllä verrata Neuvostoliiton romahduksen seurauksiin Euroopassa, sekä sen aiheuttamaan 90-luvun lamaan Suomessa. Ja vaikkei USA olekaan NL:n tavoin hajoamassa, sen talouden ja mahdin romahduksen seuraukset tuntuvat paljon laajemmalla ja syvemmällä maailmantaloudessa. USA:ta ja läntisen pallonpuoliskon talouksia odottaa nyt vähintään yhtä suuri sopeutuminen uuteen tilanteeseen, missä Itä-Eurooppa oli 90-luvun alussa. Maailmantalouden tulevaisuus kun on Euroopassa ja Itä-Aasiassa.

Pahin on edessä - Suurpankkeja uhkaa konkurssiaalto

(En sitten malttanutkaan jättää talousaihetta rauhaan, kun elämme niin jännittäviä aikoja)

Pitkä pörssilasku on jo syönyt kolmen vuoden kasvun:

"Pörssi hukkasi kolmen vuoden tuotot

Maailman pääpörssit ovat kesän kurssilaskussa painuneet suunnilleen kolmen vuoden takaisille kurssitasoille. Samalla pitkäaikaiset tuotot ovat surkastuneet surkeiksi."

Edessä on todellakin "seitsemän laihaa vuotta". On ennustettu, että laskua on edessä vielä vähintään vuoden 2000 takaiselle tasolle. Itse uskon, että Suomessa ollaan laman jälkeen vielä vuoden -93 viime laman syvimmän tason alapuolella.

Pitkin kevättä nähty talouskasvun hiipuminen on ollut vasta historiallisen suurta romahdusta edeltävä loiva alamäki:

"Suuri pankkikonkurssi uhkaa

Asiantuntija Kenneth Rogoff varoittaa, että Yhdysvalloissa on tulossa suuri pankkikonkurssi lähikuukausina. Maanantaina asuntoluotottajien Fannie Maen ja Freddie Macin osakkeet romahtivat maanantaina.

Sijoittajat hylkäsivät Fannie Maen ja Freddie Macin osakkeet maanantaina. Myyntiaallon sai aikaan sanomalehti Barronsin viikonloppuna julkaisema artikkeli, jonka mukaan Yhdysvaltojen hallituksella ei juuri ole muuta mahdollisuutta kuin kansallistaa Yhdysvaltojen asuntoluototuksen jätit.

[...]

– Pahin globaali talouskriisi on vielä tulossa. Suuri amerikkalainen pankki kaatuu lähikuukausien aikana, IMF:n entinen ekonomisti Kenneth Rogoff sanoi tiistaina.

Rogoff povaa, että keskisuurten pankkien lisäksi kaatuu oikeita jättiläisiä, isoja sijoituspankkeja tai suuria pankkeja.

Rogoff ei usko että Fannie Mae tai Freddie Mac jatkavat toimintaansa ainakaan nykyisessä muodossaan."

Niin, liberaali markkinatalous toimii vain hyvinä aikoina. Kun huonot ajat koittavat, sijoittajat mieluummin sysäävät tappiot veronmaksajien niskaan. Se on sitä kapitalistista kaksinaismoralismia se, eli alkaa "kommunismi" maistua amerikan pojillekin, kun tappiokierre häämöttää.

Pankkikriisi onkin syvenemässä luottolamaksi, eli pian rahaa ei enää ole luvassa edes hyville ja maksukykyisille:

"Pankkikriisi voi revetä luottolamaksi

Tappioiden paisuminen ajaa Yhdysvaltain ja Euroopan pankit yhä suurempiin vaikeuksiin ennen pankkikriisin hellittämistä. Kriisi voi yhä syventyä luottolamaksi, joka sulkisi lainahanat myös hyviltä asiakkailta.

Runsas vuosi sitten alkanut rahoituskriisi on jo kasvattanut pankkien kärsimät tappiot yli 500 miljardin dollarin, eikä pahin välttämättä ole vielä läheskään ohi. Ainakin osake- ja korkomarkkinoiden arvio Yhdysvaltain ja Euroopan pankeista on taas synkentynyt jyrkästi.

Heinäkuun puolivälissä virinnyt toiveikkuus pyyhkiytyi hetkessä olemattomiin ja pankkien noteeraukset osake- ja korkomarkkinoilla painuivat liukkaaseen laskuun, kun sijoittajat säikähtivät asuntorahoitukseen liittyvien luottotappioiden ja arvonalennusten paisumista aiemmin pelättyä suuremmiksi.

Pankkien osakkeet ja velkakirjat suistuivat uusimpaan laskuunsa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain suurimpien asuntorahoittajien Fannie Maen ja Freddie Macin mahdollinen kaatuminen liittovaltion omistukseen nousi taas otsikoihin.

Jättimäisten rahoituslaitosten kansallistaminen tietäisi niin osake- kuin korkosijoittajillekin mittavia tappioita. Kyse ei ole ainoastaan Yhdysvaltain, vaan samalla koko maailman suurimmista rahoituslaitoksista, joiden kaatuminen voisi murentaa suuren osan rahoitusmarkkinoilla jäljellä olevista luottamuksen rippeistä.

Kirjanpidon tappiot muuttuvat todellisiksi

Pankkikriisin syvenemistä ja venymistä ovat enteilleet useat suurten amerikkalaispankkien toimet, joilla ne ovat pyrkineet saamaan tappioidensa kasvamista pysähtymään.

Esimerkiksi Merrill Lynch on ilmoittanut myyvänsä asuntorahoitukseen liittyviä arvopapereita miljardien dollareiden tappiolla. Pankki myy alkujaan yli 30 miljardin arvoiseksi arvioimansa erän ABS CDO -papereita 6,7 miljardilla dollarilla ja lisäksi rahoittaa sopimansa kaupan suurimmaksi osaksi itse.

Pelkästään osto- ja myyntihintojen erotuksen perusteella laskien Merrill Lynch myy yli 30 miljardin dollarin sijoituksensa noin 78 prosentin tappiolla. Kauppaan liittyvän rahoitussopimuksen takia pankin tappio voi arvioiden mukaan kasvaa jopa 95-prosenttiseksi.

Markkinoilla Merrillin ilmoitusta on sekä kauhisteltu että kiitelty. Kauppa kasvattaa pankin aiemmin arvioimia tappioita merkittävästi ja samalla se muuttaa pelkät kirjanpidolliset arvonalennukset lopullisiksi tappioiksi.

Merrillin kaupat ovat herättäneet pelkoa muidenkin pankkien toistaiseksi tekemien tappiokirjausten riittämättömyydestä. Samalla tappioiden muuttuminen lopullisiksi on herättänyt varovaista toivoa kriisin pohjasta.

Tappioita jo yli 500 miljardia taalaa

Uutistoimisto Bloombergin kokoamien tietojen mukaan maailman pankit ja arvopaperivälittäjät ovat jo kirjanneet niin sanottuun subprime-kriisiin liittyviä tappioita yhteensä yli 500 miljardia dollaria.

Pankkien osuus tappioista on runsaat 300 miljardia dollaria. Noin puolet pankkien tappioista on yhdysvaltalaisten pankkien kontolla, toisesta puolesta suurin osa rasittaa Euroopan pankkeja.

Pankkien kärsimien tappioiden kasvaminen on herättänyt markkinoilla huolta luottokriisin syvenemisestä ja laajenemisesta koko talouden vitsaukseksi. Luottotappiot ja arvopaperikaupan tappiot syövät täydellä painollaan pankkien pääomia, mikä puolestaan leikkaa keskimäärin kymmenkertaisella painolla pankkien luotonantokykyä.

Tappioissa voi olla luottolaman siemen

Pankeilla on karkeasti pelkistäen vain kaksi vaihtoehtoista keinoa vakavaraisuutensa säilyttämiseen, kun tappiot syövät niiden omia pääomia. Ne voivat supistaa luotonantoaan ja sijoituksiaan keskimäärin kymmenellä dollarilla (tai eurolla) jokaista tappioihin sulanutta yhtä dollaria (tai euroa) kohti. Tai ne voivat yrittää hankkia tappioiden verran uutta pääomaa.

Toistaiseksi pankit ovat tasapainoilleet parhaansa mukaan tekemällä kumpaakin, ne ovat kiristäneet luotonantoaan ja hankkineet uutta pääomaa Lähi- ja Kaukoidän valtioiden sijoitusrahastoja myöten.

Uutta pääomaa ei ole kuitenkaan kertynyt läheskään samassa tahdissa tappioiden kanssa. Bloombergin kokoamien tietojen perusteella pankit ovat viime vuoden puolivälin jälkeen onnistuneet houkuttelemaan rahoittajilta uutta omaa pääomaa vajaat 400 miljardia dollaria.

Tappioiden ja uuden pääoman ero on siis yli sata miljardia. Keskimääräisellä kymmenen prosentin vakavaraisuudella erotus merkitsee karkeasti tuhannen miljardin dollarin kutistusta pankkien luotonantokyvyssä.

Tappioiden kasvaminen ja uuden pääoman hupeneminen voi pahimmillaan laukaista koko taloutta tuntuvasti jarruttavan luottolaman, jossa pankit eivät kykene enää rahoittamaan hyviäkään asiakkaitaan.

Pankkikriisin loppua ei näy

Rahoituskriisi on nyt riepotellut maailman pankkien lisäksi useimpia maailman osake- ja korkosijoittajia jo noin 13 kuukautta. Tähänastisen keston ja toistaiseksi kertyneiden tappioiden perusteella tämänkertaista pankkikriisiä voi jo luonnehtia kohtalaiseksi tai jopa navakaksi.

Ainakaan vielä tätä pankkikriisiä ei voi vakavissaan luonnehtia kaikkien aikojen pankkikriisiksi tai edes pahimmaksi pankkikriisiksi sitten 1930-luvun lamavuosien. Mutta toisaalta tämä kriisi on tuskin vielä paisunut pahimpiin mittoihinsa. [...]

Toinen todennäköisesti kriisin hellittämiseksi välttämätön virstanpylväs on BCA:n mukaan jonkinlainen verovaroin toteutettava roskapankki. Liittovaltio laukaisi 1990-luvun alun säästöpankkikriisin (Savings and Loan -kriisi) eristämällä pääasiassa kiinteistöihin liittyneitä ongelmaluottoja varta vasten perustettuun roskapankkiin (Resolution Trust Corporation). Vastaava voi tälläkin kerralla olla tarpeen luottomarkkinoiden avittamiseksi vauhtiin."

Niin, Merrill Lynch, joka osti viime vuodenvaihteessa konkurssia odottavat kilpailijansa Bear Stearnsin, on käytännössä konkurssin partaalla oleva roskapankki. Samoin puolijulkiset Fannie Mae ja Freddie Mac. Miten on, jos valtiovalta kansallistaa molemmat FM:t, ja Merrilliä uhkaa konkurssi, ottaako valtio myös Merrilin syliinsä?

Joka tapauksessa FM:ien tarvitsema yli 100 miljardin pääomanlisäys on niille tällä hetkellä mahdotonta saada, joten valtiollistaminen lienee edessä:

"USA:n asuntoluottojätit Fannie Mae ja Freddie Mac tarvitsevat selviytyäkseen ainakin 100 miljardin dollarin lisäpääomat. Analyytikkoarvioista kertoi sanomalehti New York Post keskiviikkona.

Fannie Maen ja Freddie Macin tappiot käyvät sen verran raskaiksi, että niiden pitää hakea lisää pääomia. New York Postin mukaan 100 miljardin dollarin urakka on näissä markkinaoloissa liian raskas. [...]

- Maksamatta jäävien asuntolainojen määrä kasvaa ja kotien pakkohuutokaupat yleistyvät. Fannien ja Freddien olo käy koko ajan tukalammaksi, Morningstarin analyytikko Erin Swanson sanoo. [...]

Sijoittajat tulkitsevat yleisesti, että asuntolainajätit päätyvät valtiovarainministeriön kontrolliin. Tiistaina suuret sijoittajat karttoivat Fannien ja Freddien rahoittamista: niiden rahoituskustannukset ovat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen.

Kyseessä ovat valtavat summat rahaa. Fannien ja Freddien vastuulla on noin 5 300 miljardin dollarin asuntolainapotti. Se on yli 40 prosenttia USA:n kaikista asuntolainoista."

Eli roskapankkihan siitä on tulossa...

USA:n talousahdinko syvenee - Kriisi kaikkea muuta kuin ohi

USA:n taloudellinen ahdinko syvenee. Maan kolmanneksi suurin investointipankki Merrill Lynch kohautti eilen ilmoittamalla uusista tappioista.

"Suuri yhdysvaltalainen investointipankki Merrill Lynch ilmoitti tiistain vastaisena yönä tuoreista toimista selvitäkseen luottokriisistä. Uusista tappioista kertonut pankki myy riskipitoisia velkapapereita ja kerää uutta pääomaa osakeannilla. [...]

Uutistoimisto Reutersin arvion mukaan Merrillin hallussa olevista lainapapereista on tullut myrkkyä. Tästä kertoo se, että pankki aikoo myydä 30,6 miljardiin arvostetun cdo-lainapaketin 6,7 miljardilla dollarilla. Papereiden arvosta on siis jäljellä enää 22 prosenttia.

[...] Merrillin lainamyynti kasvattaa huolta siitä, että maailmanlaajuinen luottokriisi on kaikkea muuta kuin ohi. Suuret pankit ovat jo tähän mennessä ilmoittaneet yli neljänsadan miljardin dollarin alaskirjauksista ja tappioista. [...]

Merrill on tehnyt viimeksi kuluneen vuoden aikana 19,2 miljardin dollarin tappiot. Lisäksi pankki on tehnyt yli neljänkymmenen miljardin dollarin edestä alaskirjauksia subprime-asuntoluotoista ja muista riskipitoisista luotoista. Pankin osakkeen arvo pudonnut vuodessa alle kolmannekseen.

' –Ovatko asiat paljon huonommin kuin meille uskoteltiin?' yhdysvaltalaisen Seacliff Capitalin pääjohtaja James Ellman kysyi Reutersin mukaan."

Niin se homma etenee, ja USA:n keskuspankin painokoneiden vauhti kiihtyy. Viime talven aikana USA onnistui hankkimaan "jostain" lisärahaa 200 miljardia dollaria. Kävi kuulemma ilmi, että kyseessä oli ns. "virtuaalivaluutta", eli talousasiantuntijoiden mukaan USA ja Japani vain painavat lisää rahaa liikkeelle pelastaakseen maailmantalouden. Ja meno jatkuu; myydään velkapapereita, valtio joutuu pian ostamaan pankkien osakkeita, annetaan lisää veronpalautuksia, ja niin edelleen. USA:n talous tulee ensi talvenan romahtamaan täysin. Maa on jo käytännössä konkurssissa, mutta edellä mainitulla tekohengityksellä romahdusta on saatu viivytettyä, että suursijoittajat ehtivät vetää sijoituksensa turvaan. Samalla kansalle uskotellaan, että pitää kuluttaa ja ostaa asuntoja sekä osakkeita kun ne ovat ennätysalhaalla.


Jotain amerikkalaisten kuluttajien kulutuskyvyn tilasta kertoo maan suurimman kahvilaketju Starbuck'sin ongelmat:

"Kahvilaketju pahoissa vaikeuksissa

Yhdysvaltalainen kahvilajätti Starbucks kertoo koko ajan uusista leikkauksista. [...]

Kahvilajätti aikoo sulkea Yhdysvalloissa 600 liikettään parantaakseen tuottavuuttaan. Yritys irtisanoo USA:ssa noin 12 000 työntekijäänsä ja rajoittaa maassa avattavien uusien liikkeittensä määrän alle kahteensataan."

Eli keskivertokuluttajat ovat alkaneet säästää kahvistaan, se on huono merkki. Kalliit kestokulutushyödykkeiden kuten autojen ja kodinkoneiden myynnin väheneminen on taantuman merkki. Kahvin myynnin väheneminen on jo laman merkki.

Ja kriisi on levinnyt jo Eurooppaan.

"Asuntolainaus romahti Britanniassa

Britanniassa myönnettyjen asuntoluottojen määrä putosi kesäkuussa alimmilleen sitten vuoden 1993, kertoo The Times."

Tosiasiahan on, että myös Suomessa tapahtui ainakin 30% romahdus asuntokaupassa kesäkuussa, mutta tätä ei kerrottu, vaan lukema vääristeltiin lyömällä yhteen touko- ja kesäkuiden myyntiluvut. Oikeasti kesäkuussa nimittäin myytiin asuntoja 800 kappaletta vähemmän kuin vuosi sitten. Näin ollen on fakta, että asuntoluottokriisin käynnistämä taantuma on jo levinnyt Suomeen, vaikka sitä kuinka yritettäisiin kieltää.