Globaali järjestelmäkriisi ja maailman tulevaisuus

En ole aikaisemmin käsitellyt isona kokonaisuutena sitä tulevaisuuden kuvaa, joka aukeaa maailman tämänhetkisen talouskurimuksen päässä, enkä nykyisen kriisin etenemistä saati oikein aikatauluakaan. Näin ollen lienee aika kirjoittaa jonkinlainen yhteenvedontapainen katsaus siihen, mitä on tapahtumassa, ja millä aikataululla.

Maailmantalouden kriisissä ei ole kyse vain taloudesta, vaan koko globaalin valtajärjestelmän murroksesta. Elämme tällä hetkellä historian muutosvaihetta, joka tulee päättämään Amerikan vuosisatana tunnetun ajan - koko 1945 alkaneen maailmanjärjestyksen. Kärjistäen voisi sanoa, että USA:lle ja sen vaikutusvallalle maailmassa on käymässä samalla tavoin kuin Neuvostoliitolle: Edessä on taloudellinen romahdus, joka tulee murentamaan USA:n valta-aseman ja myös koko vallitsevan poliittisen ja geopolitiittisen järjestyksen. Eurooppalainen talouden ja poliittisten järjestelmien analysoimiseen erikoistunut Laboratoire European Anticipation Participation -instituutti puhuukin syystä maailmanlaajuisesta järjestelmäkriisistä (Global Systemic Crisis).

LEAP ennusti nykyisen kriisin alkamisen sen syiden perusteella jo vuonna 2006. Kriisin vaiheet ja etenemisaikataulun sen tutkijat laskivat suhteellisen tarkasti jo yli vuosi sitten, ja onkin mielestäni kumma, kun julkisuudessa yhä puhutaan, että ei tiedetä muka miten kauan kriisi kestää tai miten syvä lama on tulossa. Ilmeisesti edelleenkään, vaikka LEAP:n viime syksynä laatimat laskelmat on jo moneen kertaan jouduttu toteamaan paikkansa pitäviksi, asiantuntijat eivät vain halua myöntää kriisin syvyyttä ja rajuutta.

Viime keväällä LEAP ennusti nykyiselle kriisille neljä suurta trendiä vuosina 2008-2013 väliselle ajanjaksolle. Ne olivat seuraavat:

1) Maailmanlaajuinen rahoituskriisi – Säästäjät ja investoijat ovat jääneet kiinni yli 10 000 miljardin dollarin kokoiseen "haamuvarantojen" ansaan.

2) USA:n dollarista johtuva valuuttavarantokriisi – Vuoden 2008 lopulta alkaen USA:n keskupankki ja sen ns. "pääjakelijoiden verkosto" taistelevat selviytymisestään rahoituslaitoksina ja olemassaolostaan instituutioina.

3) Valuuttojen vaihtoarvojen kriisi vuosia 2011-2013 kohti mentäessä - Erittäin suuria muutoksia ulkomaisten valuuttojen keskinäisten vaihtosuhteiden arvoissa (dollarin romahduksen myötä) ja sitä kautta niiden taloudellisessa merkittävyydessä.

4) Maailmanlaajuinen järjestelmäkriisi – Maailmanlaajuisia nälkämellakoita, poliittisia kriisejä ja yli 25 miljoonaa työtöntä USA:ssa johtuen erittäin suuresta lamasta.

Jokainen näistä eri talodellisen toiminnan sektoreilla etenevistä kriisin osista kuvastavat meneillään olevan suurkriisin historiallista merkitystä, ja sitä miten nyt meneillään oleva kriisi kaikkine seurauksineen on vasta alkamassa.


Mistä tässä sitten on oikein kyse?

Ensinnäkin maailmantaloudessa kummittelee 10 000 miljardin dollarin arvosta ns. "haamuvarantoja", varallisuutta ja luottoja, joilla ei todellisuudessa ole mitään arvoa ja takeita, siis iso kupla josta suurin osa ei ole vielä edes puhjennut. Tämä on LEAP:n tutijoiden mukaan todennäkoisempi arvio USA:n sub-prime -kriisin paljastamien arvottomien sijoitusten kokonaissummasta, joka on tulossa päivänvaloon tulevan puolentoista vuoden aikana. Sen seurauksena dollarin arvo tulee tippumaan rajusti, ja käytännössä taala on muuttumassa pian arvottomaksi vessapaperiksi. Jokainen joka on sijoittanut USA:n markkinoille tai lainannut rahaa USA:lle, on käytännössä menettänyt kaikki nämä rahansa, hän ei vain vielä tiedä sitä. Ja tämä koskee myös kaikkia maita, joiden keskuspankkien holvit ovat pullollaan dollareita.

IMF tai suurten teollisuusmaiden keskuspankit eivät voi asialle enää mitään, sillä heillä ei ole keinoja pysäyttää etenevää kriisiä. Se, että IMF:kin on joutunut vähentämään henkilökuntaansa, ja myymään kultavarantojaan paikatakseen vajeitaan, kuvastaa sitä miten kaikki Toisen Maailmansodan jälkeen maailmantalouden säätelemiseksi luodut instituutiot ovat hajoamassa. LEAP:n mukaan koko IMF:n sekä nykyisen rahajärjestelmän suurten pelureiden toimintakonseptilta on menossa pohja.

Ensi kesään (2009) mennessä koko maailman rahajärjestelmä tulee tulee romahtamaan. Läntisen maailman ylivalta-asema maailman taloudessa ja maailman rahoitusjärjestelmän hallinnassa tulee romahtamaan. LEAP:n mukaan viimeaikaiset kriisikokoukset kuten G20 tai keskuspankkien politiikka ovat tuomittuja epäonnistumaan, koska ne yrittävät hoitaa vain nykyisen järjestelmän oireita, eivät niiden syytä, joka on Bretton Woods järjestelmä: USA:n dollarin asema maailman rahajärjestelmää ylläpitävänä keskeisenä valuuttana.

Ilman koko vuoden 1944 jälkeen luodun järjestelmän täydellistä hylkäämistä, nykyisen järjestelmän romahdus (joka johtuu siitä että USA on sen keskus) tulee aiheuttamaan koko planeetan suistumisen ennen näkemättömään taloudellisen, sosiaaliseen, poliittisen ja strategisen epätasapainon tilaan, ja koko maailman rahajärjestelmän romahdukseen kesään 2009 mennessä.

LEAP:n mukaan on nykyisten päättäjien tehottomuus ja jahkailu näyttävät osoittavan, sen että vasta systeemin täydellinen romahtaminen saa päättäjät ottamaan lusikan kiltisti kauniiseen käteen ja käymään käsiksi itse kriisin syihin.

Vuoden 2009 myötä nykyinen dollarille perustuvat Bretton Woods II (2) rahajärjestelmä tulee romahtamaan, mikä johtuu seuraavista syistä:

1) Nykyisen järjestelmän keskeisten maiden, USA:n ja Ison Britannian nopea heikkeneminen

2) Kolme eri kehitysnäkymää maailman hallinnasta tulee hajottamaan maailman suurimmat talousmahdit (USA, EU, Kiina, Japani, Venäjä, Intia ja Brasilia) eri leireihin.

3) Viime vuosikymmenellä alkaneen järjestelmän hajoamisprosessin hallitsematon kiihtyminen

4) Kriisin aiheuttamat väkivaltaiset vastareaktiot, jotka tulevaisuudessa lisääntyvät yhä enemmän ja enemmän.


Nykyiset maailman johtajat, jotka ovat osa romahtamassa olevaa järjestelmää, eivät ilmeisesti uskalla edes ajatella tarvittavia keinoja kriisin ratkaisemiseksi. Aivan kuten keskuspankeille tuli yllätyksenä nyt alkaneen kriisin syvyys ja laajuus, nykyiset poliitikotkaan eivät kykene tai halua nähdä, mihin ollaan menossa. Maailma sellaisena kuin he sen tunsivat, on katoamassa heidän silmistään. LEAP:n mukaan vähintään 20% maailman johtajista pitäisi vaihtaa nykyisen kriisin syvyyden tajuaviin henkilöihin, jotta kestävät ratkaisut kriisistä toipumiseen voitaisiin ajaa läpi vallan piireissä. Tällaista ns. "kriittistä massaa" uusia kasvoja, jotka tajuaisvat missä mennään, ei kuitenkaan ole, joten huonolta näyttää.

Maailman johtajilla on vajaa kolme kuukautta, eli suunilleen jäljellä oleva Bushin hallinnon aika, aikaa tajuta tilanteen laatu, ja vain kuusi kuukautta eli ensi kesään asti aikaa tehdä tarvittavat toimenpiteet. Muussa tapauksessa USA:n velka tulee niinsanotusti "romahtamaan" (implosion) ensi kesään mennessä dollarin arvon jyrkän romahtamisen takia. Tästä seuraa sarja vastaavia valuuttojen romahduksia muissa dollariin sidoksissa olevissa maissa kuten Isossa Britanniassa, jonka jättimäinen velkataakka alkaa olla suhteellisesti samoissa lukemissa kuin USA:n.

Nyt on edessä kaikkien liikaa USA:sta ja dollarista riippuvaisten talouksien romahtaminen, mikä taas heijastuu niistä riipuvaisiin talouksiin. Tällaisia maita ovat Ison Britannian ohella mm. Kiina, Japani, Venäjä, EU-maat ja Intia. Näistä pahiten kärsivät Itä-Aasian taloudet, ja varsinkin Japani. EU selviää suuren talousalueensa takia vähän paremmin. Venäjän rahajärjestelmä kärsii pahasti, mutta maa tulee vahvistumaan kriisin myötä paljon poliittis-sotilaallisesti.


Kriisin laajemmat seuraukset tulevat oman arvioni mukaan hahmottumaan ensi vuosikymmenellä seuraavasti:

1) USA menettää globaalin supervalta-asemansa, ja taantuu alueelliseksi mahdiksi Pohjois-Amerikan alueella. Maa joutuu nöyrtymään osaksi Pohjois-Amerikan Unionia yhdessä Meksikon, Kanadan ja joidenkin muiden maiden kanssa, luopumaan dollarista, ja ottamaan käyttöön unionin yhteisvaluutan.

2) Kiinan yksipuoluediktatuuri sosialisoi ja kansallistaa kaiken maassa olevan ulkomaisen varallisuuden "ilman korvausta valtiolle". Japani joutuu niin konkurssiin kuin vain yksittäisen maan on mahdollista joutua konkurssiin, ja joutuu rakentamaan uuden taloudellisen liittosuhteen Kiinan kanssa selvitäkseen. Tämän seurauksena perustetaan Kiina-johtoinen Itä-Aasian Unioni yhteisvaluuttoineen.

3) NATO:n sotilaallinen voima romahtaa USA:n taantumisen myötä, jolloin Venäjä vahvistuu suhteellisesti sotilaallis-poliittisesti, ja palaa yhtenä supervaltana takaisin maailman johtavista valtioista.

4) EU nykyisellään hajoaa johtuen Keski- ja Itä-Euroopan energiariippuvuudesta Venäjään, jolloin Moskova kokoaa entiset IVY-maat takaisin leiriinsä taloudellisen ja sotilaallisen valtansa turvin, ja muodostaa niistä oman unioninsa, ja Keski- sekä Itä-Euroopan maista oman liittokuntansa.

5) Euroopan Unioni joutuu kriisin myötä ja Venäjän mahvistumisen takia käymään läpi todella syvälle käypiä poliittisia ja taloudellisia muutoksia, joiden myötä EU:sta muodostuu keskusjohtoinen liittovaltio. Välimeren eteläpuoliset maat liittyvät unioniin mahdollisesti jo ensi vuosikymmenellä.

6) Kriisin mentyä ohi 2020-luvulla maailmantalouden keskipiste siirtyy Eurooppaan, mutta unioni tulee olemaan, ainakin jonkin aikaa, taloudellisesti riippuvainen Venäjästä. Tämän mahdollistaa Venäjän energiamahti. EU:n ja Venäjän talousyhteistyö syvenee sitä enemmän, mitä enemmän Kiina ja Itä-Aasia nousevat.

7) Näiden kahden leirin; EU-Venäjän ja Itä-Aasian Unionin välille, tulee taloudellinen kilpailu maailman johtovallasta 2020-luvulla.

Kriisi vie siis kohti alueellisten unionien maailmanjärjestystä, ja pitemmällä tähtäimellä eli 2030-40 -luvun tullessa kohti Maailman Unionia, kuten aikaisemmassa kirjoituksessani olen hahmottanut. Näin siis minun näkökulmastani. Sittenpähän tulemme näkemään miten käy.



EDIT 21.11. Asiaan liittyen:

"Raportti: Yhdysvaltain asema heikkenee, maailma vaarallisempi vuonna 2025

Yhdysvallat, Kiina ja Intia ovat moninapaisen maailmanjärjestyksen suurvallat vuonna 2025, linjaa Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston torstaina julkaisema raportti. Tiedusteluviranomaisten kokoama Globaalit trendit 2025 -raportti myös ennustaa maailman muuttuvan vaarallisemmaksi vuoteen 2025 mennessä ruuan ja veden vähyyden sekä aseiden suuren määrän vuoksi.

Raportin mukaan sekä Yhdysvaltain taloudellinen että poliittinen vaikutusvalta vähenee seuraavan 20 vuoden aikana.

Kansallinen turvallisuusneuvosto arvioi Wall Streetiltä käynnistyneen talouskriisin vähentävän Yhdysvaltain dollarin valta-asemaa maailmantaloudessa. Käynnissä oleva globaalin talouden tasapainon korjaantuminen johtaa raportin mukaan siihen, että Yhdysvaltain dollari on vuonna 2025 kenties vain "tasavertaisten valuuttojen ykkönen"."

Itse sanoisin, että tuore strategiaraportti näkee USA:n aseman varsin ruusuisesti...

Barack Obama ja muutos - USA:sta Pohjois-Amerikan Unioniin?

Barack Obaman valinta USA:n presidentiksi on historiallista hyvin monessa mielessä. Värillisen miehen valinta valkoiseen taloon kertoo suurista muutoksista ihmisten ennakkoasenteissa, ja suurista odotuksista tulevaisuuden varalle. Obaman pääteemat olivat muutos ja toivo, ja ne purivat ihmisiin.

Obamalla on edessään valtavat haasteet, itse asiassa niin valtavat, että ne ylittävät reippaasti sekä hänen että koko demokraattisen puolueen rahkeet luotsata USA viimeinkin ulos poliittisesta ja taloudellisesta umpikujasta. Republikaanihallinto on pedannut Obamalle ja demokraateille hirveän ison läjän sontaa lapioitavaksi; vuosisadan pahin talouskriisi, kaksi sotaa ja USA:n arvovallan romahdus.

Pelkästään talouskriisi, 30-vuotta jatkuneen velaksi elämisen ja "kasinotalouden" seuraus, tulee ajamaan USA:n niin seinää vasten, ettei maalla ole enää kuin kaksi vaihtoehtoa: Ensimmäinen vaihtoehto on aloittaa uusi sota Iranissa, joka antaisi maalle hyvin pienen mahdollisuuden pelastaa mahdollisesti oman öljyriippuvaisen taloutensa, mutta syöksisi samalla koko Lähi-Idän suursotaan ja maailmantalouden romahdukseen. Jos homma onnistuisi, USA saattaisi selvitä pelkällä lamalla, ja voisi ehkä jatkaa nykyistä velkatalouttaan vielä yhden vuosikymmenen. Muu maailma tosin menisi vessasta alas. Tämä on USA:n epäonnistuneelle ja katkeralle republikaanihallinnolle, jolla on vielä 3 kuukautta aikaa tehdä mitä huvittaa, houkutteleva vaihtoehto, sillä se todennäköisesti varmistaisi demokraattihallinnon epäonnistumisen talous- ja sotilaskriisissä.

Toinen vaihtoehto olisi antaa periksi ja hyväksyä se ettei USA ole enää kukkona maailman tunkiolla, ja luopua pitämästä kynsin hampain kiinni taloudellisesta sekä sotilaallisesta ylivalta-asemasta. Seuraus tosin olisi syvä lama koko Pohjois-Amerikkaan seuraavaksi 7-10 vuodeksi, mutta muu maailma säästyisi sodalta ja täydeltä talousromahdukselta. Vielä vähän aikaa vallassa olevat republikaanit eivät tätä halua, varsinkaan kun edessä olisi USA:n nöyrtyminen osaksi Pohjois-Amerikan Unionia yhdessä Kanadan ja Meksikon kanssa, sekä luopuminen dollarista ja siirtyminen unionin yhteisvaluuttaan. Tämä lienee ainoa näköpiirissä oleva vähänkään rakentava muutos, ja ulospääsytie USA:n upikujasta, jonka Obama voi tuoda tullessaan, halusi hän sitä eli ei.

Kesällä arveltiin, että nyt kun presidentinvaalien äänestys on ohi, USA:n johto voisi näyttää vihreää valoa Israelin iskulle Iranin ydinlaitoksiin, koska Bushin hallinnolla on kolme kuukauden ikkuna koittaa viedä aloittamansa Lähi-Idän öljyvarojen haltuunottoyritys päätökseen. Riskit ovat valtavat, ja uhkapeli on todennäköisesti tuomittu epäonnistumaan, mutta Valkoisessa talossa istuu epätoivoisia miehiä. Aika näyttää, miten käy.

Kun Imperiumi romahtaa, seiso etäällä ja ota opiksi

"Lama iskee ja talousjärjestelmä romahtaa

New York Universityn professori Nouriel Roubini varoittaa jo koko rahoitusjärjestelmän romahtamisesta ja maailmanlaajuisesta lamasta.

Roubini on saanut gurun maineen pelottavan oikeaan osuneilla finanssikriisiennustuksillaan. Nyt professori uskoo koko maailman vajoavan syvään lamaan, elleivät hallitukset ja keskuspankit ryhdy rajuihin yhteistoimenpiteisiin talouden pelastamiseksi."

Elämä on hyvin mielenkiintoista. Olen saanut olla näkemässä jo kahden supervallan romahtamista. Historian laki on, että imperiumit tulevat ja menevät. Kun olin varhaisteini, sain nähdä Neuvostoliiton kaatumisen, ja nyt on tärisemässä murtuvilla savijaloillaan kerran niin mahtava Amerikan Yhdysvallat. Eikä tässä vielä kaikki, olen kohtuullisen varma, että saan nähdä vielä nykymuotoisen Euroopan Unioninkin romahtamisen.

Mitenkö niinkö? Mites luulette nykyiselle EU:lle käyvän, kun Venäjä uudistaa vanhan etupiirinsä, ja palauttaa globaalin vaikutusvaltansa entisen Neuvostoliiton tasolle (tosin suppeammassa, nykykokoonsa suhteutetussa määrässä)? Mitenkä luulette Venäjästä energian saannin suhteen riippuvaisen, ja USA:n ja sitä myötä NATO:n sotilaallisen voiman romahtamisen jälkeen täysin omilleen jäävän Euroopan reagoivan Venäjän vallan kasvuun? Viimeksi eilen NATO:n pääsihteeri Jaap de Hoop Sheffer esitti syvän huolensa NATO:n voiman ja iskukyvyn heikkenemisestä talouskriisin seurauksena.

Laskelma on puhdasta geopolitiikkaa: Saksa, ja Saksan itäpuolinen Eurooppa ovat energiataloudellisesti Venäjän talutusnuorassa, ja toisin kuin heikkenvä USA ja NATO, Venäjä koko ajan vahvistuu sotilaallisesti. Elämme murrosvaihetta, joka voi kestää muutamasta vuodesta kymmeneen vuoteen, mutta lopputulos (halusimme me suomalaiset sitä tai emme) tulee suurella todennäköisyydellä olemaan se, että Eurooppa halkeaa keskeltä kahtia: Keski- ja Itä-Euroopasta tulee Venäjän etupihaa, ja Länsi- sekä Etelä-Eurooppa joutuu etsimään uusia liittolaisia etelästä ja idästä. Oleellista tässä muutoksessa tulee olemaan Saksan rooli. Jos Saksa päättää lähteä Venäjän kelkkaan, koko Keski- ja Itä-Euroopan kohtalo on sinetöity. Tulee siis olemaan "Länsi-EU ja Itä-EU".

Ottaen huomioon koko ajan voimistuvan maahanmuuton Välimeren itä- ja eteläpuolelta, sekä EU:n syventyvät taloudelliset suhteet Turkin ja Pohjois-Afrikan suuntaan, Välimerestä tulee uusi EU:n ydinalue. Pidän todennäköisenä, että tulevaisuudessa tulemme näkemään Länsi- ja Etelä-Euroopan maiden, Turkin ja Pohjois-Afrikan rantamaiden muodostaman Välimeren-Euroopan Unionin. Tällaista tulevaisuutta kohti minä näen Euroopan ja sen lähialueiden kehittyvän 2020-luvun loppua kohti.



Tässäpä vielä vähän päivän uutisotsikoita linkkeineen:

Kuluttajien luottamus USA:n keskuspankkiin katosi

Pörssikurssit romahtivat (taas) Euroopassa

Euroalueen johtajat pitävät hätäkokouksen


Niin, vielä viime keväänä minulle naurettiin, kun kerroin eri asiantuntijoiden arvioivan, että edessä on maailmantalouden kaatuminen ja Yhdysvaltain vaikutusvallan globaali romahtaminen. Haukuttiin moista visiota jopa vanhan kommunistin märäksi päiväuneksi, vaikka olen kaikkea muuta kuin vanha kommari ;-P

USA:n romahdus ja dollarivetoisen maailmantalouden loppu - Kertaus on opintojen äiti

Nyt alkavat jo asiantuntijatkin sanoa ääneen, miltä tilanne näyttää:

"Kauhuskenaario: Edessä kuukausien pörssilama

Wall Streetin matalapaine voi jatkua kuukausia, analyytikot ja strategit varoittavat. Maanantaina noin tunti ennen pörssipäivän päätöstä Dow oli pudonnut yli 700 pistettä, ja prosenttipudotus näytti pahimmalta sitten vuoden 1997.

Kun kaupankäyntiä oli jäljellä tunti, oli Dow 6,9 pudonnut prosenttia, Nasdaq Composite 7,9 prosenttia ja S&P 7,5 prosenttia. Indeksit olivat järjestään viiden vuoden pohjatasoilla, ja volatiliteetti (VIX-indeksi) kertoi kaikkien aikojen epävarmimmista tunnelmista.

Sijoittajat kokevat karvaasti, mitä maailmanlaajuinen finanssikriisi käytännössä tarkoittaa. Talousuutiskanava CNBC:n aina optimistiset ankkurit kertoivat äärimmäisen hätääntyneistä tunnelmista.

- Markkinoiden tila on pelottavan, järkyttävän huono, eräs Manhattanin kauppiaista kommentoi maanantaina.

New Yorkin pörssi kävi jälleen maanantaina läpi yhtä kaikkien aikojen pahinta alamäkeä. Viime maanantaina Dow-indeksi putosi yhdessä päivässä 778 pistettä. Osakkeiden alamäki jatkuu vielä kuukausia, kauppiaat uskovat. [...]

Menneet yli kahdeksan vuotta ovat olleet ainakin indeksisijoittajille katkeraa aikaa. Kymmenen vuoden alakulo on yleinen skenaario, koska merkkejä asuntotaantuman tai subprime-kriisin lopusta ei yksinkertaisesti ole. [Onko tässä käännetty sana väärin? Alakulo=Depression=Taantuma?]

Strategit uskovat, että pahin on vasta edessä. Alle 10 000 pisteen Dow-lukemat kertovat hyvin heikoista talousodotuksista. Edes 700 miljardia dollaria maksava pankkien pelastuspaketti ei tällä haavaa näytä auttavan.

Talouden uhkatekijät ovat entisiä: Asuntojen hinnat pysyvät laskussa, Wall Streetin heilunta on rajua, asuntojen uudelleenrahoitus on pysähtynyt ja luottojen myöntäminen on muutenkin vaimentunut. Kotitaloudet ovat korviaan myöten veloissa, ja säästämisaste on nollassa."
-------------------------------------------

Ja nyt alkaa lipsahdella jo rumia sanojakin:

"Joku sanoi jo ruman sanan: deflaatio

Uutistoimisto Bloombergin haastattelemat ekonomistit varoittavat, että Euroopan tulisi alkaa pelätä inflaation sijaan deflaatiota.

Bloomberg muistuttaa vaaran merkeistä: raaka-aineiden hinnat maailmanmarkkinoilla ovat jo laskeneet enemmän kuin 50 vuoteen ja pankkien välinen luottokriisi kärjistynyt äärimmilleen.

Inflaatio on yhä monien päättäjien huolena kuukausia sen jälkeenkin, kun öljyn ja ruuan hinnat nousivat ennätyslukemiin. On kuitenkin riski, että heidän laatimansa pelastus- ja elvytyssuuunnitelmien tilkkutäkki epäonnistuu ja kaikki hinnat alkavat pudota, kirjoittaa Bloomberg.

- Deflaatiopeikko voi tulla esiin komerosta lähikuukausina, arvioi Commerzbankin pääekonomisti Joerg Krämer Bloombergin haastattelussa.

- Olemme paljon huolestuneempia deflaatiosta kuin inflaatiosta, kiteyttää puolestaan Euroopan-toimintojen pääekonomisti David Owen Dresden Kelinwort Groupista.

Deflaatio tarkoittaa klassisten talousteorioiden mukaan sitä, että markkinoilla oleva rahamäärä vähenee suhteessa tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Hinnat laskevat.

Pahimmillaan deflaatio voi johtaa deflaatiokierteeseen, joka johtaa investointien ja kulutuksen vähentymiseen, koska hintojen odotetaan laskevan edelleen. Kulutuksen vähentyminen voi puolestaan pahimmillaan vähentää tuotantoa ja kääntää työttömyyden nousuun. "


Sillä lailla.

USA:n julkinen (valtion)velka on yli 20 000 miljardia (20 trilljoonaa) taalaa. Se on 20 500$ velkaa per jenkki sen jälkeen kun kansakunnan varallisuus eli BKT on vähennetty pois. Koko amerikkalaisten velkapotti 50 000 miljardia (50 trilljoonaa) taalaa (josta n. 99% ulkomaille), josta BKT vähennyksen jälkeen jää 120 500$ maksettavaa joka jenkille vauvasta vaariin ja invalidista mäkkärin myyjään.

USA on elänyt jo 70-luvun alusta asti yhä enemmän velaksi. Vielä 60 luvun alussa New Yorkin satama oli maailman suurin ja vilkkain vientisatama. Pää-vientituoteryhmät olivat autot, koneet ja laitteet, sekä vilja. Tuolloin Maailman vientisatamien TOP 10: kuului New Yorkin ohella myös kolme muuta amerikkalaista satamaa, mm. Los Angeles. 60-luvulla 2/3 USA:n bruttokansantuotteesta tuli teollisuudesta ja tuotannosta.

2000-luvun alussa New Yorkin satama ei enää päässyt vientimäärissä edes maailman TOP 10:iin. Päävientituotteet olivat (ja ovat) kierrätettävä romumetalli ja kierrätettävä rakennusjäte. Silti New York on edelleen USA:n vilkkain vientisatama, joten tilanne muiden satamien osalta on siis vielä huonompi. Nyt 2/3 maan BKT:stä tulee tuotannon sijaan kulutuksesta, ja koko tämä valtava kulutuksen nousu ja perustuu 30-vuotiseen massiiviseen velaksi elämiseen. Koko USA:n talous on valtava, lainarahalla pumpattu talouskupla, joka on nyt puhkeamassa.

Näin on toki käynyt ennenkin. Vielä 60-luvun alussa Neuvostoliiton päävientituotteet olivat koneet ja laitteet, mutta romahdus oli nopeampi. 80-luvun loppuun tultaessa päävientituotteet olivat jo öljy, kaasu ja muut raaka-aineet. Neuvostoliiton romahduksen pääsyy oli talousjärjestelmän romahdus, johon osaltaan vaikutti myös se, että Neuvostoliitolla ei ollut mahdollisuutta pitää imperiumiaan yllä lainarahalla kuten USA:lla on ollut.

Nyt USA:n velkakulutuskupla on puhkeamassa:

"USA:n kulutus vähenee "väkivaltaisesti"

Amerikkalaisten kuluttajien olo käy päivä päivältä tukalammaksi, ekonomistit varoittavat.

- Yksityinen kulutus putoaa paljon väkivaltaisemmin kuin osasimme odottaa. Kolmannella neljänneksellä kulutus heikkeni noin 2,4 prosentin vuosivauhtia, ja lukemat ovat heikoimpia sitten vuoden 1990, Merrill Lynchin ekonomisti Alex Patelis (kuvassa) kertoi maanantaina.

Muutos huonompaan on selvä, koska tätä ennen yksityinen kulutus pysyi pitkään 1-2 prosentin kasvussa.

Koska yksityinen kulutus synnyttää noin 70 prosenttia bruttokansantuotteesta, näyttää USA:n taantuma ekonomistien mukaan jo varmalta. Vuosikymmenen kestänyt löysän luotonannon jakso on täydellisesti ohitse.

- Asuntotaantuma syvenee, joten USA:n talouden tila käy huonommaksi. Luottolama tekee tuhojaan ja työttömyysaste nousee, BMO Capitalin pääekonomisti Sherry Cooper sanoo.

Autokauppiaat, lentoyhtiöt, ravintolat ja kaupan ketjut ovat viime päivinä kaikki kertoneet huonoista kysyntänäkymistä. Bensiinikauppiaat ovat huomanneet saman: kysyntä on suorastaan romahtanut menneen kolmen viikon aikana.

Finanssikriisi järkyttää USA:n talouden perusteita, Advertising Age -lehden kysely paljasti maanantaina. Kahdeksan kymmenestä amerikkalaisesta on muuttanut kulutuskäytöstään; noin 70 prosenttia kuluttajista sanoo hakevansa nykyistä halvempia ostosvaihtoehtoja."


Niin, edessä on USA:n bruttokansantuotteen raju supistuminen.

"USA:n suhdanteet heikoimmat 33 vuoteen

Yhdysvaltain suhdannekuva on heikoin sitten vuoden 1975, arvostettu Economic Cycle Research Institute (ECRI) raportoi.

Tarkoin seurattu ECRI-indeksi on viime viikkoina ollut syöksykierteessä, koska finanssijärjestelmän tila on käynyt niin epävakaaksi. Amerikkalaiset kuluttajat käyvät koko ajan varovaisemmiksi, instituutti kertoo.

Indeksi on heikentynyt kuukausitasolla 13,3 prosenttia. Näin syvä pudotus koettiin viimeksi vuonna 1975, ECRIn tilastot paljastavat.

- Indeksilukemat ovat huonoimpia sitten vuosien 1973-75 öljykriisin ja taantuman. Näyttää siltä, että vuoden 2008 taantumasta tulee syvempi kuin taantumasta yli kolme vuosikymmentä sitten, ECRIn pääekonomisti Lakshman Achuthan sanoo."


No totta hitossa tulee! Vertailukohtaa on haettava 30-luvun lamasta. Viimeiset 65-vuotta maailmantalous on ollut, pieniä notkahduksia lukuun ottamatta, jatkuvassa pitkässä nousussa, joka hakee vertaistaan taloushistoriassa. Kuvittelivatko jotkut tosissaan, ettei homma jossain vaiheessa jymähdä alas?

Kun järjestelmäkriisi laukeaa, mikä on dollarin arvo?

Dollarivetoisen maailmantalousjärjestelmän loppu on pian käsillä.

Ainoa asia, mikä pitää nykyistä USA-johtoista talousjärjestelmää ja dollaria vielä pinnalla, on dollarin sidos öljyyn. Kun dollari hinnoitellaan öljyssä, öljyn arvo toimii dollarin arvon takeena.

Mitä todellisia takeita dollarin arvolla sitten olisi? Normaalisti valuutan arvo lasketaan siten, että otetaan lukuun kyseistä valuuttaa painavan maan kulta- ja jalometallivarannot, kyseisen maan pörsseissä, pankeissa ja rahoituslaitoksissa olevien talletusten ja sijoitusten arvo, maan teollisuuslaitosten, kiinteistöjen ja julkisen infrastruktuurin arvo, valtion alueella olevat raaka-ainevarannot, jne. Tämä talouden kokonaisarvo jaetaan sitten maan keskuspankin liikkeelle painaman valuutan määrällä, jolloin saadan yhden valuuttayksikön reaaliarvo. Tämän reaaliarvon päälle tulee vielä luottamuslisä, eli se valuutan arvostus ja luottamus kansainvälisessä valuuttakaupassa, mikä ilmenee valuutan hintana suhteessa muihin valuuttoihin. Dollarin arvosta suurin osa on tätä luottamuslisää.

Dollarin todellista reaaliarvoa ei ole voitu luotettavasti laskea enää kevään 2006 jälkeen. Tuolloin USA:n keskuspankki lakkasi julkaisemasta niinsanottua M3-tunnuslukua, joka kertoo, miten paljon valuuttaa on liikenteessä. Pankki teki tämän sen takia, että se pelkäsi dollarin reaaliarvon alhaisuuden vaikuttavan valuutan luottoarvoon.

Vuonna 1991 dollarilla oli edellä laskettua "reaaliarvoa" eli lueteltuja erilaisia arvon takeita noin 30 centtiä yhtä liikenteessä olevaa dollaria kohti (0,3$ / 1$), oli sitten kyseessä virtuaaliraha tai paperiversio.

Vuonna 2000 dollarin "reaaliarvo" oli noin 10 centtiä per taala (0,1$ / 1$).

Viime syksynä dollarin reaaliarvon arvioitiin olevan noin 1 centti per taala (0,01$ / 1$).

Tämän hetken tilannetta ei tiedä muut kuin USA:n keskuspankki, mutta kun ottaa huomioon sen, että FED on puskenut lisätaaloja markkinoille kuin viimeistä päivää, varsinkin pankkikriisiä helpottaakseen, tilanne on paljon pahempi. Noista kolmesta vuosiluvusta ja arvoista voi kyllä laskea taalan reaaliarvosta osviittaa antavan funtiokäyrän. Itse näin maallikkona arvelisin, että öljystä ja luottolisästä riippumaton reaaliarvo heiluu jossain 0,4:n ja 0,6 centtiä/dollari välillä (0,004 - 0,006$ / 1$).

KUN dollarin luottamus loppuu ja kun OPEC luopuu dollarikannastaan, taala muuttuu vessapaperiksi. Nyt 2 dollaria maksava hampurilainen maksaa sen jälkeen yli 200 dollaria. Tämän hetken maallikkoarvioni mukaisella reaaliarvolla hinta heiluisi jossain 360-500 dollarin välissä per hamppari, mikäli hampurilaisia tuossa tilanteessa enää olisi edes myytävänä. Sen näkee sitten, kun rymähtää.

Dollarin päivät ovat pian luetut.