Talous rysähtää pian entistä pahemmin - propagandasta huolimatta

Kun todellisuus lyö korville, turvaudutaan propagandaan. Näin on käynyt nytkin. Keskuspankit ovat syytäneet virtuaalirahaa pankeille massiiviset määrät, ja pakkohan sen öljyn on jossain vaiheessa näkyä laineillakin; pörssikurssit ovat olleet viimeaikoina lievässä nousussa.

Edellä mainittu on saanut epätoivoiset optimistit tarttumaan tähän oljenkorteen ja jo parin viikon ajan on nähtu jos jonkinlaista ulostuloa, ihan pääministeri- ja keskuspankkijohtotasoa myöten, siitä miten nyt pahin olisi takana.

Ei muuten ole. Ei vielä.

Tämä kriisi ei ole ohi, ennenkuin kaikki oleelliset miinat ovat lauenneet taloudesta. EU:n puolella kaksi pahinta - Espanja ja Italia - ovat vielä lasahtamatta. Positiivisuuden lietsonnalla onkin vain yksi tarkoitus - saada epätoivon vimmalla jostain vielä höynäytettäviä sijoittamaan rahansa uppoaviin bisneksiin ja pankkeihin.
Menee vielä vähintään useampi vuosi, ennenkuin voidaan oikeasti puhua jonkinlaisesta vakaammasta kasvusta.

Mutta katsotaanpas, mitä sitä ennen on tuleva.

Ensinnäkin pankkien, valtioiden ja muiden toimijoiden vastareaktiot vuoden 2008 äkilliseen romahdukseen ja sen jälkeisiin kuohuntoihin ovat onnistuneet peittämään useimpien silmiltä talouskriisin pahimmat seuraukset.
Totta kai monet ovat huomanneet yleisen elintason romahtamisen - erityisesti USA:n alemman keskiluokan sekä Etelä-Euroopan osalta - suurtyöttömyyden, yhteiskunnalliset levottomuudet ja kuohunnat sekä taloudellisen vallan keskittämisen ja lähes pakotteiden omaisesti läpiajetut uudistukset tai sellaisten yritykset. Nämä on kuitenkin ns. kuplassa elävien puolelta jätetty huomiotta, jotta on voitu ylläpitää perusteettomia toiveita pikaisesta elpymisestä ja näin voitu jatkaa vastuutonta politiikka - irvokkaana erimerkkinä Kataisen puheet "vastuusta" ja sen kantamisesta.

On siis työnnetty päät pensaisiin ja vastuuttomasti jatkettu politiikkaa, jolla on - pääosin vieläpä velaksi - pumpattu lisää löysää rahaa ja pankki- ja pörssijärjestelmiin. Sillä aikaan kun päättäjät ja ne muut joilla on erittäin paljon vain menetettävää ovat turruttaneet itsensä perusteettomalla diipadaapalla, maailmantalouden kriisi pahoine ongelmineen ei ole hävinnyt yhtään minnekään.

On menetetty viisi kallisarvoista vuotta tekemättä juurikaan mitään sellaista, joka aikuisten oikeasti olisi auttanut. EU-maiden ja itse asiassa laajemmin kaikkien länsimaiden johtajat ovat vain toimillaan pitkittäneet ja syventäneet päällämme ryskävää myrskyä. Tuloksena tästä on länsimaiden ja erityisesti Euroopan sekä USA:n yhteiskuntien hyvin pitkäaikainen taantuminen.

Maailmantalouden rakennelma on tänäpäivänä itse asiassa paljon heikompi ja huterampi kuin vuonna 2008 kriisin alkaessa. USA:n keskuspankin ja hallinnon toimet ovat olleet koko ajan lisäbensan syöttämistä palavaan taloon, samoin Euroopan tukipakettipolitiikka ja EKP:n velkakirjaostot. Olisi korkea aika hylätä tällaiset politiikat, purkaa toimimattomat järjestelmät kuten Euro ja lopettaa politiikka, jonka seurauksena voi olla vain jättimäinen stagflaatio tai suiperinflaatio.

Mutta näin ei valitettavasti olla tekemässä, ei vaikka nyt on tulossa päälle W-käyräisen jättikriisin toinen syvä syöksy. Vai ollaanko kilttejä JykäJutalle ja nimitetään tätä ihan uudeksi rytinäksi? Entinenhän ihan juuri äsken jo selätettiin, ainakin jos heitä uskomme? No, joka tapauksessa Kataiselle on tulossa nyt hätä käteen, nimitettiin tätä sitten kakkoseksi tai ei.

Maailmantalouden tilanne on karannut joka tapauksessa täysin päättäjien hallinnasta. Olemmme tilanteessa, jossa mitkään välittömät toimet - joihin euromaiden hallituksilla olisi edes etäisesti halua tai vähänkään ideologisesti varaa menettämättä täysin kasvojaan - eivät enää auta.

Illuusiot eli harhakuvat jotka vielä riivaavat joitakin patologisimpia pakko-optimisteja ovat aivan kohta karisemassa pois (tai ainahan ne voiva alkaa leikkimään samaa leikkiä kuin Saddam Husseinin ex-tiedotusministeri). Kiinan talous on sakkaamassa, samoin muut Aasian taloduet ja Australian sekä monien nousevien talouksien. Pian Kiinankaan kone ei enää vedä, jolloin viimeinen suuri ostaja kaikkoaa euroopan vientiä vetämästä. Korot ovat nousussa, palkat laskussa, sosiaaliset levottomuudet lisääntyvät ja USA:n todellinen työttömyyslukema - tilastokosmetiikasta siivottuna - sekin nousussa (todellisuudessa yli 11 %).

Markkinoiden hermot alkavat rakoilla, eikä enää kytätä silmä kovana sitä, milloin tehdään seuraava ennätysvoitto, vaan milloin myydä osakkeet tarpeeksi ajoissa ettei tule takkiin. Tokion pörssikin on tippunut yli 20% vain kolmessa viikossa. Ja tuli jatkaa leviämistään. Viimeiset "linakkeet" joita keskuspankit vielä jokin aika sitten pystyivät toimillaan hillitsemään - pörssit, korot ja valuutanvaihtokurssit - ovat karanneet ja karkaamassa keskuspankkiirien näpeistä. Elämme kontrollin menettämisen aikaa.

Keskuspankkien, erityisesti FED:n, elvytystoimet ovat aikaansaaneet sen, että virtuaalitalous on kasvanut entisestään ja jopa suuremmalla voimalla, eikä tätä ole saatu tasapainoon. Jälleen kerran pumpataan lisää ilmaa kuplaan, joka ei ollut vielä tyhjentynyt entisistäkään liikailmoista. Talouskuplan puhkeamista on koitettu estää pumppaamalla siihen ilmaa nopeammin kuin siitä pihisee ulos, vaikka kuplan pinta on heikompi kuin ennen ensimmäistä poksahtelua.

Tästä johtuu, että maailantalous on lähdössä uuteen jättisyöksyyn.

Kuluneen kevään keskuspankkielvytyskierroksen jälkeen IMF on koittanut saada EU:n lisäämään elvytystä, jotta Euroopan talous ei jymähtäisi kiinni. USA:n, Japanin ja brittien tilanne on jälleen kiristymässä; kannettu vesi ei pysynytkään kaivossa. Suitsutettua talouden nousua kun ei pitemmässä juoksussa tullutkaan - propagandasta huolimatta. Siksi onkin jännää, miksi nyt EU:ssa ollaan tartuttu samaan propaganda-aseeseen, mutta se lienee ymmärrettävää kun tajuaa, että muuta ei oikeastaan enää ole repertuaarissa jälkellä. Sodassakin aatteellinen ja fiktiivinen propaganda korvaa uutiset siinä vaiheessa kun alkaa tulla pahasti takkiin.

Käynnistymässä oleva toinen syöksykiere olisi ehkä saatettu välttää, jos jo ajoissa olisi tajuttu se, että suuret talousjärjestelmät ovat olleet rakenteellisesti kykenemättömiä uudistamaan itseään, eivätkä ole missään vaiheessa kyenneet käyttämään talouden korjaamiseksi kuin niitä samoja temppuja, jotka alunperinkin johtivat kriisiin.

Pankit jotka ovat "liian suuria kaatuakseen" olisi pitänyt pilkkoa jo 2008 rytinän jälkeen ja vastuutonta talouspolitiikkaa harjoittaneilta valtioilta laittaa rahahanat kiinni jo viimeistään 2009 tienoilla. Sen sijaan maailmantalouden suuret pelurit ja säätelijätahot ovat todistaneet meille täydellisen kyvyttömyytensä ja voimattomuutensa kriisin hoidossa.

Koska epävakaita järjestelmiä ei haluttu purkaa, tullaan nyt maksamaan kova hinta.

Kuten olen aiemmin sanonut, EU-johtajat ja Suomen johtavat puolueet haluavat hulluudessaan pitää kiinni Eurosta vaikka kuolemaan asti, koska koko eliitti on viimeiset 20 vuotta pistänyt arvovaltansa, uravalintansa, eläkesuunnitelmansa ja ylpeytensä kiinni liittovaltiohankkeeseen. Sen hintana on paitsi kansojen varallisuuden menettäminen, demokratian ja kansallisen itsenäisyyden menettäminen.

Kun kerran köyhdytään, olisi kiva edes olla vapaa, mutta JykäJutta&Co kahlitsee toki mielellään Suomi-Neidon EU-orjakaleerin ruumaan ja naulaa vaikka oman ruskean kielensä kiinni EU-eliitin PRC:seen mieluumin kuin lopettaa palvomasta suurta ja mahtavaa eurostoliittoa ja sen mahtavia pankkiireja.

Kataistrofi - Kun päivänpolitiikka menetti merkityksensä

Suomi on pahemmassa kusessa kuin koskaan viime sodan jälkeen, tai itse asiassa sitten sortovuosien.

Suomi, sen talous, yhteiskunta ja ihmiset ovat suistumassa erittäin pahaan taloudelliseen ja sitä myöten myös yhteiskunnalliseen kriisiin, eikä tätä kriisiä voida enää välttää. Ei, vaikka maahan saataisiin mikä hallitus hyvänsä, sillä tärkeimmät strategiset päätökset tuhon varmistamiseksi on jo tehty.

Kataisen hallituksen viimeisten kahden vuoden aikana tekemät ratkaisut ovat merkitsevät sitä, että olemme kaikki samassa veneessä - tai pikemminkin orjakaleerissa - jossa Suomi-neito on kahlittu JykäJutan toimesta eurotalouden uppoavan orjakaleerin soutupenkkiin, ja laiva on juuri seilannut vasta talouden trooppisen hurrikaanin laidalle, sillä kriisi tulee kestämään vielä vuosia.

Kyse ei ole vain pahimmasta talouskriisistä sitten 30-luvun laman, kyse on maailmanlaajuisesta järjestelmäkriisistä, joka tekee lopullisesti selvää vuonna 1945 syntyneestä maailmanjärjestyksestä - myös taloudellisesti. Se, mitä nyt ollaan näkemässä, vetää vertoja vähintäänkin NL:n romahtamiselle, mutta ei - valitettavasti - siten että EU romahtaisi, vaan siten että Euroopan kansojen vapaus, itsenäisyys ja hyvinvointi romahtavat. Ne, samoin kuin kaikki muukin mahdollinen, tullaan uhraamaan sen eteen, että Eurostoliitto saadaan pidettyä kasassa.

Kun talous viimeinkin, joskus aikaisintaan 3-4 vuoden - todennäköisesti vasta 5 vuoden - päästä alkaa näyttää pieniä elpymisen merkkejä, on Euroopan kansojen varallisuus, merkittävä osa kansalaisvapauksista, demokratia sekä kansallisvaltiot ja niiden itsenäisyys uhrattu talouden molokin alttarilla, ja kansat sekä niiden vauraus tyhjiin ammenettuina tippuvat kuin kuolleet lehdet, suoraan suurpankkiirien syliin - juuri sen saman banksteri- ja euroeliittiporukan joka alusta alkaen suunnitteli euroon ja talousjärjestelmään ne muka näennäiset "valuviat", joiden he lopulta tiesivät kaatavan kaiken heidän syliinsä.

Tervetuloa Uuteen Uljaaseen 2020 luvun Eurooppaan, joka on maailmantalouden keskus ja talouden Supervalta, mutta jossa "demokratia" on yhtä onttoa ja "uskottavaa" kuin kuin Neuvostoliitossa, työntekijöiden palkat ja työolot kehnot kuin Kiinassa, tuloerot kuin Brasiliassa, ja poliisi pamputtaa yhtä kovaa kuin Venäjällä.

Ja kun me olemme kaikki yhdessä saapuneet - tai siis raahustaneet peloteltuna - sisään tähän ihanuuden gulagiin, kiittäkäämme aivan erityisellä lämmöllä euroblondia ja Pöljän lapsineroa siitä, että he johdattivat meidät - vähän kuin Mooses (muttei sinne päinkään) - luvatusta maasta orjuuden pesään - Uuteen Eurooppaan.

Sen pituinen se.

Poliittiset virkanimitykset ja kuntavaalit

Ajattelin vähän valittaa kuntaavaalien hengessä vallitsevasta meiningistä:

Kuten tiedämme, poliittiset virkanimitykset ovat osa suomalaista poliittista kulttuuria, ns. "maan tapaa". Uusin ja tunnetuin esimerkki on sisäministeri Päivi Räsäsen päätös nimittää ex-puoluekollega Päivi Nerg korkeaan virkaan ohi pätevämpien hakijoiden. Tapauksesta on nykyisessä kriittisessä ilmapiirissä syntynyt äläkkä, mikä on toki aiheellista, mutta täytyy muistaa, että jos sisäministerinä olisi ollut jonkun muun puolueen edustaja, olisi valittu vain joku toisen puolueen edustaja tai puoluetta lähellä oleva henkilö. Eli vaikka poliittisia virkanimityksiä vastaan noussut kohu on aiheellista, siinä on vahva kaksinaismoralismin ja tekopyhyyden haju.

Uudessa Oulussa koko henkilöstölle annettiin 7 vuoden irtisanomissuoja, mikä on inhimillisesti ymmärrettävää mutta taloudellisesti erittäin ikävä päätös. Lama nimittäin kestää vielä vähintään 3, todennäköisesti jopa 5 vuotta. Samaan aikaan kaupunki joutuu leikkaamaan sieltä täältä mistä voi, mutta väkeä ei voida vähentää muuta kuin eläkepoistuman kautta.

Organisaatiota sen sijaan päätettiin lihottaa - yläpäästä. Sen sijaan että olisi tehty kuten Turussa, jossa lakkautettiin synkkiin talousnäkymiin varautumisen vuoksi 8 johtajavirkaa, Oulu tekee juuri toisin. Oulussa valittiin viime vuonna yhdistyvien kuntien nykyiset kunnanjohtajat 5 vuodeksi Uuden Oulun palkkalistoille "Muutosjohtaja"-nimikkeelä (Paitsi Haukiputaan nykyinen kunnajohtaja joka sai huumori-tittelin "Elinvoimajohtaja"; nimike josta Freudilla voisi olla jotain sanottavaa).

Kyseessähän on ns. lahjavirat eli poliittinen hinta, joka maksettiin käytännössä vastineeksi siitä, etteivät nykyisten kunnan johtajat ainakaan asetu poikkiteloin kuntaliitoksen kanssa. Muutosjohtajien työnkuva on varsin mielenkiintoinen; muutaman viikoittaisen kahvipalaverin ja näennäistärkeän jaarittelun lisäksi saa roikkua netissä, pelata pasianssia, tuijotella ulos ikkunasta ja lueskella lehtiä, jne. eli tappaa aikaa. Vastapainoksi tästä raskaasta työpanoksesta on oma toimisto ja henkilöstä riippuen 4500 - 6500 euron kuukausipalkka.

Koska oma toimenkuvani ja päivärytmini näin työttömänä on kötitöitä lukuun ottamatta samantyyppinen, katson olevani oikeutettu samaan titteliin ja julistan täten siis olevani Muutosjohtaja. Ja koska lisäksi teen oman muutosjohtamiseni paljon tehokkaammin kuin edellä mainitut virkamiehet, sillä toistaiseksi saan korvaukseksi vain työmarkkinatukea, katson olevani tehokkuusajattelun nimessä esimerkillinen Muutosjohtaja!

Uuden oulun suuntaviivoista ja viroista neuvoteltaessa Vihreät käyttivät härskisti hyväkseen omaa asemaansa vaa'ankielipuolueena. Välittämättä taloustilanteesta ja edessä olevista supistuksista, he vaativat ja saivat neuvotteluissa apulaiskaupunginjohtajan "johtajien johtajan" viran itselleen, koska tiesivät, että  liitoshanketta ajaneiden olisi pakko suostua. Kyseessä oli siis perinteinen jäsenkirja- eli politrukkivalinta. Käytännössä - joskaan ei moraalisesti - Vihreillä oli tähän voimasuhteiden takia varaa ja niin myös tehtiin. Taas kukki maan tapa.

Myöskään Vasemmistoliiton kylki ei ole puhdas, hekin vaativat ja saivat; apulaiskaupunginjohtajan virka nakitettiin sopivasti myös puolueen ex-puheenjohtaja Korhosen vaimolle. Vasemmiston on muutenkin ongelmissa, eikä syynä ole yksinomaan Arhinmäen takinkääntö pankkitukiasiassa, vaan peruskannattajien rehellisyys sekä suoraselkäisyys. Vasemmistoliiton selkärankahan erosi emopuolueen eduskuntaryhmästä jo viime vuonna. Tämä heijastuu myös kentälle. Sekä käytännön näkyvä aktivismi että myös Kalevan nettipaneelin tutkimus kertovat karua kieltään; Oulussa jopa viidesosa tai enemmänkin kannatuksesta saattaa luiskahtaa Vapaalle Vasemmistolle (tsemppiä vaan heille!).

Nämä valintapäätökset tehtiin mahdollisimman nopeasti ja hyvissä ajoin, että ne unohtuisivat ennen vaaleja ja koska oli perusteltu pelko, että vaalien jälkeen ne eivät enää PS:n nousun takia olisi olleet mahdollisia. Näin Persun pelko oli herrain alku, sano.

Käytäväpuheissa on jo lupailtu Perussuomalaisille omaa "johtovirkaa" kaupunginhallinnossa kuntavaalien jälkeen. Toivon ja ajan sitä, ettei meidän ryhmämme sellaisen takia myy sieluaan, sillä tuleva valtuusto joutuu leikkaamaan, paljon.

Mutta mitä Arhinmäkeen ja Espanjan pankkitukeen tulee, niin asia on historiallisessa kontekstissa Vasemmistolle hyvin kiusallinen; fasistidiktaattori Fransisco Franco varmaan hytkyisi haudassaan naurusta niin että kirkkomaa pöllyäisi jos kuulisi että Suomen vasemmisto kannattaa pankkitukea Espanjan pankeille ja näiden suurpankkien omistajille, jotka olivat falangistien ja Francon vankimpia tukjoita(!). Näin suomalainen vasemmisto tanssii Guernican haudoilla.

SDP pelaa taas kaksilla rattailla, kuten viime vaalienkin alla. Demarit pelastivat itsensä eduskuntavaaleissa lyöttäytymällä ennen vaaleja tiiviisti Perussuomalaisten vanaveteen. Vaalien jälkeen sitten otettiin etäisyyttä ja käänneltiin takkeja. Sama meno jatkuu nyt kun Heinäluoma lähti varoittelemaan "vakavista ajoista taloudessa". Fiksummat tajuavat myös, että SDP:n näennäinen sisäinen riitely (Heinäluoma - M G-R. - Urpilainen, jne.) on teatteria, kuten hallituksen feikkiriita hoitajaministäkin (jonka jaloissa medialta jäi lähes huomaamatta mm. läpi nuijittu ALV-korotus). SDP:n kannalta ratkaisevaa on se, miten eurokriisi etenee. Jos Espanja tulee syliin lokakuussa ennen vaalipäiviä, niin Hell is loose, sillä silloin paine SDP:tä kohtaan kasvaisi niin suureksi, että ihan oikeitakin linjamuutoksia saatettaisiin vaatia.

Eurokriisihän on - toisin kuin hallitus koittaa väittää - olennaisesti kuntavaaleihin liittyvä asia. Hallituksen valitseman eurolinjan ja kriisin väärän hoitamisen takia ensi vuoden budjetissa kuntien valtionosuuksia joudutaan leikkaamaan yli 700 miljoonaa, jotta rahaa riittäisi Espanjan ja muiden pankkien tukemiseen (ja turha tulla väittämään, ettei PS olisi esittänyt vaihtoehtoja!).

Tiivistetysti tilanne on seuraava:

Suomen ainoa toivo on radikaali EU-politiikan suunnan muutos, ja se onnistuu vain, jos hallitus kaatuu. Ainoa keino kaataa hallitus on saada äänestäjät antamaan rökäletappio demareille ja ei-selkärankaiselle Vasemmistolle (eikä Kokoomustakaan kannata luonnollisesti tukea). Jos näin käy, niin silloin - kuntavaalien jälkeen - kun Kokoomus tuo pöytään viime kevään budjettiriihessä kuntavaalien ajaksi maton alle lakaistut suuret lisäleikkaukset - löytyy sekä Vasemmistoliitolta että SDP:ltä poliittinen itsesuojeluvaisto, ja hallitus hajoaa.

Jos siis haluat pelastaa Suomen, on kaadettava hallitus. Ja se onnistuu vain sillä, ettet äänestä Kokoomusta, SDP:tä tai Arhinmäen linjalle sitoutunutta Vasemmistoa.

Näillä mennään,

t: V-P. Kortelainen, "Muutosjohtaja", kuntavaaliehdokas, PS

Espanja velkaantuu yli 15 miljardin euron kuukausivauhtia - Syy vakuusrahastosähellyksen takana

Tämä on oikeastaan vain alleviivausta Henri Myllyniemen aikaisempaan blogikirjoitukseen, mutta ajattelin purkaa nämä luvut tähän ihan selvennykseksi:

Espanjan valtion vahvistettu (brutto)velan kehitys

2009: 563 878 000 000 €
2010: 641 802 000 000 €
2011: 733 419 000 000 € (*arvio)

Espanjan valtion velan kehitys 2011-Tammi2012 (outstanding, ei brutto)

2011:                                  per kk
January 548.602
February 557.583               +8.981
March 566.897                   +9.314 (Ks. seur.)
April 558.445                     -8.452 (vanhoja maksuun)
May 566.003                      +7.558
June 576.314                       +10.311 (Ks. seur.)
July 565.982                       -10.332 (vanhoja maksuun)
August 567.320                  +1.338
September 576.026             +8.706 (Ks. seur.)
October 568.488                 -7.538 (vanhoja maksuun)
November 577.755             +9.627
December 592.090             +14.335

2012:
January 607.789                 +15.699

^ Eli lainanotto repesi marraskuusta eteenpäin. Joulukuussa maa otti 14,3 mrd ja tammikuussa Espanja otti velkaa 15,699 miljardia Euroa. Maan talous on lamassa ja kulutuskysyntä sekä verotulot ja ovat romahtaneet.

Viimeistään loppukesällä kun ERVV & EVM on yhdistetty ja/tai rahastojen kokoa on kasvatettu, ollaan laatimassa Espanjan I tukipakettia.

Siihen asti tätä koitetaan vitkutella, pelata aikaa ja laukoa EU:n talouskomissaarin tavoin "rehnismejä" eli käänteisesti mutta varmasti paikkansa pitäviä ennustuksia kuten; "Espanja ei tarvitse, eikä tule hakemaan tukea".

Diagnoosi, kuten J. Huopainenkin totesi: Game Over

Talouden syöksykierre syvenee - Paniikinomaista pakkopositiivisuutta romahduksen edellä

Kuten tilannetta seuraavat tietävät, on talouden syöksykierre pahenemassa, eli talous on lähdössä nopeampaan ja jyrkempään syöksyyn. Tätä vasten onkin kummallista mutta ymmärrettävää miten media ja viralliset tahot koittavat epätoivoisesti pakkosyöttää positiivisia uutisia tyyliin; "Talous kasvaa ensi vuonna", tai "USA:n kasvunäkymät nouseet", jne.

Tilannehan on juuri päin vastoin kuin mitä virallinen tuuba koittaa uskotella. Tämä maaliskuu jota elämme merkitsee käännekohtaa, jossa talouskriisi lähtee etenemään nopeammin ja jyrkemmin tiputukseen.

Ensinnäkin Kreikka uppoaa pelastuspaketeista huolimatta, vaikka toisin koitetaan uskotella, ja vetää väistämättä euroalueen perässään. Espanjan talous on myös lähdössä jyrkemmpään syöksyyn, ja maalla on "pahempia ongelmia kuin Kreikalla", kuten päivän uutiset kertovat. Ja Portugalihan oli jo käytännössä samassa jamassa kuin Kreikka, vain vähän jäljessä kriisin vaiheessa.

Eikä kyse ole pelkästään Euroopasta. Koko maailmantalous on menossa lamaan, joka on laajempi ja syvempi kuin 1930-luvulla. USA:n talous on todellisuudessa pahemmassa jamassa kuin Eurooppa, ja sen alamäki vetää perässään myös Itä-Aasian taloudet. Japanin valtiovarainministeri Yasuhsi Kinoshita tunnustikin jo, että "Japani on taloudellisesti pahempi kuin Kreikka", ja että maa on huomattavasti haavoittuvaisempi talouden muutoksiin kuin Euroopan maat. Maan talous oli jo 10% alijäämäinen jo vuonna 2011 ja valtionvelka on ylittänyt 230% BKT:stä. Ja kaikillehan pitäisi olla selvää, että myös Kiinan talous hyytyy, kun Euroopan ja USA:n markkinat hyytyvät.

Aiemmassa kirjoituksessani kerroin LEAP:n ennusteista koskien USA:n taloudellista kurimusta ja edessä olevaa dollarin reservivaluutta-aseman purkautumista sekä siitä seuraava voimakasta piikkimäistä 30%:n inflaatiota muutenkin jo yli 10%:ssa juoksevan yleisinflaation lisäksi.

On sanomattakin selvää, että pysyäkseen ostovoimaltaan ja viennin kannalta taalan perässä, EKP joutuu jatkamaan "sinkopolitiikkaansa" (kuten joulun alla heitetyt yli 400 mrd. ja parin viikon takainen 500 mrd.) jo siksikin, ettei vaihtosuhde karkaa liikaa. Tämä merkitsee voimakasta euron arvon laskua EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden ja raaka-aineiden ostovoimassa mitattuna, ja käytännössä myös kaupan tiskillä. Eli Euro inflatoituu myös vahvasti, inflaatioluvut laukkaavat lähivuosina varmasti yli 10%:ssa, mutta petrodollarin murtumisen aiheuttaman -30% piikin seuraamiseen EKP:llä ei liene varaa?

2008 alkanut Kriisi ei ole vielä ohi, vaan ajallisesti ehkä vasta noin puolivälissä, ja taloudelliselta iskultaan vasta noin neljännekseltä takanapäin.

Kun dollari ja euro tippuvat, mutta öljyn sekä kaasun hinta nousevat edelleen, alkavat muutkin tuottajamaat kuin Iran myydä niitä myös muissa valuutoissa. Tämä auttaa vähän Euroa, lieventäen sen ulkoista inflaatiota, mutta säästäjän kannalta ei tarpeeksi. Sen sijaan muut valuutat, kuten Juan ja Ruplan vahvistuvat.

Eli vinkkiä: jos sinulla on ylimääräistä rahaa, osta a) fyysista kultaa, ja/tai b) Norjan kruunua, juania ja ruplaa (mieluiten käteisinä), sekä sijoita öljyyn ja kaasuun.

LEAP: USA:n globaali asema romahtamassa - Amerikalla edessä maksukyvyttömyys ja sekasorto

Eurooppalainen taloustutkimus-aivoriihi LEAP ennustaa Amerikan Yhdysvalloille synkkiä aikoja. Seuraavat neljä vuotta 2012 - 2016 merkitsevät USA:lle sen globaalin ylivallan murtumista ja dollarin reservivaluutta-aseman loppua, voimakasta dollarin inflaatiota, USA:n talouden romahdusta ja sen poliittisen järjestelmän halvaantumista. Vuosikymmen puolivälin jälkeen USA ei ole enää planeettamme ainoa suvereeni supervalta, eikä taloudellisesti vahvin tekijä. Jo aikaisemmassa raportissaan aivoriihi ennakoi, että viimeinen amerikkalaissotilas jättää Euroopan kamaran vuoteen 2017 mennessä.

"Vuodesta 2006 ja ensimmäisistä GEAB-raporteista lähtien LEAP/E2020 on kuvannut maailmanlaajuista järjestelmäkriisiä ilmiönä, joka luonnehtii loppua sille maailmalle jonka olemme tunteneet vuodesta 1945 lähtien, ja joka merkitsee loppua ns. amerikkalaiselle pilarille, jolle maailmanjärjestys on perustunut lähes seitsemän vuosikymmenen ajan. Vuodesta 2006 olemme ennakoineet vuosien 2011-2013 jakson siksi, jonka aikana ns. "dollarin muuri", jolle USA:n valta on perustunut, murtuisi. Kesä 2011, jolloin USA:n luottoluokitusta laskettiin S&P:n toimesta, merkitsi historiallista käännekohtaa ja vahvisti että "mahdoton" oli todellakin tapahtumassa todeksi”, kirjoittaa LEAP raportissaan.

LEAP:n ennustaa, että ”vaalivuosi 2012 merkitsee Amerikalle myös taloudellista ja yhteiskunnallista lamaa, liittovaltion hallinnollisen järjestelmän täydellistä halvaantumista, voimakasta perinteisen kaksipuoluejärjestelmän hylkäämistä, sekä kasvavaa perustuslain merkityksen kyseenalaistamista. Tämä tarkoittaa ratkaisevaa vaihetta koko USA:n historiassa. Seuraavan neljän vuoden aikana maa on joutumassa sellaiseen poliittiseen, taloudelliseen, rahoitukselliseen ja yhteiskunnalliseen myllerrykseen, jollaista se ei ole kokenut sitten sisällissodan”. Se ennustaa, että seuraavan nelivuotisjakson aikana USA tulee olemaan samaan aikaan maksukyvytön ja hallitsematon, muuttaen valtion, joka on ollut vuosikymmeniä maailmantalouden lippulaiva, ”juoppopaatiksi”.

Selvyyden vuoksi LEAP on järjestänyt käsillä olevaa prosessia koskevat ennusteensa kolmen avainalueen ympärille:

- USA:n institutionaalinen halvaus ja perinteisen kaksipuoluejärjestelmän murtuminen
- Taantuman, laman ja inflation pysäyttämätön syöksykierre
- Maan yhteiskunnallisen ja poliittisen kudoksen repeäminen

”Todellisuudessa Yhdysvallat on vuoden 2011 lopulta sellaisessa heikkouden tilassa, jollaiselle ei löydy vertaa sitten sisällissodan ajan. He eivät toteuta merkittävää johtajuutta kansainvälisellä tasolla. Geopoliittisten valtaryhmien välinen vastakkainasettelu kärjistyy ja he huomaavat olevansa vastakkain lähes kaikkien muiden maailman suurten pelaajien kanssa; Kiina, Venäjä, Brasilia (ja yleensäkin koko Etelä-Amerikka) ja nyt myös euroalue. Samaan aikaan he eivät hallitse työttömyyttä, jonka todelliset luvut ovat jämähtäneet 20%:n tuntumaan verrattuna talttumattomaan ja ennakoimattomaan työvoiman vähenemiseen (joka on nyt tippunut vuoden 2001 tasolle).”   

Kiinteistö- ja osakemarkkinat, jotka ovat USA:n kotitalouksien vaurauden selkäranka, jatkavat tippumistaan vuosi vuoden jälkeen huolimatta maan keskuspankin epätoivoisista yrityksistä luoda lainavirtaa talouteen nollakorkopolitiikalla. Osakemarkkinat ovat jatkaneet alaspainuvaa kulkuaan, lukuun ottamatta kahta keinotekoista nousua vuosina 2009 ja 2010, jotka johtuivat keskuspankin elvytysruiskeista. USA:n pankit, joiden taseita rahoitusjohdannaiset painavat paljon raskaammin kuin Eurooppalaisia pankkeja, ovat vaarallisesti lähestymässä uutta konkurssien aaltoa, josta MF Global oli vain ennakkotapaus. Se oli vain merkki siitä, että markkinoilta puuttuvat vielä kolme vuotta vuoden 2008 Wall Streetin pörssiromahduksen jälkeenkin sekä rahoitusprosessien hallinta että hälytysjärjestelmät.

“Köyhyys maassa on asteittain lisääntymässä joka päivä,” kirjoittaa LEAP. ”Siinä missä yksi kuudesta amerikkalaisesta on nyt riippuvainen ruokakupongeista, joka viides lapsi on joutunut elämään ajoittain kadulla. Julkiset palvelut (koulutus-, sosiaali-, poliisi-, liikenne,..) ovat merkittävästi supistuneet kautta maan, jotta vältettäisiin kaupunkien, kuntien ja osavaltioiden vararikot. Menestys, jota keskiluokan ja nuorten vallankumoukset (Tea Party ja Occupy Wall Street) ovat saavuttaneet, selittyy juuri tällä kehityksellä. Ja tulevina vuosina nämä trendit sen kun pahenevat.”

USA:n talouden ja yhteiskunnan heikkous on paradoksaalisesti seurausta juuri vuosien 2009-10 talouden pelastusyrityksistä, ja vuotta 2008 edeltäneen ”normaalitaso” heikkenemisestä. Vuosi 2012 on jenkeille ensimmäinen vuosi, jolloin tilanne huononee jo valmiiksi heikosta tilanteesta. Viranomaisilla, kotitalouksilla ja julkisilla palveluilla ei ole enää keinoja jäljellä, jolla pehmentää taantumaa, johon maa on jälleen tipahtanut. LEAP on ennustanut, että vuoden 2012 aikana tultaisiin näkemään noin 30% romahdus dollarin arvossa suhteessa muihin suuriin valuuttoihin. Taloudessa, jonka kulutustavaroista suurin osa tulee tuonnista, tämä tarkoittaa vastaavansuuruista vähennystä kotitalouksien ostovoimassa, samaan aikana kun inflaatio muutenkin juoksee kaksinumeroisessa luvussa.

”Tea Partylla ja Occupy Wall Streetillä on näin ollen valoisa tulevaisuus edessään, sillä vuoden 2011 viha on muuttumassa raivoksi vuosina 2012 ja 2013”, kirjoittaa LEAP.

Että sellaista. Onkin mielenkiintoista seurata, miten hyvin nämä ennusteet toteutuvat

Uuspaavalniemen mukana siirtyi 70% Keskustan talouspoliittisesta uskottavuudesta Persuihin

"Minkähän takia se Uuspaavalniemi on tuolla Keskustassa, kun ei se saa siellä läpi omia terveitä talouspoliittisia linjojaan. Tulis meille persuihin, niin löytäis heti kaikupohjaa, kun meidän linja on samansuuntanen", jyrisi allekirjoittanut keittiön pöydän ääressä profeetallisesti toissailtana (10.11.), ja katso, heti seuraavana päivänä niin tapahtui.

Niin, tosiasia on, että Markku Uuspaavalniemi oli niitä muutamia harvoja, ellei peräti ainoa, Keskustalainen, joka tuntee talousjärjestelmämme perustan ja tietää, mitä raha on ja mistä se tulee.

Uuspaavalniemen loikan myötä 70% Keskustan raha- ja talouspoliittisesta uskottavuudesta siirtyi Persuihin. Jos Keskusta olisi kuunnellut Uusiksen näkemyksiä ja pistänyt ne täytäntöön, Suomi olisi lähes kuivilla talouskriisistä ja Kepu luultavasti edelleen suurin puolue.

Mutta Kepuhan pettää aina, varsinkin omansa.

Oulun budjetin tasapainottamisohjelma riittämätön

Alla olevan kirjoitus on julkaistu Kalevan yleisönosastolla lyhyempänä tänään pe 27.11

Olen viime vuosina seurannut huolestuneena yleistä talouskehitystä. Varoitin kirjoituksissani jo vuonna 2007 nykyisen laman vakavuudesta, nojaten erinäisten taloustutkimuslaitosten kuten LEAP:n laskelmiin. LEAP:han mm. ennusti nykyisen talouskriisin tulon jo 2006, mutta silloin heitä ei uskottu. Viime aikoina olen ollut erityisen huolissani uudesta kaupungin budjetin tasapainottamisohjelmasta, sillä se perustuu vääriin laskelmiin ja on tuhoamassa kaupunkimme talouden ja tulevaisuuden.

Oulun talouden tasapainottamisohjelma on laadittu pääasiassa valtiovarainministeriön, ETLA:n ja viime kädessä OECD:n laatimien yleisten talousennusteiden varassa. Ikäväkseni koen velvollisuudekseni varoittaa, että ne ovat väärässä, ja siksi myös tasapainottamisohjelma lepää tyhjän päällä. Nämä samat tahot nykyinen lama yllätti housut kintuissa, ja niiden nykyiset laskelmat eivät perustu muuttuneen talousjärjestelmän todellisuuteen.

Nyt näkyvä pieni talouden elpyminen ei johdu reaalitalouden oikeasta noususta, vaan on puhtaasti velkavetoisen elvytyksen vaikutusta, kuin öljyä laineille keskellä pahenevaa myrskyä. Nykyinen lama tulee vielä syvenemään ja jatkuu Euroopan ydinalueillakin aina vuoteen 2012. Mikäli Suomella siinä vaiheessa on vielä suurlaman jäljiltä vientiteollisuutta jäljellä, vientivetoista reaalitalouden nousua nähdään meillä aikaisintaan vasta 2013 jälkeen.

Kun valtionvarainministeri Katainen vielä viime vuonna rauhoitteli kuluttajia kommentoimalla että ”taantuma ei koske Suomea”, olisi nyt enemmän kuin syytä sanoa ettei valtionvarainministeriön ja ETLA:n laskelmat käsillä käsillä olevasta talouden toipumisesta ja noususta pidä paikkaansa, eivätkä ainakaan koske Suomea.

Edellä mainitsemani LEAP:n tutkijoiden uusin raportti toteaa maailman taloudesta nimittäin seuraavaa: ”Vuonna 2010, [...] suuri joukko valtioita joutuu pakosta valitsemaan kolmen brutaalin vaihtoehdon väliltä: Inflaatio, korkea verotus tai velkojen deflatointi. Kasvava joukko maita (Mm. USA, Britannia, Euroalue, Japani ja Kiina) on käyttänyt kaikki budjetti- ja rahapoliittiset ammuksensa talouskriisissä 2008/2009, eikä niille jää enää muita vaihtoehtoja. Joka tapauksessa johtuen ideologisesta reagoinnista tai pyrkimyksestä välttää kaikin keinoin joutumasta tekemään näitä kipeitä valintoja, ne yrittävät aloittaa uusia elvytysohjelmia, vaikka on selvää että viime kuukausina talouden tukemiseksi tehdyillä valtavilla julkisilla ponnistuksilla ei ole vaikutusta yksityiseen sektoriin.”

LEAP:n mukaan lähes kolmannes länsimaista on tällä hetkellä taloudellisesti ”eläviä kuolleita” eli niiden taloudelliset instituutiot ja yritykset näyttävät elonmerkkejä vain sen takia, että keskuspankit ovat pitäneet niitä letkuruokinnassa syöttämällä niille lisää velaksi luotua valuuttaa. Taloutta koitetaan parantaa vanhanaikaisilla lääkkeillä, jotka ovat todistetusti tehottomia. Länsimailla ja erityisesti USA:lla on edessään raju yleinen köyhtyminen, joka johtuu niiden johtajien kyvyttömyydestä kohdata kriisinjälkeisen maailman uusia realiteetteja.

Koko muun Suomen tavoin Oulussakin ollaan ampumassa itseä jalkaan kieltäytymällä sekä oikeasti tarvittavista veronkorotuksista että leikkauksista, samalla panostaen velkavetoiseen elvytykseen siinä toivossa että nousukausi on taas aivan edessä, ja sen turvin voitaisiin maksaa takaisin nykyinen velanotto säilyttäen nykyisentasoiset julkiset palvelut. Tosiasiassa suunnitelma tulee johtamaan tilanteeseen, jossa joudutaan sekä karsimaan raskaasti palveluja että nostamaan reippaasti veroprosenttia.

Velat joudutaan maksamaan, ja mitä isompi velka, sen isommat velanhoitokulut. Olen koittanut varoittaa, että nykyisen velkavetoisen ohjelman hyväksyminen johtaa laman pitkittyessä lähivuosina kunnallisveron nostoon vähintään parinkymmenen vuoden ajaksi nyt päätettyä tasoa jopa 3-4% korkeammalle, samaan aikaan kun kaupunki joutuu karsimaan rajusti kaikista menoistaan, ja keskittymään vain lakisääteisiin peruspalveluihin. Samalla tällä nykysuunnitelmalla pakosta edessä olevalla pysyväisluonteisella yleisellä veronkorotuksella ollaan tuhoamassa myös oululaisten yritysten ja Oulun kaupungin mahdollisuus hyötyä ensi vuosikymmenen puoliväliä kohti alkavasta nousukaudesta.

Nykyisen palvelutason turvaamiseksi ne pitäisi mielestäni rahoittaa rehellisesti suoraan veroäyriä nostamalla, sen sijaan että syömme lastemme leivän, tuhoamme hyvinvointipalvelumme, ja likvidoimme Oululta tulevaisuuden. Tätä tarkoitin taannoisella Kalevan julkaisemalla kommentillani veronkorotusvalmiudestani. Yleinen kulutuskysyntä tulee laman pitkittyessä romahtamaan joka tapauksessa, joten kuntaveron nostosta tinkiminen sen varjolla ei juuri auta. Pitäisi ajatella pidemmälle oululaisten yritysten ja ihmisten etua, kuin vain parin vuoden tähtäimellä ja tuleviin vaaleihin asti.

Veli-Pekka Kortelainen, kaupunginvaravaltuutettu, PS

Qu'est-ce que je dis!

Eli mitäs minä sanoinkaan?:

"Stora Enso jatkaa tehtaiden sulkemisia Suomessa

Stora Enso aikoo sulkea Sunilan sellutehtaan Kotkassa ja Tolkkisten sahan lähellä Porvoota. Myös Varkauden tehtaiden sulkemista harkitaan. Yhtiö kertoi kesällä osavuosikatsauksensa yhteydessä, että leikkauksia on tulossa.

Sunilan sellutehdas suunnitellaan suljettavan vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Tolkkisten saha suunnitellaan suljettavan 2009 loppuun mennessä. Muilla sahoilla jatkuvat seisokit.

Lisäksi Kotkan tehtaiden myyntiprosessi käynnistetään uudelleen. [...]

Stora Enson mukaan Varkauden tehtaat suljetaan vuoden 2010 loppuun mennessä, elleivät päällystämättömän hienopaperin kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja hinnat selvästi parane. Suunnitelmat vaikuttaisivat noin 450–1100 työntekijään Suomessa riippuen Varkauden tehtaita koskevien suunnitelmien toteutumisesta ja ilman Kotkan tehtaiden myyntiprosessin mahdollista vaikutusta.

”Olemme muuttaneet yhtiötä viimeisten kahden vuoden aikana parantaaksemme yhtiön pitkän aikavälin kannattavuutta, joka on jokaisen yrityksen tulevaisuuden perusta. Olemme toimineet niin nopeasti kuin mahdollista, mutta sekään ei ole riittänyt”, sanoo toimitusjohtaja Jouko Karvinen."

Kun kirjoittelin jokin aika sitten, että metsäteollisuuden alasajo Suomessa on alkanut, minua pidettiin liian pessimistisenä, no, on rankkaa olla oikeassa, silloin kun ennakoi ikäviä aikoja.

Perussuomalaisten Oulun piirin julkilausuma 19.4

Viime sunnuntain PS:n Oulun piirin piiritoimikunnan kokouksen julkilausuma:

"Talouden taantuma vai superlama?

Perussuomalaisten Oulun piiri on erittäin huolissaan nykyisen taloustilanteen kehityksestä. Haluamme nostaa esiin sen todennäköisen kehitysnäkymän, että maailmantaloutta uhkaa todellinen superlama. Viimeaikaisten talouslaskelmien valossa koko nykyistä dollariin nojaavaa kansainvälistä rahoitusjärjestelmää on kohtaamassa totaalinen romahdus seuraavan puolen vuoden kuluessa, mikäli nykyinen kehitys jatkuu. Dollarin romahtaminen ja hyperinflaatio johtaisi pahimmillaan kymmenien prosenttien hintainflaatioon myös eurotalouksissa, mikä merkitsisi sitä, että kunnat ja yritykset, valtiosta puhumattakaan, joutuisivat repimään budjettinsa uudestaan auki vielä toisen kerran tulevana syksynä, kun kuntien ja kaupunkien euromääräiset juoksevat menot pahimmillaan kasvavat kymmenillä prosenteilla. Perussuomalaisten Oulun piiri vetoaa valtion ja kuntien päättäjiin, että nyt keväällä budjetteja auki revittäessä otettaisiin jo huomioon tämä pahimpaan vaihtoehtoon varautuminen, jotta kuntataloudessa voitaisiin säästyä pahimmalta."

Alan Greenspan: USA:n korjaustoimet eivät riitä

USA:n keskuspankin entinen johtaja Alan Greenspan puhuu vaihteeksi totta, mikä on outoa mieheltä, joka on yksi nyt alkaneen superlaman arkkitehtejä:

"Yhdysvallat toimet rahoitusjärjestelmän korjaamiseksi ja taantuman oikaisemiseksi ovat ehkä liian vähäiset. Näin arvioi USA:n keskuspankin Fedin entinen pääjohtaja Alan Greenspan.

Presidentti Barack Obama allekirjoitti eilen lain 787 miljoonan dollarin elvytyspaketista. Hän on myös sitoutunut käyttämään 315 miljardia dollaria pankkien pelastamiseen.

– Rahaa ei ole kummassakaan tapauksessa riittävästi ongelmien ratkaisemiseksi, sanoi Greenspan haastattelussa tiistaina New Yorkissa ennen puhettaan Economic Clubilla.

– Käymme parhaillaan läpi kerran vuosisadassa -tyyppistä tapahtumaa. Se menee ohi, sanoi Greenspan puheessaan.

Greenspan varoitti puheessaan, että talouden elvytyspaketilta menee teho, ellei rahoitusjärjestelmän korjaaminen onnistu."

Niin, mitäpä tuohon on lisättävää? Greenspan oli mukana tekemässä nykyistä lamaa, koska tiesi, ettei voi kääntää vuosikymmeniä kohti hornannielua purjehtinutta jättimäistä talouslaivaa, vain lykätä tuhoa kiihdyttämällä lainarumbaa ja syytämällä lisää rahaa liikkenteeseen. Toisaalta hän on ollut niin pitkään hoitamassa USA:n raha-asioita, että tietää kyllä mistä puhuu. Sitä jättiläismäistä 60 000 miljardin dollarin kuplaa, jota myös USA:n taloudeksi kutsutaan, ei todellakaan paikata muutamilla sadoilla miljardeilla. Kohta koko länsimainen rahoitusjärjestelmä romahtaa pohjamutiin asti, eikä sitä voida enää estää. Edessä on dollarin, ja koko USA:n taloudellisen mahdin tuho, ja sitä myötä koko Maailman talousjärjestelmän uudelleen rakentaminen ihan alusta alkaen.

USA:n "taantuma" nimisestä LAMASTA tulee pitkä

Nyt aletaan pikkuhiljaa lehdistössäkin ja bisnespiireissä melkein myöntää se tosiasia, minkä kansantaloustieteilijät ovat pienissä piireissä tunnustaneet jo aiemmin, nimittäin että USA on lamassa:

"Ennuste: Yhdysvaltain taantuma on pitkä

Viimeisimpien taloudellisten ennusteiden mukaan Yhdysvaltain taantuma alkoi huhtikuussa ja kestää 14 kuukautta, kertoo uutistoimisto Reuters. Näin ollen se on yksi pisimmistä taantumista sitten suuren laman 1930-luvulla: vain 16 kuukauden taantumat 1970- ja 1980-luvuilla ovat olleet pidempiä, Reuters kertoo. [...]

Philadelphia Federal Reserven tekemä tutkimus ennustaa, että Yhdysvaltain bruttokansantuote tulee supistumaan 2,9 prosenttia neljännellä vuosineljänneksellä. Aiempi ennuste oli 0,7 prosentin kasvu"

Todellisuudessa USA on ollut taantumassa jo viime marraskuusta, jos otetaan huomioon inflaation vaikutus. Talouskasvua kuvaavissa nimellisissä luvuissa ei oteta yleensä huomioon inflaatiota, koska ei haluta antaa huonoa kuvaa BKT:n todellisesta arvosta, vaikka asiantuntijat toki tietävät, mikä on todellinen tilanne. USA:ssa inflaatio on virallisestikin ollut kuluvan vuoden ajan korkealla, suunnilleen 4 - 5,5 %:n välillä. Todellisuudessa, jos lasketaan ruoan ja kulutustavaroiden hintojen nousu, mikä tuntuu kaikkein kovimmin nimenomaan keskivertokansalaisen päivittäisessä kulutuksessa. Inflaation arvellaan eräiden riippumattomien kansalaisjärjestöjen arvoiden mukaan olevan todellisuudessa jossain 7 - 12% paikkeilla, mitä väitettä tukee arvio, että liikkeellä olevien dollarien määrä olisi FED:n toimesta lisääntynyt viime marraskuun jälkeen jopa yli kolmanneksella. Kulutustavaroiden hintojen inflaatio olisi syytä ottaa huomioon, sillä 2/3 USA:n BKT:stä tulee yksityisestä kulutuksesta, ja nimenomaan ruoan ja kulutustavaroiden hintojen nousu vaikuttaa eniten yksityiseen kulutukseen ja sitä kautta BKT:hen.

Jos viralliset infla-luvut otetaan huomioon, USA:n kansantuote supistuu tällä vuosineljänneksellä useita prosentteja enemmän kuin Federal Reserve arvioi, ja todellinen tilanne koko vuodelta on Eurooppalaisen LEAP:n arvion mukaan ollut todellisuudessa negatiivinen jo viime vuoden marraskuulta lähtien.

Jos siis BKT:n arvoon tehdään inflaatiokorjaus, talous on taantunut Yhdysvalloissa jo koko vuoden, eikä ole liioittelua nimittää USA:n taloustilannetta lamaksi.

"..the fundamental root of the current crisis, i.e. the collapse of the Bretton Woods system based on the US Dollar as sole pillar of the global monetary system. Without a complete overhaul of the system inherited from 1944 by summer 2009, the failing of the current system and that of the United States at the center, will lead the whole planet to an unprecedented economic, social, political and strategic instability, and more specifically to a breakdown of the global monetary system by summer 2009." [Linkki]

LEAP:n arvion mukaan menee 7-10 vuotta, ennenkuin talous Pohjois-Amerikassa pääsee takaisin kasvu-uralle, USA:lla tulevana entisenä maailmantalouden keskuksena on todella rankka talouden matokuuri sopeutumisessa uuteen maailmantalouden järjestelmään.

Kun Imperiumi romahtaa, seiso etäällä ja ota opiksi

"Lama iskee ja talousjärjestelmä romahtaa

New York Universityn professori Nouriel Roubini varoittaa jo koko rahoitusjärjestelmän romahtamisesta ja maailmanlaajuisesta lamasta.

Roubini on saanut gurun maineen pelottavan oikeaan osuneilla finanssikriisiennustuksillaan. Nyt professori uskoo koko maailman vajoavan syvään lamaan, elleivät hallitukset ja keskuspankit ryhdy rajuihin yhteistoimenpiteisiin talouden pelastamiseksi."

Elämä on hyvin mielenkiintoista. Olen saanut olla näkemässä jo kahden supervallan romahtamista. Historian laki on, että imperiumit tulevat ja menevät. Kun olin varhaisteini, sain nähdä Neuvostoliiton kaatumisen, ja nyt on tärisemässä murtuvilla savijaloillaan kerran niin mahtava Amerikan Yhdysvallat. Eikä tässä vielä kaikki, olen kohtuullisen varma, että saan nähdä vielä nykymuotoisen Euroopan Unioninkin romahtamisen.

Mitenkö niinkö? Mites luulette nykyiselle EU:lle käyvän, kun Venäjä uudistaa vanhan etupiirinsä, ja palauttaa globaalin vaikutusvaltansa entisen Neuvostoliiton tasolle (tosin suppeammassa, nykykokoonsa suhteutetussa määrässä)? Mitenkä luulette Venäjästä energian saannin suhteen riippuvaisen, ja USA:n ja sitä myötä NATO:n sotilaallisen voiman romahtamisen jälkeen täysin omilleen jäävän Euroopan reagoivan Venäjän vallan kasvuun? Viimeksi eilen NATO:n pääsihteeri Jaap de Hoop Sheffer esitti syvän huolensa NATO:n voiman ja iskukyvyn heikkenemisestä talouskriisin seurauksena.

Laskelma on puhdasta geopolitiikkaa: Saksa, ja Saksan itäpuolinen Eurooppa ovat energiataloudellisesti Venäjän talutusnuorassa, ja toisin kuin heikkenvä USA ja NATO, Venäjä koko ajan vahvistuu sotilaallisesti. Elämme murrosvaihetta, joka voi kestää muutamasta vuodesta kymmeneen vuoteen, mutta lopputulos (halusimme me suomalaiset sitä tai emme) tulee suurella todennäköisyydellä olemaan se, että Eurooppa halkeaa keskeltä kahtia: Keski- ja Itä-Euroopasta tulee Venäjän etupihaa, ja Länsi- sekä Etelä-Eurooppa joutuu etsimään uusia liittolaisia etelästä ja idästä. Oleellista tässä muutoksessa tulee olemaan Saksan rooli. Jos Saksa päättää lähteä Venäjän kelkkaan, koko Keski- ja Itä-Euroopan kohtalo on sinetöity. Tulee siis olemaan "Länsi-EU ja Itä-EU".

Ottaen huomioon koko ajan voimistuvan maahanmuuton Välimeren itä- ja eteläpuolelta, sekä EU:n syventyvät taloudelliset suhteet Turkin ja Pohjois-Afrikan suuntaan, Välimerestä tulee uusi EU:n ydinalue. Pidän todennäköisenä, että tulevaisuudessa tulemme näkemään Länsi- ja Etelä-Euroopan maiden, Turkin ja Pohjois-Afrikan rantamaiden muodostaman Välimeren-Euroopan Unionin. Tällaista tulevaisuutta kohti minä näen Euroopan ja sen lähialueiden kehittyvän 2020-luvun loppua kohti.



Tässäpä vielä vähän päivän uutisotsikoita linkkeineen:

Kuluttajien luottamus USA:n keskuspankkiin katosi

Pörssikurssit romahtivat (taas) Euroopassa

Euroalueen johtajat pitävät hätäkokouksen


Niin, vielä viime keväänä minulle naurettiin, kun kerroin eri asiantuntijoiden arvioivan, että edessä on maailmantalouden kaatuminen ja Yhdysvaltain vaikutusvallan globaali romahtaminen. Haukuttiin moista visiota jopa vanhan kommunistin märäksi päiväuneksi, vaikka olen kaikkea muuta kuin vanha kommari ;-P

Kun järjestelmäkriisi laukeaa, mikä on dollarin arvo?

Dollarivetoisen maailmantalousjärjestelmän loppu on pian käsillä.

Ainoa asia, mikä pitää nykyistä USA-johtoista talousjärjestelmää ja dollaria vielä pinnalla, on dollarin sidos öljyyn. Kun dollari hinnoitellaan öljyssä, öljyn arvo toimii dollarin arvon takeena.

Mitä todellisia takeita dollarin arvolla sitten olisi? Normaalisti valuutan arvo lasketaan siten, että otetaan lukuun kyseistä valuuttaa painavan maan kulta- ja jalometallivarannot, kyseisen maan pörsseissä, pankeissa ja rahoituslaitoksissa olevien talletusten ja sijoitusten arvo, maan teollisuuslaitosten, kiinteistöjen ja julkisen infrastruktuurin arvo, valtion alueella olevat raaka-ainevarannot, jne. Tämä talouden kokonaisarvo jaetaan sitten maan keskuspankin liikkeelle painaman valuutan määrällä, jolloin saadan yhden valuuttayksikön reaaliarvo. Tämän reaaliarvon päälle tulee vielä luottamuslisä, eli se valuutan arvostus ja luottamus kansainvälisessä valuuttakaupassa, mikä ilmenee valuutan hintana suhteessa muihin valuuttoihin. Dollarin arvosta suurin osa on tätä luottamuslisää.

Dollarin todellista reaaliarvoa ei ole voitu luotettavasti laskea enää kevään 2006 jälkeen. Tuolloin USA:n keskuspankki lakkasi julkaisemasta niinsanottua M3-tunnuslukua, joka kertoo, miten paljon valuuttaa on liikenteessä. Pankki teki tämän sen takia, että se pelkäsi dollarin reaaliarvon alhaisuuden vaikuttavan valuutan luottoarvoon.

Vuonna 1991 dollarilla oli edellä laskettua "reaaliarvoa" eli lueteltuja erilaisia arvon takeita noin 30 centtiä yhtä liikenteessä olevaa dollaria kohti (0,3$ / 1$), oli sitten kyseessä virtuaaliraha tai paperiversio.

Vuonna 2000 dollarin "reaaliarvo" oli noin 10 centtiä per taala (0,1$ / 1$).

Viime syksynä dollarin reaaliarvon arvioitiin olevan noin 1 centti per taala (0,01$ / 1$).

Tämän hetken tilannetta ei tiedä muut kuin USA:n keskuspankki, mutta kun ottaa huomioon sen, että FED on puskenut lisätaaloja markkinoille kuin viimeistä päivää, varsinkin pankkikriisiä helpottaakseen, tilanne on paljon pahempi. Noista kolmesta vuosiluvusta ja arvoista voi kyllä laskea taalan reaaliarvosta osviittaa antavan funtiokäyrän. Itse näin maallikkona arvelisin, että öljystä ja luottolisästä riippumaton reaaliarvo heiluu jossain 0,4:n ja 0,6 centtiä/dollari välillä (0,004 - 0,006$ / 1$).

KUN dollarin luottamus loppuu ja kun OPEC luopuu dollarikannastaan, taala muuttuu vessapaperiksi. Nyt 2 dollaria maksava hampurilainen maksaa sen jälkeen yli 200 dollaria. Tämän hetken maallikkoarvioni mukaisella reaaliarvolla hinta heiluisi jossain 360-500 dollarin välissä per hamppari, mikäli hampurilaisia tuossa tilanteessa enää olisi edes myytävänä. Sen näkee sitten, kun rymähtää.

Dollarin päivät ovat pian luetut.

Dollarin vuosisata päättymässä

(Julkaistu Kalevassa 1.10.08)

Vuoden alun jälkeen Amerikassa on 13 pankkia mennyt konkurssiin. Kriisi on tehnyt selvää kaikista suurista investointipankeista. Viimeiset suuret, Morgan Stanley ja Goldman Sachs muuttuivat toissa viikolla tavallisiksi liikepankeiksi. Irtonaisia kanuunoita sidotaan siis kiinni. Kaatumassa olevien pankkien yhdistyminen oli silti kuin irtonaisten kanuunoiden sitomista toisiinsa tilanteessa, jossa laiva on vasta joutumassa kunnon myrskyyn. Hallitus yritti perustaa roskapankkia, johon on tarkoitus kerätä kaikki ongelmaluotot, niin että rahoitusjärjestelmä pelastuisi. Myrskyn edellä ylimääräistä painolastia yritetään kasata pelastusveneeseen, ettei laiva kaatuisi.

Ongelman ydin on makrotalouden rakenteelliset ongelmat. USA:n talous alkoi luisua tuhon tielle jo muutama vuosikymmen sitten. USA ei ole enää tuottava talous, kuten 60-luvulla, jolloin kaksi kolmasosaa maan bruttokansantuotteesta tuli vielä tavaroiden tuotannosta ja viennistä.

Nyt kaksi kolmasosaa BKT:stä perustuu kulutukseen tuottamisen sijaan, ja tätä kulutusjuhlaa on rahoitettu vuosikymmenet ottamalla enemmän ja enemmän lainaa. USA:n talous on velalla pöhöttetty ja ylipaisunut samalla aikaan kun sen merkitys maailman taloudelle koko ajan vähenee. Laivan pohja on siis vuotanut jo pitkään, eikä asialle ole tehty mitään.

Yhdysvaltain talous tulee romahtamaan, eikä maan talouden romahtamista ei voida enää estää. Suurimpien asuntoluotottajien haltuunoton jälkeen valtion velka kasvoi yli 20 000 miljardin (20 triljoonan) dollarin. Mikään valtio ei voi kestää moista, kun pelkät lainojen korot ovat yli 600 miljardia vuodessa, ja kauppatase on miinus 800 miljardia (Koko maailman varustelumenot ovat ”vain” 1200 mrd. vuodessa). Jos koko USA:n BKT laitettaisiin velkojen maksuun, jäisi jokaiselle amerikkalaiselle vielä 20 500 taalaa velkaa. Jos kuvitellaan, että USA ulosmitattaisiin, ja laskettaisiin mukaan vain maan reaali-BKT, josta on vähennetty kulutuksen arvo, jäisi jokaiselle jenkille 51 000 taalaa nettovelkaa. Luottokriisi laukaisi siis ansan, jonka ytimessä on kriisin vaikutus ihmisten ostovoimaan; Luottoa ei pian enää saa, ja kulutusjuhla on tulossa tiensä päähän.

[Lisäys 4.10.08; HUOM! Lisäksi tulevat amerikkalaisten yksityiset velat, nimittäin amerikkalaisten kaikki velat ovat yhteensä 50 000 miljardia (50 triljoonaa) dollaria, eli 166 000 taalaa per jenkki. Täyden BKT-vähennyksen jälkeen 120 500 ja 1/3 BKT-vähennyksen jälkeen 135 670 taalaa per jenkki vauvasta vaariin.]

Taloustutkimusinstituutti LEAP arvioi, että USA:n talousromahduksesta seuraa noin 7-10-vuotinen lama Pohjois-Amerikassa, ennen kuin alueen talous pääsee jälleen vakaalle pohjalle. Samaa ovat ennustaneet myös useat talousasiantuntijat. Kestää aikansa, ennen kuin haaksirikkoon joutuneen talouden palasista saadaan koottua uusi alus, ja arvellaan että dollari korvataan piakkoin Pohjois-Amerikan yhteisvaluutalla.

Yhdysvaltain talouden romahtamista ei voida enää estää. Maalla on edessään massiivinen sopeutuminen tilanteeseen, jossa maailmantaloutta ei enää johdeta Washingtonista, eikä Yhdysvallat tule enää kriisin päätyttyä olemaan maailman johtava talousmahti ja supervalta. Amerikan ja dollarin vuosisata on päättymässä.

Veli-Pekka Kortelainen, HuK, Oulu

Kohti pankkilamaa

Pankkeja kaatuu kuin heinää korjuuaikaan:


"Huonojen uutisten hyöky on iskenyt viikonlopun ja maanantain kuluessa Euroopan pankkeihin. Pankkiosakkeiden syöksylasku muistuttaa jo pakokauhua.

Euroopan pankkien tilanne näyttää heikentyneen jyrkästi viikonlopun ja maanantain kuluessa. Pankkien väliset rahoitusmarkkinat ovat kiristyneet entistä kireämmiksi ja osakemarkkinoilla Euroopan pankit laskevat jyrkkää syöksylaskua.

Viikonlopun ja maanantain kuluessa Euroopassa on kaatunut useita pankkeja viranomaisten syliin, muun muassa Suomessa toimiva islantilainen Glitnir on tänään joutunut turvautumaan Islannin valtion hätärahoitukseen.

Rahapula kaataa pankkeja

Yhdysvaltain edustajainhuoneen viikonloppuna sopima mittava pankkitukipaketti ei onnistunut vakauttamaan pankkijärjestelmää. Päin vastoin epäluottamus pankkien välisillä rahamarkkinoilla on maanantain kuluessa heikentynyt Euroopassa tuntuvasti.

Pankkien välisten rahamarkkinoiden hyytymistä kuvaa, että äkisti kärjistynyt pula lyhytaikaisesta rahoituksesta ajoi viikonloppuna suuren Belgiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa toimivan Fortis-pankin viranomaisten haltuun. Saman koki brittipankki Bradford & Bingley.

Maanantaina Glitnirin lisäksi saksalainen Hypo Real Estate -kiinteistöpankki joutui turvautumaan valtion tukirahoitukseen. "


Ja USA:nkin tilanne menee jo viime vuonna ennustettua rataa:

"USA voi joutua pelastamaan 13 pankkia

Yhdysvalloissa on 117 ongelmapankkia, ja valtion pelastusapua näistä voi tarvita 13, arvioi Yhdysvaltain pankkiviranomainen."


Jep, ja kulutustalous alkaa yskiä:

"Amerikkalaisten kulutus jäätyi elokuussa

Luvut olivat pettymys ekonomisteille, jotka olivat odottaneet 0,2 prosentin kasvua. Talousluottamuksen rapautuminen näkyy ekonomistien mukaan elokuun kulutuskäyttäytymisessä. [...]

Yksityinen kulutus on elintärkeää Yhdysvaltain taloudelle, sillä se muodostaa kaksi kolmasosaa kansantuotteesta. Ekonomistien mukaan työttömyyden kasvu ja talousluottamuksen rapautuminen näkyivät elokuun kulutuskäyttäytymisessä."


Niinpä niin =/

Talouskatastrofi: "Kun mikään ei auta, puhu kerrankin totta"

Totuus on tullut taas muotiin talousasioista puhuttaessa. Presidentti Bush varoittaa, että USA:n talous on vaarassa luisua lamaan:

"Yhdysvaltain presidentti George Bush varoittaa maan talouden olevan vakavassa vaarassa.

Presidentti Geroge Bush puolusti tarmokkaasti suunnitteilla olevaa 700 miljardin dollarin talouden pelastuspakettia sanomalla, että maan hallitukselta vaaditaan nyt toimia.

Bush varoitteli televisiopuheessaan Yhdysvaltojen vajoavan lamaan, jos lisää pankkeja kaatuu."

Niin, ikäänkuin tämä ei olisi ollut tiedossa jo yli kaksi vuotta sitten! Viime lama opetti suomalaisille, että siinä vaiheessa kun poliitikot alkavat toistella, että lamaa ei ole tulossa, lama on tulossa. Amerikassa tilanne on niin paha, että itse Bush on pakotettu puhumaan totta. Tilanne on siis todellisuudessa paljon pahempi, kuten tiedämme.


Myös USA:n keskuspankin johtaja Ben Bernanke on alkanut puhua totta, joten tilanne on siis todellakin hyvin, hyvin, paha:

"Bernanke: Luottokriisi vakava uhka taloudelle

Luottokriisi on vakava uhka Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja maan talouskehitykselle, sanoi Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke kongressille pitämässään puheessa.

–Taloudellinen toimeliaisuus on vähentynyt kaikilla aloilla. Rahoitusjärjestelmän vakauttaminen on ehdoton edellytys talouden elpymiselle, Bernanke sanoi.

Rahoitusmarkkinoiden heilunta tekee lainanantajista varovaisia, mikä näkyy kotitalouksien ja yritysten rahoitusmahdollisuuksien kiristymisenä. Talouskasvun hidastumisen riski on siksi edelleen korkea, Bernanke sanoi.

Yhdysvalloissa työttömyys on kasvanut ja asuntojen hinnat laskevat yhä.

– Talouden perustekijöiden heikkouden vuoksi kotitalouksien kulutuskysyntä tulee pysymään heikkona. Asuntojen hintojen lasku syö kotitalouksien varallisuutta, mikä taas heijastuu rahoituslaitosten taseisiin, Bernanke sanoi. [...]

– Mikäli rahoitusmahdollisuudet pysyvät huonoina pitkään, sen vaikutukset koko talouteen voivat koitua vakaviksi.

Bernanke korosti myös inflaation kiihtymisen uhkaavan maan taloutta."

Niin, toistan jälleen kerran, että USA:n talous TULEE romahtamaan tulevana talvena, ja tilanne on vähintään yhtä paha kuin 30-luvulla. Yhdysvaltain talouden täydellistä romahtamista ei voida enää estää. USA on totaalisesti kaulaansa myöten kusessa lainojensa kanssa. Mikään valtio ei kykene maksamaan 15 tuhannen miljardin (15 triljoonan) lainoja, ei mikään valtio. Pelkästään USA:n lainojen korot ovat vuodessa jo lähes 500 miljardia dollaria. Lisäksi lainataakka kasvoi 5 000 miljardilla kun se otti haltuun maan suurimmat asuntorahoituslaitokset, joten lainataakka on yli 20 000 miljardia (20 triljoonaa) dollaria.

Ja kaiken huipuksi USA:n kauppatase kusee todella pahasti. Tässä pieni valaiseva laskutoimitus, josta kiitoksen nimimerkki "LOPPU":lle Taloussanomien keskusteluosiossa:

USAn vienti = 900 miljardia
USAn tuonti = 1700 miljardia

Saldo: -800 miljardia

Kun lama tulee, ja amerikkalaiset vähentävät kulutustaan noin puolella, tippuu USA:n BKT kolmasosalla, koska 2/3 BKT:stä perustuu kulutukseen. 20 000 miljadia dollaria ulkomaanvelkaa jaettuna 303 126 365 asukasta kohti tekee
65 979 taalaa per nuppi. BKT on 45 490 per jenkki. 65979 - 45490 = 20489$ nettovelkaa per amerikkalainen. Tuon summan jokainen jenkki jäisi vielä velkaa, jos koko maan vuoden 2007 BKT käytettäisiin velanmaksuun.

Jos lasketaan oletuksena, että lama leikkaa kulutusta puolella, ja BKT:tä 1/3:lla, niin 65979 - 30326 = 35653 dollaria nettovelkaa per amerikkalainen. Jos lasketaan vain ns. reaalisen BKT:n mukaan, jossa otetaan huomioon vain tuotannon arvo (ilman kulutusta), niin nettovelka per jenkki on 50816$. Tuon verran joka Bill tai Jane jäisi velkaa, vaikka koko USA:n talouden vuoituisen reaalisen tuotannon arvo laitettaisiin velkojen maksuun! Johtopäätös: USA:n talous EI kestä.

[LISÄYS 4.10.08: HUOM! Lisäksi tulevat amerikkalaisten yksityiset velat, nimittäin amerikkalaisten kaikki velat ovat yhteensä 50 000 miljardia (50 triljoonaa) dollaria, eli 166 000 taalaa per jenkki. Täyden BKT-vähennyksen jälkeen 120 500 ja 1/3 BKT-vähennyksen jälkeen 135 670 taalaa per jenkki vauvasta vaariin. Jenkit eivät kykene sitä koskaan maksamaan, vaan edessä on kansallinen vararikko. Korkealta tulee romahdus, ja mahtavaa on sen rytinä...]


Suomessakin asiantuntijapiireissä on tajuttu, että alkaa olla myöhäistä koittaa ylläpitää kuluttajien uskoa:

"Juokse, kuluttaja, juokse!

Asiantuntijoiden varoitukset talouden synkkenemisestä kiihtyvät, ja moni kehottaa kuluttajia pistämään jo kukkaronnyörit kiinni. Pitääkö uskoa? Samaan aikaan osa päättäjistä vaatii kuluttajaa uhrautumaan kansantalouden puolesta ja pitämään rattaat vauhdissa kuluttamalla.

Yksi jos toinenkin arvovaltainen asiantuntija on viime aikoina muistuttanut kuluttajia talouden alamäestä ja kehottanut varovaisuuteen. Tiistaina joukkoon liittyi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Hän sanoi, että kotitalouksien kannattaisi nyt tehdä isot investoinnit suurta harkintaa käyttäen.

Pari viikkoa sitten eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ihmetteli, miksei kansalaisia varoiteta talouden nykytilasta. Sitran yliasiamies Esko Aho puolestaan totesi viikonloppuna, ettei näe mitään syytä, minkä vuoksi Suomi selviäisi kuivin jaloin finanssikriisistä."

Näyttää siltä, että vain hallitus ja valtiovarainministeri Katainen etunenässä enää koittavat viran puolesta ylläpitää uskoa talouskasvuun. Hyvä Jyrki-Boy! Hyvä! Uskottavuutesi kohoaa pilviin!

Amerikan kukistuminen: Viimeinen hengenveto ennen syöksyn kiihtymistä

Vuoden alun jälkeen Amerikassa on 12 pankkia mennyt konkurssiin, viimeisin äsken kaatunut Ameribank. Kriisi on tehnyt myös selvää suurista investointipankeista; Keväällä JP Morgan Chase osti Bear Stearnsin, Bank of America osti Merrill Lynchin, ja Lehman Brothers kaatui viime viikolla. Nyt liittovaltio kiristi pankkien valvontaa, mikä johtaa siihen, että viimeiset suuret investointipankit Morgan Stanley ja Goldman Sachs muuttuivat tavallisiksi liikepankeiksi. Irtonaisia kanuunoita sidotaan siis kiinni. Se ei kuitenkaan auta, sillä BoA:n ja Merrillin yhdistyminen oli kahden kaatumaisillaan olevan pankin nojautumista toisiinsa. Jos kaksi irtonaista kanuunaa sidotaan myrskyn alla toisiinsa, se voi upottaa koko laivan, kun laiva, eli USA:n talous, on vasta joutumassa kunnon myrskyyn. On toiveajattelua kuvitella, että nyt oltaisiin nähty edes pahinta, sillä nykyinen myräkkä on vasta tulevan alkusoittoa ja pientä puhuria.

USA:n hallitus on perustamassa roskapankkia, johon on tarkoitus kerätä kaikki ongelmaluotot, niin että suurpankit pelastuisivat kaatumiselta. Ongelmaluotot siis kasattaisiin veronmaksajan niskaan. Myrskyn edellä siis ylimääräistä painolastia ollaan kasaamassa pelastusveneeseen, että laiva pelastuisi keikahtamasta nurin. Ei auta, sillä viimeinen suuri yksityinen jätti BoA-Merrill on itsessään suuri roskapankki. Ennustan, että Bank of America ja siihen yhdistynyt Merrill Lynch kaatuvat, mikä vie mukanaan koko USA:n talouden.

On mielestäni varsin kummallista, että media on koko kriisin ajan puhunut luottokriisistä, joka johtuisi vain asuntoluotoista, kun koko ongelman ydin on paljon suurempi, ja juontuu makrotalouden rakenteellisista ongelmista. USA:n talous lähti luisumaan velan päälle ja kohti tuhoa jo muutama vuosikymmen sitten, ja nyt ollaan tultu viimeiselle rajalle. Asuntoluottokriisi vain laukaisi ansan, joka johtuu siitä, että USA:n talous on pöhöttynyt ja ylipaisunut samaan aikaan kun sen merkitys globaalille taloudelle on koko ajan vähenemässä. USA ei ole enää tuottava talous, kuten vielä 60-luvulla. Tuolloin kaksi kolmasosaa maan BKT:stä tuli teollisuuden ja tavaroiden valmistuksesta ja viennistä. Tällä hetkellä maan BKT:stä kaksi kolmasosaa perustuu siihen, että ihmiset kuluttavat tavaroita ja palveluja, siis kuluttavat, eivät tuota. Tätä kulutusta on rahoitettu jo vuosikymmeniä ottamalla enemmän ja enemmän lainaa ulkomailta. Asuntoluottokriisi laukaisi tilanteen, eikä siinäkään ongelman ydin ole varsinaiset subprime-luotot, vaan kriisin vaikutus ihmisten kulutukseen ja ostovoimaan. Keskiverto-amerikkalainen on ottanut hirvittävästi lainaa omaa asuntoaan vastaan voidakseen rahoittaa ja ylläpitää omaa kulutusjuhlaansa. Kun raha nyt on yksinkertaisesti loppumassa, eikä luottoa enää saa, kulutusjuhla on tulossa tiensä päähän. Jos keskiverto-amerikkalainen supistaa kulutustaan puolella, romahtaa USA:n BKT yhdellä kolmasosalla. Tästä on kyse kriisin ytimessä: USA:n makrotalous on kaatumassa, laivan pohja on vuotanut jo pitkään, eikä asialle ole haluttu tehdä mitään. Nyt kun myrsky tulee päälle, pohja ei kestä.

Eurooppalainen LEAP-instituutti, joka aikoinaan ennusti mm. Neuvostoliiton romahduksen, ennustaa, että USA:n talous tulee romahtamaan, ja seurauksena on 7-10 -vuotinen lama USA:ssa ja Pohjois-Amerikassa. Niin kauan kestää, ennenkuin talouskehitys Pohjois-Amerikassa lähtee uudestaan nousu-uralle. Samaa on ennustanut myös mm. Warren Buffet, sekä muutamat muut Amerikkalaiset talousgurut. Suuri laiva tarvitsee pitkän kääntymisajan.

USA:n taloudella on edessään massiivinen rakenteellinen sopeutuminen tilanteeseen, jossa maailmantaloutta ei enää johdeta Washingtonista, ja kriisin jälkeen Yhdysvallat ei enää ole maailman johtava talous eikä johtava supervalta. Amerikan vuosisata on päättymässä. Siksi muutosta voi hyvällä syyllä verrata Neuvostoliiton romahduksen seurauksiin Euroopassa, sekä sen aiheuttamaan 90-luvun lamaan Suomessa. Ja vaikkei USA olekaan NL:n tavoin hajoamassa, sen talouden ja mahdin romahduksen seuraukset tuntuvat paljon laajemmalla ja syvemmällä maailmantaloudessa. USA:ta ja läntisen pallonpuoliskon talouksia odottaa nyt vähintään yhtä suuri sopeutuminen uuteen tilanteeseen, missä Itä-Eurooppa oli 90-luvun alussa. Maailmantalouden tulevaisuus kun on Euroopassa ja Itä-Aasiassa.

Venäjän nousu johtaa nykyisenkaltaisen EU:n hajoamiseen

Venäjä on muutoksessa. Siitä on tulossa taas vakavasti otettava tekijä isojen poikien geopoliittisessa valtapelissä. Uusi Venäjä ei ole sama asia kuin entinen Neuvostoliitto, vaan maa on palaamassa juurilleen, jonka ytimen muodostaa venäläinen kulttuuri; ortodoksinen usko, kieli ja venäläinen nationalismi. Yhdessä markkinatalouden kanssa uusi Venäjä muistuttaa tässä mielessä enemmän modernia versiota vanhasta keisarikunnasta, kuin Neuvostoliittoa.

Venäjä on uudistumassa, vahvistumassa ja rikkaampi kuin koskaan. Se aikoo vakaasti palauttaa vanhan vaikutusvaltansa ja hegemoniansa. Maan koko, sijainti ja valtapyrkimykset ovat uhka kaikille sen ympärillä oleville maille, jotka eivät tunnusta sen ylivaltaa. Kyse on geopolitiikasta; joka hallitsee Euraasian mantereen sisäosia, hallitsee maailmaa. Kymmenet miljoonat Venäjän rajojen ulkopuolella asuvat venäläiset antavat Venäjälle sen omissa silmissä oikeutuksen puuttua naapureidensa asioihin, ja tarjoavat mahdollisuuden rajojen laajentamiseen. Venäjän naapurissa olevilla entisillä neuvostotasavalloilla ei pitemmällä tähtäimellä ole oikeastaan kuin kaksi vaihtoehtoa: Integroitua lännen intresseihin ja läntiseen puolustusliittoon, mikä johtaa konfliktiin Venäjän kanssa ja sotilaalliseen alistamiseen, kuten Georgian tapauksessa, tai tehdä yhteistyötä sen kanssa, pysytellen erossa lännen intresseistä, ja pitää diplomatialla yllä sopuisia välejä Moskovan kanssa. Jälkimmäinen johtaa suurella todennäköisyydellä lopulta Venäjän taloudellisen ja poliittisen vallan kasvaessa suomettumiseen. Näin on jo käynyt mm. Keski-Aasian maille, Valko-Venäjälle, Azerbaidzanille ja Armenialle.

Kolmas vaihtoehto olisi integroitua taloudellisesti länteen, mutta pysyä irti NATO:sta, sekä rakentaa vahva, itsenäinen puolustus mahdollista Venäjän uhkaa vastaan. Näin Venäjällä ei olisi taloudellista kuristusotetta pakottaa maata omaan leiriinsä, eikä sotilaallista syytä (NATO-vihollisuus) hyökätä. Lisäksi mahdollisen hyökkäyksen kustannukset tulisivat vahvan puolustuksen takia kalliimmiksi kuin mahdollinen hyöty. Tämä vaihtoehto olisi mielestäni paras Suomelle.

Suomen NATO-jäsenyys nostaisi puolustusmenomme nykyisestä 0,7-0,8% BKT:sta yli 2,7%:iin BKT:sta. Suurin osa kasvaneista puolustusmäärärahoista menisi kansainväliseen kriisinhallintaan ja rauhaanpakottamisen, sekä jäsenmaksuun. Rahat olisivat pois jo nyt rapautuvasta alueellisesta puolustuskyvystämme. Jos Suomi sen sijana jo nyt nostaisi puolustusbudjettinsa 2,7%:iin BKT:stä ja satsaisi rahat oman alueellisen puolustuksen ja ilmapuolustuksen kehittämiseen, meillä ei olisi mitään tarvetta NATO-jäsenyydelle, ja uskottava puolustus saisi itänaapurin jättämään meidät Venäjän ja NATON välisen sotilaallisen kriisin tullen rauhaan. On valitettavaa, etteivät poliitikkomme ja valtiojohtomme tunnu haluavan valita tätä kolmatta vaihtoehtoa; Selkä suorana omalla pohjalla seisomista.

Bushin aikakausi USA:n johdossa on päättymässä, ja samalla on päättymässä kaksi vuosikymmentä kestänyt ajanjakso, jolloin Amerikka on ollut Maapallon ainoa supervalta. Venäjä ja Kiina ovat nousemassa, ja sen seuraukset tuntuvat kaikkialla maailmassa, erityisesti Aasiassa ja Lähi-idässä. USA:n talous on syöksykierteessä, ja on selvää, että USA ei voi pysyä maailman johtavana supervaltana kun sen talous romahtaa. Amerikan vuosisata on päättymässä, ja tulevaisuus on Euroopassa, Kiinassa ja Venäjällä.

Elokuun 8. päivä tulee olemaan tulevaisuuden historiankirjoituksessa se käänteentekevä lähtölaukaus, joka muistetaan uuden aikakauden alkuna; Virstanpylväänä, josta alkoi Venäjän uusi nousu supervallaksi. Kestäisi vielä vuosikymmeniä, ennen kuin Kiina ohittaisi taloudellisesti USA:n, jos USA:n talous ei kaatuisi, mutta kestää vain vuosia kunnes Venäjä on palauttanut tsaarinvallan ajan laajuisen hegemonian.

Eurooppa on haluton ja kyvytön estämään Venäjän nousua, johtuen sen riippuvuudesta Venäjän energiavaroista. Venäjällä on palliote Euroopasta, ja näin tulee olemaan vielä hyvin pitkän aikaa. Länsi-Eurooppa saa suurimman osa öljystään ja kaasustaan Lähi-idästä, kun taas Keski- ja Itä-Eurooppa Venäjältä. Saksa oli tässä suhteessa vielä jokin aika sitten vedenjakajalla, mutta maa on yhä enenevässä määrin riippuvainen Venäjästä, mitä Itämeren kaasuputki vain lisää. Tämä nähtiin jo Georgian kriisissä; Venäjän välittömien naapureiden ohella kovimmin sen otteita uskalsivat arvostella Länsi-Euroopan maat, jotka ovat siitä vähiten riippuvaisia. Tämä energiariippuvuuden raja, joka kulkee Euroopan halki pohjois-etelä -suunnassa tulee olemaan se taloudellinen raja, johon asti Venäjän taloudellinen ja poliittinen valtapiiri tulee lännessä kasvamaan.

On selvääkin selvempää, että vahvistuva Venäjä tulee taloudellisella vaikutusvallallaan halkaisemaan Euroopan. Erityisesti näin tulee käymään, jos USA pelaa riskipeliä pelastaakseen taloutensa, ja hyökkää Iraniin. Öljyn saanti Lähi-idästä tyrehtyisi, ja tällöin Venäjä pystyisi käytännössä sanelemaan Euroopalle öljyn ja kaasun hinnan. Tällöin Saksalle ja Itä-Euroopan maille ei jäisi taloudellisesti muuta vaihtoehtoa kuin liittoutua Venäjän kanssa. Lisäksi mahdollinen sota tekisi selvää USA:n taloudesta ja sitä myötä sen sotilaallinen voima ja iskukyky heikkenisivät rajusti, mikä heikentäisi NATO:a niin, että Venäjä jäisi Euroopassa suhteellisesti NATO:a sotilaallisesti vahvemmaksi. Tuli Lähi-itään sitten sotaa tai ei, on mielestäni selvää, että ensi vuosikymmenellä Venäjä tulee, jo pelkästään kasvavan taloudellisen ja poliittisen vaikutusvaltansa turvin, peluuttamaan etupiirinsä Itä-Euroopassa, mikä käytännössä johtaa EU:n hajoamiseen.

Kysymys ei siis ole enää, että millainen maailma on viimeistään ensi vuosikymmenen lopulla, vaan se, että miten nopeasti olemme siihen matkalla

Linkki: Kirjoitukseeni syksyltä 2006: "Miten käy Euroopan kun Karhu nousee?"

BoA:n ja Merrillin fuusio: Kaikkien aikojen roskapankki edeltää maailman suurinta pankkikatastrofia

Bank of America on lähtenyt pelastamaan roskapankki Merrill Lynchia:

"Bank of America ostaa Merrill Lynchin

Amerikkalainen Bank of America ostaa investointipankki Merrill Lynchin, kertoo Wall Street Journal -lehti. Kaupan arvo on runsaat 31 miljardia euroa. [...]

Merrill Lynch on viime aikoina kärsinyt pahasti Yhdysvaltoja ravistelevasta luottokriisistä."

Amerikkalaispankkien fuusioitumiset edeltävät maailmanhistorian suurinta pankkikatastrofia. Ongelmat eivät poistu sillä, että ne lakaistaan isompien syliin. Nyt tulevia pankkiruumiita on jo nyt ainakin kaksi:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti...

"Yhdysvaltojen neljänneksi suurin investointipankki Lehman Brothers huojuu konkurssin partaalla.

Pahoihin vaikeuksiin ajautunut Lehman Brothers suunnittelee hakevansa konkurssisuojaa eli Chapter 11 -menettelyyn, kun neuvottelut Barclaysin ja Bank of American kanssa kariutuivat. Lehman ilmoitti asiasta tänään.

Yhtiön mukaan toimitusjohtaja Richard Fuld etsii edelleen ratkaisua pankin ongelmiin etsimällä ostajia pankin liiketoiminnoille.

Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö ja keskuspankki Fed etsivät viikonlopun ajan keinoa pelastaa vaikeuksiin joutunut investointipankki. Kokoukseen osallistuivat myös suurimpien investointifirmojen johtajat.

Barclays ja Bank of America vetäytyivät kauppaneuvotteluista eilen.

Fed on ilmoittanut, että se aikoo helpottaa finanssiyritysten mahdollisuuksia saada hätärahoitusta."

Ilmeisesti BoA:n johto tuli siihen tulokseen, ettei Lehmania kannata enää tukea...

"Greenspan: Pankkeja kaatuu lisää

Yhdysvalloissa nähdään vielä lisää suurten pankkien kaatumisia, ennakoi Fedin ex-pääjohtaja Alan Greenspan. Hänen mukaansa taantuman mahdollisuus on yli 50 prosenttia.

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin entinen pääjohtaja Alan Greenspan ennakoi, että maassa nähdään vielä suurten finanssiyhtiöiden kaatumisia, mutta sen ei tarvitse olla ongelma.

- Kaikki riippuu siitä, miten tilanne hoidetaan, Greenspan arvioi sunnuntaina televisiokanava ABC:n Today-ohjelmassa.

- Jokaista instituutiota ei tarvitse suojella. Talouden muutostilanteissa tulee aina voittajia ja häviäjiä, Greenspan muistutti.

Greespanilta kysyttiin ohjelmassa, pitäisikö valtion auttaa nyt vaikeuksissa olevaa investointipankki Lehman Brothersia samalla tapaa kuin se auttoi maaliskuussa vaikeuksissa olevaa Bear Stearnsia järjestämällä sen myynnin JP Morganille.

Greenspanin mukaan vation tulo hätiin Bear Stearnsin tapauksessa tavallaan loi odotuksen, että valtio tulisi apuun muissakin tapauksissa, jos kyse olisi yhtä isosta tai isommasta finanssiyhtiöstä.

- On selvää, että se on kestämätön tilanne finanssimarkkinoilla, Greenspan arvioi.

Greenspanin mukaan mahdollisuus sille, että taantumaa ei tule on alle 50 prosenttia.

- On vaikea uskoa, että meillä voisi olla kerran vuosisadassa -tyyppinen finanssialan kriisi ilman, että sillä olisi vaikutusta reaalitalouteen maailmalaajuisesti. Uskon, että juuri se on nyt tapahtumassa, Greenspan totesi. "

Niinpä! "Kerran vuosisadassa"-kriisi. Suomeksi sanottuna Greenspan tunnusti, että ollaan kokoluokkaa "1930-luvun lama" tyyppisen kriisin keskellä.

Ennustan, että kun kriisi on lopulta ohi, Yhdysvalloissa ei ole pystyssä kuin korkeintaan kourallinen pankkeja, ja nekin vain valtion tuella.