USA:n "taantuma" nimisestä LAMASTA tulee pitkä

Nyt aletaan pikkuhiljaa lehdistössäkin ja bisnespiireissä melkein myöntää se tosiasia, minkä kansantaloustieteilijät ovat pienissä piireissä tunnustaneet jo aiemmin, nimittäin että USA on lamassa:

"Ennuste: Yhdysvaltain taantuma on pitkä

Viimeisimpien taloudellisten ennusteiden mukaan Yhdysvaltain taantuma alkoi huhtikuussa ja kestää 14 kuukautta, kertoo uutistoimisto Reuters. Näin ollen se on yksi pisimmistä taantumista sitten suuren laman 1930-luvulla: vain 16 kuukauden taantumat 1970- ja 1980-luvuilla ovat olleet pidempiä, Reuters kertoo. [...]

Philadelphia Federal Reserven tekemä tutkimus ennustaa, että Yhdysvaltain bruttokansantuote tulee supistumaan 2,9 prosenttia neljännellä vuosineljänneksellä. Aiempi ennuste oli 0,7 prosentin kasvu"

Todellisuudessa USA on ollut taantumassa jo viime marraskuusta, jos otetaan huomioon inflaation vaikutus. Talouskasvua kuvaavissa nimellisissä luvuissa ei oteta yleensä huomioon inflaatiota, koska ei haluta antaa huonoa kuvaa BKT:n todellisesta arvosta, vaikka asiantuntijat toki tietävät, mikä on todellinen tilanne. USA:ssa inflaatio on virallisestikin ollut kuluvan vuoden ajan korkealla, suunnilleen 4 - 5,5 %:n välillä. Todellisuudessa, jos lasketaan ruoan ja kulutustavaroiden hintojen nousu, mikä tuntuu kaikkein kovimmin nimenomaan keskivertokansalaisen päivittäisessä kulutuksessa. Inflaation arvellaan eräiden riippumattomien kansalaisjärjestöjen arvoiden mukaan olevan todellisuudessa jossain 7 - 12% paikkeilla, mitä väitettä tukee arvio, että liikkeellä olevien dollarien määrä olisi FED:n toimesta lisääntynyt viime marraskuun jälkeen jopa yli kolmanneksella. Kulutustavaroiden hintojen inflaatio olisi syytä ottaa huomioon, sillä 2/3 USA:n BKT:stä tulee yksityisestä kulutuksesta, ja nimenomaan ruoan ja kulutustavaroiden hintojen nousu vaikuttaa eniten yksityiseen kulutukseen ja sitä kautta BKT:hen.

Jos viralliset infla-luvut otetaan huomioon, USA:n kansantuote supistuu tällä vuosineljänneksellä useita prosentteja enemmän kuin Federal Reserve arvioi, ja todellinen tilanne koko vuodelta on Eurooppalaisen LEAP:n arvion mukaan ollut todellisuudessa negatiivinen jo viime vuoden marraskuulta lähtien.

Jos siis BKT:n arvoon tehdään inflaatiokorjaus, talous on taantunut Yhdysvalloissa jo koko vuoden, eikä ole liioittelua nimittää USA:n taloustilannetta lamaksi.

"..the fundamental root of the current crisis, i.e. the collapse of the Bretton Woods system based on the US Dollar as sole pillar of the global monetary system. Without a complete overhaul of the system inherited from 1944 by summer 2009, the failing of the current system and that of the United States at the center, will lead the whole planet to an unprecedented economic, social, political and strategic instability, and more specifically to a breakdown of the global monetary system by summer 2009." [Linkki]

LEAP:n arvion mukaan menee 7-10 vuotta, ennenkuin talous Pohjois-Amerikassa pääsee takaisin kasvu-uralle, USA:lla tulevana entisenä maailmantalouden keskuksena on todella rankka talouden matokuuri sopeutumisessa uuteen maailmantalouden järjestelmään.

Ei kommunismille - Ei rajoittamattomalle liberaalikapitalismille -Valitse Kolmas Tie!

Siinäpä se tiivistettynä terveen ja kestävän talouskehityksen suunta. On hullua kävellä jommassa kummassa ojassa, kun voi kävellä tietä pitkin.

Kaikkein merkittävin ero "Friedmanilaisen" liberaalikapitalismin ja Keynesiläisen talousmallin välillä on se, että vaikka Friedmanin teoria on teoreettisesti pätevä (toimii paperilla), se ei selitä aiheuttamiaan talousongelmia, eikä tarjoa niihin ratkaisuja. Keynesin malli taas on teoreettisesti epätarkka, mutta toimii käytännössä kuin junan vessa.

Keynesin teoria ei selitä sitä, miten valtiovallan sääntely ja puuttuminen jopa tuotantotoimintaan (luodakseen työpaikkoja ja kulutusta sektoreille ja alueille, joille markkinat eivät niitä luo) luo talouskasvua ja ylläpitää kulutusta ja markkinataloutta, mutta niin vain käytännössä on.

Saksa nousi 30-luvun lamasta nimenomaan Keynesin talousmallilla, ja Suomi nousi agraarivaltaisesta kehitysmaasta hyvinvoivaksi teollisuusmaaksi Keynesin talousmallilla 50-80 luvuilla. Saman mallin mieto jenkkisovellus "The New Deal" oli ratkaisevassa osassa USA:n toipuessa lamasta 30- ja 40-luvuilla.

Friedmanin malli taas on tunnettu historiassa siitä, että se köyhdyttää keskiluokan, ja taannuttaa kehittyneet valtiot takaisin puolikehitysmaiksi, kuten kävin Argentiinan, Chilen ja Uruguayn 60-70-luvulla. Nämä maat olivat aikoinaan "hyvinvointivaltioita", joissa oli mojovankokoinen keskiluokka ja korkeampi elintaso kuin tuolloin Euroopassa keskimäärin. Sitten tuli Maailmanpankki ja liberaalikapitalistit...

Käytännössä Keynesin malli on meille tuttu Skandinaavinen hyvinvointivaltiomalli, jossa yksityisomistukselle perustuva markkinatalous lyö kättä valtion sääntelyn kanssa. Yksityisten yhtiöiden lisäksi myös valtio ja kunnat ovat mukana tuotannon ja palvelujen pyörittämisessä omistamiensa yhtiöiden, liikelaitosten ja palveluyksikköjen kautta, sekä pyrkii ohjaamaan talouden kehitystä politiikalla siten, että se tuottaa mahdollisimman suuren hyödyn mahdollisimman monelle kansalaiselle. Keynesin talousmalli on yksi ns. Kolmannen Tien idean talouspoliittisista sovellutuksista.

Dollari tippuu tukitoimista huolimatta - Sodan uhka kasvaa

Linkki:

"Rahoituskriisiin joutuneiden yhdysvaltalaisten asuntoluottoyhtiöiden Freddie Macin ja Fannie Maen julkisesta tukemisesta huolimatta sijoittajien usko dollariin on koetuksella.

Dollarin kurssi laski tiistaina aamulla lähelle kaikkien aikojen alinta noteeraustaan. Kurssilasku on seurausta Yhdysvaltojen asuntoluottoyhtiöiden Freddie Macin ja Fannie Maen synnyttämästä epävarmuudesta markkinoilla."


Niinpä niin. Ja hallituksen julkinen tuki asuntolainatakaajille maksetaan dollareissa, mikä tarkoittaa sitä, että dollarin arvo laskee entisestään. Näin siksi, että kun luottamuksensa menettäneitä yhtiöitä tuetaan dollareilla, laskee myös näiden dollarien substanssiarvo.

Öljyn ja jalometallien arvot ovat tällä hetkellä ennätyskorkealla, mikä kielii dollarin arvonmenetyksestä ja sijoittajien vakavasta luottamuspulasta jenkkivaluuttaa kohtaan. USA:n valtionvelka on tällä hetkellä 9,5 triljoonaa dollaria (9 500 000 000 000 eli 9 500 miljardia taalaa). Jos Fannie Mae ja Freddie Mac kaatuvat, USA:n valtio joutuu lunastamaan yhtiöt estääkseen talousromahduksen. Se taas lähes tuplaisi maan julkisen velan kerta heitolla (yli 5 triljoonaa lisää), ja romahduttaisi dollarin arvon hetkessä, mikä myös aiheuttaisi talousromahduksen, eli suo siellä ja vetelä täällä. Huonolta näyttää jenkkien tilanne.

Käytännössä dollarin arvo riippuu tällä hetkellä vain ja ainoastaan öljyn varassa. Kysymys kuuluukin, mitä tapahtuu, jos öljyä aletaan vielä nykyistä enemmän myymään muissa valuutoissa? Tämän takia Iranin keväällä avattu öljy- ja kaasupörssi on jenkeille vakava uhka. Iran pystyy siis kaatamaan halutessaan koko USA:n talouden, ja USA:lla taas on kyky pommittaa Iran kivikaudelle. Näillä kahdella maalla on siis revolverit toistensa ohimoilla.

Kuten aiemmin jo kirjoitin, USA haluaa hyökätä Iraniin vain ja nimenomaan maan öljyvarojen monivaluttaisen öljypörssin takia. Kaikki joukkotuhoaseet, ydinohjelmat, yms. ovat vain savuverhoa ja teatteria. Haiskahtaa pahasti siltä, että sota Lähi-Idässä alkaa pian...

USA: 150 pankkia menossa konkurssiin

No huh huh!:

"Luottokriisin leviäminen voi kaataa Yhdysvalloissa lähikuukausien aikana jopa 150 pankkia, [...]

Yhdysvaltain viranomaiset varautuvat pankkien kaatumisiin asuntojen hintojen laskun jatkuessa edelleen. Yhä useammat lainanottajat eivät enää selviä lainamaksuistaan. [...]

Suurten asuntoluotottajien Fannie Maen ja Freddie Macin kohtalo on oleellisen tärkeä pankeille, jotka ovat ostaneet suuren määrän niiden liikkeeseen laskemia velkakirjoja."


Sillä lailla. Vieläköhän jostain löytyy hyväuskoisia ihmisiä, jotka uskovat kun pankki- ja pörssisedät vielä toistelevat kuuluisia mantrojaan: "Pahin on jo ohi", "Kriisin pohja on jo ohitettu" ja "Odotettavissa voimakasta talouskasvua"?

Tosiasia on, että USA ja dollari tulevat romahtamaan ja maailmantalouden keskipiste tulee siirtymään Eurooppaan seuraavan 10 vuoden aikana. Paluuta vuoden 1945 jälkeiseen aikaan ei enää ole, sillä maailma on siirtymässä uuteen aikakauteen taloushistoriassa.

"Bye bye beautiful!"


Vinkki: Jos jollakulla on ylimääräistä rahaa, niin talouskriisin ohessa riehuvan elintarvikekriisin vuoksi antaisin ilmaisena sijoitusvinkkinä, että kannattaa ostaa maatalousmaata tai kaivososakkeita, erityisesti fosfaattikaivokset tulevat olemaan in. Myös öljy-yhtiöiden osakkeita kannattaa ostaa, varsinkin vakaiden öljyntuottajamaiden yhtiöiden, mm. Statoilin ja BP:n, sekä tietty venäläisten alan yhtiöiden osakkeita.

Ulosotot reippaassa kasvussa - USA:n kuluttajien ja yritysten talousvaikeudet kasvavat

Amerikkalaisten kulutusjuhlat alkavat olla lopussa:

Linkki

"Ulosottohakemusten määrä nousi Yhdysvalloissa kesäkuussa 53 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Samalla ajanjaksolla pankkien haltuun päätyneiden asuntojen määrä lähes kolminkertaistui.

Panttien realisoiminen on seurausta asuntojen hintojen reippaasta laskusta ja vaihtuvakorkoisten lainojen korkojen noususta. [...]

'– Ulosottojen määrä kasvaa ja pysyy korkeana ensi vuosikymmenelle saakka. Työllisyystilanne synkkenee ja asuntojen arvot laskevat. Asuntorahoittajat eivät halua joustaa tilanteessa, jossa asunnon vakuusarvo on romahtanut.' [...]

'– Ulosottohakemusten määrän yli 50 prosentin kasvu vuositasolla kertoo, että pahin ei vielä ole ohi', arvelee RealtyTracin johtaja James Saccacio."

Lisäksi suuret amerikkalaiset asuntorahoittajat Fannie Mae ja Freddie Mac, joiden kassavajetta FED kustantaa veronmaksajien rahoilla ja laskemalla liikkeelle lisärahaa, ovat käytännössä konkurssikypsiä:

Linkki

Niin, tähän on nyt sitten tultu. Keskiverto amerikkalaisella on lähes kymppitonni luottokorttivelkoja, ja suurella osalla lisäksi asunto- ja opintovelat. Ne joilla on omistusasunnot, ovat ottaneet kulutustaan ylläpitääkseen velkaa omia asuntojaan vastaan. Nyt kun talous yskii, tulot laskee ja työttömyys on kasvussa, homma kaatuu niskaan.

Vielä viime talvena amerikkalaiset kuluttajat paikkasivat perinteiseen tapaan kasvaneiden hintojen rokottamaa ostovoimaansa kulutusluotoilla. Suuret luottokorttiyhtiöt ovat nostaneet kevään mittaan luottokorttivelkojen korkoja. Kun velkaa on yli kymppitonni, ja Visa-laskun korko on noussut yli 20%:n, niin eipä enää naurata.

Mutta eipä mene paremmin yrityksilläkään. Viime syksynä, kun taantuma USA:ssa alkoi, yritykset perinteiseen tapaan paikkasivat likviditeettivajettaan lyhytaikaisilla yrityslainoilla. Sama on jatkunut pitkin viime talvea. Ideahan näissä lainoissa on, että niillä paikataan väliaikaisia vajeita, ja ne on maksettu pois aina seuraavan sesongin myötä, kun jenkkikuluttajat ovat taas kysynnällään täyttäneet yritysten kassat.

Nyt kuitenkin kuluttajilta on loppumassa ostovoima ja yritykset ovat joutumassa kuseen. Amerikkalaiset ovat kiristämässä kukkaroidensa nyörejä ja rahaa ei olekkaan tulossa kassaan kuten aina ennen. Ennustan, että pian Yhdysvalloissa alkaakin kaupan alan yritysten voimakas saneeraus- ja konkurssiaalto, jonka seurauksena maan työttömyys ampaisee ennätyslukemiin. Eikä asiassa auta edes dollarin halpenemisesta johtuva viennin kasvu, sillä kaksi kolmasosaa USA:n taloudesta koostuu kotimaisesta kulutuskysynnästä.

PS. Eipä näytä kovin hyvältä tilanne myöskään Euroopassa:

Linkki

"Kuluva viikko on ollut synkkä Euroopan teollisuudelle, kun sekä Britannian, Saksan että Ranskan teollisuustuotantoluvut putosivat oletettua enemmän.

Pudotus oli selvästi arvioitua vakavampi."

Iranin uhka heikentää dollaria - USA puun ja kuoren välissä

Taloussanomat:

"Iran-uhka heikentää dollaria

Ranskalainen uutistoimisto AFP kertoi, että Iran on testannut Israeliin yltävää pitkänmatkan ohjusta. [..]

– Uutiset Iranin koelaukauksesta ovat saaneet dollarin heikkenemään. Uutinen myös nostaa Sveitsin frangia. On vaikea arvioida Iranin aikeita ydinohjelman suhteen, ja se on merkittävä geopoliittinen riski, sanoi korko-osaston johtaja Masahiro Sato"

Yksi syy kiihtyneeseen euron inflaatioon, kustannusten kasvun ja öljyn hinnan ohella, on se, että EKP teki keväällä päätöksen, että euro-dollari -vaihtosuhde pyritään pitämään suunilleen nykyisellä tasollaan. Dollarin arvon tippuessa EKP on joutunut laskemaan liikkeelle lisää euroja, jotta vaihtosuhde ei karkaisi liikaa. Tämä on johtanut siihen, että euron inflaatio on kiintynyt dollarin mukana, ja on yksi syy euroalueen suureen inflaatioprosenttiin.

Pääsyyllinen dollarin heikkenemiseen taas (USA:n huonon talouspolitiikan ohella) on se, että Iran myy öljyä ja kaasua myös muissa valuutoissa, ei vain dollareissa. Monivaluuttainen öljypörssi avattiin viime keväänä, jonka seurauksena dollarin alamäki kiihtyi.

Viime syksynä liikkunut huhu kertoi, että OPEC olisi tehnyt salaisen sopimuksen, jonka mukaan öljynviejämaat siirtyvät pikkuhiljaa pois dollarikannasta. Tämä voi pitää paikkansa, sillä pako pois dollarista alkoi jo toissa vuonna. Vuoden 2006 aikana OPEC-maiden valuuttavarantoreservin dollareiden määrä aleni noin 14 prosenttia. Tuona vuonna dollarin arvo suhteessa euroon laski myös saman verran, mikä ei suinkaan ole sattumaa.

Todellinen syy sille, miksi USA miehitti Irakin oli se, että Saddam luopui dollarikannasta vuonna 2001. USA:n onneksi Irakille oli asetettu talouspakotteet, eikä se saanut viedä öljyä kuin rajatun määrän, joten dollari ei ehtinyt kärsiä kovin paljon, ennenkuin jenkit saivat vallattua maan ja otettua sen öljyvarat hallintaansa. Tämä helpotti USA:n talouspainetta, mutta USA on juuttunut kiinni Irakin kriisiin, mikä vie hirveästi rahaa ja sitoo voimia.

USA:n valuutan arvo ei ole enää pitkään aikaan perustunut maan talouden kuntoon, kuten muilla mailla, vaan siihen, että dollari on öljykaupan viitevaluutta, ja öljykauppa käydään dollareissa. Tällöin dollarin arvo on sidoksissa öljyyn ja öljyn arvo toimii dollarin arvon takeena. Nykyisellä kehityksellä USA ajatuu kohti taloudellista romahdusta, ellei se saa jostain haltuunsa Irakin ohella lisää ryöstettäviä öljyvaroja, tai onnistu pakottamaan Irania luopumaan myymästä öljyä muissa valuutoissa kuin dollareissa.

Nykyisen öljykriisin sotilaallinen ratkaisu on USA:lle paljon vaikeampi, sillä toisin kuin Irak. Iran on jenkeille paljon kovempi pala. Maalla on hyvin varustettu ja iso armeija, ja Iran on valmistautunut sotaan paljon paremmin kuin mitä Irak oli ennen ensimmäistä Persian lahden sotaa. Lisäksi Iran on teknisesti pidemmällä ja sen aseistus on modernimpaa kuin Irakilla oli. Pelkästään sotilaallisesti Iranin voittaminen ei kuitenkaan tuottaisi USA:lle päänvaivaa, sillä jenkit voisivat pommittaa maan kivikaudelle koska tahansa, ellei otettaisi huomioon muutamaa seikkaa:

- Ensinnäkin USA on kiinni Irakin suossa. Lähes koko USA:n maa-armeija on kiinni Irakissa, eikä voi lähteä maasta, sillä se johtaisi Irakin ajatumiseen kaaokseen. USA tarvitsisi vielä puoli miljoonaa miestä lisää Iranin miehittämiseen. Näin ollen USA:lla ei ole irrotettavia joukkoja, joilla se voisi miehittää Iranin. Iranin pommittaminen kivikaudelle ilman miehitystä raunioittaisi USA:n talouden, sillä jos Iranin öljy ei virtaa markkinoille, hinta nousisi pysyvästi OPEC:in arvioiden mukaan yli 400 dollarin, mikä raunioittaisi myös koko maailmantalouden.

- Toiseksi, Jotta USA voisi kasvattaa maavoimiaan vielä tarvittavalla puolella miljoonalla miehellä voidakseen miehittää Iranin, amerikkalaisten olisi pakko palauttaa yleinen asevelvollisuus, mikä olisi hirveän kallista. Lisäksi suuren armeijan ylläpito nielisi niin paljon varoja, että nykyisellään se tekisi selvää maan taloudesta.

- Kolmanneksi USA:n pitäisi pystyä voittamaan ja miehittämään Iran alle kolmessa kuukaudessa, jotta maa selviäisi taloudellisesti. Sodan tullen öljyn hinta pomppaisi väliaikaisesti yli 400 dollarin, ja USA joutuisi säännöstelemään ja tasaamaan polttoaineen hintaa hintaa kotimarkkinoillaan omilla varmuusvarastoillaan, jotka riittävät vain vajaaksi kolmeksi kuukaudeksi. Pitempi kriisi tekisi selvää USA:n taloudesta. Iran on sen verran iso ja suuriväestöinen maa, että sen voittaminen ja valtaaminen veisi paljon pitempään kuin kolme kuukautta.

- Neljänneksi sodan aloittaminen Irania vastaan suistaisi koko Lähi-Idän suursotaan, koska sota leviäisi Irakiin, Syyriaan, Israeliin, Libanoniin ja koko Persian lahden alueelle. Öljyn saanti koko Persian lahden alueelta loppuisi sodan ajaksi, mikä nostaisi öljyn hinnan tähtitieteellisiin lukemiin eli useisiin tuhansiin dollareihin tynnyriltä, eikä maailmalla ole varmuusvarastoja tasata tätä nousua kriisin ajaksi. Maailmantalous romahtaisi. Sota pitkittyisi, ja aiheuttaisi siinä määrin lisää sotia, nälänhätiä ja kriisejä ympäri maailmaa, että voitaisiin jo puhua melkein kolmannesta maailmansodasta.


USA, tuo taantuva ja pian ex-supervalta, on siis tilanteessa, jossa sillä ei ole varaa hyökätä Iraniin, mutta sillä ei toisaalta ole myöskään varaa olla hyökkäämättä. Kysymys kuuluu:

• Onko amerikkalaisilla kykyä hyväksyä väistämätön taloudellisen ylivalta- asemansa menetys, ja antaa taloutensa taantua ilman sotaa näin pelastaen muun maailman romahtamasta kanssaan?

vai:

• Haluavatko jenkit kynsin hampain pitää ahneesti kiinni ylivallastaan ja yrittää pelastaa taloutensa hyökkäämällä Iraniin, ja näin pelata uhkapeliä, jossa voiton mahdollisuus on hyvin pieni, ja joka syöksisi koko Lähi-Idän sotaan ja maailmantalouden lamaan?

Siinäpä pohdittavaa amerikkalaisille

USA:n rahoitusmarkkinat vaarassa romahtaa - FED syytää lisää rahaa markkinoille

Yhdysvaltain keskuspankki yrittää estää rahoitusmarkkinoita romahtamasta pumppaamalla lisärahaa suoraan rahoitusyhtiöille: Linkki

"Yhdysvaltojen keskuspankki Federal Reserve harkitsee lisärahan pumppaamista Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoille.

Keskuspankkijohtaja Ben Bernanke ilmoitti tänään, että pankin suunnitelmissa on pitkittää nykyisiä hätälainaohjelmia Wall Streetin isoille yrityksille ensi vuoteen.

- Federal Reserve on vahvasti sitoutunut rahamarkkinoiden vakauteen ja harkitsee useita eri toimenpiteitä. Yksi keino on pidentää lainaohjelmien kestoaikoja vuoden lopun yli, totesi Bernanke puheessaan Arlingtonissa Virginiassa."

Eli suomeksi sanottuna FED laskee liikkeelle lisää rahaa. Huono uutinen niille, jotka ovat jo muutenkin harmissaan yhä kiihtyvän inflaation vuoksi. Kyllähän keskuspankin talousgurut tietävät, ettei inflaation myötä heikkenevää kulutusta pitäisi koittaa elvyttää syytämällä liikkeelle lisää rahaa, sillä se vain lisää inflaatiota ja nopeuttaa talouden syöksykierrettä. Uutinen kertookin lähinnä siitä, että Yhdysvaltain keskupankilla ei ole enää todellisuudessa juuri mitään keinoa estää tulevaa romahdusta. Rahan painaminen onkin eräänlainen paniikkireaktio. Taitaa keskuspankin setelipainon laakerit vinkua jo kuumina? Tätä menoa dollari on vessapaperia parin vuoden sisällä.

Jotenkin tulee mieleen 30-luvun Saksa, jossa talousongelmaa koitettiin ratkaista painamalla lisää rahaa. Tuolloinhan inflaatio juoksi niin kovaa, että perheenisät lähtivät ostoksille mukanaan kottikärryllinen rahaa, että saivat hommattua päivittäiset elintarvikkeet.

Katse synkkään syksyyn

Kuten viime torstaina kirjoitin, alkaa tällä viikolla todennäköisesti öljyn entistäkin voimakkaampi hinnan nousu, johtuen kysyntäpiikistä USA:n markkinoilla. Näin sillä edellytyksellä, että pupu ei ole vielä mennyt täysin amerikkalaisten kuluttajien pöksyihin, ja suuri osa jenkeistä ottaa ilon irti tämän kesän autoilukaudesta vielä kun heillä on siihen varaa.

Suomalaisten kipuraja bensanhinnan suhteen on Taloussanomien teettämän tutkimuksen mukaan kaksi euroa litralta: http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2008/07/06/kaksi-eur...
Aikaisemmin alkukesästä tehdyn laskelman mukaan noin 2,1 euron hinta olisi kipuraja, jonka jälkeen kulutus supistuisi voimakkaasti ja maamme talous joutuisi taantumaan. Ennusteet lupailevat, että kahden euron hintaraja ylittyy vielä kesän loppuun mennessä, joidenkin arvioiden mukaan jopa jo heinäkuun loppuun mennessä. Saapa nähdä, jään mielenkiinnolla odottamaan.

Maailmantalous ei kuitenkaan vielä jymähdä, ainakaan toivottavasti, tässä kuussa. LEAP:in ja muutamien muiden tahojen laskelmien mukaan amerikkalaisten kuluttajien ostovoima riittää vielä kesän yli, mutta elo-syyskuussa tulee seinä vastaan. LEAP ennkoi, että USA:n talous leikkaa noihin aikoihin kiinni, mikä aloittaa täyden syöksykierteen maan taloudessa, ja aiheuttaa maailmanlaajuisen taantuman. Näin "iloisia" ennusteita on siis luvassa syksyksi.

LEAP:in mukaan yleisesti euroalueella taloutta kohtaa taantuma. Sen vaikutus tulee olemana kuitenkin epätasainen, sillä taantumana sen lupaillaan vaikuttavan lähinnä Euroopan ydinalueilla. Sen sijaan EU:n pienemmissä talouksissa ja laita-alueilla kuten Suomessa, luvassa on lama. Erityisen huono uutinen tämä LEAP:in ennuste on Suomen kannalta siksi, että Suomi on niin pieni markkina-alue. Suomalaisten ostovoima on jo nyt heikoissa kantimissa, eikä kulutuskyvyssä ole juuri joustovaraa: http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2008/07/04/suomalai... Siksi veikkaan, että jo bensan hinnan nousu kahden euron yli riittää jumittamaan Suomen talouden.

Lähi-Idän tilanne kiristyy

Tilanne Lähi-Idässä kiristyy edelleen sodan uhan kasvaessa: http://www.economist.com/opinion/displaystory.cfm?source=...
Sotilasasiantuntijat pitävät hyvin todennäköisenä, että USA ja Israel iskevät Iraniin tulevan syksyn aikana. The Economist arvioi, että ellei USA lähde mukaan iskuun, niin Israel aikoo todennäköisesti iskeä omin päin, viimeistään sen jälkeen kun USA:n presidentinvaalit ovat ohi, mutta uusi presidentti ei ole vielä vallassa. Toisaalta Israelilaiset sotilaslähteet ovat asettaneet takarajaksi lokakuun, koska tiedustelutietojen mukaan Iran on paljon lähempänä ydinaseen saamista kuin on luultu...

Erilainen öljykriisi?

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article115449.ece?s...

" 'Olemme selvästi keskellä kolmatta öljykriisiä', lausuu kansainvälinen energiajärjestö IEA:n johtaja Nobuo Tanaka Handelsblatt-lehden haastattelussa.

Tanaka arvioi, että öljymarkkinoiden tilanne pysyy tiukkana ainakin vuoteen 2013 saakka. Parin vuoden sisällä tilanne voi hänen mukaansa hieman helpottua, mutta vuoden 2010 jälkeen se heikkenee jälleen, kun kysyntä kasvaa tuotannon supistuessa.

Ensimmäinen öljykriisi iski vuonna 1973 ja toinen heti 1980-luvun alussa.

'Tämä kriisi on erilainen. Aiemmat kriisit pakottivat kuluttajat säästämään öljyssä ja öljy-yhtiöt etsimään uusia lähteitä. Nyt suurin osa säästömahdolisuuksista on jo toteutettu eikä lisäöljyä ole saatavissa helposti kuin muutamassa maassa', Tanaka sanoi."

Eli pieniä väliaikaisia notkahduksia lukuun ottamatta öljyn hinta ei ainakaan tule laskemaan seuraavien viiden tai kuuden vuoden aikana.

Kansantalouden todellinen tila - Madonlukuja talouden matokuurille

Länsimaissa on viime sodista asti koettu pieniä taantumia lukuun ottamatta lähes 60 vuotta kestänyt taloudellinen nousukausi. Ihmisten elintaso on tasaisen varmasti noussut, välillä hitaammin välillä nopeammin. Bruttokansantuote on kasvanut koko ajan. BKT ei kuitenkaan kerro koko totuutta talouden tilasta, saatikka hyvinvoinnista.

Suomen bruttokansantuote (eli kaiken Suomessa tapahtuneen kaupankäynnin ja tuotannon kokonaisarvo) viime vuonna (2007) oli 179 miljardia €. Tämä tarkoittaisi sitä, että suomalaisten keskimääräiset tulot olisivat olleet n. 33 773 € asukasta kohti. Huolimatta siitä, että tämä rahasumma pyöri kansantaloudessamme, tämä luku ei kuitenkaan ole koko varallisuutemme kuva. Nimittäin suomalaisten velat pitää vähentää luvusta, jotta saadaan parempi kuva kansantalouden reaaliarvosta.

Valtion velka vuoden 2007 lopussa (30.11.2007) oli tarkalleen 56 410 171 166 €. Kun valtionvelka vähennetään BKT:stä, niin todellinen luku on Kun velat vähennetään BKT:stä, tulos on n. 122 590 000 000 eli 122,59 mrd. €. Näin suuri summa BKT:stä siis on velkarahaa. Tämän lisäksi tulee kotitalouksien velat, jotka oli yli 80 miljardia euroa jo yli vuosi sitten. Ratkaisevaa kansantalouden kannalta on se, kuinka suuri osuus kotitalouksien velasta on otettu kotimaasta, ja kuinka suuri osuus ulkomailta. Velat pitää nimittäin maksaa takaisin. Jos nämäkin velat vähennetään BKT:stä, niin todellinen BKT olisi vain 42,6 mrd. € Nuppia kohti se tekee vain 8037,74 €/vuosi

Alkuvuonna odotettiin tälle vuodelle yli 5% talouskasvua. Toisin on kuitenkin käynyt. Pelkästään tähän mennessä laskua on ollut jo 26%! http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti... Ja nyt on kulunut vasta puoli vuotta. Pelkästään tämän kevään aikana suomalaisten pörssivarallisuus on supistunut 67 mrd. €. Nyt jo EU:n talouskommissaarikin varoittaa vakavissaan stagflaatiosta (eli tilanteesta jossa talouskasvu on hyvin hidasta ja inflaatio nopeaa): http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti... Komissaari Joaquin Almunia ei tietenkään halua puhua siitä, että hitaan kasvun sijasta tulossa on supistuva talous, eli taantuma, ja Iranin sodan tullen kunnon lama. Tällöin tilanne olisi kuin 30-luvun Saksassa; inflaatio juoksisi ja talous romahtaisi. Ja jenkithän ovat menossa Irania pommittelemaan yhdessä Israelin kanssa...

Kun Suomi liittyi EU:hun, luvattiin että yhteisvaluutan ansiosta saamme nauttia vakaasta taloudesta ja inflaatiopelkoa ei ole. Toisin kuitenkin on käynyt. Inflaatio, eli hintojen nousu (kääntäen rahan ostovoiman aleneminen) on ollut tänä vuonna jo yli 4%. Ja tähään lukuun ei suoraan sisälly öljyn hinta. Esim. pelkästään viime vuonna kuluttajahinnat nousivat USA:ssa yli 10%, ja Britanniassa 7%. Näin siis "kadunmiehen" laskelmilla, joihin ei sisälly halventuneet autot ja elektroniikka, vaan ruoka, asuminen ja energialaskut. Suomessakin todellinen inflaatio oli vuoden 2006 joulukuusta vuoden 2008 tammikuuhun yli 7,4 prosenttia. Sen jälkeen meno on vain jatkunut. Tänä vuonna on ennakoitu lihan hinnan nousevan jouluun mennessä 25%, maidon 10% ja yleensä ruoan hinna ainakin 7%. Sähkölaskuun saattaa olla tulossa vielä roimempia korotuksia. On puhuttu yhtiöstä riippuen 40-70% nostoista yksityisille kuluttajille. Se EMU:n siunauksellisuudesta ja alhaisesta inflaatiosta.

Oma lukunsa on koko ongelman ydin eli öljyn ja polttoaineiden hinnat. Bensan hinnan arvellaan jo loppukesästä olevan yli 2€/litra, ja ensi kevääseen mennessä (jos OPEC:in pahin arvio pitää paikkansa) jopa 8€/litralta! Ja öljyn hintahan tulee nousemaan vähintään vuoteen 2013 saakka, kuten IEA tänään ilmoitti. Hinnan nousu johtuu kysynnän kasvusta, eikä tuotantoa voida enää juurikaan lisätä; "–Opecin tuotanto on ennätyksellinen, ja Opecin ulkopuolisten öljyntuottajien koko kapasiteetti on käytössä. Varastot eivät kuitenkaan kasva", kertoi järjestön pääjohtaja Nobuo Tanaka http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti...

Ja tähän päälle vielä ruokakriisi. Suomen maataloustuotanto on ajettu alas viimeisten 18 vuoden aikana. Tämän seurauksena on se, että ensi kesän jälkeen, talvella 2009, suomalaisten ruoansaanti riippuu pääasiassa siitä, millainen on kesän 2009 sato. Tulevaksi talveksi suomalaisilla vielä riittänee ostovoima, ettei nälänhätää tarvitse kärsiä. Tuontiruoka nimittäin kallistuu niin, ettei siihen ole pian yksityisellä kuluttajalla, ainakaan köyhemmillä, yksinkertaisesti varaa. Nyt pitäisi kääntää kaikki paketissa olevat pellot syksyllä valmiiksi, kun vielä on varaa aurata traktorilla, että ensi keväänä voidaan laittaa perunaa ja viljaa kasvamaan. Muuten iskee seuraavan talvena ohraleipä.