Olen viime vuosina seurannut huolestuneena yleistä talouskehitystä. Varoitin kirjoituksissani jo vuonna 2007 nykyisen laman vakavuudesta, nojaten erinäisten taloustutkimuslaitosten kuten LEAP:n laskelmiin. LEAP:han mm. ennusti nykyisen talouskriisin tulon jo 2006, mutta silloin heitä ei uskottu. Viime aikoina olen ollut erityisen huolissani uudesta kaupungin budjetin tasapainottamisohjelmasta, sillä se perustuu vääriin laskelmiin ja on tuhoamassa kaupunkimme talouden ja tulevaisuuden.
Oulun talouden tasapainottamisohjelma on laadittu pääasiassa valtiovarainministeriön, ETLA:n ja viime kädessä OECD:n laatimien yleisten talousennusteiden varassa. Ikäväkseni koen velvollisuudekseni varoittaa, että ne ovat väärässä, ja siksi myös tasapainottamisohjelma lepää tyhjän päällä. Nämä samat tahot nykyinen lama yllätti housut kintuissa, ja niiden nykyiset laskelmat eivät perustu muuttuneen talousjärjestelmän todellisuuteen.
Nyt näkyvä pieni talouden elpyminen ei johdu reaalitalouden oikeasta noususta, vaan on puhtaasti velkavetoisen elvytyksen vaikutusta, kuin öljyä laineille keskellä pahenevaa myrskyä. Nykyinen lama tulee vielä syvenemään ja jatkuu Euroopan ydinalueillakin aina vuoteen 2012. Mikäli Suomella siinä vaiheessa on vielä suurlaman jäljiltä vientiteollisuutta jäljellä, vientivetoista reaalitalouden nousua nähdään meillä aikaisintaan vasta 2013 jälkeen.
Kun valtionvarainministeri Katainen vielä viime vuonna rauhoitteli kuluttajia kommentoimalla että ”taantuma ei koske Suomea”, olisi nyt enemmän kuin syytä sanoa ettei valtionvarainministeriön ja ETLA:n laskelmat käsillä käsillä olevasta talouden toipumisesta ja noususta pidä paikkaansa, eivätkä ainakaan koske Suomea.
Edellä mainitsemani LEAP:n tutkijoiden uusin raportti toteaa maailman taloudesta nimittäin seuraavaa: ”Vuonna 2010, [...] suuri joukko valtioita joutuu pakosta valitsemaan kolmen brutaalin vaihtoehdon väliltä: Inflaatio, korkea verotus tai velkojen deflatointi. Kasvava joukko maita (Mm. USA, Britannia, Euroalue, Japani ja Kiina) on käyttänyt kaikki budjetti- ja rahapoliittiset ammuksensa talouskriisissä 2008/2009, eikä niille jää enää muita vaihtoehtoja. Joka tapauksessa johtuen ideologisesta reagoinnista tai pyrkimyksestä välttää kaikin keinoin joutumasta tekemään näitä kipeitä valintoja, ne yrittävät aloittaa uusia elvytysohjelmia, vaikka on selvää että viime kuukausina talouden tukemiseksi tehdyillä valtavilla julkisilla ponnistuksilla ei ole vaikutusta yksityiseen sektoriin.”
LEAP:n mukaan lähes kolmannes länsimaista on tällä hetkellä taloudellisesti ”eläviä kuolleita” eli niiden taloudelliset instituutiot ja yritykset näyttävät elonmerkkejä vain sen takia, että keskuspankit ovat pitäneet niitä letkuruokinnassa syöttämällä niille lisää velaksi luotua valuuttaa. Taloutta koitetaan parantaa vanhanaikaisilla lääkkeillä, jotka ovat todistetusti tehottomia. Länsimailla ja erityisesti USA:lla on edessään raju yleinen köyhtyminen, joka johtuu niiden johtajien kyvyttömyydestä kohdata kriisinjälkeisen maailman uusia realiteetteja.
Koko muun Suomen tavoin Oulussakin ollaan ampumassa itseä jalkaan kieltäytymällä sekä oikeasti tarvittavista veronkorotuksista että leikkauksista, samalla panostaen velkavetoiseen elvytykseen siinä toivossa että nousukausi on taas aivan edessä, ja sen turvin voitaisiin maksaa takaisin nykyinen velanotto säilyttäen nykyisentasoiset julkiset palvelut. Tosiasiassa suunnitelma tulee johtamaan tilanteeseen, jossa joudutaan sekä karsimaan raskaasti palveluja että nostamaan reippaasti veroprosenttia.
Velat joudutaan maksamaan, ja mitä isompi velka, sen isommat velanhoitokulut. Olen koittanut varoittaa, että nykyisen velkavetoisen ohjelman hyväksyminen johtaa laman pitkittyessä lähivuosina kunnallisveron nostoon vähintään parinkymmenen vuoden ajaksi nyt päätettyä tasoa jopa 3-4% korkeammalle, samaan aikaan kun kaupunki joutuu karsimaan rajusti kaikista menoistaan, ja keskittymään vain lakisääteisiin peruspalveluihin. Samalla tällä nykysuunnitelmalla pakosta edessä olevalla pysyväisluonteisella yleisellä veronkorotuksella ollaan tuhoamassa myös oululaisten yritysten ja Oulun kaupungin mahdollisuus hyötyä ensi vuosikymmenen puoliväliä kohti alkavasta nousukaudesta.
Nykyisen palvelutason turvaamiseksi ne pitäisi mielestäni rahoittaa rehellisesti suoraan veroäyriä nostamalla, sen sijaan että syömme lastemme leivän, tuhoamme hyvinvointipalvelumme, ja likvidoimme Oululta tulevaisuuden. Tätä tarkoitin taannoisella Kalevan julkaisemalla kommentillani veronkorotusvalmiudestani. Yleinen kulutuskysyntä tulee laman pitkittyessä romahtamaan joka tapauksessa, joten kuntaveron nostosta tinkiminen sen varjolla ei juuri auta. Pitäisi ajatella pidemmälle oululaisten yritysten ja ihmisten etua, kuin vain parin vuoden tähtäimellä ja tuleviin vaaleihin asti.
Veli-Pekka Kortelainen, kaupunginvaravaltuutettu, PS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti