Vuoden alun jälkeen Amerikassa on 12 pankkia mennyt konkurssiin, viimeisin äsken kaatunut Ameribank. Kriisi on tehnyt myös selvää suurista investointipankeista; Keväällä JP Morgan Chase osti Bear Stearnsin, Bank of America osti Merrill Lynchin, ja Lehman Brothers kaatui viime viikolla. Nyt liittovaltio kiristi pankkien valvontaa, mikä johtaa siihen, että viimeiset suuret investointipankit Morgan Stanley ja Goldman Sachs muuttuivat tavallisiksi liikepankeiksi. Irtonaisia kanuunoita sidotaan siis kiinni. Se ei kuitenkaan auta, sillä BoA:n ja Merrillin yhdistyminen oli kahden kaatumaisillaan olevan pankin nojautumista toisiinsa. Jos kaksi irtonaista kanuunaa sidotaan myrskyn alla toisiinsa, se voi upottaa koko laivan, kun laiva, eli USA:n talous, on vasta joutumassa kunnon myrskyyn. On toiveajattelua kuvitella, että nyt oltaisiin nähty edes pahinta, sillä nykyinen myräkkä on vasta tulevan alkusoittoa ja pientä puhuria.
USA:n hallitus on perustamassa roskapankkia, johon on tarkoitus kerätä kaikki ongelmaluotot, niin että suurpankit pelastuisivat kaatumiselta. Ongelmaluotot siis kasattaisiin veronmaksajan niskaan. Myrskyn edellä siis ylimääräistä painolastia ollaan kasaamassa pelastusveneeseen, että laiva pelastuisi keikahtamasta nurin. Ei auta, sillä viimeinen suuri yksityinen jätti BoA-Merrill on itsessään suuri roskapankki. Ennustan, että Bank of America ja siihen yhdistynyt Merrill Lynch kaatuvat, mikä vie mukanaan koko USA:n talouden.
On mielestäni varsin kummallista, että media on koko kriisin ajan puhunut luottokriisistä, joka johtuisi vain asuntoluotoista, kun koko ongelman ydin on paljon suurempi, ja juontuu makrotalouden rakenteellisista ongelmista. USA:n talous lähti luisumaan velan päälle ja kohti tuhoa jo muutama vuosikymmen sitten, ja nyt ollaan tultu viimeiselle rajalle. Asuntoluottokriisi vain laukaisi ansan, joka johtuu siitä, että USA:n talous on pöhöttynyt ja ylipaisunut samaan aikaan kun sen merkitys globaalille taloudelle on koko ajan vähenemässä. USA ei ole enää tuottava talous, kuten vielä 60-luvulla. Tuolloin kaksi kolmasosaa maan BKT:stä tuli teollisuuden ja tavaroiden valmistuksesta ja viennistä. Tällä hetkellä maan BKT:stä kaksi kolmasosaa perustuu siihen, että ihmiset kuluttavat tavaroita ja palveluja, siis kuluttavat, eivät tuota. Tätä kulutusta on rahoitettu jo vuosikymmeniä ottamalla enemmän ja enemmän lainaa ulkomailta. Asuntoluottokriisi laukaisi tilanteen, eikä siinäkään ongelman ydin ole varsinaiset subprime-luotot, vaan kriisin vaikutus ihmisten kulutukseen ja ostovoimaan. Keskiverto-amerikkalainen on ottanut hirvittävästi lainaa omaa asuntoaan vastaan voidakseen rahoittaa ja ylläpitää omaa kulutusjuhlaansa. Kun raha nyt on yksinkertaisesti loppumassa, eikä luottoa enää saa, kulutusjuhla on tulossa tiensä päähän. Jos keskiverto-amerikkalainen supistaa kulutustaan puolella, romahtaa USA:n BKT yhdellä kolmasosalla. Tästä on kyse kriisin ytimessä: USA:n makrotalous on kaatumassa, laivan pohja on vuotanut jo pitkään, eikä asialle ole haluttu tehdä mitään. Nyt kun myrsky tulee päälle, pohja ei kestä.
Eurooppalainen LEAP-instituutti, joka aikoinaan ennusti mm. Neuvostoliiton romahduksen, ennustaa, että USA:n talous tulee romahtamaan, ja seurauksena on 7-10 -vuotinen lama USA:ssa ja Pohjois-Amerikassa. Niin kauan kestää, ennenkuin talouskehitys Pohjois-Amerikassa lähtee uudestaan nousu-uralle. Samaa on ennustanut myös mm. Warren Buffet, sekä muutamat muut Amerikkalaiset talousgurut. Suuri laiva tarvitsee pitkän kääntymisajan.
USA:n taloudella on edessään massiivinen rakenteellinen sopeutuminen tilanteeseen, jossa maailmantaloutta ei enää johdeta Washingtonista, ja kriisin jälkeen Yhdysvallat ei enää ole maailman johtava talous eikä johtava supervalta. Amerikan vuosisata on päättymässä. Siksi muutosta voi hyvällä syyllä verrata Neuvostoliiton romahduksen seurauksiin Euroopassa, sekä sen aiheuttamaan 90-luvun lamaan Suomessa. Ja vaikkei USA olekaan NL:n tavoin hajoamassa, sen talouden ja mahdin romahduksen seuraukset tuntuvat paljon laajemmalla ja syvemmällä maailmantaloudessa. USA:ta ja läntisen pallonpuoliskon talouksia odottaa nyt vähintään yhtä suuri sopeutuminen uuteen tilanteeseen, missä Itä-Eurooppa oli 90-luvun alussa. Maailmantalouden tulevaisuus kun on Euroopassa ja Itä-Aasiassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti