Marokkolainen muslimi teki terrori-iskun - "Turpa kiinni, me puhutaan nyt äärioikeistoterrorista, kuulitko ÄÄRIOIKEISTOSTA!"

Kun 33-vuotias marokkolainen muslimi Nordine Amrani teki terrori-iskun Belgian Liégessä, siis keskellä kaupunkia ja keskellä Eurooppaa, automaattiasein ja käsikranaatein, murhaten kuusi, joista yksi puolitoistavuotias lapsi, ja haavoittaen yli sataa kahtakymmenä ihmistä, media ei ryntää huutamaan lööpit punaisina, että "marokkolainen muslimi teki terrori-iskun", vaikka miehen viiteryhmä oli selvä, ja vaikka tapaus voitaisiin aivan hyvin luokitella terrori-iskuksi, koska tarkoituksena oli kranaatein ja ampuma-asein aiheuttaa julkisella paikalla paikalla summittain valituille uhreille mahdollisimman paljon vahinkoa.

Ei, kun puhutaan "liégeläisestä" ampujasta, murhaamisen ja terrorin sijaan "tappamisesta", kaivetaan juttua "rikostautasta", sekaantumiseesta "huumerikollisuuteen", jne., niin tapaus koitetaan painaa taustaltaan mahdollisimman "tavanomaiseksi". "Mies oli poliisin tuttu", sanotaan. Poliisi puhuu laittomasta asekaupasta (-Yhyy, miesparkahan oli selvästi rikosten teille harhautunut, syrjäytynyt ja yhteiskunnan uhri. Tää on meidän eurooppalaisten ja rassissmin vika!). "Valitettavasti" mitään viitteitä mielenterveysongelmista ei nyt löytynyt, joten jotain pitää keksiä tekijän taustan latistamiseksi merkityksettömäksi. Se sentään lipsahtaa julki, että mies oli aseharrastaja, jota joku tuttu luonnehti "asehulluksi" (-Ai kamala! nyt meidän pitää äkkiä vesittää tämä, ettei vaan kaikki marokkolaiset leimaudu asehulluiksi. Liégeläisistä ei niin väliä).

Kohta varmaan jossain naistenlehdessä Amranin tuttu sanoo tyyliin että "Amran oli ihan tavallinen belgialainen, joi paljon olutta, söi possua, hakkasi vaimoaan, kävi huorissa ja nussi pikkulapsia aivan kuin kaikki muutkin belgialaiset". Ja veikkaan, että toisin kuin puhuttaessa muslimeista, tällaista väitettä belgialaisia koskien ei varmaankaan pidettäisi viranomaisten silmissä kiihotuksena kansanryhmää kohtaan? (Vrt. tapaus Halla-aho)

Joka tapauksessa tästä meinasi tulla suvismedialle ongelma:
"Kamalaa! Mitäs me nyt tehdään? Just kun me saatiin tää Breivik lanseerattua tällaseksi 'Turpa kiinni fasisti!' -kortiksi maahanmuuttokriittisiä kohtaan niin tää yks marokkolainen tulee ja tekee saman tempun ja pilaa koko meidän homman, on se ny helevetti".

Ei hätää! Italiasta kajahti - juuri sopivasti!

Kun 50-vuotias turhautunut yksineläjä ja syrjäytynyt etninen italialainen Gianluca Casseri kuulee korviensa välissä naksahduksen ja hetken mielijohteesta ampuu kaksi ja haavoittaa kolmea ulkomaalaistaustaista kauppiasta, nousee hirveä mekkala "Äärioikeistolainen murhasi kaksi maamanmuuttajaa", "Äärioikeistolais-terroristi kylmäverisesti murhasi kaksi afrikkalaista", jne.

Miehen jäsenyys äärioikeistoon luokiteltavassa Casa Pound -järjestössä nostetaan heti esiin ja viattomien uhrien ihon väri antaa rasismiolettamalle vielä pisteen i:n päälle. Helposti esiin kaivettava motiivi sekä poliittis-ideologinen tausta ja viite tuodaan heti esiin lööpeissä. Ei puhuta "firenzeläisestä", ei "poliisin tutusta", ei "syrjäytyneestä yksineläjästä", vaikka nekin voivat voivat olla yhtä päteviä syitä.

"Hyi kamalaa, on nämä natsit niiiin ûber-pahoja! Ihan kukka-hattua tärisyttää. Varmasti teki sen ihan pahuuttaan, kun oli ilkeä natsi. Ei ollu hullu, ei, vaan pahapahanatsi! Kun taas tämä marokkolainen, se oli hyvä mies se, varmasti yhteiskunnan syrjäyttämä ressukka ja rasismin uhri. Kyllä me sille joku mielenterveysonglemakin kaivetaan tautalle".

Belgian tekijä siis oli "harhautunut yksittäistapaus", kun taas Italiassa puhutaan "äärioikeistosta". Liégen tapaukseen viitataan sanoilla "isku" ja "tapahtuma", kun taas Firenzen jutussa puhutaan "murhasta" ja "terrorista".

Tippaakaan puolustelematta, suosimatta tai vääntelemättä kumpaakaan tapausta kummankaan edellä mainitun hirttämättömän kusipään hyväksi, on syytä nostaa tämä asia esille, koska tämä on taas yksi esimerkki median kaksoistandardista.

Jos ja kun mediassa heti ilmoitetaan, että tekijä ei missään tapauksessa ole terroristi, siinä on syynsä (etnis-uskonnollinen tausta). Jos hän olisi ollut etninen Belgialainen, hänet olisi jo liitetty äärioikeistoon ja taas työnnettäisiin kapulaa Timo Soinin kitalakeen ja vaadittaisiin selitystä.

Jälkimmäinen vaihtoehto tapahtui Italian hullun kohdalla. Eipä ollut yllätys, että kotoinen persufobiasta kärsivä lehdistömme kaivoi parin mutkan kautta aasinsillan perussuomalaisiinkin. Italo-etnikko kun oli ollut kansallismielisen Casa Pound -järjestön jäsen, ja kyseisellä lafkalla on yhteys kotimaiseen Kansallinen Vastarinta-porukkaan. Ja siitähän oli helppo vetää esiin taannoinen hakkerivuodon persucausti, jossa paljastui kansanedustaja Juho Eerolan avustajan Ulla Pyysalon k.o. ryhmälle ajattelemattomuuksissaan (ennen Perussuomalaisiin liittymistään) laittama jäsenhakemus.

Kun taannoin kerrottiin Anni Sinnemäen miesystävän Anton Montin yhteyksistä italialaiseen äärivasemmistolaiseen terroristijärjestöön Montin tuttavan, vankilassa istuneen Antonio Negrin kautta, asia kiistettiin, ja yhteyttä pidettiin "kaukaa haettuna". Casserin tai Breivikin yhteys Persuihin on vielä kauempaa haettua, mutta eipä ole samat kriteerit ja standardit käytössä kun on voidaan vetää yhteys persuihin

Taas maahanmuutto- ja työllisyysasiaa

Tällä kertaa PS:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron muodossa á la Pirkko Ruohonen-Lerner:


"Perussuomalaisten mielestä työnteko on paras kotouttaja. Lisäksi maahanmuuttajia tulee nykyistä tehokkaammin valistaa Suomen oikeusjärjestelmästä, ihmisoikeuksista, kansanvallasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Erilaisista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien käsitys oikeasta ja väärästä voi olla suomalaisista hyvinkin poikkeava, kuten esimerkiksi puhemies Niinistö on huomauttanut.

Tällä hetkellä maahanmuuttajia ei pystytä kunnolla kotouttamaan yhteiskuntaamme, vaan odotettavissa on, että meilläkin alkaa toden teolla - esimerkiksi Ruotsin tapaan - muodostua kulttuureita kulttuurissa. Jo nyt joidenkin pääkaupunkiseudun peruskoulujen yläasteiden oppilaista saattaa puolet tai ylikin olla muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Epätoivottavaa gettoutumista on näkyvissä esimerkiksi Espoon Suvelassa, Helsingin Vuosaaressa ja Turun Varissuolla."

Ghettoutuminen ja siitä seuraava kansanyhteisön hajoaminen on todellakin aimo loikka kohti yhteiskunnallista helvettiä. On kummallista, että kun suomalaiseen ja pohjoismaalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan on vuosikymmenet kuulunut ajatus, ettei annettaisi syntyä asuinalueita, joille ongelmat keskittyvät, niin nyt maahanmuuttopolitiikan myötä tähän on lähdetty. Perinteisestihän kaupunkien aluesuunnittelussa on pyritty siihen, että joka alueella olisi niin rikkaiden kuin köyhienkin asuntoja, ja näin myös alueiden koulut pysyisivät yhteiskunnallisten sosiaali- ja tuloluokkien kannalta heterogeenisina.


"Vielä on aikaa tehdä korjausliikkeitä. Gettoutuminen sekä siellä täällä tapahtuneet maahanmuuttajanuorten ja suomalaisten väliset yhteenotot kertovat karua kieltään siitä, että harjoitetussa kotouttamispolitiikassa on tehostamisen varaa.

Kotoutuakseen maahanmuuttajien on ymmärrettävä ja sisäistettävä suomalaisen yhteiskunnan arvot. Maahanmuuttajilla itsellään on kotoutumisessaan suurin rooli. Oikeusvaltio ei hyväksy kunniaväkivaltaa eikä tyttöjen ympärileikkauksia. Meillä Suomessa on kotouttamisessa menty sikäli metsään, että suomalaiset ovat eräissä yhteyksissä ryhtyneetkin sopeuttamaan itseään elämään maahanmuuttajien ehdoilla. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että suomalaisten pitää luopua omista perinteistään kuten joulujuhlista ja suvivirrestä siksi, että ne voivat loukata maahanmuuttajia. Monikulttuurisuuden vaaliminen ei edellytä oman kulttuurimme väheksymistä." [...]

"Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttajia ei saa missään tilanteessa asettaa erilaisin yhteiskunnallisin tuin suomalaisia parempaan asemaan. Maassamme vakaviin rikoksiin syyllistyneet pakolaiset tulee karkottaa takaisin heidän kotimaihinsa. Ei ole hyväksyttävää, että kotimaan turvattomuuteen vedoten voi luoda turvattomuutta johonkin toiseen maahan. Tehokkaan kotouttamispolitiikan lähtökohta tulee olla: maassa maan tavalla."

Niinpä. Nykyinen maahanmuutto- ja monikultturistinen linja kun tuntuu olevan se, että suomalaisten pitäisi sopeutua arvoineen tulijoihin. Jos maahanmuuttajille annetaan etuoikeiksia suomalaisiin nähden, ja jos maahantulijoiden arvot ja kulttuuri asetetaan suomalaiseen kulttuuriin nähden etulyöntiasemaan politiikassa, niin mitä eroa siinä on Etelä-Afrikan entisen Apartheid-hallinnon harjoittaman politiikan periaatteeseen?


"Huoltosuhteen vääristyminen on todellinen ongelma, ja siksi Perussuomalaisetkin kannattavat työperäistä maahanmuuttoa. Painotamme kuitenkin, että maahanmuutto voi helpottaa huoltosuhdeongelmaa vain, jos maahanmuuttajat ovat pääasiallisesti työikäisiä, työhaluisia ja vieläpä työllistyviä ihmisiä. Kulttuurierot eivät saa olla liian suuret.

Maahanmuuton edellytyksenä voisi olla riittävä ammatillinen pohja niiltä aloilta, joiden työntekijöistä maassamme on pulaa. Näitä aloja on selonteossakin lueteltu. Kuitenkin on otettava huomioon talouden suhdanteet - mikäli talous hiipuu, kuten nyt ennustetaan, ei maahanmuuttajia pitäisi turhaan houkutella tänne työnhakuun veronmaksajien kustannuksella."

Jos tulijoiden huoltosuhde on huonompi kuin suomalalaisilla keskimäärin, maahanmuutto huonontaa keskimääräistä huoltosuhdetta koko Suomessa. Esim. Suomessa työttömyysaste viime maaliskuussa oli noin 7,7%. Työttömiä oli 203 000. Tämä on "virallinen" luku. Todellinen luku on noin kolmanneksen suurempi, sillä tilastoja siivotaan laittamalla työttömät harjoittelijoiksi, kursseille ja koulutuksiin, jolloin he eivät ole "työmarkkinoiden käytettävissä", ja näin virallinen työttömyysluku saadaan sievennettyä.

Suomalaisia on 5,2 miljoonaa (5 200 000). Jos maahan tulisi ne kuuluisat Ritva Viljasen 300 000 maahanmuuttajaa, ja heidän työttömyysasteensa olisi viime vuoden tason "viralliset" 29%, mikä tekee yhteensä noin 87 000 henkeä, niin lasketaanpa paljonko kokonaistyöttömyysaste nousisi nykyisen taloustilanteen vallitessa:

Suomessa olisi tuolloin 5,5 miljoonaa ihmistä (joista siis 300 000 maahanmuuttajia). Työttömiä olisi yhteensä 203 000 + 87 000 = 290 000, mikä olisi 18,97% eli pyöreät 19% koko väestöstä. Väestön keskimääräinen huoltosuhde siis pahenisi. Tämä on yksinkertaista matematiikkaa, jonka pitäisi mennä jokaisen kaaliin.

Tähän on tietenkin hyvä sanoa, että "Hei! Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja talouskasvu vaatii työvoimaa", johon voi vastata, että melkein puolet suurista ikäluoksista ON JO eläkkeellä, eikä massiivista työvoimapulaa ole vieläkään. Omiakin työttömiä on edelleen yli 200 000. Lisäksi teollisuus sekä työpaikat pakenee maasta koko ajan globalisaation ja laman takia, joten so what? Massiivinen työvoimapula on puhdas myytti.


"Meidän tulee maahanmuuttopolitiikassamme ottaa huomioon myös rikollisuuden torjunta. Maahanmuuttajia on suojeltava kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamalta ihmiskaupalta ja suomalaista yhteiskuntaa harmaan talouden kasvulta. Suomeen työhön tuleville on aina maksettava työsopimusten mukainen palkka, ja se tulee maksaa suoraan heille. Jos mukana on välikäsiä, on vaarana, että työntekijät jäävät käytännössä palkatta."

Tämä on asia, johon maahanmuuttoa ajava oikeisto ja työnantajat eivät halua puuttua, sillä minä väitän, että koko Kokoomuksen taustavoiman motiivi maahanmuuton massiivisessa lisäämisessä on nimenomaan palkkojen polkeminen. Lissabonin sopimuksen työllisyyttä ja työehtoja käsittelevät osat ovat tämän politiikan kärki ja viimeinen naula pohjoismaisen palkkatason ruumisarkkuun. Sopimus nimittäin mahdollistaa sen, että maahantuotu vuokratyövoima tekee töitä kotimaansa palkoilla ja työehdoilla. Työvoiman vastaanottomaan viranomaisilla ole Lissabonin sopimuksen mukaan oikeutta puuttua näiden työntekijöiden palkkatasoon tai työoloihin. Tämä on asia, josta pääoman renkinä työskentelevä media haluaa vaieta Suomessa visusti. Ja vasemmisto komppaa tätä vaikenemista rajattoman maahanmuuttopolitiikan ja monikulturismin nimissä.

Työttömyys, työvoimapula ja maahanmuutto

Kun lasketaan kaikki Suomen 18-65-vuotiaat, ei-ansiotyössä olevat aikuiset (poislukien päätoimiset opiskelijat ja eläkeläiset), paljastuu todelliseksi Suomen työttömien määräksi edelleen lähes puoli miljoonaa (n. 490 000). Kaiken tilastokosmetiikan jälkeen meillä on edelleen n. puoli miljoonaa työtöntä. Samaan aikaan puhutaan massiivisesta, noin n. 400 000 työntekijän työvoimapulasta tulevaisuudessa. Varsinkin työnantajapuoli EK:n ja EVA:n johdolla on pitänyt asiaa esillä. Puhe neljänsadantuhannen työntekijän puutteesta samaan aikaan kun meillä jo on lähes puoli miljoonaa työtöntä, kuulostaa vähintäänkin omituiselta. Tutkimusten mukaan työvoiman tarve on tällä hetkellä koulutetusta, ja nimenomaan korkeasti koulutetusta, työvoimasta. Samaan aikaan akateeminen työttömyys on huipussaan. Työttömyyskortisto on pullollaan korkeakoulutettuja maistereita ja tradenomeja, joille ei tunnu töitä löytyvän. Tämäkin yhtälö kuulostaa perin omituiselta, eikö vain?

Tämän valossa on mielestäni syytä kyseenalaistaa koko väite massiivisesta työvoimapulasta. Väitän, että laskelmissa ei ole tarpeeksi otettu huomioon sellaista tosiasiaa, että sitä mukaa kuin suuret ikäluokat ovat jäämässä ja jäävät eläkkeelle, työpaikat siirtyvät Aasiaan. Pelkästään viiden viime vuoden aikana yli 20 000 työpaikkaa on siirtynyt pois suomesta, ja tahti on kiihtymään päin. Väitän siis, että työvoimapula ei ole lähellekään niin suuri, kuin rummutetaan. Jotkut vähemmän julkisuudessa mainostetut arviot puhuvat jopa vain vähän yli sadan tuhannen työntekijän työvoimapulasta. Joten onko meillä todellisuudessa uhkaavaa työvoimapulaa? Ei määrällisesti, vaan kyse on oikeanlaisen työvoiman pulasta. Näin ollen puhe neljänsadantuhannen työntekijän työvoimapulasta on liioittelua ja sumutusta.

Ratkaisuksi väitettyyn työvoimapulaan tuodaan julkisuudessa jatkuvasti esiin laajamittainen vierastyövoiman tuonti eli ulkomainen työvoima. Tällä hetkellä ollaan perustamassa ulkomaille rekrytointitoimistoja, joiden tarkoituksena on saada maahan ulkomaista, koulutettua työvoimaa. Mutta kun meillä siis ei todellisuudessa olekaan neljääsataatuhatta työpaikkaa tarjolla, ja maassa on edelleen lähes puoli miljoonaa työtöntä, niin mistä elinkeinoelämä aikoo taikoa työpaikkoja sadoille tuhansille ulkomaisille vierastyöläisille?

Olen henkilökohtaisesti jokseenkin varma, että puhe väitetyn suuruisesta työvoimapulasta on hallituksemme ja työnantajapuolen propagandaa, EK:n ja EVA:n kyhäämä olkiukko, jolla pelottelemalla koitetaan saada Suomeen ulkomaista vierastyövoimaa, jonka avulla voitaisiin polkea palkat alas. Teollisten työpaikkojen ohella myös tutkimus ja kehityspuolen työpaikat ovat karkaamassa Suomesta muualle. Näin ollen väitän, että massiivisen työvoimapulan kupla on erityisen ohut juuri puhuttaessa korkeasti koulutetun työvoiman tarpeesta. Sen sijaa töitä olisi palvelualoilla ja teknisillä aloilla. Ilmeisesti suunnitelmissa onkin teettää muutaman euron tuntipalkalla niitä töitä, mitä suomalaiset työntekijät nyt tekevät 6-8 euron tuntipalkoilla. Puhe satojentuhansien vierastyöläisten tarpeesta on siis mielestäni paitsi valheellista, myös moraalisesti väärin suomalaista työntekijää ja varsinkin suomalaista työtöntä kohtaan.

Mutta miten vierastyöläisten kuvitellaan työllistyvän näihin töihin suomalaista työtöntä paremmin, kun heillä on vastassaan kieli- ja kulttuurimuuri? Jos palkat ja työttömyysturva viimein saadaan ulkomaisen työvoiman avulla poljettua alas, niin kulttuurinen kilpailuetu näihin töihin on suomalaisilla työttömillä, ei maahanmuuttajilla. Ja jos näitäkään töitä ei ole tarjolla, niin pahimmassa tapauksessa meillä olisi tulevaisuudessa nykyisten työttömiemme lisäksi satoja tuhansia ulkomaalaisia työttömiä.

Tällainen määrä työttömiä romuttaisi totaalisesti yhteiskunnan taloudellisen huoltosuhteen. Eläkejärjestelmä ja julkiset palvelut romahtaisivat. Yhteiskuntamme sosiaaliturvajärjestelmän hajoaminen aikaansaisi laajamittaista yleistä kurjistumista, puhumattakaan käsiin räjähtävästä rikollisuudesta sekä huume- ja prostituutiovyörystä, kun pahimmillaan jopa puolet väestöstä voi tipahtaa köyhyysrajan alapuolelle. Pahinta tilanteessa on kuitenkin mielestäni kulttuurimme ja kielemme nopeutettu häviö.

Nimittäin mitä kieleemme ja kulttuuriimme tulee, niin ilman laajamittaista maahanmuuttoakin ja pelkästään globaaliin anglo-amerikkalaisen kulttuuri-imperialismiin nojaten arvellaan, että sadan vuoden päästä tässä maassa suomea puhuisi enää vanhimmat ikäluokat. Olen varma, että vierastyöläisvyöry nopeuttaisi tätä entisestään. Laajamittainen maahanmuutto nopeuttaisi entisestään suomen kielen pyyhkiytymistä pois maailmankartalta, mikä nykyisellä globalisaatiovauhdilla on edessä joka tapauksessa, ellei globalisaatiota saada pysähtymään.

Laajamittainen vierastyövoiman tuonti hajottaisi suomalaista yhteiskuntaa merkittävästi. Se kulttuurinen arvoyhteisö ja yhtenäisyys, jolle yhteiskunta, ja varsinkin hyvinvointiyhteiskunta, on rakennettu, häviäisi. Tuollaisessa tilanteessa samanlaiset mellakat, joita Ranskassa on nähty, tulisivat myös meidän kaupunkiemme kaduille. Solidaarisuus häviäisi. Ihmiset alkaisivat luokitella toisiaan ”meihin” ja ”noihin”. Tämä yhdistettynä yhteiskunnan sosiaalisen verkoston romahdukseen on niin hirvittävä ajatus, etten sen seurauksia uskalla tässä edes arvailla.

En kuitenkaan halua estää ulkomaisen työvoiman maahantuontia kokonaan. En asian itsensä vuoksi, enkä edes kieli- ja kulttuuriseikkojenkaan takia. Suomi nimittäin tarvitsee lähivuosikymmeninä tietyn määrän ulkomaisia työntekijöitä, mutta tarvittava määrä ei todellakaan liiku sadoissa tuhansissa. Maahantulijat nimittäin voidaan ja pitää sulauttaa osaksi yhteiskuntaamme, mutta se edellyttää, että tulijoita ei ole liikaa ja että he omaksuvat meidän kielemme ja arvomme. Massiivinen työvoiman tuonti ja tulijan oman kulttuurin vaalimiseen pyrkivä maahanmuuttopolitiikka yhdessä eivät todellakaan edistä tulijoiden sopeutumista, vaan heidän eristäytymistään omiin kulttuurisiin saarekkeisiinsa yhteiskunnan laitamille. Jos tulijoita on satoja tuhansia, on seurauksena sosiaalinen ja kulttuurinen kaaos. On siis luovuttava tällaisesta vääränlaisesta monikulttuurisuusideologiasta.

Miksikö? Siksi, että hyvinvointivaltio edellyttää kansallisesti yhtenäistä ja tiivistä arvoyhteisöä. Yhteiskunnan kulttuurinen pirstoutuminen eli vääränlainen monikulttuurisuus, on tämän hyvinvointiyhteiskunnan pohjan, yhtenäiskulttuurin ja yhtenäisen arvoyhteisön tuho. Laajamittainen vierastyövoiman tuonti olisi jo rapautuvan hyvinvointivaltiomme lopullinen tuho. Hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen pohja on jo murenemassa. Laajamittainen maahanmuutto murentaisi myös sen yhteiskunnallisen arvopohjan. Massiivinen vierastyövoiman maahantuonti olisi mielestäni moraalisesti väärin. Se olisi väärin sodan kokeneita ja hyvinvointimme kovalla työllään rakentaneita sukupolvia kohtaan. Ennen kaikkea se olisi kuitenkin väärin sekä suomalaista työtöntä, että todennäköisesti työttömiksi joutuvia maahanmuuttajia kohtaan.

Suomi tarvitsee jonkin verran koulutettua ulkomaista työvoimaa. Sen sijaan laajamittainen vierastyövoiman tuonti on mielestäni moraalisesti väärin ja valheelliselle massiivisen työvoimapulan propagandalle perustuvaa vaarallista ja itsetuhoista toimintaa. Ja näin täysin riippumatta tulijoiden ihonväristä, kotimaasta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai syntyperästä. Rasismilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan kyse on ennen kaikkea arvoyhteisön edellyttämästä kulttuurin ja arvojen yhtenäisyydestä, mikä on hyvinvointivaltion olemassaolon edellytys. Suomi tarvitsee työntekijöitä, myös vierastyövoimaa, muttei todellakaan satojen tuhansien vierastyöläisten massiivista maahantuontia. Se ei olisi yhteiskunnallisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti, eikä varsinkaan moraalisesti, kestävä ratkaisu.