Esimerkki ruotsalaisesta apartheidista - Ruotsinkielistä kielirasismia ja kaksinaismoralismia

Tajusin tässä taas yksi päivä, mikä on myös sellainen asia, jossa ruotsinkielinen väestömme ja mediamme harjoittaa kaksinaismoralismia ja rasismia suomenkielistä kantaväestöä kohtaan orwellilaisesti kielellisillä sanavalinnoilla.

Ruotsinkieliset käyttävät itsestään puhuessaan käsitettä "finländare" ja genetiiviä "finländsk". Nämä yleensä käännetään suomeksi 'suomalainen', vaikka ne pitäisi kääntää 'suomenmaalainen'. Suomenkielisistä he sen sijaan käyttävät käsitettä "finne", tarkoittaen etnistä suomalaista. Jos sen sijaan suomenkielinen alkaa käyttää vastaavaa erottelua väestöstä kielen perusteella, nousee paheksunta ja äläkkä, että heitä syrjitään.

Suomenkielinen valtaväestö ja media on propagoitu käyttämään sekä ruotsinkielisistä että suomenkielisistä Suomessa asuvista sanaa 'suomalainen', Suomen kansalaisista puhuttaessa, jotta ei syntyisi erottelua kielen mukaan, eli että suomenkieliset tottuisivat ajattelemaan ruotsinkielisistä, että he ovat "suomalaisia" kuten valtaväestökin.

Tällä halutaan saada suomenkielistä valtaväestöä suhtautumana ruotsinkieliin "meikäläisinä" ja tuntemaan solidaarisuutta ruotsinkielisiä kohtaan, että valtaväestö mieltäisi heidät osaksi samaa kansanyhteisöä.

Sen sijaan RKP ja ruotsinkieliset on 'vapautettu' tästä. Heitä ei paheksuta, kun he puhuvat itsestään 'ruotsinkielisinä suomenmaalaisina' tai vain 'suomenmaalaisina', tehden näin erotuksen suomenkieliseen väestöön. He saavat vapaasti harjoittaa, tälläkin tavalla, kielellistä apartheidiaan suhteessa suomenkielisiin.

Itsessään toki käsite 'suomenmaalainen' on neutraali, mutta sitä ei juuri käytetä enää suomenkielisen väestön keskuudessa. Se on painettu pois käytöstä 1900-luvun alun jälkeen. Tokihan sekä ruotsinkieliset että suomenkieliset ovat 'suomenmaalaisia' merkityksessä Suomen kansalaisia ja asukkaita.

Mutta kun suomenkieliset alkoivat puhua itsestään käsitteellä 'suomalainen', halutiin kielipoliittisista syistä sisällyttää ruotsinkieliset tämän käsitteen sisään, vaikka alkujaan käsite tarkoitti nimenomaan etnisiä, suomea äidinkielenään puhuvia, suomalaisia, ettei vain valtaväestö erottelisi tai syrjisi ruotsinkielisiä. Toiseen suuntaan tämä ei toimi.

Sanomalla, että hän on "finländare", ruotsinkielinen julistaa nimenomaan olevansa 'suomenmaalainen', Suomen kansalainen ja asukas, mutta ei suomalainen eli 'finne'. Koska käsite on vakiintunut vain ruotsinkielisten käyttöön, sillä ei enää ole samaa alkujaan neutraalia sävyä, vaan se toimii erotteluna suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä. Jos esim. minä menen ruotsiksi esittelemään itseni, että olen "finländare", minun oletetaan olevan ruotsia äidinkielenäni puhuva henkilö.

Solidaarisuus toimii näköjään vain yhteen suuntaa: suomalaisten pitäisi olla solidaarisia 'ruotsalaisia' kohtaan, mutta heitä ei paheksuta, kun ovat ensisijassa tai vain omilleen.


P.S Edellä kuvatussa hengessä ollaan nyt tekemässä ruotsinkielisille omaa ghettoa helsinkiin. Aika jännä on, etten sanoisi. Eräs tuttavani ihmettelikin, että nykyään kun puhutaan niin paljon "yhteisöllisyydestä", erilaisten kulttuurien sekoittumisesta ja kohtaamisesta, "suvaitsevaisuudesta" ynna muusta kivasta, niin miksi tässä nyt halutaan (taas) eristää ruotsinkieliset "omaan kortteeliinsa" omine palveluineen? Ovatko nämä nyt sitten niitä paljon puhuttuja "eristyneitä, sisäänpäinkääntyenita ja sulkeutuneita impivaaralaisia"?

RKP eli Rasistinen KansanPuolue vaatii Suomeen Apartheidia - SFP det Svenno-Fasistiskt Parti krävar Apartheid i Finland

Suomen oma siirtomaa-eliitti on taas väläyttänyt todellista väriään:

"RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun? RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun?

RKP:n kaupunginvaltuutetut ovat järkyttyneet Espoossa suunnitelmista siirtää suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset samoihin tiloihin.

Ehdotuksen mukaan opetus luokkatiloissa järjestettäisiin omalla äidinkielellä, mutta oppilaat olisivat yhdessä lounastauoilla ja välitunneilla. Tilasiirroksella syntyisi säästöjä.

- Ehdotus järkytti meitä, kertoo kaupunginvaltuutettu Mia Grundström (r.) Hufvudstadsbladetissa.

Grundströmin mukaan samoissa tiloissa toimiminen johtaisi siihen, että ruotsin kieli katoaisi ja kaikista tulisi suomenkielisiä. Grundströmin mukaan kaikki RKP:läiset olivat ehdotuksesta totaalisen järkyttyneitä."

'Oj hur hemskt! Onhan se tosi hirveää, jos kunnon ihmiset, varsinkin lapset, joutuisivat normaaliin kosketukseen ja kanssakäymiseen barbaarista mongerrusta puhuvien finjeeveleiden kanssa! Ja vielä samassa koulussa! Saattavatpa siinä jopa oppia puhumaan suomea, fy fan! Tällöinhän lapset saattavat vaikka alkaa pitää suomalaisia ihan vertaisinaan tavallisina ihmisinä, ja johtaa tulevaisuudessa jopa seka-avioliittoihin, jolloin meidän, germaanis-arjalaisen valloittajakansan, pyhä ja puhdas veri sekoittuisi likaisten ali-ihmis-mongoloidi-finskien kanssa, ja se uhkaisi meidän jo 800 vuotta jatkunutta poliittis-kulttuurista yliherruutta. Kyllä nyt kunnioitettu rasist.. eh, siis oppi-isämme Axel Olof Freudenthal kääntyisi haudassaan, sillä onhan tällainen Aparthei... öö, eikun siis laillisesti ja oikeudenmukaisesti meille kuuluvien ikiaikaisten etuoikeuksien vastustaminen väärin!'

Mutta siis vakavasti puhuen, mitä hittoa noiden rantahurrien päissä oikein liikkuu? Tuollaiset vaatimukset ovat Apartheidia ja siis rasismia puhtaimmillaan! Kirjoitin aiheesta aikaisemmin viime syksynä, ja totesin tuolloin, että "Suomi oli yli 600 vuotta Ruotsin siirtomaa, ja edelleenkin RKP-mafian ja ruotsinkielisen eliitin etuoikeutettu asema heijastelee tätä kolonialistista kulttuuri-imperialismia." Näin on näppylät. RKP vastustaa niin mielellään suuriäänisesti "rasismia" silloin kun kyse on maahanmuutopolitiikan kritiikistä, mutta kun heidän itsensä pitäisi tinkiä privilegiopolitiikastaan ja nöyrtyä normaaliin kanssakäymiseen muita kieliryhmiä edustavien kanssa, niin on eri ääni kellossa.

Intian monikulttuurisuus on sortoa, kärsimystä ja eriarvoisuutta

Viime tiistain (27.1.) Forum24:ssä toimittaja Olli Muhonen kirjoitti otsikolla ”Ihmeellinen Intia - Monen kulttuurin maa” Intiasta ja sen kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Hän kirjoitti, että ”Intian malli on osoittanut, että aidosti monikulttuurinen yhteiskunta on mahdollinen”. Monikulttuurista yhteiskuntaa ihaillessaan Muhonen kuitenkin mielestäni sortui yksipuoliseen näkemykseen aiheesta.

Intia ei ole monikulttuurinen yhteiskunta, vaan monikulttuurinen valtakunta, jossa eri alakulttuurit muodostavat omia yhteiskuntiaan. Unelma monikulttuurisesta mutta samalla yhtenäisestä yhteiskunnasta, jossa eri kulttuurit olisivat tasa-arvoisia toisiinsa nähden, on nimittäin mahdoton utopia. Intiassa tämä näkyy niin uskonnollisella kuin poliittisellakin tasolla. Kuten Muhonen kirjoitti, Intian liittovaltion koossa pysyminen on melkoinen ihme. Tämän "ihmeen", jossa kieli- ja kansallisuusrajojen erottavuus on saatu lakaistua maton alle, on mahdollistanut vain hindulaisen uskonnon dominoiva yhteiskunnallinen asema, ja erityisesti sen koossapitävä voima; rasistinen ja sortava kastijärjestelmä.

Hindin kielen sana ’cast’ tarkoittaa kirjaimellisesti ihonväriä. Intiassa tummanruskeat ihmiset kuuluvat alimpiin kasteihin, ruskeaihoiset ihmiset keskikasteihin, ja vaaleimmat ihmiset ylempiin kasteihin. Mitä ylempään kastiin ihminen Intiassa kuuluu, sitä vaaleampi on hänen ihonvärinsä, ja sitä korkeampi yhteiskunnallinen arvostus ja taloudellinen asema. Intiassa ihminen saa mennä naimisiin vain omaan kastiinsa kuuluvan henkilön kanssa. Alempikastiset ovat käytännössä edelleen vailla täysiä ihmis- ja kansalaisoikeuksia, ja kastittomat mustat täysin ali-ihmisten asemassa vailla mitään ihmisoikeuksia. Intialainen kulttuuri kastijärjestelmineen edustaa siis uskonnon varjolla tapahtuvaa apartheidia ja äärimmäistä rotusortoa.

Hindulaisuus uskontona perustuu ajatukselle, että kaikki tiet vievät samaan päämäärään. Tämä näennäinen uskonnollinen suvaitsevaisuus on mahdollistanut niemimaan uskonnollisen sillisalaatin. Hindulaisuus on kuitenkin hindulle ”oikein uskonto”, ja siksi se sietää muita uskontoja vain niin kauan kun ne eivät kyseenalaista sen asemaa valtauskontona, eikä varsinkaan kastijärjestelmää. Hindulaisuus on monismissaan ja kastijärjestelmän puolustamisessaan ehdottoman fanaattinen. Tästä syystä, vaikka kastijärjestelmä on lailla lakkautettu, on tämä laki käytännössä kuollut kirjain. Siksi intialainen yhteiskunta on käytännössä vihamielinen kaikkia niitä uskontoja ja ihmisryhmiä kohtaan, jotka eivät tunnusta hindulaisuuden ehdotonta uskonnollista monismia ja kulttuurista ylivaltaa. Räikeimmin tämä näkyy suhtautumisena monoteismia saarnaavia islamia ja kristinuskoa vastaan.

Tämä näkyy selvästi Intian historiassa, ja heijastuu tänäkin päivänä suoraan Intian liittovaltion federalistiseen politiikkaan. Brittiläinen Intia hajosi aikanaan muslimienemmistöisten Pakistanin ja Bangladeshin (entisen Itä-Pakistanin) sotiessa itsensä irti hinduvaltiosta 1947. Tänä päivänä tilanne on se, että ne osavaltiot, joissa on hinduenemmistö, ovat kaikkein tiiviimmin mukana liittovaltiossa, kun taas ne osavaltiot, joissa on enemmän kastittomia tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia, tulevat huonommin toimeen hinduenemmistöisen liittovaltion kanssa, ja ovat siksi autonomisempia sekä löyhemmin mukana liittovaltiossa. Eikä ole mikään yllätys, että Intian kaksi ainoaa ei-hinduenemmistöistä osavaltiota eli Kashmir ja Nagaland, joista ensin mainitussa enemmistö on muslimeja ja jälkimmäisessä kristittyjä, ovat käytännössä koko ajan sisällissodassa liittovaltiota vastaan muslimien ja kristittyjen pyrkiessä eroon hinduvallasta.

Intia kaikkineen on siis hyvä esimerkki monikulttuurisuuden mukanaan tuomasta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta sekä sorrosta, ja hierarkkisesta luokkayhteiskunnasta.


(Kommentoimani Olli Muhosen artikkeli luettavissa Forum24:n nettilehdessä, s. 12.)

Taas maahanmuutto- ja työllisyysasiaa

Tällä kertaa PS:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron muodossa á la Pirkko Ruohonen-Lerner:


"Perussuomalaisten mielestä työnteko on paras kotouttaja. Lisäksi maahanmuuttajia tulee nykyistä tehokkaammin valistaa Suomen oikeusjärjestelmästä, ihmisoikeuksista, kansanvallasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Erilaisista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien käsitys oikeasta ja väärästä voi olla suomalaisista hyvinkin poikkeava, kuten esimerkiksi puhemies Niinistö on huomauttanut.

Tällä hetkellä maahanmuuttajia ei pystytä kunnolla kotouttamaan yhteiskuntaamme, vaan odotettavissa on, että meilläkin alkaa toden teolla - esimerkiksi Ruotsin tapaan - muodostua kulttuureita kulttuurissa. Jo nyt joidenkin pääkaupunkiseudun peruskoulujen yläasteiden oppilaista saattaa puolet tai ylikin olla muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Epätoivottavaa gettoutumista on näkyvissä esimerkiksi Espoon Suvelassa, Helsingin Vuosaaressa ja Turun Varissuolla."

Ghettoutuminen ja siitä seuraava kansanyhteisön hajoaminen on todellakin aimo loikka kohti yhteiskunnallista helvettiä. On kummallista, että kun suomalaiseen ja pohjoismaalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan on vuosikymmenet kuulunut ajatus, ettei annettaisi syntyä asuinalueita, joille ongelmat keskittyvät, niin nyt maahanmuuttopolitiikan myötä tähän on lähdetty. Perinteisestihän kaupunkien aluesuunnittelussa on pyritty siihen, että joka alueella olisi niin rikkaiden kuin köyhienkin asuntoja, ja näin myös alueiden koulut pysyisivät yhteiskunnallisten sosiaali- ja tuloluokkien kannalta heterogeenisina.


"Vielä on aikaa tehdä korjausliikkeitä. Gettoutuminen sekä siellä täällä tapahtuneet maahanmuuttajanuorten ja suomalaisten väliset yhteenotot kertovat karua kieltään siitä, että harjoitetussa kotouttamispolitiikassa on tehostamisen varaa.

Kotoutuakseen maahanmuuttajien on ymmärrettävä ja sisäistettävä suomalaisen yhteiskunnan arvot. Maahanmuuttajilla itsellään on kotoutumisessaan suurin rooli. Oikeusvaltio ei hyväksy kunniaväkivaltaa eikä tyttöjen ympärileikkauksia. Meillä Suomessa on kotouttamisessa menty sikäli metsään, että suomalaiset ovat eräissä yhteyksissä ryhtyneetkin sopeuttamaan itseään elämään maahanmuuttajien ehdoilla. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että suomalaisten pitää luopua omista perinteistään kuten joulujuhlista ja suvivirrestä siksi, että ne voivat loukata maahanmuuttajia. Monikulttuurisuuden vaaliminen ei edellytä oman kulttuurimme väheksymistä." [...]

"Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttajia ei saa missään tilanteessa asettaa erilaisin yhteiskunnallisin tuin suomalaisia parempaan asemaan. Maassamme vakaviin rikoksiin syyllistyneet pakolaiset tulee karkottaa takaisin heidän kotimaihinsa. Ei ole hyväksyttävää, että kotimaan turvattomuuteen vedoten voi luoda turvattomuutta johonkin toiseen maahan. Tehokkaan kotouttamispolitiikan lähtökohta tulee olla: maassa maan tavalla."

Niinpä. Nykyinen maahanmuutto- ja monikultturistinen linja kun tuntuu olevan se, että suomalaisten pitäisi sopeutua arvoineen tulijoihin. Jos maahanmuuttajille annetaan etuoikeiksia suomalaisiin nähden, ja jos maahantulijoiden arvot ja kulttuuri asetetaan suomalaiseen kulttuuriin nähden etulyöntiasemaan politiikassa, niin mitä eroa siinä on Etelä-Afrikan entisen Apartheid-hallinnon harjoittaman politiikan periaatteeseen?


"Huoltosuhteen vääristyminen on todellinen ongelma, ja siksi Perussuomalaisetkin kannattavat työperäistä maahanmuuttoa. Painotamme kuitenkin, että maahanmuutto voi helpottaa huoltosuhdeongelmaa vain, jos maahanmuuttajat ovat pääasiallisesti työikäisiä, työhaluisia ja vieläpä työllistyviä ihmisiä. Kulttuurierot eivät saa olla liian suuret.

Maahanmuuton edellytyksenä voisi olla riittävä ammatillinen pohja niiltä aloilta, joiden työntekijöistä maassamme on pulaa. Näitä aloja on selonteossakin lueteltu. Kuitenkin on otettava huomioon talouden suhdanteet - mikäli talous hiipuu, kuten nyt ennustetaan, ei maahanmuuttajia pitäisi turhaan houkutella tänne työnhakuun veronmaksajien kustannuksella."

Jos tulijoiden huoltosuhde on huonompi kuin suomalalaisilla keskimäärin, maahanmuutto huonontaa keskimääräistä huoltosuhdetta koko Suomessa. Esim. Suomessa työttömyysaste viime maaliskuussa oli noin 7,7%. Työttömiä oli 203 000. Tämä on "virallinen" luku. Todellinen luku on noin kolmanneksen suurempi, sillä tilastoja siivotaan laittamalla työttömät harjoittelijoiksi, kursseille ja koulutuksiin, jolloin he eivät ole "työmarkkinoiden käytettävissä", ja näin virallinen työttömyysluku saadaan sievennettyä.

Suomalaisia on 5,2 miljoonaa (5 200 000). Jos maahan tulisi ne kuuluisat Ritva Viljasen 300 000 maahanmuuttajaa, ja heidän työttömyysasteensa olisi viime vuoden tason "viralliset" 29%, mikä tekee yhteensä noin 87 000 henkeä, niin lasketaanpa paljonko kokonaistyöttömyysaste nousisi nykyisen taloustilanteen vallitessa:

Suomessa olisi tuolloin 5,5 miljoonaa ihmistä (joista siis 300 000 maahanmuuttajia). Työttömiä olisi yhteensä 203 000 + 87 000 = 290 000, mikä olisi 18,97% eli pyöreät 19% koko väestöstä. Väestön keskimääräinen huoltosuhde siis pahenisi. Tämä on yksinkertaista matematiikkaa, jonka pitäisi mennä jokaisen kaaliin.

Tähän on tietenkin hyvä sanoa, että "Hei! Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja talouskasvu vaatii työvoimaa", johon voi vastata, että melkein puolet suurista ikäluoksista ON JO eläkkeellä, eikä massiivista työvoimapulaa ole vieläkään. Omiakin työttömiä on edelleen yli 200 000. Lisäksi teollisuus sekä työpaikat pakenee maasta koko ajan globalisaation ja laman takia, joten so what? Massiivinen työvoimapula on puhdas myytti.


"Meidän tulee maahanmuuttopolitiikassamme ottaa huomioon myös rikollisuuden torjunta. Maahanmuuttajia on suojeltava kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamalta ihmiskaupalta ja suomalaista yhteiskuntaa harmaan talouden kasvulta. Suomeen työhön tuleville on aina maksettava työsopimusten mukainen palkka, ja se tulee maksaa suoraan heille. Jos mukana on välikäsiä, on vaarana, että työntekijät jäävät käytännössä palkatta."

Tämä on asia, johon maahanmuuttoa ajava oikeisto ja työnantajat eivät halua puuttua, sillä minä väitän, että koko Kokoomuksen taustavoiman motiivi maahanmuuton massiivisessa lisäämisessä on nimenomaan palkkojen polkeminen. Lissabonin sopimuksen työllisyyttä ja työehtoja käsittelevät osat ovat tämän politiikan kärki ja viimeinen naula pohjoismaisen palkkatason ruumisarkkuun. Sopimus nimittäin mahdollistaa sen, että maahantuotu vuokratyövoima tekee töitä kotimaansa palkoilla ja työehdoilla. Työvoiman vastaanottomaan viranomaisilla ole Lissabonin sopimuksen mukaan oikeutta puuttua näiden työntekijöiden palkkatasoon tai työoloihin. Tämä on asia, josta pääoman renkinä työskentelevä media haluaa vaieta Suomessa visusti. Ja vasemmisto komppaa tätä vaikenemista rajattoman maahanmuuttopolitiikan ja monikulturismin nimissä.