Lyhyt pakina Lähi-idästä; "Suomi vai Pirkkala"

Jos Lähi-idän konflikti vedettäisiin Suomeen, tilanne olisi seuraava;

Muinais-Suomessa vallitsisi luterilainen uskonto. Ruotsi tulisi ja valtaisi Muinais-Suomen. Muinais-satakuntalaiset vietäisiin ruotsalaisten toimesta pakkosiirtolaisuuteen ympäri Eurooppaa, ja maahan olisi jäänyt pienehkö joukko muinais-hämäläisiä. Ruotsalaiset nimittäisivät maan satakuntalaisia kiusatakseen "Pirkkalaksi" (Birkaland).

Tämän jälkeen jälkeen Birkaland (Suomi) hämäläisineen olisi ollut vuosisadat milloin Venäjän, Ruotsin tai Saksan vallan alla. Tämän ajan kuluessa muinais-hämäläiset olisivat omaksuneet ortodoksisen uskonnon, ja kieli vaihtuisi savoksi.

Vastaavasti diasporassa elävän satakuntalaisvästön uskonto muuttuisi kotimaan menetyksen myötä äärikalvinistiseksi, ja kieli muuttuisi niin, että se alkaisi muistutta vanhojen Turun ja Rauman murteiden sekasotkulta.

Ajan saatossa luterilaisesta uskonnosta haarautuisi pieni, mormonihaara, joka hylkäisi satakuntalaisuuden ja leviäisi agressiivisen käännytystyön ansiosta ajan saatossa ja siitä kasvaisi valtauskonto Länsimaissa. Mormonikirkko vainoaisi satakuntalaisia "Joseph Smithin kiroamina" historian saatossa (inkvisitio, yms.). Mormonikirkko yrittäisi ristiretkeä "pyhän Suomen maan" takaisinvaltaamiseksi vääräuskoisilta ortodokseilta n. 1000 vuotta  myöhemmin, mutta tämä mormoniritarien yritys jäisi lyhytaikaiseksi.

Sitten noin 1000-vuotta (2000 vuotta satakuntalaisten karkotuksesta) myöhemmin englantilaiset tulisivat ja valtaisivat "Pirkkalan". Tämän jälkeen nyky-satakuntalaiset, jotka jollain konstilla olisivat hajaannuksessa onnistuneet säilyttämään satakuntalaisen identiteettinsä, palautettaisiin englantilaisten toimesta hyvityksenä takaisin esi-isiensä kotimaahan, koska heitä oli vainottu ympäri Eurooppaa, ja heille annettaisiin "Pirkkalan" alue omaa valtiota varten. Valtio saisi nimekseen maan vanhan nimen mukaan 'Suomi', ja tätä satakuntalaisten kansallisaatetta kutsuttaisiin "suominismiksi". Suoministit perustaisivat Länsi- ja Etelä-Suomeen eli "pirkkalaisalueille" sotilaallisesti vahvan pikkuvaltion.

Ongelmana on, että maassa asuisi ortodoksista uskoa kannattava ja savoa viäntävä nykyhämäläisväestö. Nyky-satakuntalaiset valtaisivat maata heidän näkökulmastaan vääräuskoisilta nyky-hämäläisiltä ja perustaisivat siirtokuntia heidän alueelleen koska "Tää om meä es'isäi ja meä maa". "Jumal lupas tän maan kaikil' Lutteri jälkeläisil', nii kerta".

Nykyhämäläiset suivaantuisivat tästä niin helvetisti, että aloittaisivat jatkuvan sissisodan nykysatakuntalaisia vääräuskoisia kalvinistisia vastaan. "Kuolo Suomelle ja kaekille suoministeille, eläkööv vappaa Häme! Satakuntalaeset pittee ajjaa merreen!". "Eläkööv vappaa Pirkkala!".

Suoministinen nykysatakuntalaisvaltio valloittaisi (tosin pääosin naapureiden ja nykyhämäläisten aloittamien sotien seurauksena) Itä- ja Pohjois-Pirkkalan(-Suomen), sekä loisi Karjalaan "puskurivyöhykkeen" agressiivista naapuria Venäjää vastaan. Lisäksi satakuntalaisvaltio tuhoaisi kuuden päivän sodassa koko Ruotsin ilmavoimat ja valloittaisi Länsipohjan alueen, joka tosin rauhansopimusta vastaan myöhemmin luovutettaisiin takaisin.

Nykyhämäläiset lobbaisivat menestyksellisesti YK:ta ja liittolaistensa kautta niin, että puoli maailmaa tuomitsisi "suominismin" rasismina ja apartheidina. Ympäri länsimaita hipit, kommarit ja vasemmisto tuomitsisi "Suoministisen Suomen roistovaltion". Nykyhämäläiset perustaisivat erilaisia sissi-, terroristi-, ja vapaustaistelijaryhmiä, jotka tekisivät pommi-, raketti-, ja itsemurhaiskuja satakuntalaisia vastaan. Myös poliittinen rintama, PHKVR(1) perustettaisiin.

Venäjä rakentaisi ohjusarsenaalin, jolla uhoaisi pientä satakuntalaista Suomea vastaan, "koska nuo pyhän oikeauskoisen kirkon kiroamat vääräuskoiset satakuntalais-kalvinistit, nuo sikojen ja kokkien jälkeläiset(2) sortavat meidän ortodoksiveljiämme ja sisariamme".

Amerikkassa, jossa mormoniuskonnosta erkaantunut "suominististen mormonien" haara olisi pääuskonto, satakuntalaisilla kalvinisti-emigranteilla olisi merkittävä asema taloudessa, bisneksessä ja politiikassa. Amerikka tukisi pientä Suomen valtiota ja sen olemassaoloa, koska se olisi Amerikan tärkein liittolainen Pohjois-Euroopassa, ja alueella on "merkittäviä öljy- ja kaasuvarantoja Jäämeren alla". Amerikkalaisilla olisi tukikohtia Nokialla ja Pohjanmaalla, sekä Jäämerellä sen liittolaismaassa, Huippuvuorten synodiemiraateissa. USA painostaisi Venäjää pitämään näppinsä irti Suomesta. USA uhkaisi Venäjää sodalla.

Jne.

Ketään ei enää tässä vaiheessa kiinnostaisi, että kinastelevilla kansanryhmillä on samat eniset ja uskonnolliset juuret ja samanlainen oikeus samaan maahan.


-----------------------------
1) "Hämäläesten Pirkkalan Kansallisev Vappaotuksen Rintama"

2) Eräällä uskonnonopettajalla oli tapana, aina kun Raamatunhistoriaa läpikäytäessä tultiin tarinaan Edomilaisista Lootin ja tämän tytärten insestisen suhteen seurauksena syntyneenä kansana, tapana kertoa vastaava esimerkki "propagandasta"; "1400-luvulla Satakunnan rannikolle haaksirikkoutui laiva, josta selvisi hengissä vain laivan kokki ja sika. Tästä ovat saaneet alkunsa porilaiset".

Marokkolainen muslimi teki terrori-iskun - "Turpa kiinni, me puhutaan nyt äärioikeistoterrorista, kuulitko ÄÄRIOIKEISTOSTA!"

Kun 33-vuotias marokkolainen muslimi Nordine Amrani teki terrori-iskun Belgian Liégessä, siis keskellä kaupunkia ja keskellä Eurooppaa, automaattiasein ja käsikranaatein, murhaten kuusi, joista yksi puolitoistavuotias lapsi, ja haavoittaen yli sataa kahtakymmenä ihmistä, media ei ryntää huutamaan lööpit punaisina, että "marokkolainen muslimi teki terrori-iskun", vaikka miehen viiteryhmä oli selvä, ja vaikka tapaus voitaisiin aivan hyvin luokitella terrori-iskuksi, koska tarkoituksena oli kranaatein ja ampuma-asein aiheuttaa julkisella paikalla paikalla summittain valituille uhreille mahdollisimman paljon vahinkoa.

Ei, kun puhutaan "liégeläisestä" ampujasta, murhaamisen ja terrorin sijaan "tappamisesta", kaivetaan juttua "rikostautasta", sekaantumiseesta "huumerikollisuuteen", jne., niin tapaus koitetaan painaa taustaltaan mahdollisimman "tavanomaiseksi". "Mies oli poliisin tuttu", sanotaan. Poliisi puhuu laittomasta asekaupasta (-Yhyy, miesparkahan oli selvästi rikosten teille harhautunut, syrjäytynyt ja yhteiskunnan uhri. Tää on meidän eurooppalaisten ja rassissmin vika!). "Valitettavasti" mitään viitteitä mielenterveysongelmista ei nyt löytynyt, joten jotain pitää keksiä tekijän taustan latistamiseksi merkityksettömäksi. Se sentään lipsahtaa julki, että mies oli aseharrastaja, jota joku tuttu luonnehti "asehulluksi" (-Ai kamala! nyt meidän pitää äkkiä vesittää tämä, ettei vaan kaikki marokkolaiset leimaudu asehulluiksi. Liégeläisistä ei niin väliä).

Kohta varmaan jossain naistenlehdessä Amranin tuttu sanoo tyyliin että "Amran oli ihan tavallinen belgialainen, joi paljon olutta, söi possua, hakkasi vaimoaan, kävi huorissa ja nussi pikkulapsia aivan kuin kaikki muutkin belgialaiset". Ja veikkaan, että toisin kuin puhuttaessa muslimeista, tällaista väitettä belgialaisia koskien ei varmaankaan pidettäisi viranomaisten silmissä kiihotuksena kansanryhmää kohtaan? (Vrt. tapaus Halla-aho)

Joka tapauksessa tästä meinasi tulla suvismedialle ongelma:
"Kamalaa! Mitäs me nyt tehdään? Just kun me saatiin tää Breivik lanseerattua tällaseksi 'Turpa kiinni fasisti!' -kortiksi maahanmuuttokriittisiä kohtaan niin tää yks marokkolainen tulee ja tekee saman tempun ja pilaa koko meidän homman, on se ny helevetti".

Ei hätää! Italiasta kajahti - juuri sopivasti!

Kun 50-vuotias turhautunut yksineläjä ja syrjäytynyt etninen italialainen Gianluca Casseri kuulee korviensa välissä naksahduksen ja hetken mielijohteesta ampuu kaksi ja haavoittaa kolmea ulkomaalaistaustaista kauppiasta, nousee hirveä mekkala "Äärioikeistolainen murhasi kaksi maamanmuuttajaa", "Äärioikeistolais-terroristi kylmäverisesti murhasi kaksi afrikkalaista", jne.

Miehen jäsenyys äärioikeistoon luokiteltavassa Casa Pound -järjestössä nostetaan heti esiin ja viattomien uhrien ihon väri antaa rasismiolettamalle vielä pisteen i:n päälle. Helposti esiin kaivettava motiivi sekä poliittis-ideologinen tausta ja viite tuodaan heti esiin lööpeissä. Ei puhuta "firenzeläisestä", ei "poliisin tutusta", ei "syrjäytyneestä yksineläjästä", vaikka nekin voivat voivat olla yhtä päteviä syitä.

"Hyi kamalaa, on nämä natsit niiiin ûber-pahoja! Ihan kukka-hattua tärisyttää. Varmasti teki sen ihan pahuuttaan, kun oli ilkeä natsi. Ei ollu hullu, ei, vaan pahapahanatsi! Kun taas tämä marokkolainen, se oli hyvä mies se, varmasti yhteiskunnan syrjäyttämä ressukka ja rasismin uhri. Kyllä me sille joku mielenterveysonglemakin kaivetaan tautalle".

Belgian tekijä siis oli "harhautunut yksittäistapaus", kun taas Italiassa puhutaan "äärioikeistosta". Liégen tapaukseen viitataan sanoilla "isku" ja "tapahtuma", kun taas Firenzen jutussa puhutaan "murhasta" ja "terrorista".

Tippaakaan puolustelematta, suosimatta tai vääntelemättä kumpaakaan tapausta kummankaan edellä mainitun hirttämättömän kusipään hyväksi, on syytä nostaa tämä asia esille, koska tämä on taas yksi esimerkki median kaksoistandardista.

Jos ja kun mediassa heti ilmoitetaan, että tekijä ei missään tapauksessa ole terroristi, siinä on syynsä (etnis-uskonnollinen tausta). Jos hän olisi ollut etninen Belgialainen, hänet olisi jo liitetty äärioikeistoon ja taas työnnettäisiin kapulaa Timo Soinin kitalakeen ja vaadittaisiin selitystä.

Jälkimmäinen vaihtoehto tapahtui Italian hullun kohdalla. Eipä ollut yllätys, että kotoinen persufobiasta kärsivä lehdistömme kaivoi parin mutkan kautta aasinsillan perussuomalaisiinkin. Italo-etnikko kun oli ollut kansallismielisen Casa Pound -järjestön jäsen, ja kyseisellä lafkalla on yhteys kotimaiseen Kansallinen Vastarinta-porukkaan. Ja siitähän oli helppo vetää esiin taannoinen hakkerivuodon persucausti, jossa paljastui kansanedustaja Juho Eerolan avustajan Ulla Pyysalon k.o. ryhmälle ajattelemattomuuksissaan (ennen Perussuomalaisiin liittymistään) laittama jäsenhakemus.

Kun taannoin kerrottiin Anni Sinnemäen miesystävän Anton Montin yhteyksistä italialaiseen äärivasemmistolaiseen terroristijärjestöön Montin tuttavan, vankilassa istuneen Antonio Negrin kautta, asia kiistettiin, ja yhteyttä pidettiin "kaukaa haettuna". Casserin tai Breivikin yhteys Persuihin on vielä kauempaa haettua, mutta eipä ole samat kriteerit ja standardit käytössä kun on voidaan vetää yhteys persuihin

Hyvinvointikansallisvaltioaate

Otsikon sanahirvio kuvastaa omalla tavallaan kannattamaani yhteiskunnallis-valtiollista ajattelua. Kuten olen kirjoituksessani "Kansanyhteisöllisyys, hyvinvointiyhteiskunta ja nationalismi" hahmotellut, edellyttävät mielestäni yhteiskunnallinen hyvinvointi ja tasa-arvo sekä kansallisaate toisiaan.

Ajatuksen pohjalla on ihanteeni kulttuurisesti ja sosiaalisesti yhtenäisestä kansallisvaltiosta, jossa ihmisillä on hyvä ja turvallista asua ja elää, ja jossa vallitsee tasapaino yksilön vapauden ja yhteiskunnan edun välillä.

Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää suhteellisen kovaa verotusta, jotta voidaan rahoittaa kaikille julkinen koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva. Korkea verotus taas edellyttää kansanyhteisöllisyytta eli kansansolidaarisuutta, eli tuota kollektiivista "me-henkeä". Se taas perustuu peruspsykologiaan, että ihmisest kokevat olevansa samaa kansaa/yhteisöä, jolloin he suostuvat korkeaan verotukseen yhteiseksi hyväksi. Nationalismi merkityksessä kansallisvaltioaate on tällaisen kansanyhteisöllisyyden poliittinen ulottuvuus. Vaikka hyvinvointikansallisvaltio perustuukin tällaiseen käsitetutkimuksen valossa objektiivisesti katsottuna kuvitteelliseen virtuaaliyhteisöön, nojaa sen olemassololle kuitenkin koko se yhteiskuntasopimus ja yhteiskuntamoraali, jonka varassa myös suomalainen hyvinvointi on voitu rakentaa.

Eli minulla ei ole mitään "rodullisia" eli rasistisia kriteerejä taustalla vieroksuessani monikulttuurisuutta tai suomalaiselle ja länsimaiselle kulttuurille vihamielisiä kulttuurivaikutteita ja arvoja, vaan vieroksun ja vastustan nykyisin vallitsevaa monikulttuuri-ideaa ja sen varassa harjoitettua politiikkaa siksi, että se hajottaa kansanyhteisöllisyyttä ja pirstoo kansalaisyhteiskunnan ja sitä kautta jakaa ihmisiä etnisiin luokkiin. Vastustan liian suuria luokkaeroja, olivat ne sitten taloudellisia tai kulttuuris-etnisiä, sillä ne johtavan mielestäni pitemmän päälle tasa-arvon, demokratian ja hyvinvoinnin tuhoutumiseen.

Voisi sanoa, että ajatteluni on kansallisvaltioaatteen (nationalismi) ja sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltio-idean yhdistelmää, jossa on mahdollisimman suuri keskiluokka, ja mahdollisimman pienet ala- ja yläluokat. Siinä missä feodalismi edusti yläluokan diktatuuria, liberaalikapitalismi ylemmän keskiluokan diktatuuria, ja kommunismi taas ajatusta proletariaatin (eli alaluokan tai työväen) diktatuurista, niin oma ajatteluni edustaa, ei diktatuuria, vaan alemman keskiluokan ja keskisen keskiluokan yhteiskunnallista dominanssia, jossa suuri keskiluokka on yhteikunnan selkäranka ja tasavaltaisen demokratian kantava voima. Historia tukee mielenkiintoisella tavalla tällaista mallia, sillä lähes aina ne yhteiskunnat, joissa on ollut vahva keskiluokka ovat olleet vapaampia ja "demokraattisempia", kuin pienen yläluokan tai suuren alaluokan dominoimat yhteiskunnat.

Tuloeroihin ja sosiaaliseen asemaan perustuvia luokkaeroja ei voida, eikä pidäkään, täysin häivyttää, mutta niitä voidaan järjestelmän avulla tasata. Yksi tällainen tapa on omistuksen hajauttaminen mahdollisimman monelle ihmiselle, sen sijaan että omistus ja valta kasaantuisivat joko kapitalismin tavoin rikkaalle eliitille tai kommunismin tavoin valtiolle. Tämä ajatusmallia kutsutaan distributismiksi, ja se sisältyy ns. Kolmannen Tien ideologisiin suuntauksiin.

Etnisiä eroja taas voidaan häivyttää yhtenäisellä opetus- ja kulttuuripolitiikalla, ja pitämällä huoli, että maahanmuuttajia ei tule kerralla liikaa, ja että maahanmuuttajat sopeutuvat niin, että heidän jälkikasvunsa kasvaa suomalaisessa kulttuurissa perusarvoiltaan "suomalaisiksi" (Suomen tapauksessa). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maahanmuuttajia ei saa syrjiä esim. työhönotossa, eikä muutenkaan, mutta heitä on omalta osaltaan velvoitettava sopetumaan noudattamaan lakeja ja elämään suomalaisen kulttuurin elämänmenon kanssa sopusoinnussa, eikä sitä vastaan. Yhtenäiskulttuurin edistäminen ja sen suojeleminen on siis erittäin tärkeää demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. Siksi "maassa maan tavalla" on hyvä periaate.

Linkkisuositus: Monikulttuurin ongelmia

Suosittelen lukemaan kaverini, nimimerkki "Rutja":n kirjoittamia analyysejä maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vaikutuksista yhteiskuntaan ja perusvapauksiin:

"Monikulttuurin ongelmia, osa 1: Luokkayhteiskunta"

Linkki:

Pari mielenkiintoista otetta:

"Ainoat alat, joilla on oikeasti työvoimapulaa ovat alipalkattuja töitä, joihin halutaan ulkomaalaisia, sillä suomalaiset eivät tätä työtä tee siihen hintaan. [...]

..'paskaduunien' palkkaus ei koskaan parane, koska aina löytyy joku kolmannen maailman "huippuosaaja" tekemään kyisen työn suomalaista halvemmalla. Pitemmän päälle tämä johtaa uuteen luokkayhteiskuntaan ja tähän vielä luokkien jo sinänsä synnyttämän jännitteen etninen ulottuvuus. [...]

Yhdysvalloissa etnisyys ja luokka ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa.. [...]

Koska luokkaerot ovat tutkitusti periytyviä (huolimatta siitä, että kaikilla olisikin mahdollisuus korkeampaan koulutukseen), syntyy uudenlainen luokayhteiskunta, jossa etnisyys on osittain merkkinä omasta luokasta. Tämä aiheuttaa sekä normaalia luokkajännitettä, että etnistä jännitettä eri ryhmien välille. [...]

Yhtenäiskulttuuri on elinehto kansallisvaltiolle ja monikulttuurisuus suistaa maan ensin lähes feodalistiseen luokkayhteiskuntaan [ja] ennen pitkää joko Jugoslavian kaltaiseen sisällissotaan tai islamisoitumiseen."

Todellakin. Yhteiskunnan hajoaminen etnis-sosiaalisiin luokkiin tekee väistämättä selvää kansallisvaltiosta ja hyvinvointiyhteiskunnasta, sillä kansanyhteisöllisyyden myötä hajoaa koko se yhteiskuntamoraalin pohja, jolle hyvinvointiyhteiskunta, sekä pitemmän päälle myös yhteiskuntarauha ja sosiaalinen tasa-arvo rakentuvat.

"Monikulttuurin ongelmia, osa 2: Sanan- ja ilmaisunvapaus"

Linkki 2:

Pari otetta:

"Monikulttuursuuden ajaminen vaati sananvapauden rajoittamista, sillä monikulttuurisuusideologia ei perustu empiirisesti todettaville tosiasioille tai järkiperäisille argumenteille, vaan lähes uskonnolliselle tunteilulle.. [...], ..tätä onnen hegemoniaa ovat tuhoamassa ainoastaan kaltaiseni "pahat rasistit", jotka ottavat puheiksi vääriä asioita. Näitä vääriä asioita ovat tietyiltä alueilta tulevien henkilöiden yliedustus seksuaali- ja väkivaltarikoksissa, sekä työttömyystilastoissa.

Tämän asian sanominen on kuitenkin käytännössä kiellettyä monikultturistien hallitsemassa valtiossa. Aivan samoin kuin on kiellettyä koota samalle sivustolle viranomaistahoilta saatavaa informaatiota ja lähdeviitteineen tehdä väite, että yhteiskunta koostuu ihmisistä ja jos yhteiskuntaa asuttavat ihmiset ovat väkivaltaisia, nepotistisia ja autoritäärisiä niin myös heidän yhteiskuntasakin on silloin väkivaltainen, nepotistinen ja autoritäärinen.

Monikulttuurin kannattajat selittävät arabien ja somalien epäonnistumisen jokaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa kantaväestön rasismilla (tämähän ei tosin mitenkään selitä sitä, miksi aasialaiset maahanmuuttajat työllistyvät varsin hyvin), joka ilmenee.. [...] ..muun muassa makeisten käärepapereissa. Ilmeisesti Neekerinsuukko kioskissa on kulttuuririkastajalle niin suuri järkytys ja pahanolon aiheuttaja, että on suoranainen pakko pahoinpidellä ja ryöstää joku tuntematon suomalainen.

[...] Monikulttuurin kannattajilla on hyvin vähän kylmiin tosiasioihin perustuvia argumentteja, siksi 'rasistit' ovat hänelle uhka, jotka tulisi vaientaa. Aivan kuten uuden ajan alussa tieteen läpimurrot olivat uhka kirkon hegemonialle, ovat nyt tilastot, tutkimukset ja ihmisten arkielämän kokemukset uhka monikulttuuri-ideologialle."

Kaveri puhuu asiaa.

Monikulturismi on todellakin eräänlainen poliittinen uususkonto, kummallinen sillisalaatti keskenään ristiriitaisia arvoja ja kehitysnäkymiä, jotka ovat irrallaan todellisuudesta.

Rasismi on monopolisoitu

Poliittinen vasemmisto ja liberaalit ovat monopolisoineet rasismin Suomessa ja Euroopassa.

Tämä tarkoittaa sitä, että nykyistä yhteiskuntamme ideologista hegemoniaa ylläpitävät poliittiset ja valtiolliset tahot, erityisesti liberaalit ja vasemmisto, eivät suinkaan vastusta kaikkea rasismia kuten väittävät, vaan tuomitsevat sen vain silloin kun se edistää heidän poliittisia päämääriään.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että jos johonkin eurooppalaiseen etnisesti kantaväestöön kuuluva henkilön tai henkilöryhmän lakisääteiset oikeudet joutuvat vastakkain etniseen vähemmistöön kuuluvan henkilön tai ryhmän kanssa, kantaväestön oikeuksista tingitään vähemmistöön kuuluvan eduksi. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen vasemmistolaisen ja liberaalisen aateilmaston periaatteet sisäistänyt yhteiskunnallinen taho tai viranomainen suosii maahanmuuttajaa tai vähemmistöön kuuluvaa henkilö kantaväestöön kuuluvan kustannuksella.

Eli suomeksi sanottuna ihonvärillä on väliä ja laki ei ole kaikille sama. Moni työtön tai vähäosainen suomalainen on joutunut huomaamaan sosiaalitoimiston tai Kansaneläkelaitoksen luukulla, että vähemmistön edustaja on saanut huonommilla perusteilla samat tai paremmat etuudet kuin hän, tai että kaupungin vuokra-asuntoa jonotettaessa maahanmuuttajalle on myönnetty etuajo-oikeus asuntojonossa.

Kun etnisesti kantaväestöön kuuluva joutuu yhteiskunnassa etnisen syrjinnän eli rasismin kohteeksi, sitä ei tuomita rasismiksi. Jos taas joku maahanmuuttaja- tai muuhun kuin etniseen valtaenemmistöön kuuluva henkilö tai taho joutuu etnisen syrjinnän kohteeksi, niin se tuomitaan kyllä suureen ääneen rasismiksi. Syyttävä sormi osoittaa implisiittisesti enemmistöä ja etnisen kantaväestön edustajia vastaan, muttei juuri koskaan tai vain ani harvoin vähemmistöä kohtaan.

Politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ne tahot, jotka kaikkein suurimmalla äänellä rasismin tuomitsevat ja ovat sitä kovimmalla mediahypetyksellä vastustamassa, eivät pelkästään vaikene etnisiä kantaväestöjä kohtaan suunnatusta rasismista, vaan vieläpä itse syyllistyvät tällaiseen rasismiin. Tämä rasistinen kaksinaismoralismi on mennyt niin pitkälle, että kaikenlainen maahanmuuttoon tai maahanmuuttajaryhmiin kohdistuva kritiikki tuomitaan rasismiksi jo etukäteen, kuuntelematta sitä mihin kritiikki perustuu.

Eli poliittisen vasemmiston ja liberaalien piirissä syyllistytään todella usein ennakkoluuloiseen tuomitsemiseen, eli rasismiin, joka ei perustu tosiasioihin, vaan omista poliittisista ennakkoluuloista johtuvaan ideologiseen sokeuteen, mikä on naurettavan kaksinaismoralistista, sillä juuri siitä vasemmisto ja liberaalit suureen ääneen tykkäävät syyttää poliittista oikeistoa ja konservatiiveja.

Rasismi ja ennakkoluulot kukkivat pahasti niissä tahoissa, jotka sitä väittävät kovimmin vastustavansa.

(EDIT 7.7.2008)

Lisäys:

Samat sanat ja ilmaisut, jotka eivät itsessään ilmaise mitenkään rasismia, voidaan tulkita rasistisiksi jos niin halutaan, ja jos ne sanoo henkilö, joka on jo leimattu rasistiksi (jolloin hänen sanomisiaan aletaan tulkita "rasisti"-lasien läpi).

Esim. jos ”Maila-Kaarina” sanoo, että "Suomen maahanmuuttopolitiikka on kieroa ja epäonnistunutta", niin kaikki nyökyttelee. Jos saman sanoo keskustalainen ministeri, suhtaudutaan jo varauksellisemmin ja kysellään jo alta kulmain että "Mitä tarkoitatte?". Jos saman sanoo J. Halla-Aho tai Olavi Mäenpää, niin johan aletaan heiluttamaan rasisti-korttia ja puhaltamaan pilliin. Näin kävi myös Tatu Vanhasen kohdalla.

Tyyppiesimerkki myös tapaus ravintolasta, joka mainosti, että: "Maksamme veromme, kaikki työntekijät ovat valkoihoisia suomalaisia, ja ruoka on varmasti puhdasta", niin mainos kiellettiin ja nousi kohu rasismista. Jos Intialainen ravintola olisi mainostanut että: "Maksamme veromme, kaikki työntekijät ovat intialaisia ja ruoka on puhdasta", kukaan ei olisi puuttunut asiaan, vaan olisi ajateltu, että hyvä hyvä..

Eli valkoisen ihmisen etnisyyden ja tähän etnisyyteen liittettyjen positiivisten ennakkoluulojen mainostaminen (edellä mainitussa esimerkissä 'ahkeruus', 'huolellisuus') on kielletty, koska "rasisti-laseja" käyttävän mielestä mainostaja tällöin vihjaa, että muiden etnisyyksien edustajien kohdalla olisi muka automaattisesti toisin. Jos taas vähemmistön kohdalla mainostetaan kyseiseen vähemmistöön liitettyjä positiivisia ennakkoluuloja, niin sitä ei koeta ongelmaksi, vaikka senkin voisi tasapuolisuuden (jos halua olisi) nimessä tulkita siten, että enemmistön edustajat eivät näitä ominaisuuksia jaa.

Kyse on ideologisesta pelistä ja sellaisten merkitysten luomisesta sanoihin ja niiden väliin, joita siellä ei itsessään ole. Tällainen ”kielipoliittinen” orwellilaiselle newspeakille perustuva kielipeli on liberaalivasemmistolaista vallankäyttöä veemäisimmillään.