Näytetään tekstit, joissa on tunniste keskiluokka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keskiluokka. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. helmikuuta 2009

YLE ja Taloustutkimus: Perussuomalaiset keskustalainen työväenpuolue

Uusi tutkimus paljastaa, että Perussuomalaiset ovat keskustalainen työväenpuolue:

Linkki:

"Perussuomalaiset nakertavat keskustan kannatusta

Tutkimuksen mukaan perussuomalaiset on poliittiseen keskustaan sijoittuva työväenpuolue. Rajusti kannatustaan lisännyt perussuomalaiset on vienyt kannatusta varsinkin keskustalta ja SDP:ltä.

YLE Uutisten Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan perussuomalaiset ovat ideologialtaan keskustalaisia. Kannattajakunnassa on kuitenkin työväestöä jopa enemmän kuin vasemmistopuolueilla.

Taloustutkimus kysyi vastaajilta, mitä puoluetta he äänestivät viime eduskuntavaaleissa ja mitä puoluetta he äänestäisivät nyt. Tulosten perusteella äänestäjiä on liikkunut perussuomalaisten kannattajiksi varsinkin keskustasta ja SDP:stä. Myös kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajia on siirtynyt perussuomalaisten kelkkaan. Perussuomalaiset vetoavat hyvin myös viime vaaleissa nukkuneisiin äänestäjiin.

Perussuomalaisten kannattajissa on enemmän työväkeä kuin vasemmistopuolueiden kannattajissa. Perussuomalaisten kannattajista 50 prosenttia toimii työntekijäammateissa, kun SDP:llä vastaava luku on 46 prosenttia ja vasemmistoliitolla 43 prosenttia. [...]

Kannattajina normaalituloisia miehiä

Perussuomalaisia on muita puolueita hankalampi sijoittaa oikeistoon tai vasemmistoon. Ideologinen hajonta on puolueessa suurta. Asteikolla 1-10, jossa 1 on äärimmäinen vasemmisto ja 10 äärimmäinen oikeisto, perussuomalaiset saavat arvon 5,4. Suomalaisten keskiarvo on 5,5.

Perussuomalaisille ja keskustalle on yhteistä isänmaallis-konservatiivinen perusasenne. Molemmat vetoavat maanläheisyyteen ja tavallisuuteen. Samalla ne arvostelevat kapitalismia, juppimeinikiä ja cityvihreyttä."


Ja vielä lisää:


"TAUSTA: Perussuomalaiset on Suomen todellinen työväenpuolue

Viime aikoina kannatustaan hurjasti nostanut perussuomalainen puolue on kansanliike, jossa seinät ovat leveällä ja kattokin aika korkealla. Vaikka perussuomalaiset asemoituu ideologisesti lähes tarkalleen poliittisen kartan keskikohtaan, puolueessa on väkeä joka junaan.

Ideologisesta moninaisuudesta huolimatta puolueen kannattajista löytyy yhdistäviä tekijöitä, jotka tekevät perussuomalaisista ainutlaatuisen ilmiön Suomen puoluekentässä.

Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemästä tutkimusraportista käy ilmi, että perussuomalaiset on Suomen puhdasverisin työväenpuolue: peräti 50 prosenttia puolueen kannattajista toimii työntekijäammateissa, kun taas asiantuntijoiden ja ylempien toimihenkilöiden osuus on alhaisempi kuin missään muussa puolueessa. [...]

Edes työväenliikkeen kehtona pidettyjen SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajissa työntekijäammateilla ei ole niin suurta edustusta kuin perussuomalaisissa: demareissa perusduunareita on 46 ja vasemmistoliitossa 43 prosenttia. Koko äänestäjäkunnassa heidän osuutensa on alle 40 prosenttia.

Kun katsotaan kannattajakunnan koulutusta, kuva perussuomalaisista työväenpuolueena vahvistuu: puolueen kannattajista 53 prosenttia on käynyt ammattikoulun tai opistotason koulutuksen, ja 27 prosentilla opinnot ovat jääneet peruskoulun tai keski- tai kansakoulun suorittamisen jälkeen. [...]

Keskellä poliittista karttaa

Keskustan kirvelevän kunnallisvaalitappion jälkeen julkisuudessa on esiintynyt paljon arvailuja siitä, mihin keskustan kannattajat ovat haihtuneet. Poliitikkojen yleisin veikkaus saa tukea Taloustutkimuksen keräämistä tilastoista: keskustan suurin äänestäjävuoto on suuntautunut perussuomalaisiin.

Tässä ei ole oikeastaan mitään ihmettelemistä, sillä tutkimusten mukaan perussuomalaiset sijoittuu melko tarkalleen poliittisen kartan keskipisteeseen. Turun yliopiston tutkijoiden Kimmo Elon ja Lauri Rapelin viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa, johon aineiston keräsi Taloustutkimus, kysyttiin suomalaisilta, mihin he sijoittavat itsensä oikeisto–vasemmisto-akselilla. Vastausten keskiarvo osui tarkalleen janan matemaattiseen keskiarvoon eli 5,5:een. Suomalaiset ovat siis poliittiselta suunnaltaan keskimäärin keskustassa.

Kaikista puolueista perussuomalaisten kannattajat asemoivat itsensä lähimmäksi poliittista keskustaa, 5,4:ään. Suomen keskustan kannattajat paikantuvat hieman yli kuuteen, eli nimestään huolimatta pääministeripuolue onkin ideologialtaan keskusta-oikeistolainen.

Poliittisen keskilinjan vasemmalta puolelta perussuomalaiset kurkottelee lähinnä SDP:n suuntaan. Taloustutkimuksen lukujen mukaan Perussuomalaiset onkin saanut eniten kannattajia juuri keskustasta ja SDP:stä. [...]

Vaihtoehdolla on itseisarvo

Alkuvuonna 2008 Taloustutkimus teki laajan pilottitutkimuksen nimeltä Puoluepörssi, jossa selvitettiin, miksi äänestäjät ovat vaihtaneet puolueesta toiseen. Perussuomalaisten uusien kannattajien keskuudesta nousivat esiin sanat ”suorapuheisuus”, ”rehellisyys” ja ”kansanomaisuus”. Perussuomalaisten kannattajien mielestä nämä ovat sellaisia ominaisuuksia, joita valtapuolueilta puuttuu."


No niin, tilanne on siis paljastunut sellaiseksi kuin mitä täältä puolueen sisältä on jo pitkään näyttänytkin, eli olemme ns. "äärikeskustalainen" äijämeiningillä höystetty puolue, ja enemmän suomalaisen työläisen asialla kuin vasemmisto.

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Ei kommunismille - Ei rajoittamattomalle liberaalikapitalismille -Valitse Kolmas Tie!

Siinäpä se tiivistettynä terveen ja kestävän talouskehityksen suunta. On hullua kävellä jommassa kummassa ojassa, kun voi kävellä tietä pitkin.

Kaikkein merkittävin ero "Friedmanilaisen" liberaalikapitalismin ja Keynesiläisen talousmallin välillä on se, että vaikka Friedmanin teoria on teoreettisesti pätevä (toimii paperilla), se ei selitä aiheuttamiaan talousongelmia, eikä tarjoa niihin ratkaisuja. Keynesin malli taas on teoreettisesti epätarkka, mutta toimii käytännössä kuin junan vessa.

Keynesin teoria ei selitä sitä, miten valtiovallan sääntely ja puuttuminen jopa tuotantotoimintaan (luodakseen työpaikkoja ja kulutusta sektoreille ja alueille, joille markkinat eivät niitä luo) luo talouskasvua ja ylläpitää kulutusta ja markkinataloutta, mutta niin vain käytännössä on.

Saksa nousi 30-luvun lamasta nimenomaan Keynesin talousmallilla, ja Suomi nousi agraarivaltaisesta kehitysmaasta hyvinvoivaksi teollisuusmaaksi Keynesin talousmallilla 50-80 luvuilla. Saman mallin mieto jenkkisovellus "The New Deal" oli ratkaisevassa osassa USA:n toipuessa lamasta 30- ja 40-luvuilla.

Friedmanin malli taas on tunnettu historiassa siitä, että se köyhdyttää keskiluokan, ja taannuttaa kehittyneet valtiot takaisin puolikehitysmaiksi, kuten kävin Argentiinan, Chilen ja Uruguayn 60-70-luvulla. Nämä maat olivat aikoinaan "hyvinvointivaltioita", joissa oli mojovankokoinen keskiluokka ja korkeampi elintaso kuin tuolloin Euroopassa keskimäärin. Sitten tuli Maailmanpankki ja liberaalikapitalistit...

Käytännössä Keynesin malli on meille tuttu Skandinaavinen hyvinvointivaltiomalli, jossa yksityisomistukselle perustuva markkinatalous lyö kättä valtion sääntelyn kanssa. Yksityisten yhtiöiden lisäksi myös valtio ja kunnat ovat mukana tuotannon ja palvelujen pyörittämisessä omistamiensa yhtiöiden, liikelaitosten ja palveluyksikköjen kautta, sekä pyrkii ohjaamaan talouden kehitystä politiikalla siten, että se tuottaa mahdollisimman suuren hyödyn mahdollisimman monelle kansalaiselle. Keynesin talousmalli on yksi ns. Kolmannen Tien idean talouspoliittisista sovellutuksista.