Valkoisia pakolaisia Zimbabwesta?

Zimbabwen (ent. Etelä-Rhodesia) diktaattori Mugabe, jonka ikimuistettaviin saavutuksiin kuuluu mm. Afrikan kehittyneimmän ja tuottoisimman maan ajaminen vararikkoon, nälänhätään ja anarkiaan, hääti tämän vuosituhannen alussa maasta myös valkoiset viljelijät ja takavarikoi heidän tilansa. Maat jaettiin "köyhille itsenäisyyssodan veteraaneille", jotka käytännössä olivat diktaattori Mugaben ministereitä, lakeijoita, sukulaisia ja tukijoita, varsinaisten köyhien jäädessä edelleen maattomiksi.

Pahaksi onneksi Mugaben sotilaat, ministerit ja sukulaiset eivät tienneet hölkäsen pöläystä maanviljelystä, joten tilat käytännössä ränsistyvät tuottamattomina ministereiden maaseutuasuntoina. Lisäksi uudet omistajat karkottivat tilojen mailta ja omista kodeistaan aiemmin pelloilla työskennelleet valkoisten omistajien palveluksessa olleet maatyöläiset (joista on tullut pakolaisia ja nälkäänäkeviä omassa maassaan). Uudet mustat herrat kun eivät suvainneet maillaan köyhää roskasakkia, vaikka tarvitsisivat heidän työvoimaansa ja ammattitaitoaan tilojen viljelemiseksi. Näin köyhien ja maattomien määrä itse asiassa lisääntyi entisestään.

Tämän "kansallistamisen" seurauksena (jossa yhteydessä maassa syntynyt, maan kansalaisista koostuva valkoinen väestö karkotettiin ulos) Zimbabwe, joka oli ollut Afrikan vilja-aitta, jonka maatalous aiemmin ruokki muuta maanosaa, muuttui nälänhädän pesäksi, jossa vallitsee kurjuus ja tähtitieteellinen inflaatio. Niin valkoiset kuin mustat koulutetut ihmiset ovat paenneet maasta pääomineen.

Miksikähän Suomen hallitus ei houkuttele näitä ihmisiä paikkaamaan "massiivista työvoimapulaa"?

Uusi luottokriisi tulossa entisen päälle - USA:han luvassa 10 vuoden lama!

Kevään aikana talouteen iskenyt Subprime-luotoista johtuva kriisi oli vain jäävuoren huippu:


"Subprime-lainat olivat vain jäävuoren huippu, asuntoluotottajat varoittavat. Ensimmäiset merkit ongelmista prime-lainoissa näkyvät jo.

Edelleen laskevat asuntojen hinnat ja nousseet lainoituskustannukset uhkaavat lisätä myös hyvän luokituksen saaneista asuntolainoista johtuvia luottotappioita. [...]

New York Timesin haastattelemat analyytikot varoittavat, että subprime-luottojen ongelmat leviävät parempiin lainoihin vuoden tai kahden sisällä. [ <- Huom! Tässä rivien välissä siis sanotaan, että kriisi kestää vielä vähintään useamman vuoden.] ' –Subprime oli vain jäävuoren huippu, prime-lainojen vaikutukset tulevat olemaan paljon suurempia', luottotappiovakuutuksia välittävän investointipankin johtaja Thomas H. Atteberry sanoi lehdelle.

JPMorgan Chase -pankki puolestaan arvioi prime-luottojen tappioiden kolminkertaistuvan lähikuukausina. Pankki kuvaili näkymiä kammottaviksi. [...]

Alt-A ja prime-luokitettu asunnonostaja on tyypillisesti voinut maksaa viidestä seitsemään vuoteen pelkkiä korkoja. Korkotason nousu ja asuntojen hintojen lasku ovat kuitenkin aiheuttaneet nyt tilanteen, jossa monet joutuvat sekä maksamaan korkoja että lyhennyksiä samaan aikaan.

Ahtaassa taloudellisessa tilanteessa lisääntyneet maksut aiheuttavat tukuittain ongelmia. Moni asunnonomistaja on velkaa asunnon arvoaan enemmän."


Ihmisten pitäisi aina muistaa se, että nyt otettu laina supistaa kulutusta tulevaisuudessa, kun se pitää maksaa korkoineen takaisin. Eli tavallaan tilanne on se, että laina on sitä, että kulutetaan jo etukäteen niitä rahoja, mitä ei ole vielä tienattu ja saatu käteen. Kun laina sitten pitää maksaa takaisin, niin korkoihin ja lyhennyksiin menevä raha on pois omasta kulutuksesta.

Nyt USA:ssa on se tilanne, että ihmisten kulutus on voimakkaasti supistumassa. Tämä tarkoittaa ongelmia taloudelle ja liike-elämälle, sillä kaupassa liikkuvat rahavirrat kutistuvat, ja voitot pienenevät. Vielä viime talven aikana yritykset ottivat tukuittain lyhytaikaisia yrityslainoja, joilla paikkailtiin väliaikaiseksi oletettua kysynnän supistumista ja siitä johtuvia tappioita. Oletettiin, että kun kansa alkaa taas kuluttamaan ja rahaa virtaa kassaan, voidaan maksaa nämä lainat pois kuten ennenkin. Nyt on kuitenkin tulossa pää vetävän käteen, sillä kansa entisestään supistaa kulutustaan, kun rahaa ei enää ole ja asuntolainat ovat kaatumassa niskaan. Muun muassa kahvilaketju Starbuck'sin ongelmat johtuvat juuri tällaisesta kierteestä:

"Yrityslainojen maksuhäiriöt kasvussa

Luottoluokittaja Standard & Poor's arvioi amerikkalaisyritysten joukkolainojen maksuhäiriöiden uhkaavan lisääntyä voimakkaasti.

[...] S&P arvioi riskisijoituksiksi luokiteltujen yrityslainojen maksuhäiriöiden määrän jopa nelinkertaistuvan ensi vuonna, kun Yhdysvaltojen heikentyvä talous rajoittaa yritysten velanhoitokykyä.

Maksuhäiriöiden kasvua on säestänyt suurten amerikkalaisyritysten luottoluokituksen heikentyminen. Standard & Poor's on alentanut tänä vuonna esimerkiksi autoalan amerikkalaisjättien General Motorsin, Fordin ja Chryslerin luottokelpoisuudet luokkaan B–, kuusi porrasta turvallisten sijoituskohteiden alapuolelle."


Sijoittajaguru ja miljardööri Donald Trump on varoittanut että USA:han on tulossa lama, ja tästä lamasta on tulossa paljon pahempi kuin 30-luvun alun lama oli. 30-luvulla tilanne oli niin paha, että miljoonat amerikkalaiset näkivät nälkää ja ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä, vaikka tuolloin vielä valtaosa amerikkalaisista asui maaseudulla ja eli maataloudesta. Nykyään suurin osa jenkeistä asuu kaupungeissa ja on täysin kaupoista saatavan ruoan varassa. Jos Trumpin ennuste toteutuu, luvassa on siis jotain todella paljon pahempaa kuin mitä suuri osa ihmisistä uskaltaa edes pelätä.


Kylmää vettä yltiöpositiivisten utopioille on myös se, että keskuspankit ovat tilanteessa neuvottomia, eivätkä tiedä, mitä pitäisi tehdä:

"Keskuspankit halvaantuivat

Talouskasvu on hyytymässä useimmilla suurilla markkinoilla. Silti Euroopan unionin ja Yhdysvaltain keskuspankkien ei odoteta tämänviikkoisissa korkokokouksissaan tekevän mitään talouden piristämiseksi. [...]

Uutistoimisto Bloomberg luonnehti, että keskuspankit ovat halvaantuneet hidastuvan kasvun ja nousevien hintojen puristuksiin. Toimiston haastattelemat ekonomistit arvioivat, että korot jäävät tällä viikolla ennalleen niin euroalueella kuin Yhdysvalloissakin.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed pitää korkokokouksensa tiistai-iltana Suomen aikaa, ja EU-keskuspankin neuvosto oman kokouksensa torstaina. [...]

Riskit ovat suuret. Jos keskuspankkiirit valitsevat liian alhaisen korkotason, inflaatio saattaa riistäytyä valloilleen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että hinnat nousevat jo nyt nopeinta vauhtiaan yhdeksään vuoteen.

Jos pankkiirit taas pitävät korkoa liian korkealla, talouskasvu saattaa vaihtua lamaksi. [...]

Harvardin yliopiston taloustieteen professori Kenneth Rogoff sanoi, että Fedin päätöksentekijät ovat jumissa: vaikka he haluaisivat nostaa korkoa kolmeen prosenttiin inflaatiopaineiden hillitsemiseksi, haavoittuvaiset rahamarkkinat eivät ehkä kestäisi korkeampia korkoja."


Niinpä niin. Fakta on se, että talouskriisi on jo käytännössä riistäytynyt keskuspankkien käsistä. Paniikki markkinoilla alkaa, sitten kun sijoittajasopulit tajuavat tämän. On myöhäistä itkeä, kun paskat on housussa.

Lähi-idän sota lopettaisi USA:n ylivallan ja nostaisi Euroopan ja Venäjän maailmantalouden keskuksiksi

(Julkaistu Kalevassa pääkirjoitussivulla torstaina 17.7.)


Tiistain 1.7. Kalevassa Markku Heikkilä maalaili varovaiseen sävyyn maailmantalouden ja turvallisuuspolitiikan viimeaikaisen kehityksen muodostamia uhkia. Tilanne on todellakin hyvin vaikea. Maailmaa koettelee samanaikaisesti elintarvikekriisi, talouskriisi ja akuutti sodan uhka Lähi-Idässä. Eurooppalainen LEAP -tutkimusinstituutti on sitä mieltä, että edessä oleva kriisi tuo todella suuria muutoksia maailman taloudessa ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Lähi-Idän sota on todennäköinen, sillä Israelilaisten sotilaslähteiden mukaan Iranin ydinohjelma on niin pitkällä, että Israelin on pakko iskeä Iranin ydinlaitoksiin viimeistään lokakuussa. Israelin ja USA:n hyökkäys Iraniin syöksisi koko Lähi-Idän suursotaan, sillä Iran ja Syyria ovat sotilasliitossa keskenään. Syyrian ohjusjoukot ja sotateollisuus on jo siirretty maiden yhteisen johdon alaisuuteen, ja liittokuntaan kuuluvat myös Hizbollah sekä Irakin shiiakapinalliset. Näin ollen Persian lahden alueen, Irakin ja Iranin ohella myös Israel ja Libanon muuttuisivat sodan tullen taistelutantereeksi.

Koska Iranilla ei ole valmiutta torjua USA:n ja Israelin ilmahyökkäystä, sen strategiana on siirtää sodan tullen konfliktin painopiste suoraan Irakin maaperälle. Iranilla on valmius vyöryttää Irakiin muutamassa päivässä yli 300 000 miestä. Vaikka USA on keskittänyt koko armeijansa ytimen Irakiin, sillä on maassa vain 320 000 sotilasta, joista vain 120 000 miestä on varsinaisia taistelujoukkoja. Lisäksi Iranilla on sopimus Irakin shiiojen kanssa, että jos USA hyökkää Iraniin, aloittavat shiiat maassa täyden sisällissodan. Tällöin kaksi miljoonaa Irakin shiiaa tarttuisi aseisiin Iranin rinnalla. Tätä edessä olevaa painajaista silmällä pitäen USA on viime aikoina varautunut hakemalla liittolaisia maan sunnivähemmistöstä, entisistä Saddamin kaartilaisista ja tukijoista, ja alkanut jakamaan heille aseita.

Turkki ei aio katsella näytelmää sivusta. Israelilaiset tiedustelulähteet väittävät, että Iran ja Turkki tekivät jo toissa vuonna salaisesti ns. ”Molotov-Ribbentropit”, eli jakoivat keskenään sopimuksella etupiireihin Irakin kurdialueet. Sodan tullen Iran miehittäisi kurdialueen itä- ja Turkki länsiosan, ja osapuolet pidättäytyisivät aggressiosta toisiaan vastaan. USA on vakavasti varoittanut Turkkia sopimuksen toimeenpanon seurauksista, mutta sodan tullen amerikkalaisilla olisi kädet niin täynnä töitä, ettei heillä olisi keinoja estää liittolaistaan varmistamasta etujaan kurdialueella.

OPEC:in laskelmien mukaan jo Iranin öljytoimitusten loppuminen nostaisi öljyn hinnan 400 dollariin tynnyriltä. Lähi-Idän suursota, jonka seurauksena öljyntoimitukset myös Irakista ja muista Persianlahden maista loppuisivat, johtaisi niin suureen öljyn hinnan nousuun, että se aiheuttaisi varmuudella USA:n talouden romahduksen ja maailmantalouden mullistuksen, joka olisi suurempi kuin 1930-luvun lama ja Neuvostoliiton romahdus olisivat olleet yhdessä.

Tuleva sota ja talousmullistus, joita sotilaslähteet ja LEAP:n tutkijat pitävät todennäköisinä, merkitsisivät loppua Amerikan vuosisadalle ja viimeiset 60-vuotta kestäneelle maailmanjärjestykselle. Tällöin Yhdysvallat tulisi taloudellisen valtansa romahtamisen myötä menettämään asemansa maailman johtavana valtiona. Pahiten USA:n romahduksesta ja maailmanlaajuisesta talouskatastrofista kärsivät Itä-Aasian USA:sta riippuvaiset taloudet, ja varsinkin Japani joutuisi käytännössä lähes konkurssiin.

Sen sijaan Eurooppa selviäisi vain lamalla, jonka jälkeen sille koittaisi hyvät ajat. LEAP:in mukaan maailmantalouden keskus tulisi ilman sotaakin ensi vuosikymmenellä joka tapauksessa siirtymään Eurooppaan, ja eurosta tulee maailmantalouden tärkein valuutta. Sota vain tekee kriisistä pahemman ja nopeuttaa tätä siirtymävaihetta. Kohtuullisen hyvin selviäisivät myös maat, jotka eivät ole täysin integroituneet maailmantalouteen, tai joilla on omia öljyvaroja. EU:n ohella kiisin voittajiin ja suuriin hyötyjiin kuuluisi Venäjä. Myös Kiina pärjäisi alun vaikeuksien jälkeen hyvin, sillä kriisin seurauksena luultavasti koko muu Itä- ja Etelä-Aasia tulisivat siitä taloudellisesti riippuvaisiksi.

Venäjä tulee saamaan takaisin supervalta-aseman, jonka se menetti NL:n romahtaessa. Eija-Riitta Korhola varoitti perjantain 4.7 Kalevassa, että Itämeren kaasuputki antaisi Venäjälle takaisin sen vallan, jonka se NL:n romahduksen myötä menetti. Näin todellakin on asian laita. Mutta LEAP:n ennusteen toteutuessa, ja varsinkin jos Lähi-Itään tulee sota, Venäjä saa asemansa takaisin ilman kaasuputkeakin, sillä Itä- ja Keski-Eurooppa on jo nyt riippuvainen sen öljystä ja kaasusta. USA:n talouden kaatuessa Venäjä saisi jo pelkästään taloudellisten resurssiensa vuoksi takaisin supervalta-asemansa.

Sodan tullen USA varmistaisi Lähi-Idästä vielä saatavan öljyn vain itselleen, ja Euroopan öljynsaanti alueelta tyrehtyisi käytännössä täysin. Koko Eurooppa tulisi tällöin öljyn suhteen Venäjästä riippuvaiseksi. Lähi-Idän sota siis vain nopeuttaisi Venäjän nousua. Venäjä tulee kuitenkin olemaan taloudellisesti sidoksissa Euroopan markkinoista, ja muodostuva keskinäinen Euraasialainen talousriippuvuus tasapainottaa maanosamme turvallisuuspolitiikkaa. Maailman turvallisuuspoliittinen asetelma tulee siis muuttumaan täysin, aivan kuten NL:n hajoamisenkin jälkeen.

Sodan tuoma lama tulisi leikkaamaan rajusti myös eurooppalaisten elintasoa, sillä inflaatio tulee juoksemaan reippaasti. Varsinkin köyhien ja keskiluokan elintaso EU-maissa tippuisi. Nimenomaan EU:n reuna-alueet, mukaan lukien Suomi, tulisivat kärsimään eniten. Tämän takia Suomen hallituksen olisi kiireesti ruvettava toimiin uhkaavan kriisin seurausten lieventämiseksi. Pahiten kärsisivät kuitenkin maailman köyhät, sillä talouskriisin ja ruoan hinnan rajun nousun myötä kehitysmaihin tulisi todella laajat nälänhädät, jollaisia ei ole vielä koskaan aikaisemmin nähty.

Tuli sota tai ei, niin ensi vuosikymmenellä Euroopalle koittaa kuitenkin taloudellisesti hyvät ajat ja voimakas nousukausi maailmantalouden keskuksessa. Valoa on siis näkyvissä tämänkin tunnelin päässä.

Kansantalouden todellinen tila - Madonlukuja talouden matokuurille

Länsimaissa on viime sodista asti koettu pieniä taantumia lukuun ottamatta lähes 60 vuotta kestänyt taloudellinen nousukausi. Ihmisten elintaso on tasaisen varmasti noussut, välillä hitaammin välillä nopeammin. Bruttokansantuote on kasvanut koko ajan. BKT ei kuitenkaan kerro koko totuutta talouden tilasta, saatikka hyvinvoinnista.

Suomen bruttokansantuote (eli kaiken Suomessa tapahtuneen kaupankäynnin ja tuotannon kokonaisarvo) viime vuonna (2007) oli 179 miljardia €. Tämä tarkoittaisi sitä, että suomalaisten keskimääräiset tulot olisivat olleet n. 33 773 € asukasta kohti. Huolimatta siitä, että tämä rahasumma pyöri kansantaloudessamme, tämä luku ei kuitenkaan ole koko varallisuutemme kuva. Nimittäin suomalaisten velat pitää vähentää luvusta, jotta saadaan parempi kuva kansantalouden reaaliarvosta.

Valtion velka vuoden 2007 lopussa (30.11.2007) oli tarkalleen 56 410 171 166 €. Kun valtionvelka vähennetään BKT:stä, niin todellinen luku on Kun velat vähennetään BKT:stä, tulos on n. 122 590 000 000 eli 122,59 mrd. €. Näin suuri summa BKT:stä siis on velkarahaa. Tämän lisäksi tulee kotitalouksien velat, jotka oli yli 80 miljardia euroa jo yli vuosi sitten. Ratkaisevaa kansantalouden kannalta on se, kuinka suuri osuus kotitalouksien velasta on otettu kotimaasta, ja kuinka suuri osuus ulkomailta. Velat pitää nimittäin maksaa takaisin. Jos nämäkin velat vähennetään BKT:stä, niin todellinen BKT olisi vain 42,6 mrd. € Nuppia kohti se tekee vain 8037,74 €/vuosi

Alkuvuonna odotettiin tälle vuodelle yli 5% talouskasvua. Toisin on kuitenkin käynyt. Pelkästään tähän mennessä laskua on ollut jo 26%! http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti... Ja nyt on kulunut vasta puoli vuotta. Pelkästään tämän kevään aikana suomalaisten pörssivarallisuus on supistunut 67 mrd. €. Nyt jo EU:n talouskommissaarikin varoittaa vakavissaan stagflaatiosta (eli tilanteesta jossa talouskasvu on hyvin hidasta ja inflaatio nopeaa): http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti... Komissaari Joaquin Almunia ei tietenkään halua puhua siitä, että hitaan kasvun sijasta tulossa on supistuva talous, eli taantuma, ja Iranin sodan tullen kunnon lama. Tällöin tilanne olisi kuin 30-luvun Saksassa; inflaatio juoksisi ja talous romahtaisi. Ja jenkithän ovat menossa Irania pommittelemaan yhdessä Israelin kanssa...

Kun Suomi liittyi EU:hun, luvattiin että yhteisvaluutan ansiosta saamme nauttia vakaasta taloudesta ja inflaatiopelkoa ei ole. Toisin kuitenkin on käynyt. Inflaatio, eli hintojen nousu (kääntäen rahan ostovoiman aleneminen) on ollut tänä vuonna jo yli 4%. Ja tähään lukuun ei suoraan sisälly öljyn hinta. Esim. pelkästään viime vuonna kuluttajahinnat nousivat USA:ssa yli 10%, ja Britanniassa 7%. Näin siis "kadunmiehen" laskelmilla, joihin ei sisälly halventuneet autot ja elektroniikka, vaan ruoka, asuminen ja energialaskut. Suomessakin todellinen inflaatio oli vuoden 2006 joulukuusta vuoden 2008 tammikuuhun yli 7,4 prosenttia. Sen jälkeen meno on vain jatkunut. Tänä vuonna on ennakoitu lihan hinnan nousevan jouluun mennessä 25%, maidon 10% ja yleensä ruoan hinna ainakin 7%. Sähkölaskuun saattaa olla tulossa vielä roimempia korotuksia. On puhuttu yhtiöstä riippuen 40-70% nostoista yksityisille kuluttajille. Se EMU:n siunauksellisuudesta ja alhaisesta inflaatiosta.

Oma lukunsa on koko ongelman ydin eli öljyn ja polttoaineiden hinnat. Bensan hinnan arvellaan jo loppukesästä olevan yli 2€/litra, ja ensi kevääseen mennessä (jos OPEC:in pahin arvio pitää paikkansa) jopa 8€/litralta! Ja öljyn hintahan tulee nousemaan vähintään vuoteen 2013 saakka, kuten IEA tänään ilmoitti. Hinnan nousu johtuu kysynnän kasvusta, eikä tuotantoa voida enää juurikaan lisätä; "–Opecin tuotanto on ennätyksellinen, ja Opecin ulkopuolisten öljyntuottajien koko kapasiteetti on käytössä. Varastot eivät kuitenkaan kasva", kertoi järjestön pääjohtaja Nobuo Tanaka http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti...

Ja tähän päälle vielä ruokakriisi. Suomen maataloustuotanto on ajettu alas viimeisten 18 vuoden aikana. Tämän seurauksena on se, että ensi kesän jälkeen, talvella 2009, suomalaisten ruoansaanti riippuu pääasiassa siitä, millainen on kesän 2009 sato. Tulevaksi talveksi suomalaisilla vielä riittänee ostovoima, ettei nälänhätää tarvitse kärsiä. Tuontiruoka nimittäin kallistuu niin, ettei siihen ole pian yksityisellä kuluttajalla, ainakaan köyhemmillä, yksinkertaisesti varaa. Nyt pitäisi kääntää kaikki paketissa olevat pellot syksyllä valmiiksi, kun vielä on varaa aurata traktorilla, että ensi keväänä voidaan laittaa perunaa ja viljaa kasvamaan. Muuten iskee seuraavan talvena ohraleipä.

USA:n talous - Edessä pitkä ja syvä taantuma

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2008/05/25/buffett-o...

Yhdysvaltalainen miljonäärisijoittaja Warren Buffet varoittaa Der Spiegel -lehdelle antamassaan haastattelussa, että edessä oleva taantuma tulee olemaan pitempi ja syvempi kuin monet odottavat. Ennen Buffetia samaa asiaa ovat sanoneet monet muutkin ekonomistit, mm. Stiglitz ja muut.

On käytännössä selvää, että USA:n talous ajautuu lamaan tulevana syksynä. Tämä tarkoittaa sitä, että maailmantalous tulee ottamaan rajusti takapakkia tulevana talvena, ja että kriisi tulee leviämään täydessä mitassa myös Eurooppaan ja Aasiaan.

Erityisen paha kriisi tulee olemaan Itä-Aasian talouksille, kuten Japanille, Taiwanille ja Korealle, jotka ovat taloudellisesti erittäin riippuvaisia USA:sta. Esimerkiksi yksistään japanilaiset pankit ja rahoitusyhtiöt ovat lainoittaneet yli 30% USA:n kaikesta ulkomaanvelasta. Kun USA joutuu tilanteeseen, jossa se ei enää kykene maksamaan velkojensa korkoja, tilanne tulee riistäytymään käsistä. Lama tulee leviämään myös Japaniin ja Itä-Aasian talouksiin, ehkä Kiinaa lukuunottamatta, joka osin säännöstellyn taloutensa takia selvinnee taantumalla.

Edessä on tiukat ja kuivat ajat myös Euroopalle ja Suomelle. Kun kuvioon vielä lasketaan kallistuva ruoka ja öljy, niin ennustan, että ensi vuonna nälkämellakoita voidaan nähdä jopa Euroopan suurkaupungeissa, ainakin köyhemmissä EU-maissa.

Maailma sellaisena kuin me sen tunsimme vielä viime vuosikymmenellä on muuttunut ja muuttumassa. Mielestäni olemme matkalla kohti uutta kriisien ja sotien aikakautta. Lamaa myöten alkaa näyttää siltä, että elämme ikäänkuin uutta 1930-lukua.

Öljyvarat vähenevät - Ruoan hinta nousee

Ruoan hinnan nousu johtuu öljyn vähenemisestä

Viime keskiviikkona (3.7) tuli radiosta mielenkiintoinen uutinen, jossa kerrottiin ruoan hinnan olevan maailmanlaajuisesti nousussa, ja elintarvikkeiden hinta tulee nousemaan myös Suomessa. Samassa yhteydessä väitettiin, että syynä hinnan nousuun on ruoan raaka-aineiden eli maataloustuotteiden hinnan nousu, joka johtuu kysynnän kasvusta ja bioenergian käytön lisääntymisestä. Kysynnän kasvu on totta, mutta bioenergian osalta kirves iskettiin kiveen.

Suurin syy viljan ja muiden maataloustuotteiden hinnan nousuun on lannoitteiden hinnan nousu. Se taas johtuu öljyn hinnan noususta. Suurin osa lannoitteista tehdään nimittäin öljystä. Öljyn hinta taas nousee ensisijassa sen takia, että sen kysyntä on kasvanut roimasti samaan aikaan kun markkinoilla olevan öljyn määrä on vähenemässä ns. Peak Oil –ilmiön takia. Bioenergian käytön lisääntyminen ei tuo, ainakaan vielä tällä hetkellä, mitään merkittävää vähennystä ruoan määrään. Sen sijaan Öljyn kallistuminen ja edessä oleva loppuminen tuo.

Peak Oil –ilmiössä on kyse siitä, että laskennallisesti maailman öljyn kokonaistuotanto kasvoi aina viime vuoteen saakka, jolloin saavutettiin historiallinen huippu, ja kääntyi tänä vuonna laskuun. Maailmassa ei nimittäin enää ole enempää suhteellisen edullisesti käyttöön otettavia öljylähteitä, joita voitaisiin ottaa hyödynnettäväksi taloudellisesti järkevin kustannuksin. Asiantuntijat arvioivat, että öljyä riittää vielä noin 30-40 vuodeksi, mutta hinta tulee väistämättä nousemaan yli maataloustuottajien inhimillisten sietorajojen jo paljon ennen sitä. Koneita rasvataan öljyllä vielä pitkään sen jälkeen kun sen hinta on saavuttanut pisteen, jonka jälkeen siitä ei enää ole kannattavaa tehdä lannoitteita.

Öljyn hinnan noustessa lannoitteiden hinta nousee, ja siksi myös ruoan hinta nousee. Ruoan hintaa nostaa lisäksi myös maailman alati kasvavan väestön aiheuttama kysynnän kasvu ja ympäristötuhojen aiheuttama viljelykelpoisen pinta-alan väheneminen. Samalla kun öljy on mahdollistanut koko modernin aikakauden teollisen ihmeen ja länsimaissa tapahtuneen massiivisen aineellisen elintason nousun, on se ollut koko ajan myös maatalouden ja sen kasvaneen tuottavuuden syy mahdollistamalla väkilannoitteiden massiivisen tuotannon. Näin ollen öljy on ollut perusresurssi ja edellytys koko maailman väestöräjähdykselle.

Öljyn loppuminen merkitsee massiivisia nälänhätiä

Öljyn kallistuminen ja loppuminen vie väistämättä pohjan sen taloudellisesti kannattavalta hyödyntämiseltä maatalouden lannoitteiden raaka-aineena. Tämä yksin jo tulee johtamaan maailman maataloustuotannon määrien romahtamiseen nykyisestä. Asiaa silti vielä tulee pahentamaan ilmastonmuutoksen seuraukset sekä globaalien yhteismarkkinoiden dynamiikka.

Nimittäin ilmaston lämpeneminen tekee selvää suuresta osasta Pohjois-Amerikan ja Euroopan maatalouden ylituotantoa. Euroopan ja Pohjois-Amerikan viljalla on jo vuosikymmenet ruokittu yli puoli Afrikkaa ja kolmannes Aasiaa. Näin ei ole kauaa. Nykyiset viljalajikkeet eivät kestä pitkiä, kuivia ja kuumia kesiä, mikä yhdistyneenä vesipulaan ja sitä seuraavaan osittaiseen aavikoitumiseen tarkoittaa maailman viljantuotannon kokonaismäärän radikaalia pienenemistä, mikä tulee johtamaan hirvittäviin nälänhätiin. Kehitysmaiden osalta sitä tulee pahentamaan globaalien yhteismarkkinoiden vaikutus: Koska yhteisillä markkinoilla ostovoima sanelee hinnan, vain rikkaiden maiden asukkailla tulee olemaan varaa edes välttämättömimpään. Eli toisin sanoen öljyn loppuminen merkitsee puutetta nykyisiin teollisuusmaihin, mutta satojen ja taas satojen miljoonien ihmisten nälkäkuolemaa kehitysmaissa.

Vapaakauppa ja nälänhätä

Tämän tästä kuulee sinänsä oikeudenmukaisia vaatimuksia siitä, että maailmankaupan pitäisi olla aidosti vapaata myös kehitysmaiden maatalouden osalta. Tällä tarkoitetaan sitä, että pohjoisen rikkaiden maiden pitäisi poistaa tuontitullit kehitysmaiden maatalouden tuotteilta ja tukiaiset omalta maataloudeltaan, että teollistuvat kehitysmaat voisivat paremmin hyötyä kaupankäynnistä ilman, että tullien takia heidät pakotetaan myymään maataloutensa tuotteita epäreilulla hinnalla. Annan nyt kannanoton, joka saattaa ärsyttää sekä uusliberaalia vapaata kauppaa kannattavaa oikeistoa, että kehitysmaiden kaupallisia etuja puolustavia vasemmistolaisia.

Jos kaupan esteet, tuontitullit ja teollisuusmaiden maataloustuet poistetaan, niin tilanne menee käytännössä niin, että me rikkaat ostamme rahallamme köyhiltä ruoat. Kun tämä vielä yhdistetään siihen tosiasiaan, että valtaosa etelän kehitysmaista elää postkoloniaalisessa taloudessa, jossa maatalous tuottaa enimmäkseen vain tiettyjä tuotteita vientiin, eikä siis ruuaksi omalle väestölle, niin jo nyt on monissa kehitysmaissa pulaa peruselintarvikkeista. Tästä on seurannut se, että monet kehitysmaat ovat nimenomaan viljan suhteen riippuvaisia Pohjois-Amerikasta ja
Euroopasta. Pohjoisen vehnällä ruokitaankin yli puoli Afrikkaa ja neljännes Aasiaa, kun näiden maiden plantaasimaatalous tuottaa vain enimmäkseen banaaneja, kaakaota ja kahvia teollisuusmaiden kuluttajille.

Kun maataloustuotteiden tuontitullit ja pohjoisen maataloustuet poistetaan, johtaa se yhteisiin, globaaleihin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden markkinoihin. Kun vehnän viljely vähenee pohjoisessa, viljaa ei enää riitä niin paljon vientiin kehitysmaihin. Yhteisillä markkinoilla ruoan ja viljan kysyntä kasvaa maailman väestön kasvun myötä. Tämä johtaa väistämättä viljan ja peruselintarvikkeiden hinnan nousuun. Nimittäin yhteisillä globaaleilla markkinoilla me rikkaat sanelemme ostovoimallamme ruoan hinnan. Kun leivän hinta nousee yli neljän euron per 500g, niin kehitysmaiden alle euron päivässä tienaavalla väestöllä ei enää ole varaa ruokaan, eikä mahdollisuutta hankkia sitä halvemmalla paikallisilta markkinoilta, kun paikallisia markkinoita ei enää niukkuuden leimaamissa globaaleissa yhteismarkkinoissa pohjoisen maatalouden supistusten jälkeen ole. Seurauksena on todennäköisimmin vielä nykyisiäkin massiivisemmat nälänhädät kehitysmaissa. Eli todellinen vapaakauppa yhdistyneenä sekä jälkikolonialistiseen kehitysmaiden maatalouden tuotantorakenteeseen että pohjoisen maatalouden alasajoon johtaa sellaiseen nälänhätään, että huh huh!

Ja ilmastonmuutos tähän vielä lisäksi. Eteläinen Espanja, Italia ja Kreikka olisivat jo aavikoituneet viimeisten 50-vuoden aikana ilman keinokastelua. Kun lämpötilakäyrät kiipeävät kartalla pohjoisemmaksi, Euroopan ja Pohjois-Amerikan sadot romahtavat. Pohjois-Euroopan sadot romahtavat, kun meidän viljalajikkeemme eivät kestä pitkiä, kuivia, kuumia kesiä. Vastaavasti etelän viljalajikkeet eivät kestä pohjoiseurooppalaista maaperää. Uusiin oloihin sopivien lajikkeiden kehittely vie vuosikymmeniä aikaa ja vaatii hyvin suuria taloudellisia satsauksia. Tähän taas ei ole aikaa. Eli vaikka ilmastomuutos periaatteessa pidentää kasvukautta, niin viljantuotanto täällä romahtaa.

Sekä kehitysapujärjestöjen että uusliberaalia vapaakauppaa kannattavien tahojen vaatima kehitysmaiden tuontitullien ja pohjoisen maataloustukien poistaminen tekisi siis selvää pohjoisen maataloudesta, ja johtaisi valtaviin nälänhätiin kehitysmaissa. Ja kun tähän vielä lisätään päälle ilmastonmuutos, nälänhädät uhkaavat myös rikkaita maita.

Skenaario tiivistettynä:

• Sekä ilmastonmuutos, että aito vapaakauppa tekevät selvän pohjoisten teollisuusmaiden maataloudesta, minkä takia venhää ei enää riitä vientiin kehitysmaihin.
  
• Rikkaat teollisuusmaat sanelevat kovalla ostovoimallaan kehitysmaiden ruoan hinnan. Ruoka kallistuu myös rikkaissa maissa, mutta köyhissä maissa tulee massiivisia nälänhätiä.
  
• Satoja miljoonia ihmisiä kuolee nälkään ja kehitysmaiden yhteiskunnat romahtavat. Tällöin myös jälkikoloniaalinen järjestelmä kehitysmaissa romahtaa. Eloonjääneet siirtyvät plantaasitaloudesta omavaraistalouteen, josta seura se, että:
  
• Kehitysmaat eivät enää tuota ruokaa kuin itselleen, jolloin vakava elintarvikepula kohtaa myös Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa, kun ruokaa ei saada enää edes kovalla rahalla. Jos ilmastonmuutos vie pohjoisen maataloudelta edellytykset, myös varsinaiset massiiviset nälänhädät tulevat teollisuusmaihin.

Kaiken edellä mainitun vuoksi kannatan jokaisen maan peruselintarvikeomavaraisuutta ja maatalousprotektionismia. Vastustan vapaakauppaa, mutta vastustan myös kehitysmaiden riistoa ja riippuvuutta rikkaista teollisuusmaista. Mielestäni ainoa keino tasapainon palauttamiseksi on maailman kauppajärjestelmän rajoittaminen niin, että palattaisiin eri puolilla maailmaa paikallisesti, tai ainakin alueellisesti, ruoan omavaraisuuteen. Tämän takia näen vaatimukset maataloustukien ja kehitysmaiden maataloutta vastaan suunnattujen tuontitullien poistamiseksi vain askeleena ja nopeutettuna kehityksenä kohti globaalista järjestelmää, jossa ilmastonmuutoksen ja ekokatastrofien takia edessämme odottaisi sellaiset ruokapulat ja nälänhädät, että nykyiset olisivat niihin nähden vain hyttysen vikinää.

Kehitysmaita auttaisi mielestäni parhaiten se, että niistä tulisi taloudellisesti edes osittain riippumattomia maailmantaloudesta ja pääsisivät irti jälkikoloniaalisesta riistokauppajärjestelmästä, ei se, että ne vapaakaupalla lopullisesti sidottaisiin ruokaa ja raaka-aineita teollisuusmaille tuottaviksi orjiksi.