Näytetään tekstit, joissa on tunniste ydinaseet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ydinaseet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 27. helmikuuta 2012

Mielenkiintoisia linkkejä Syyriasta ja yksi näkemys geopoliittiseeen peliin

Tässäpä teille pari mielenkiintoista linkkiä Syyrian tilanteesta. Ne ovat ranskalaistoimittaja Thierry Meyssanilta.

1. End of game in the Middle East
http://www.voltairenet.org/End-of-game-in-the-Middle-East
"Vaikka aseelliset yhteydenotot Homsin alueella eivät ole täysin ohi ja Syyrian sekä Libanonin viranomaiset eivät ole vielä kertoneet julkisesti viimeaikaisista toimistaan, Thierry Meyssan esiintyi maanantai-iltana Venäjän päätelevisiokanavalla tehden alustavasti selkoa operaatioista ja tarjoten ensikäden tietoa."

2. For the release of our compatriots and colleagues held captive in Baba Amr
http://www.voltairenet.org/For-the-release-of-our-compatriots
"Useita journalisteja pidetään suljetulla Baba Amrin alueella. [Länsimedian] mukaan heitä estää poistumasta Syyrian armeijan kapinallisten tukikohtaan kohdistama jatkuva tulitus. Paikan päällä olleena ja etuoikeutettuna neuvottelujen todistajana Thierry Meyssan kertoo: Toimittajia pitää vankeina Vapaan Syyrian Armeija, joka käyttää heitä ihmiskilpinä. Kapinalliset ovat toistuvasti estäneet Syyrian punaista puolikuuta evakuoimasta heitä."

Kukaanhan ei väitä, etteikö Syyriassa olisi diktatuuri ja etteikö se kohtelisi kapianalisia sekä toisinajattelijoita varsin kovalla kädellä, mutta tässä kriisissä länsimaat ovat kainaloitaan myöten sotkeutuneet mukaan peliin.

Ja lopuksi vielä mielenkiintoinen, mutta pitkä video Lyndon Larouchelta, joka valottaa muutamaan mielenkiintoista näkökulmaa yleiseen geopoliittiseen tilanteeseen liittyen (vaikka en allekirjoitakaan esitettyjä näkemyksiä muuten kuin astelman kannalta). 

Russia's resistance
http://larouchepac.com/node/21737

tiistai 21. helmikuuta 2012

Suursotaa Lähi-idässä ei tule vielä - Iran tulee saamaan ydinaseensa

Iran ja länsi pelaavat Lähi-idässä pokeria, jossa kylmähermoisempi voittaa.

Kirjoitin joku aika sitten näkemykseni, jonka mukaan suursota Lähi-idässä ei ala vielä nyt, korkeintaan vasta muutaman vuoden päästä, ja todennäköisemmin sellainen uhkaa vasta vuosikymmenen loppupuoliskolla.

Mitä pidemmälle tilanne kehittyy, ja mitä kireämmälle, sitä enemmän olen tätä mieltä. Vaikka tilanne kiristyy ja vaikka sapelinkalistelu alkaa olla sellaisissa mitoissa, että näyttäisi siltä kuin rytinä voisi alkaa hetkellä millä tahansa.

Minä sen sijaan väitän edelleen, että ensin rytisee läntinen Lähi-itä sisällissotiin, Syyrian jälkeen Irak sekä Egypti, ja sitten levottomuudet repeävät myös Jordaniassa, Saudi-Arabiassa ja Persian lahden pikkumaissa.

Väitän, että Iran tulee saamaan ydinsaseensa. Kyllä vain. Mutta juuri sen vuoksi se tulee pitäytymään hyökkäämästä mihinkään. Ja kun näin käy, sinne ei enää olla hyökkäämässä niin vain.


Kylmää sotaa ja etupiirijakoa

USA-Israel ja Iran pelaavat "upporikasta ja rutiköyhää", jossa kylmähermoisin voittaa. Se osapuoli, jolla hermo pettää, häviää asetelman.

Jos Iranilla menee hermo ja se provosoituu, se pistetään paskaksi. Ja jos USA tai Israel iskevät ensin, ne saavat niskoilleen sodan aloittajan moraalisen syyllisyyden, ja Israelin mukanaolo takaa sen, että USA:n arabiliittolaisilla tulisi kuumat paikat: niiden kansalaiset kun kokisivat olevansa väärällä puolella rintamalinjaa.

Lännen ongelma on tämä: Jos sota ei ala, ja Iranin aloittamana, tulee pitkä ja syvä lama. Jos sota alkaa, aiheuttaa se joka tapauksessa taloudellisen superlaman, joka olisi vielä rajumpi, mutta mahdollisesti lyhyempi, sillä edellytyksellä että Iran häviäisi nopeasti ja sen johto saataisiin vaihdettua. Mutta lännen talous leikkaisi joka tapauksessa kiinni.

Sota lietsoisi koko Lähi-idän liekkeihin. Irakin, Dubain, Bahrainin ja Saudi-Arabian itäosien shiiaväestö alkaisi kansannousun, mikä tarkoittaisi että sota leviäisi välittömästi sisällissodaksi maailman tärkeimmällä öljyntuotantoalueella, ja vaikka länsi liittolaisineen saisikin pidettyä Hormuzin salmen auki, öljyntuotanto lakkaisi näissä maissa.

Nykytilanne merkitsee vain kauppasotaa, joka nostaa öljyn hinnan vuosiksi yli 150$ tynnyriltä, ja romuttaisi kaikkein kovimmin juuri länsimaiden taloutta (Kiusallaan Iran tietenkin möisi Kiinalle ja Intialle halvemmalla). Sen sijaan hyökkäys Iraniin merkitsisi koko maailman laajuista syvää talousromahdusta, jossa myös Kiina ja Venäjä kärsisivät enemmän (toisaalta juuri tämä "kaikki tai ei mitään"-tilanne voi ajaa lännen hyökkäämään).
Iranilla on toisin sanoen ns. "palliote" länsimaiden ja USA:n taloudesta.

Kaikki lännen hyökkäysskenaariot perustuvat mahdollisimman paljon sen varaan, että saataisiin aikaan nopea sota, ja samalla Iranin kansa nousemaan hallitsijoitaan vastaan, jotta Iranin öljy virtaisi taas mahdollisimman esteettä (ja nykyistä halvemmalla) maailmanmarkkinoille. Ja kaikki Iranin puolustuskenaariot perustuvat sen varaan, että lännen hyökkäyksestä seuraisi mahdollisimman laajalle leviävä ja mahdollisimman pitkäkestoinen sota. Ja tässä Iran on onnistunut. Hyökkäyksellä on erittäin korkea kynnys.

Miksi Iran haluaa pitää hermonsa kurissa - vaikka väkisellä

Tässä pelissä kylmähermoisin voittaa. Pallo on lännellä, mutta jos Iran pitää hermonsa, sillä on vain voitettavaa. Nimittäin jos Iran ei ala rähistä ja aloita sotaa, se saa seuraavat asiat:

a) Se saa ydinaseen, jonka jälkeen se on turvassa laajamittaiselta konventionaaliselta hyökkäykseltä.

b) Sen suhteellinen valta koko Lähi-idän alueella kasvaa ja varsinkin Persian lahden maiden on pakko alkaa, sisäpoliittisistakin syistä, liennyttämään suhteitaan siihen, mikä heikentää USA:n otetta alueella.

c) Se saa moraalipisteitä myös sunni-kansojen silmissä (mikä aiheuttaa paljon harmia sunni-vallanpitäjille) ja kohoaa Islamilaisen maailman moraaliseksi johtajaksi ja tiennäyttäjäksi.

d) USA:n suhteellinen valta-asema Keski-Aasiassa heikkenee. Iranin strateginen yhteistyö Venäjän, Kiinan ja Pakistanin kanssa syvenee. SCO:n asema vahvistuu, mikä heikentää USA:n asemaa koko Euraasiassa (USA joutuu joka tapauksessa muutenkin vetäytymään Keski-Aasiasta ja Afganistanista).

e) Iranin vaikutusvalta myös läntisessä Lähi-idässä (Syyrian ja Libanonin shiiaväestöt) vahvistuu uudestaan jonkin verran Syyrian, jne. tilanteista huolimatta.

f) Se saa uusia kortteja, joilla hankkia uusia liittolaisia; Uuden "kylmän sodan" rintamalinja muotoutuu Kaukasus-Syyria-Persianlahti -linjalle, mikä sitoo lännen voimia entisestään Lähi-itään. Tästä hyötyvät sekä Venäjä että varsinkin Itä-Aasiassa nouseva pian seuraava supervalta; Kiina (Ks. kohta d.). Nämä tulevat tällöin tukemaan Iranian entistä voimakkaammin.

g) Venäjän ja Kiinan tuki takaisi, että konventionaalisen hyökkäyksen lisäksi Irania turvaa lännen strategiselta iskulta (omien ydinpaukkujen ohella) myös Venäjän ja Kiinan ydinsateenvarjot.

Hermonsa pitämällä Iran voi menettää vain:

1. Nykyisenkaltaisen sotilaalliseti vahvahkon Syyrian liittolaisena,

2. Sotilaallisen asemansa (muttei moraalista) Libanonssa ja Syyriassa ja näiden maiden shiiojen keskuudessa.

3. Lukuisan joukon tiedemiehiään, teknikoitaan, sotilasjohtajiaan ja poliitikoitaan Mossadin ja CIA:n välillisesti organisoimissa iskuissa.

4. Maineensa lännessä (Who cares?)

Pieni hinta verrattuna ylempään voittopottiin.

Johtopäätös: Iran pitää päänsä kylmänä. Jenkit tässä enempikin "epätoivoisia" ovat, ja Israel tietenkin joutuu sopeutumaan uuden ydinasevallan olemassaoloon, ja pelkokertoimet kasvaa, mutta osattiin sitä edellisenkin kylmän sodan aikana olla painamatta punaista nappia puolin ja toisin. Uhoamisesta huolimatta Iran ydinasevaltana joutuu "vakiintumaan" eli järkevöitymään myös Israelin suhteen. Toki propagandasota on kovaa ja sananvaihto Israelin ja Iranin välillä jatkossakin yhtä kovaa kuin NL:n ja USA:n välillä 70-luvun kylmimpinä vuosina, mutta silti.

Ja varsin kiusallisena - ja ehkä karvaan kuuloisena - sokerina pohjalla Israelille tässä on se, että lyhyemmällä tähtäimellä Israelkin voittaa: Syyrian romahduksen (ja mahdollisesti Egyptin sekä Jordanian muuttuessa epävakaiksi), sillä ei ole naapureinaan hyökkäämään kykeneviä, hyvin organisoituneita ja raskaasti aseistettuja armeijoita (rynkky&sinko-fanaatikot ovat toki rasittavia, mutta eivät niin vaarallisia kuin isot armeijat). Jos lähimaat muuttuvat "Al-Qaidalaksi" joka hyökkää sen kimppuun, Israel saa luultavasti suhte helposti laajennettua itselleen puskurivyöhykettä pohjoiseen päin, ja ehkä jopa itään, jos "islamistien talvi" leviää sinne, kuten olen veikkaillut.

Suomeksi: Jos Iranin hermot eivät petä ja USA ei suostu tekemään sen puolesta "likaista työtä" Iranin suhteen, Israel sopeutuu pitkin hampain Ydin-Iranin olemassaoloon ja yllä kuvattuun epäviralliseen vaihtokauppaan; "Työ voetta pittää ne perhanan yjinasseenne, mutta me kyllä loajennettaan vähän etupiirijä hajota-ja-hallihe -perioatteella".

Oikeasti suursota on uhkaamassa vasta jossain siirtymävaiheen 2015-2017 tietämillä/lopulla tai vasta jaksolla 2018-22; Eli vasta kun kylmä sota on syventyneen Moskovan-Teheranin -akselin takia levinnyt uudestaan myös Venäjä-NATO -välille (puhumattakaan niistä mullistavista muutoksista ja geopolittisista asetelmista, mitä USA:n suhteellinen heikkeneminen ja suurlama tuovat Euroopan maaperälle).


Lännen B-suunnitelma?

Mielenkiintoinen kysymys kuitenkin on, mikä on USA:n ja Länsi-Euroopan ns. "plan B", jolla se estäisi SCO:n roolin kasvamisen ja syvenevän Kiina-Venäjä-Iran-Pakistan -yhteistyön eli euraasialaisen mahtiblokin syntymisen? Venäjää länsi ei voi ostaa millään ulos Keski-Aasiasta, mutta yksi mielestäni varsin uskottava (vaikkei nyt siltä tietenkään kuulosta) vaihtoehto on "ostaa" Kiina ulos paketista.

Se tosin onnistuu vain pettämällä USA:n omat liittolaiset Itä-Aasiassa. Hintaan nimittäin kuuluisi Taiwan, Etelä-Kiinan meren noin 2000 mrd tynnyrin arvioidut öljyvarat, sekä Etelä-Korean, Japanin, Brunein ja Filippiinien jättäminen Kiinan takapihaksi. Se tarkoittaisi Kiina-johtoisen Itä-Aasian Unionin muodostamista (aivan kuten vuoden 2005 Bilderberg kokouksessa muuten kuulemma puheltiin)...

torstai 9. helmikuuta 2012

Diplomaatit: Isku Iraniin saisi Pakistanin liittymään sotaan Iranin rinnalle

Peli kovenee. Aikaisemmin Venäjä ja Kiina ovat uhanneet voimatoimilla, jos länsi iskee Iraniin. Nyt eurooppalaiset diplomaatit Islamabadissa varoittavat, että jos Israel tai USA iskevät Irania vastaan, Pakistan katsoisi velvollisuudekseen liittyä sotaan Iranin rinnalle.

Arvio, että Pakistan asettuu ydinaseineen Iranin rinnalle länttä vastaan tehtävää vastaiskua varten, saattaa koko Lähi-itää koskevan tilannearvion uudelle tasolle. Pakistanilla uskotaan olevan ainakin 60 ydinpommia ja kehittynyt ohjuskalusto niiden kuljettamiseksi kohteisiinsa.

Ja vaikkei näin kävisikään, EU-maiden puolustusjärjestön entinen johtaja Nick Witney, monien muiden tavoin, arvioi että jo Irania vastaan mahdollisesti tehtävän iskun aikaansaama raju öljyn hinnan nousu suistaisi EMU-maat lamaan (joka on muuten tulossa joka tapauksessa). Erityisesti tämä tuntuisi kriisimaissa, kuten Italiassa ja Kreikassa, ja saattaisi hajottaa koko rahaliiton.

Witney (joka on muuten CFR-mies) olettaa, että hyökkäyksen jälkeen Iran tulisi todennäköisesti hyökkäämään eurooppalaisia intressejä vastaan alueella, mutta myös terroritoiminnan aktivoitumisen muodossa Euroopassa ja USA:ssa.

Lähde:

http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-4185684,00.html


--------------------------
Lisäys 18.2 :

http://rt.com/news/pakistan-support-iran-us-attack-593/

"Pakistan has pledged to support Iran if the US launches a military attack against the Islamic Republic. The Pakistani president assured the Iranian leader that his country’s territory will not be used as a launch pad for such an assault.

­Should the United Stated decide to attack Iran, Pakistan will not support the move and will not allow the US to use its local airbases for military operations, the Pakistani leader Asif Ali Zardari said on Friday.

His assurances of support came during a meeting of the leaders of Pakistan, Iran, and Afghanistan in Islamabad. The talks are seen as Pakistan’s way of sending a message of defiance to the US.

Relations between Pakistan and the US are at an all-time low, after a November US air strike on a Pakistani border post killed 24 troops who were mistaken for Taliban militants. It took the Pentagon a month to reluctantly admit their part of the blame for the deadly mistake and offer apologies."

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Syyt, miksi USA ei hyökkää Iraniin - Ennusteita Lähi-itään

Uskaltaudun taas rohkeasti laatimaan ennusteen:

USA:n hyökkäystä Irania tai Syyriaa vastaan ei tule - ainakaan vielä. Sen sijaan saatamme nähdä lähiaikoina karuja uutisia Syyriasta.

Väitän näin siitä syystä, että USA ja länsi eivät todellisuudessa halua pelata niin kovilla panoksilla pelissä, jossa on liikaa riskejä ja paljon hävittävää. Lännen hyökkäyksen tullen sota ei välttämättä rajoittuisi vain Lähi-itään.

Peruste 1: Kiina on antanut korkea-arvoisten pääesikuntakenraalien ja poliitikkojen johdolla useaan otteeseen varsin kovasanaisia lausuntoja, mm. "Emme tule epäröimään puolustaessamme Irania, vaikka se johtaisi Kolmanteen Maailmansotaan".

Iran on kiinalle yhtä tärkeä, kuin Saudi-Arabia on USA:lle. Kiina tarvitsee välttämättä Iranin öljyn ja tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin sen kaasua. Kiinalaiset eivät turhaan kovasanaisesti louskuta leukojaan. He eivät aio menettää kasvojaan. He ovat tosissaan. Tästä kertoo sekin, että itse maan johtaja Hu Jintao antoi joulukuussa laivastolle ja merivoimille käskyn "Valmistautua sotaan". USA tietää Kiinan olevan tosissaan, ja että Kiina reagoisi sotilaallisesti jos USA hyökkää Iraniin. Vastaukseana Kiina voisi esimerkiksi antaa tilanteen Taiwanin ja Korean suhteen revetä avoimeksi sodaksi. Siitä johtuu USA:n kiireellinen strateginen resurssien painopisteen muutos: Vetäytyminen Afganistanista ja keskittyminen Tyynellemerelle (Lähi-idän ohella).

Peruste 2: Venäjä teki 2007 salaisen sotilasliiton Iranin ja Syyrian kanssa, ja Israelilaislähteen mukaan osana pakettiin kuului Moskovan antamat salaiset turvatakuut näille maille.

Venäjällä ei ole varaa antaa periksi asiassa. Jos on pakko, Syyriasta voidaan vetäytyä, kovalla hinnalla, mutta Irania Venäjä ei jätä. Strategisesti ja geopoliittisesti se on yhtä mahdottomuus kuin Ukrainan tai Georgian NATO-jäsenyys. Venäjä on tosissaan satsannut sotilasapua Syyriaan, mutta ennen kaikkea se on valmis tarjoamaan sitä Iranille.

Iran on Kiinalle ja Venäjälle strategisesti ja taloudellisesti tärkein liittolainen Lähi-Idässä. Tämä johtuu näiden suurvaltojen energiapoliittisista ja turvallisuuspoliittisista asetelmista. Syyrian suhteen tilanne on toinen. Kiinalle Syyria ei ole kovin tärkeä, se on vain välillisesti tärkeä liittolaisten Iranin ja Venäjän takia, sillä Syyrialla on mitä suurin merkitys Iranille, ja melko suuri Venäjälle.

Venäjälle Syyria on tärkeä. Se on maan viimeinen strateginen liittolainen läntisessä Lähi-idässä, varsinkin koska se tarjoaa Venäjän laivastolle tukikohdan Välimerellä. Kuitenkin, jos oikein kova paikka tulee, Venäjä on nähdäkseni valmis vetäytymään Syyriasta, mutta vain kovalla hinnalla.

Jos USA tai sen liittolaiset hyökkäävät Syyriaan avoimesti ulkoapäin, Iran julistaisi Syyrian kanssa tekemänsä liiton mukaisesti sodan hyökkääjälle, ja sota leviäisi välittömästi Persianlahdelle sekä koko Lähi-idän laajuiseksi. Koska hyökkäys ei suoraan kohdistunut ensin Iraniin, Kiina voisi jättää vastaamatta avoimesti sotilaallisin toimin menettämättä kasvojaan. Sen sijaan se toimittaisi massiivista ase- ja muuta apua. Venäjän sotilaallinen vastaus Syyrian tilanteeseen voisi kovista puheista huolimatta jäädä myös massiiviseen aseapuun ja "vapaaehtoisjoukkojen" lähettämiseen avuksi. Samoin myös Iranille se antaisi massiivista ase-, tiedustelu-, ja muuta apua.

Peruste 3: Vaikka länsi ja Israel pystyvät kyllä pommittamaan Syyrian kivikaudelle ja Iranin ydinlaitokset pikkelssiksi, sodan seuraukset olisivat silti lännelle erittäin epämiellyttävät: Öljyn hinna pysyvä nousu, entistä syvempi lama ja uusi Kylmä Sota.

Laajin seuraus olisi öljyn hinnan pitempiaikainen, mahdollisesti pysyvä, roima nousu ja entistä syvempi talouslama. Lisäksi tulisi varsin kinkkinen strateginen tilanteenmuutos: Venäjän, Kiinan ja Iranin välisen liittouman syveneminen. Jouduttuaan vetäytymään Syyriasta Venäjä, ja mahdollisesti Kiinakin, tekisivät laajamittaisen ja julkisen sotilasliiton Iranin kanssa.

Luultavasti Iran otettaisiin täysjäseneksi SCO-maiden sotilasliittoon, CSTO:hon. Seuraus olisi, että yksi tai kaksi ydinasevaltaa antaisi turvatakuut Iranille, ja lännellä ei tämän jälkeen olisi enää mitään asiaa Iranin kimppuun. Uuden "kylmän sodan" raja menisi sen jälkeen Kaukasukselta Persian lahdelle ja Beringin salmesta Korean kautta Keltaiselle merelle.

Tilanne on muuttunut muutenkin: Pakistan on tehnyt syvälle meneviä sotilas- ja liittosopimuksia Kiinan kanssa. Pakistan on avoimesti vaihtamassa kumppanuutensa USA:n kanssa Kiinaan. USA:n pääsy Afganistaniin ja Keski-Aasian energiavaroihin on joka tapauksessa käytännössä suljettu.

Ja SCO eli Shanghai Cooperative Organization on laajentumassa ja syventymässä. Venäjä, joka aiemmin vastusti, Intian painostuksen vuoksi, Pakistanin täysjäsenyyttä SCO:ssa, näyttää nyt maalle kiireellä vihreää valoa. Vastaavasti Kiina, joka aiemmin torppasi Iranin täysjäsenyyden järjestössä Venäjän Pakistan-vastustuksen vuoksi, näyttää nyt Iranille vihreää valoa. Luultavasti näin mottiin jäävälle Intialle jää tässä pelissä USA:n tärkeimmän liittolaisen osa Etelä-Aasiassa.

Eli:

1. Koska USA:n tai NATO:n hyökkäys Irania vastaan johtaisi avoimeen konfliktiin ja lännen ja SCO-maiden välillä, hyökkäystä ei luultavasti tule.

1.2 Sen sijaan voi tulla lännen taustalta tukeman Israelin voimainkoetus Syyriaa, Irania ja niiden liittolaisia vastaan.
-USA voi "katsoa sormien läpi" Israelin iskut Iranin ydinlaitoksiin sekä sotilaskohteisiin, ja käydä sen välityksellä proxy-sotaa Irania ja Syyriaa vastaan, antautumatta kuitenkaa avoimeen konfliktiin Venäjän tai Kiinan kanssa. Vastaavasti Iran kävisi pääasiassa sotaa Israelia vastaan lähinnä ohjuksin sekä Syyrian, Hizbollahin ja Hamasin välityksellä, pääsemättä suoraan Israeliin käsiksi. Iranin sotavoimat olisi pääasiassa sidottu Persian lahdelle "kylmän rauhan pattitilanteeseen" USA:n ja sen muiden liittolaisten kanssa. Sotatantereena olisi Iranin ilmatila, Syyria, Libanon ja Gaza.

1.3 Sodan seurauksena Israel luultavasti työntäisi (epävirallisia) rajojaan pohjoisemmaksi Libanonissa ja Golanilla.
-Luultavasti Israel tekee loppuun sen, mitä sillä jäi kesken Libanonin ja Gazan operaatioissa, eli siivoaa Hizbollahin ja Hamasin pois kiusaamasta.

1.4: USA ei halua sodan alkavan ainakaan vielä, johtuen USA:n vaaleista ja yleisestä taloustilanteesta
-Koska luvassa ei olisi Obaman hallinnolle nopeaa ja helppoa voittoa, menee luultavasti ainakin ensi vuoteen.


2. Koska länsivaltojen avoin sotilaoperaatio Syyriassa johtaisi sodan leviämiseen Persian lahdelle Iranin sodanjulistuksen takia, länsivallat eivät tule avoimesti hyökkäämään Syyriaan.

2.1 Sen sijaan Syyriaan solutetaan "vastarintataistelijoita" (eli CIA:n masinoimaa Al-Qaidaa) ja koitetaan tehdä kaikki mahdollinen, jotta Assadin hallinto kaatuisi.

2.2 Veikkaan, että Syyria romahtaa sisällisotaan ja maa hajoaa luultavasti kahtia.
-On luultavaa, että Assad pitää pintansa Damaskuksessa, mutta Homs ja Länsi- sekä Pohjois-Syyria lohkeavat toiselle puolelle. Tällä puolen vahvimmaksi valtatekijäksi nousnee ääri-islamilainen salafistiliike. Syyrian pilkkoutuminen ja heikkeneminen palvelee lyhyellä tähtäimellä USA:n etua ja Israelin etua.

Muita veikkauksia:

3. Irakin sisällissota ja hajoaminen kolmeen osaan, viimeistään vuosikymmenen loppupuolella, Iranin ja USA:n tapellessa vaikutusvallasta maassa
- Irakin sisällissota. Tämä on jo varsin yleinen veikkaus. Kurdialue, Shiialainen Etelä-Iran ja maan sunnalainen keski- ja länsiosa muodostavat tulevaisuudessa kolme eri valtiota. Kurdialue voi joutua Turkin saappaan alle ja Etelä-Irak Iranin vasalliksi.

4. Ennustan, että syyrian, romahtaessa Arabian kevät levottomuuksineen leviää myös Jordaniaan
- Miltä kuulostaisi islamistihallinto Ammanissa?

5. Iran tulee saamaan ydinaseen, mahdollisesti jo tänä vuonna, ja Israel tyytyy iskemisen sijasta USA:n turvatakuisiin
- Israel satsaa rajusti ohjustentorjuntaohjuksiin, varoitusjärjestelmiin, jne. ja julistautuu virallisesti itsekin ydinasevaltioksi (ja sijoittaa mahdollisesti ydinaseensa sukellusveneisiin saadakseen uskottavan vastaisku-uhan). Asetelma Lähi-idässä kiristyy, mutta Iran ei uhittelustaan huolimatta riskeeraa ydinsodalla.

Lopuksi ja entä jos

Sodan jälkeen, kun riski suorasta ja välittömästä sodan osapuoleksi joutumisesta on ohi, Venäjä - ja mahdollisesti myös Kiina - tulevat antamaan Iranille turvatakuut, ja kaikki tulee aiemmin kerrotulla tavalla johtamaan SCO-maiden globaalin aseman vahvistumiseen. Joka tapauksessa lännellä ei tule enää vastaisuudessa olemaan sanansijaa Keski-Aasian asioihin.

Olen jo aiemmin ennustanut, että vaikkei mitään sotaa tulisi, johtaa kehitys suhteellisen nopeasti USA:n ja lännen maailmanlaajuisen ylivalta-aseman nopeaan loppumiseen, viimeistään kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen.

Tästä johtuen on yksi villi kortti: USA kyllä tajuaa, että sillä alkaa sulkeutua strateginen ikkuna puuttua asioihin, ja Washingtonissa saatetaan ajatella, että "nyt tai ei enää koskaan".

Kun on puhuttu, että Iran on ajettu ahtaalle, ja että "epätoivoinen hallinto voi tehdä epätoivoisia tekoja", niin ehkäpä onkin syytä kääntää katse Atlantin taakse, ja miettiä mitä USA on valmis yrittämään. Pääsy Iranin öljykentille kun saattaisi ostaa USA:lle lisäaikaa planeetan ainoana supervaltana.

--------
----------------

P.S. Venäjä on ilmoittanut, että "Hyökkäys Teheraniin on hyökkäys Moskovaan".

torstai 23. huhtikuuta 2009

Tiesitkö tämän EU:sta ja Lissabonin sopimuksesta?


Lissabonin sopimus on EU:n perustuslaki, joka saa aikaan seuraavaa:

1. Juridisesti nykyinen Euroopan Unioni-niminen valtioliitto lakkaa olemasta, ja perustetaan uusi samanniminen liittovaltio. Nykyisen EU:n elimet, Euroopan Neuvosto (ministerineuvosto), Komissio ja Parlamentti muuttuvat uuden liittovaltion elimiksi.

1.1. Uudessa Liittovaltiossa ylin toimeenpanovalta on Euroopan Komissiolla. Komissio toimii käytännössä EU:n hallituksena, ja sen puheenjohtajasta tulee EU:n presidentti. Komission valitsee Euroopan Ministerineuvosto (Jäsenmaiden pääministerien kokous) enemmistöpäätöksellä, mikä merkitsee sitä, että kolme suurinta jäsenmaata voivat sanella komission kokoonpanon.

1.1.1.
Jos esim. Britannia, Saksa ja Ranska plus yksi muu maa hyväksyvät komission kokoonpanon, niin muut eivät voi estää sen valintaa.

1.1.2.
Euroopan Parlamentti voi vain nimellisesti hyväksyä tai hylätä Komission, pystymättä suuremmin vaikuttamaan sen kokoonpanoon. Näin ollen Parlamentti on vain kumileimasin.

1.1.3.
Komission puheenjohtajan eli Euroopan Presidentin valitsee Euroopan Neuvosto, ei Parlamentti. Korkeinta valtaa pitävä henkilö valitaan siis ei-demokraattisesti, eikä EU-kansalaisilla ole asiaan juuri sananvaltaa.


1.2. Komissiolla ja/tai Euroopan Neuvostolla on oikeus säätää direktiivejä ilman Parlamentin hyväksyntää. Näillä on myös lakialoiteoikeus ja veto-oikeus Parlamentin päätöksiin, kun taas Parlamentilla ei ole veto-oikeutta Komission tai EN:n päätöksiin.

1.3. Euroopan Neuvoston ja Komission lakialoitteet laatii ja muotoilee komission ja EN:n nimeämät valiokunnat, jotka ovat salaisia, joiden työ on salaista, joiden jäsenten henkilöllisyys on salainen, eikä Parlamentilla ole mitään pääsyä näiden työryhmien työn seurantaan, ennenkuin esitykset ovat valmiit.

1.3.1. Parlamentille tuodaan nämä direktiivit vain hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Jos parlamentti hylkää esityksen, Komissiolla ja/tai Euroopan Neuvostolla on valta hyväksyä ja saattaa ne lainvoimaiseksi ilman Parlamentin tukea.

1.4. Euroopan hallintorakenne on siis harvainvaltainen, autoritäärinen ja byrokraattinen, muistuttaen siten hyvin paljon entisen Neuvostoliiton hallintorakennetta. Komissio ja Euroopan Neuvosto ovat vain korvanneet Politbyroon ja Keskuskomitean.

1.5. Politbyroo.. öö..siis Euroopan Neuvosto (ministerien neuvosto) koostuu jäsenmaiden johtavista ministereistä. Näin ollen jäsenmaiden hallitusten jäsenistä tulee eräänlaisia senaattoreista, ja koska heillä on oikeus nimittää Komissio, myös todellinen ”parlamentti”, jossa suurten maiden ministereillä on enemmän valtaa, ja kolmen suurimman maan +yhden muun koalitiolla absoluuttinen enemmistövalta.

1.5.1. Kansallisvaltioissa kansa saa päättää, ketkä säätävät lait ja hallitsevat. EU:ssa kansa saa vain päättää, ketkä valitsevat ne, joilla todellisuudessa on valta säätää lait ja hallita. Demokratiasta ei siis voi puhua.


2. Lissabonin sopimus eli uusi perustuslaki on juridisesti ensisijainen kaikkiin kansallisiin lakeihin nähden (myös perustuslakeihin).

2.1. Tämä muuttaa Euroopan Unionin liittovaltioksi, jossa Euroopan Neuvostolla ja Komissiolla on ylin päätäntävalta kaikkiin Unionin asioihin, ohi ja yli kaikkien kansallisten lakien ja säädösten (Myös puolustus-, sosiaali-, kulttuuri-, ja koulutuspolitiikassa).

2.2. Tämä tarkoittaa sitä, että Matti Vanhanen tiivisti asian oikein viime lokakuussa toimittajan kysyessä häneltä, tuleeko uusi perustuslaki Suomen perustuslain rinnalle, vai sen yläpuolelle; "Ei, vaan sen tilalle".

2.3. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen yksittäisillä EU:n jäsenillä on päätäntävaltaa vain niihin omiin sisäisiin asioihinsa joissa a) EU: on tämän vallan sille mandaatilla myöntänyt, tai b) EU ei vielä käytä valtaansa.

2.3.1.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jossei Lissabonin sopimuksessa (tai muussa aiemmassa sopimuksissa, joiden validius Lissabonin sopimuksessa erikseen mainitaan) lue, että jollain jäsenmaalla on valtaa omiin sisäisiin asioihinsa, niin tätä valtaa ei ole.

2.3.2. Lissabonin sopimuksessa pääsääntöisesti vain poliisiasiat ovat jäsenmaiden omassa kontrollissa.

2.3.3.
Jos jossain jäsenmaassa kansa haluaisi väkisellä erota liittovaltiosta, se ei onnistu, sillä Lissabonin sopimuksen mukaan EU:sta ei voi erota ilman EU:n suostumusta. Väkivaltainen eroaminen tulkittaisiin kansannousuksi ja/tai sisällissodaksi, jolloin Lissabonin sopimuksen vahvistama Euroopan Yhtenäisyysasiakirjan alaviite oikeuttaa Unionin virannomaiset käyttämään kovaa voimaa kansannousun tukahduttamiseksi. Tällöin myös kuolemantuomiot ovat laillisia.

2.4. Kansallisilla hallituksilla ja parlamenteilla on liittovaltion perustamisen jälkeen vähemmän valtaa omien maidensa sisäisiin asioihin kuin USA:n osavaltioilla. Käytännössä jäsenmaat muuttuvat pikemminkin lähes EU:n maakunniksi, joiden hallintojen tehtäväksi jää vain Komission ja Parlamentin asettamien säädösten ja lakien noudattaminen.

3. Liittovaltion myötä tulee yhteinen Euro-armeija, ja yhteinen ulko- ja puolustuspolitiikka. EU-armeija on nykyisten kriisinhallintajoukkojen pohjalle rakennettu palkka-armeija, ja kriisitilanteessa se edustaa Euroopan Unionin suvereenia väkivaltamonopolia koko EU:n alueella.

3.1. Kansalliset armeijat lakkautetaan ja/tai sulautetaan osaksi Euroarmeijaa. EU:sta tulee sotilaallinen suurvalta, ja käytännössä myös supervalta, sillä Ranskan ja Ison-Britannian ydinaseet siirtyvät sen hallintaan ja käskyvaltaan.


4. Perussuomalaiset ovat ainoa vakavasti otettava suomalainen puolue, joka vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä, eikä hyväksy Lissabonin sopimusta. Ääni Perussuomalaisille tulevissa EU-vaaleissa on ääni demokratian puolesta ja EU-imperialismia vastaan.


P.S. Suosittelen lukemaan Jiri Kerosen kirjoituksen, "EU aikoo muuttaa internetin televisioksi":

"Vähän aikaa sitten Alexander Stubb vaahtosi, että on törkeää kutsua EU:ta Neuvostoliitoksi. Olen samaa mieltä. Orwellin dystopia on paljon lähempänä."

keskiviikko 23. heinäkuuta 2008

Tutkimus: Suuri osa amerikkalaisista uskoo Iranin jo voittaneen ydinkiistan

Vasta julkaistun kyselytutkimuksen mukaan jopa 78% amerikkalaisista on sitä mieltä, että Iran on voittanut kiistan ydinohjelmastaan, ja uskoo että maa pystyy piakkoin saavuttamaan ydinohjelmalleen asetetut tavoitteet.

Tutkimuksen mukaan 49% amerikkalaisista on myös sitä mieltä, etteivät he halua USA:n auttavan Israelia sen mahdollisessa ilmahyökkäyksissä Iranin ydinlaitoksia vastaan. Yllättävää kyllä tätä mieltä oli useampi republikaanien kuin demokraattien kannattaja.

Edelleen tutkimuksessa tuli ilmi, että 47% amerikkalaisista uskoo, ettei USA kykene estämään Irania saavuttamasta tavoitteitaan ydinteknologian hankkimisessa, ja jopa 45% kannattaa demokraatten presidenttiehdokkaan Barack Obaman ehdotusta avata suorat neuvottelut Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejadin kanssa.

Kyselytutkimuksen tiedot julkaisi Iran Daily, lähteenään kuwaitilainen Al-Watan Daily, joka on amerikkalaisen International Herald Tribunen julkaisema.

Linkki


(En löytänyt suoraa linkkiä Kuwaitilaislehteen, mutta jos uutinen pitää paikkansa, en kyllä yhtään ihmettele, miksei sitä ole julkaistu amerikkalaisissa lehdissä).


maanantai 7. heinäkuuta 2008

Katse synkkään syksyyn

Kuten viime torstaina kirjoitin, alkaa tällä viikolla todennäköisesti öljyn entistäkin voimakkaampi hinnan nousu, johtuen kysyntäpiikistä USA:n markkinoilla. Näin sillä edellytyksellä, että pupu ei ole vielä mennyt täysin amerikkalaisten kuluttajien pöksyihin, ja suuri osa jenkeistä ottaa ilon irti tämän kesän autoilukaudesta vielä kun heillä on siihen varaa.

Suomalaisten kipuraja bensanhinnan suhteen on Taloussanomien teettämän tutkimuksen mukaan kaksi euroa litralta: http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2008/07/06/kaksi-eur...
Aikaisemmin alkukesästä tehdyn laskelman mukaan noin 2,1 euron hinta olisi kipuraja, jonka jälkeen kulutus supistuisi voimakkaasti ja maamme talous joutuisi taantumaan. Ennusteet lupailevat, että kahden euron hintaraja ylittyy vielä kesän loppuun mennessä, joidenkin arvioiden mukaan jopa jo heinäkuun loppuun mennessä. Saapa nähdä, jään mielenkiinnolla odottamaan.

Maailmantalous ei kuitenkaan vielä jymähdä, ainakaan toivottavasti, tässä kuussa. LEAP:in ja muutamien muiden tahojen laskelmien mukaan amerikkalaisten kuluttajien ostovoima riittää vielä kesän yli, mutta elo-syyskuussa tulee seinä vastaan. LEAP ennkoi, että USA:n talous leikkaa noihin aikoihin kiinni, mikä aloittaa täyden syöksykierteen maan taloudessa, ja aiheuttaa maailmanlaajuisen taantuman. Näin "iloisia" ennusteita on siis luvassa syksyksi.

LEAP:in mukaan yleisesti euroalueella taloutta kohtaa taantuma. Sen vaikutus tulee olemana kuitenkin epätasainen, sillä taantumana sen lupaillaan vaikuttavan lähinnä Euroopan ydinalueilla. Sen sijaan EU:n pienemmissä talouksissa ja laita-alueilla kuten Suomessa, luvassa on lama. Erityisen huono uutinen tämä LEAP:in ennuste on Suomen kannalta siksi, että Suomi on niin pieni markkina-alue. Suomalaisten ostovoima on jo nyt heikoissa kantimissa, eikä kulutuskyvyssä ole juuri joustovaraa: http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2008/07/04/suomalai... Siksi veikkaan, että jo bensan hinnan nousu kahden euron yli riittää jumittamaan Suomen talouden.


Lähi-Idän tilanne kiristyy

Tilanne Lähi-Idässä kiristyy edelleen sodan uhan kasvaessa: http://www.economist.com/opinion/displaystory.cfm?source=...
Sotilasasiantuntijat pitävät hyvin todennäköisenä, että USA ja Israel iskevät Iraniin tulevan syksyn aikana. The Economist arvioi, että ellei USA lähde mukaan iskuun, niin Israel aikoo todennäköisesti iskeä omin päin, viimeistään sen jälkeen kun USA:n presidentinvaalit ovat ohi, mutta uusi presidentti ei ole vielä vallassa. Toisaalta Israelilaiset sotilaslähteet ovat asettaneet takarajaksi lokakuun, koska tiedustelutietojen mukaan Iran on paljon lähempänä ydinaseen saamista kuin on luultu...


Erilainen öljykriisi?

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article115449.ece?s...

" 'Olemme selvästi keskellä kolmatta öljykriisiä', lausuu kansainvälinen energiajärjestö IEA:n johtaja Nobuo Tanaka Handelsblatt-lehden haastattelussa.

Tanaka arvioi, että öljymarkkinoiden tilanne pysyy tiukkana ainakin vuoteen 2013 saakka. Parin vuoden sisällä tilanne voi hänen mukaansa hieman helpottua, mutta vuoden 2010 jälkeen se heikkenee jälleen, kun kysyntä kasvaa tuotannon supistuessa.

Ensimmäinen öljykriisi iski vuonna 1973 ja toinen heti 1980-luvun alussa.

'Tämä kriisi on erilainen. Aiemmat kriisit pakottivat kuluttajat säästämään öljyssä ja öljy-yhtiöt etsimään uusia lähteitä. Nyt suurin osa säästömahdolisuuksista on jo toteutettu eikä lisäöljyä ole saatavissa helposti kuin muutamassa maassa', Tanaka sanoi."

Eli pieniä väliaikaisia notkahduksia lukuun ottamatta öljyn hinta ei ainakaan tule laskemaan seuraavien viiden tai kuuden vuoden aikana.

tiistai 1. heinäkuuta 2008

OPEC: Öljyn hinta 400 dollariin tynnyriltä -Akuutti sodanuhka Lähi-Idässä

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uuti...


"OPEC varoittaa: Öljytynnyri 400 dollariin

Öljyn tuottajamaiden järjestön OPECin johtaja Chakib Khelil varoittaa, että mikäli poliittinen kriisi Iranissa johtaa öljyn tuotannon pysäyttämiseen, öljyn hinta nousee jopa 400 dollariin tynnyriltä.

Lähi-idän jännitteet vauhdittivat tänään maanantaina raakaöljyn hinnannousua maailmanmarkkinoilla. Pohjanmeren Brent-laadun tynnyrihinta nousi uuteen ennätykseen 143,53 dollariin.

Aikaisemmin Deutsche Bankin analyytikot ovat väittäneet, että öljyn hinnan kynnyksenä on 200 dollaria tynnyriltä, jonka jälkeen maailman talous joutuu subprime-kriisiä pahempaan tilaan.

Viime torstaina Khelil sanoi, että öljyhinta saattaa ampaista 150–170 dollariin tynnyriltä jo tänä kesänä. Johtajan mukaan USA:n dollarin heikkeneminen euroa vastaan 1-2 prosentilla lisää kahdeksan dollaria öljyn tynnyrihintaan."

Jos öljyn hinta nousee noihin lukemiin, bensalitra maksaisi Suomessa yli 13 euroa! Vieläköhän valtionvarainministeri Katainen siinä tilanteessa uskaltaisi inttää, ettei polttoaine- ja dieselveroja alenneta?

Ja öljyn hintahan tulee nousemaan, sillä USA aikoo hyökätä Iraniin joka tapauksessa, jolloin Iran laittaa öljyhanat kiinni. Syynä hyökkäykseen on se, että USA on pakkoraossa; Jos se ei hyökkää, sen talous kaatuu kalliiseen öljyyn, ja jos se taas hyökkää, sen talous kaatuu sekä kalliiseen öljyyn että sotakustannuksiin. Ellei öljyn hintaa saada alas, dessä on siis USA:n öljyriippuvaisen talouden päättyminen ja maan talouden totaalinen romahdus.

Ainoa toivo USA:lle olisi nopeasti voittaa ja vallata jokin öljyrikas maa ja pumpata miehityksen varjolla sen öljy ilmaiseksi omaa talouttaan tukemaan, kuten Irakissa tehtiin. Iran on ainoa öljymaa, johon hyökkäämiselle on olemassa poliittiset perusteet. USA:n pitäisi kyetä voittamaan Iran alle 3 kuukaudessa ja kyetä miehittämään se. Siihen sillä ei kuitenkaan ole tarpeeksi joukkoja (jotka jo ovat kaulaansa myöten kiinni Irakin suossa). Iran kyllä kyetään pommittamaan kivikaudelle, mutta siitä ei olisi USA:lle mitään etua, sillä USA tarvitsisi maan öljyn.

Toinen syy tulevalle sodalle on se, että USA ja Israel eivät voi sallia Iranin kehittävän ydinasetta, vaan on pakko hyökätä Iraniin ydinlaitoksia vastaan. Tämä johtuu siitä, että Iranin arvioidaan olevan vain vajaan vuoden kehityksen päässä omasta ydinaseesta. Israelilaiset sotilaslähteet arvioivat, että hyökäys olisi tehtävä viimeistään lokakuussa. Hyökkäys tulee laukaisemaan koko Lähi-Idän laajuisen sodan, sillä Iran on liitossa Syyrian, Hizbollahin, Hamasin ja Irakin shiiojen kanssa. Ja koska Israel on USA:n liittolainen, USA joutuu väistämättä sotaan.

Näistä syistä johtuen suursota Lähi-Idässä on ensi syksynä enemmän kuin todennäköinen, valitettavasti. Ja lama olisi tulossa joka tapauksessa ilman sotaakin, sota ikävä kyllä pahentaa sitä merkittävästi. Ilman sotaa vain Amerikan talous kaatuisi, ja Eurooppa selviäisi ehkä taantumalla. Sodan takia myös Eurooppa joutuu lamaan. Mutta milloinpa ihmiset (amerikkalaiset) ajattelisivat muitakin kuin vain itseään?