Dollarin ja siihen nojaavan valuuttajärjestelmän romahdus ja Pohjois-Amerikan Unionin perustaminen 2012?

Elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja.

Lueskelin vastattain LEAP:n viimeaikaisia raportteja, varsinkin viime kuun (Helmikuu 2010) jonka mukaan sen vuoden takaiset laskelmat koskien dollarin ja koko dollariin nojaavan valuuttajärjestelmän romahdusta pitävät sinänsä kutinsa, mutta valtioiden harjoittama "öljyä laineille"-velkaelyvys on vain viivästyttänyt sitä. LEAP ennustaa kriisin rajua syvenemistä ja maailmantalouden syöksykierteen kiihtymistä tämän vuoden loppupuolella.

"..our team anticipates, in this 42nd issue of the GEAB, a sudden intensification of the crisis in the second half of 2010, caused by a double effect of a catching up of events which were temporarily « frozen » in the second half of 2009 and the impossibility of maintaining the palliative remedies of past years.

As a matter of fact, in February 2010, a year after us stating that the end of 2009 would mark the beginning of the phase of global geopolitical dislocation, anyone can see that this process is well established: states on the edge of bankruptcy, remorseless rise in unemployment, millions of people coming to the end of their social security benefits, falling wages and salaries, limiting of public services and disintegration of the global governance system." (LEAP 02/10)

Mielenkiintoiseksi asian tekee tieto siitä, mitä kulissien takana jenkeissä on suunniteltu dollarin jälkeistä aikaa silmällä pitäen. Asiaan liittyy jo vuonna 2008 bongaamani sisäpiiritieto: Eräs henkilö tapasi liikematkallaan Helsingissä sattumalta hotellin aulassa George Bushin taloudellisen neuvonantajan veljen. Tämä mies kertoi, kuulleensa Valkoisessa Talossa työskentelvältä veljeltään, että jo Bushin hallinnolla oli varalla suunnitelma B, jonka mukaan dollarin romahtaessa USA, Kanada ja Meksiko ottaisivat käyttöön koko maanosan kattavan alueellisen yhteisvaluutan, ja muodostettaisiin Pohjois-Amerikan valuutta-unioni, EU:n esimerkin mukaisesti, mikä menee yksiin aikaisempien omien arvoideni kanssa, koskien globaalin unionijärjestelmän muodostumista ja alueellisia yhteisvaluuttoja, sekä Obaman historiallista asemaa Suurvalta-USA:n viimeisenä presidenttinä.

Uskallan siis lausua ääneen seuraavan ennusteen: Pohjois-Amerikan valuuttaunioni tulee olemaan totta seuraavien lähivuosien aikana, ja prosessi yhteisvaluutan köyttöönottoon alkaa nyt 2010-2011. Ottaen huomioon talousromahduksen syvenemisen, edessä olevan dollaritalouden päättymisen ja kulissien takaiset ennakoivat suunnitelmat, uusi yhteisvaluutta voitaneen ottaa käyttöön suhteellisen nopeasti, mahdollisesti jo 2012 mennessä.

Barack Obama - Yhdysvaltain viimeinen presidentti?

(Julkaistu Kalevassa 21.1.08)

Barack Hussein Obaman nimi tulee jäämään pysyvästi historiaan. Syy tähän ei ole vain se, että hän on ensimmäinen musta presidentti USA:n historiassa, vaan se, että hän tulee olemaan nykyisenkaltaisen Amerikan viimeinen presidentti. Hänet tullaan muistamaan samalla tavoin kuin Mihail Gorbatshov, supervallan viimeisenä päämiehenä.

Syy tähän on se, että ensi vuosikymmenen loppuun mennessä USA ei enää ole supervalta, eikä suvereeni valtio. Elämme historiassa samanlaista murrosvaihetta kuin 90-luvun taitteessa, jolloin NL:n mahti romahti. Tällä kertaa romahtamassa on lännen ja koko maailman johtava supervalta; Amerikan Yhdysvallat.

Obamalla ja hänen hallinnollaan on mahdoton tehtävä; Pitäisi kyetä pelastamaan Yhdysvaltain ja sitä kautta koko maailman talous tilanteessa, jossa talous on jo aloittanut väistämättömän syöksykierteen, jonka pohja tulee vastaan vasta vuosien päästä. Nykyisen laman tulon ja etenemisen luotettavasti jo vuonna 2006 ennustanut tutkimuslaitos LEAP on laskenut USA:ta ja koko Pohjois-Amerikkaa kohtaavan kymmenvuotisen laman. Toisin kuin Euroopassa, jossa lama taittuu 2012-14 jälkeen, on Pohjois-Amerikassa laskelmien mukaan vasta vuoden 2017 jälkeen odotettavissa taloudellista nousua.

LEAP:n mukaan kaikkein dramaattisin vaihe nyt käsillä olevassa vuosisadan superlamassa koittaisi ensi kesänä, kun dollari ja siihen nojaava länsimainen Bretton Woods -rahoitusjärjestelmä romahtavat. USA:lla on edessään joko valuutan vaihto tai pakko lähteä mukaan yhteiseen rahaliittoon eli valuuttaunioniin Kanadan ja Meksikon kanssa, mitä mahdollisuutta väläytti eräs George Bushin talousasiantuntijoista valkoisen talon kulisseissa jo viime vuonna. Dollari valuuttana tulee siis pian olemaan mennyttä, samoin kuin USA:n talousmahti ja asema johtavana supervaltana.

USA ei kuitenkaan hajoa kuten NL, vaan edessä on Pohjois-Amerikan maiden liittoutuminen samankaltaiseen Unioniin kuin EU. Nykyinen lama siis tekee selvää paitsi USA:n talousmahdista, myös sen asemasta suvereenina valtiona. Tämän vuoksi Barack Obama tulee olemaan USA:n viimeinen presidentti.

P.S. USA:n pankit ovat käytännössä vararikossa: [Linkki]

Barack Obama ja muutos - USA:sta Pohjois-Amerikan Unioniin?

Barack Obaman valinta USA:n presidentiksi on historiallista hyvin monessa mielessä. Värillisen miehen valinta valkoiseen taloon kertoo suurista muutoksista ihmisten ennakkoasenteissa, ja suurista odotuksista tulevaisuuden varalle. Obaman pääteemat olivat muutos ja toivo, ja ne purivat ihmisiin.

Obamalla on edessään valtavat haasteet, itse asiassa niin valtavat, että ne ylittävät reippaasti sekä hänen että koko demokraattisen puolueen rahkeet luotsata USA viimeinkin ulos poliittisesta ja taloudellisesta umpikujasta. Republikaanihallinto on pedannut Obamalle ja demokraateille hirveän ison läjän sontaa lapioitavaksi; vuosisadan pahin talouskriisi, kaksi sotaa ja USA:n arvovallan romahdus.

Pelkästään talouskriisi, 30-vuotta jatkuneen velaksi elämisen ja "kasinotalouden" seuraus, tulee ajamaan USA:n niin seinää vasten, ettei maalla ole enää kuin kaksi vaihtoehtoa: Ensimmäinen vaihtoehto on aloittaa uusi sota Iranissa, joka antaisi maalle hyvin pienen mahdollisuuden pelastaa mahdollisesti oman öljyriippuvaisen taloutensa, mutta syöksisi samalla koko Lähi-Idän suursotaan ja maailmantalouden romahdukseen. Jos homma onnistuisi, USA saattaisi selvitä pelkällä lamalla, ja voisi ehkä jatkaa nykyistä velkatalouttaan vielä yhden vuosikymmenen. Muu maailma tosin menisi vessasta alas. Tämä on USA:n epäonnistuneelle ja katkeralle republikaanihallinnolle, jolla on vielä 3 kuukautta aikaa tehdä mitä huvittaa, houkutteleva vaihtoehto, sillä se todennäköisesti varmistaisi demokraattihallinnon epäonnistumisen talous- ja sotilaskriisissä.

Toinen vaihtoehto olisi antaa periksi ja hyväksyä se ettei USA ole enää kukkona maailman tunkiolla, ja luopua pitämästä kynsin hampain kiinni taloudellisesta sekä sotilaallisesta ylivalta-asemasta. Seuraus tosin olisi syvä lama koko Pohjois-Amerikkaan seuraavaksi 7-10 vuodeksi, mutta muu maailma säästyisi sodalta ja täydeltä talousromahdukselta. Vielä vähän aikaa vallassa olevat republikaanit eivät tätä halua, varsinkaan kun edessä olisi USA:n nöyrtyminen osaksi Pohjois-Amerikan Unionia yhdessä Kanadan ja Meksikon kanssa, sekä luopuminen dollarista ja siirtyminen unionin yhteisvaluuttaan. Tämä lienee ainoa näköpiirissä oleva vähänkään rakentava muutos, ja ulospääsytie USA:n upikujasta, jonka Obama voi tuoda tullessaan, halusi hän sitä eli ei.

Kesällä arveltiin, että nyt kun presidentinvaalien äänestys on ohi, USA:n johto voisi näyttää vihreää valoa Israelin iskulle Iranin ydinlaitoksiin, koska Bushin hallinnolla on kolme kuukauden ikkuna koittaa viedä aloittamansa Lähi-Idän öljyvarojen haltuunottoyritys päätökseen. Riskit ovat valtavat, ja uhkapeli on todennäköisesti tuomittu epäonnistumaan, mutta Valkoisessa talossa istuu epätoivoisia miehiä. Aika näyttää, miten käy.