Näytetään tekstit, joissa on tunniste eläkeläiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eläkeläiset. Näytä kaikki tekstit

torstai 25. helmikuuta 2010

Eläkeikää odotellessa..

[Edit. 17.4.2012 alla oleva juttu on noussut uudelleen keskusteluun, josta syystä kannattaa lukea myös tämä]

Tajusin jo 90-luvun lopulla, että minun ikäluokkani on turha odotella eläkettä. Sitä ei koskaan tule. Minäpä kerron miksi.

Suomen kansallisvarallisuus on tippunut 90-luvun alun jälkeen huiman 65 %, kun lasketaan yhteen ulkomaille pilkkahinnalla liputetut valtionyhtiöt ja luonnonvarat, sekä muutamaan kertaan devalvoitu arha, 90-luvun alun Soros-valuuttakaupat, valuuttaliittoon meno aliarvostetulla markan kurssilla, plus inflaatiot päälle.

Kaikkein järkyttävin esimerkki kansallisvarallisuuden ulosmittauksesta ei suinkaan ollut summana sotakorvaukset ylittävä Soneran UMTS-sekoilu 90-luvun lopulla, vaan pari vuotta sitten tapahtunut Kemiran myynti, jonka fiaskon suuruutta nykyhallituksemme koittaa hyssytellä, koska 450 miljoonalla eurolla myytiin yli 40 miljardin euron arvoiset luonnonvarat eli fosfaattikaivokset norjalaisille! Kyllä norskeja nyt naurattaa kun suhteutettuna saivat 4,5€ :lla vaihdettua itselleen 400€. Lisäksi saavat vielä laskuttaa itselleen takaisin ostosumman korkoineen, kun Suomen maataloustuottajat joutuvat ostamaan lannoitteensa jatkossa heiltä.

Ansiotulotason nousu kansalaisilla 90-luvun alusta alkaen on ollut velan päälle rakennettua lumetta. Oikeasti kansakuntana kollektiivisesti olemme 2/3 köyhempiä kuin 80-luvun lopulla. Suomen valtionvelka on tällä hetkellä 60% eli noin 2/3 bruttokansantuotteesta. Sattumaako? Ei ole.

Kärjistäen voimme sanoa, että keskivertosuomalaisen varallisuudesta ja ostovoimasta 2/3 on velkarahalla elämistä. Pian on kulutusjuhlat loppu ja tulee velanmaksun aika. Kun talous rysähtää ja velaksi eläminen loppuu, niin Suomen BKT romahtaa pitemmällä tähtäimellä noin 1/3:aan nykyisestä. Alkavan superlaman myötä käydään ensi vuosikymmenellä vielä alempanakin. BKT:n tippuessa velkataakkamme, joka siis pysyy määrällisesti samana (ja kasvaa korkojen nousun myötä) vaikka talous romahtaisi, on kaksinkertainen bruttokansantuotteeseemme nähden, eli 200% BKT:stä.

Tuolloin tilanne on lisäksi se, että ylikansalliset suuryritykset omistavat suurimman osan kansallisvarallisuuttamme ja lähes kaikki pääomat on liputettu ulkomaille, samoin kuin kaikkien luonnonvarojemme, kaivannaisten ohella myös viljelysmaiden, metsien ja vesivarantojen, omistus. Suomesta tulee rutiköyhä banaanivaltio, paitsi ettei täällä kasva banaaneja. Ja tietenkin vielä päälle se, ettemme ole itsenäinen valtio, vaan EU-imperiumin provinssi.

Tämän vuoksi lausun täysin vakavissani seuraavan ennusteen:

Jos ensi vaalit ja sitä seuraava hallituskausi eivät tuo meneillään olevaan Suomen kansan riistämiseen muutosta, niin alkavan vuosikymmenen loppupuolta kohti tultaessa kansa ei enää käy äänestämässä äänestyspaikoilla, vaan mieluummin vaikka talojen katoilta. Silloin jokaisella on yhtä monta vaikuttavaa ääntä, kuin hänellä on ammuksia mukanaan...

Kuva: Eläkkeellä voi harrastaa kaikenlaista. Tähtäileeköhän tämä pappa poliitikkoa vaiko virkamiestä?
 
 
P.S. Suosittelen lukemaan myös Jarkko Pesosen kirjoituksen; Nousevan hirmumyrskyn merkkejä

perjantai 11. syyskuuta 2009

Vanhukset vai pakolaiset - Kuka maksaa eläkkeesi?

Nyt se on sitten tutkittua faktaa, että vanhusten hoito Suomessa on paljon pahemmalla tolalla kuin muissa EU-maissa. Kun kirjoitin lehteen toissa talvena, että maamme vanhustenhoito on keskimäärin huonommalla tolalla kuin USA:ssa, sitä pidettiin minulle tyypillisenä populistisena kärjistyksenä, vaikka tarkoitin (ja tarkoitan) sitä kirjaimellisesti.

USA:ssa sentään on vanhustenhuoltolaki, jollainen tarvittaisiin Suomessakin. Käytännössä jenkkien kansaneläkkeen vastine on maan köyhissäkin osavaltioissa rahamääräisesti suurinpiirtein sama kuin Suomessa, mutta sen lisäksi vanhukset saavat ruokakuponkeja ja heidän asumista tuetaan (ellei ole jopa täysin maksettu). Tämän lisäksi USA:ssa on yleisesti alempi hintataso, halvempi asuminen, ruoka ja verotus.

Suomen nykyinen hallitushan lupasi panna vanhustenhoitoasiat kuntoon ennen eduskuntavaaleja. No, sen sijaan he ovat laittaneet 70 miljoonaa euroa lisää vastaanottokeskuksiin! Humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvät kokonaiskustannukset ovat jo muutenkin miljardiluokkaa (Tarkemmin sanottuna kulut ovat nouseet 200 miljoonalla vuodessa vuodesta -91 alkaen, ja tällä hetkellä kaiken kaikkiaan 3,6 miljardia, kehitysapu mukaan lukien).

Noilla 70 miljoonalla saisi vanhustenhuollossa melkein ihmeitä aikaiseksi, mutta hallituksen halu kumarrella Mekkaan päin voittaa järjen ja inhimillisyyden äänen. Ja olkaamme iloisia, että maamme nykyjohto pyrkii ratkaisemaan kotimaisia ongelmia tuomalla niitä lisää ulkomailta. Onhan sillä sentään jo ennestään ylityöllistettyjä poliiseja sekä sosiaali- ja terveydenhoitohenkilöstöä lisää ylityöllistäviä vaikutuksia.

On se hitto soikoon kumma, kun ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia vanhuksia makuutetaan kotonaan kusisissa vaipoissa ja vanhustentaloihin sekä hoivakoteihin on pitkät jonot, mutta vastaannottokeskuksia on varaa synnyttää pikapäätöksillä. Suomalainen vanhus on hallituksen mielestä väärän värinen ali-ihminen verrattuna oikean suojavärin omaavaan laittomaan pakolaiseen. Rasismia!

Ja turha tulla jäkättämään, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia, tms. On selvää, että maamme hallitus on priorisoinut maahantulevat ihmiset ihmisarvoisemmiksi kuin oman kansansa vanhukset ja sotaveteraanit. Tämä tällainen on niin sapettavaa ja sylettävää maanpetturuutta, että lienee vaihteeksi parempi jättää sanomatta, miltä asia minusta tuntuu.


Kuka maksaa sinun eläkkeesi?

Kun Suomen eläkejärjestelmää pistettiin sotien jälkeen pystyyn, yleinen eläkeikä asetettiin 65-ikävuoteen. Tuolloin suomalaisten keskimääräinen elinikä oli tuo 65-vuotta. Eli vaatimaton idea oli, että puolet suomalaisista kuolisi sorvin ääreen ennen eläkkeelle pääsyä, mutta yhteisesti maksettiin edes toisen puolen vanhuudenturva.

Tällä hetkellä suomalaisten elinikä on keskimäärin 75-78 vuotta, mutta eläkkeelle pääsee jo keskimäärin 63-vuotiaana. Suhteessa nykyiset eläkeläiset ovat siis isompi rasite kansantaloudelle. Mutta tosiasia on, että nykyinen eläkeikäisten sukupolvi on kyllä itse moneen kertaan eläkkeensä maksanut ja ansainnut. Ongelmana on, että hallitukset ja finanssilaitokset ovat hassanneet nämä kerätyt rahat. Suuresti ei juuri huudella, että lähes 80% eläkevaroista hävisi pörssikuplan puhjetessa, joten mistä rahat eläkkeisiin? Tämän vuoksi hallituksellamme on hitonmoinen paniikki nostaa eläkeikää! "Ööh.. me tuota noin niinku, öö.. siis hassattiin teidän eläkerahat, mutta älkäähän nyt hermostuko, kyllä me jotain keksitään, ihan totta hei!"


Nykyään tilanne on se, että vasta 52-vuotiaana suomalainen ihminen alkaa tuottaa plussaa yhteiseen kassaan. Hänen lapsilisänsä, päivähoitonsa, koulunkäyntinsä, opiskelunsa ja sairaanhoitonsa, jne. maksaa niin paljon, että hän on veroillaan maksanut vasta yli viisikymppisenä tämän kaiken.

Yllä mainittu koskee vain nykyisiä viisikymppisiä. Tällä hetkellä meillä on raju työttömyys, varsinkin nuorisolla, ja nuoret opiskelevat sekä kouluttautuvat pidemmälle, eli kuluttavat enemmän yhteisestä kassasta ennenkuin alkavat tuottaa siihen. Nykyiset nuoret alkavat tuottaa plussaa yhteiseen kassaan ehkä vasta eläkeiässä!

Surullinen tosiasia on, että nykyiset nuoret eivät todellakaan pääse eläkkeelle, eivät ainakaan ennen 65-ikävuotta, jos vanhempanakaan. Ehkäpä eläkeikää joudutaan nostamaan 75-ikävuoteen, jotta Suomella voisi edes teoriassa olla varaa yleiseen eläketurvaan. Ei siis todellakaan ihme, miksi eläkeikää halutaan nostaa.

On erittäin todennäköistä, eli lähes varmaa, että meillä ei tule olemaan julkista eläkejärjestelmää eli kansaneläkejärjestelmää enää 10 vuoden päästä, eikä luultavasti nykyisenkaltaista julkista hyvinvointijärjestelmää. Kun nykyinen valtion velka ja tämän laman aikana otettu lisävelka tulevat maksuun. Edessä on raju vyönkiristys, joka riisuu meiltä luultavasti kaiken sen julkisen vaurauden ja hyvinvoinnin (tai sen rippeet), mitä sotien jälkeiset sukupolvet rakensivat.