Egypti vs Egypti; Marssi veitsen terällä ja USA:n heikko asema

Viitaten aiempaan kirjoitukseeni, tilanne Egyptissä näyttää entistä huonommalta viime viikkojen kehityksen valossa. Ei sillä, etteikö se olisi näyttänyt huonolta jo aiemminkin.

Lähi-itä on jo pitkään ollut matkalla kohti omaa uskonsotien aikaansa - omaa 1500-1600-lukuaan kuten jotkut kirjoittajat ovat luonnehtineet - mutta tilanne ei ole ollenkaan samanlainen kuin Euroopassa vastaavana kriisiaikana, sillä toisin kuin 1500-1600-luvun Euroopassa, Lähi-idässä on läsnä vahvasti maaosan ulkopuoliset suurvallat ja talousintressit.

Asetelma ei ole yksioikoinen myöskään sikäli että toisin kuin Syyria ja Irak (sekä Arabian niemimaa), alueen perinteinen kulttuurinen  johtotähti Egypti ei niinkään ole jakaunut kahteen leiriin islamin kahden eri valtavirran eli shiiat vs sunnit -akselin mukaan, vaan enemmänkin konservatiiviset muslimit ja islamistit vs. sekulaarit muslimit, kristityt ja länsimaistunut eliitti-akselilla. Tässä mielessä (kuten aiemmin totesin) maan sosio-poliittisesti leireihin muistuttaa enemmän Libanonia 70-luvun alussa ennen sisällissotaa kuin muita alueen maita.

Mielenkiintoista kuviossa on taloustilanteen kehittyminen; se nimittäin ratkaisee, suistuuko maa sisällissotaan ja miten pian. Egyptin väliaikaishallinto on hakenut rahallista tukea mm. Saudeilta. Asiahan on nimittäin niin, että Saudi-Arabia suhtautui lievästi sanoen varsin kriittisesti Mursiin ja muslimiveljeskuntaan, koska se katsoi muslimiveljeskunnan politiikan johtavan epävakauden pahenemiseen koko aluella. Onkin spekuloitu, missä määrin Mursin syrjäyttäminen on tapahtunut Saudien tuella, tai ainakin missä määrin Mursin kaatumisen mahdollisti Saudien tuen puute.

Alueen maista vain Saudeilla on keinot saada Egyptin tilanne pysymään edes väliaikaisesti lapasessa, sillä Egypti on korruptoitunut kaivo, joka tarvitsee pystyssä pysyäkseen noi noin 20 miljardia dollaria apuja tai tukea vuodessa, ja maan ruokavarastoissa on vehnää vain pariksi kuukaudeksi. Tilanne voi pysyä hallinnassa siis joten kuten hallinnassa joko Saudien tai vaihtoehtoisesti lännen tuella, edellyttäen että islamistit eivät aloita rähinää. Jos rahaa tulee, niin tilanne voi joksikin aikaa rauhoittua. Toistaiseksi mediossa on liikkunut tietoa noin 8 mrd:n Saudi-lainan myöntämisestä.

Saudeilla on toinenkin syy puuttua Egyptin tilanteeseen, nimittäin se, että he ovat kyynärpäitään myöten sekaantuneet Syyrian sisällissotaan. Ongelmana on se, että toisaalta Riad ei halua Iranin ja Assadin shiiojen korjaavan pottia Syyriassa, mutta toisaalta he pelkäävät tukea kapinallisten sunnalaisia ääriaineksia, jotka saattavat kääntyä Saudien omaa kuningaskuntaa vastaan.

Tätä taustaa vasten onkin esitetty, että Saudit olisivat olleet se Primus Motor, joka sai Egyptin armeijan johdon tekemään vallankeikauksen: Armeija antoi Mursille 48 h aikaa vain muutama päivä sen jälkeen kun Mursi ensin katkaissut diplomaattisuhteen Assadin hallintoon ja oli ilmoittanut, että Egypti lähtee aktiivisesti tukemaan Syyrian kapinallisia mm. toimittamalla aseita.

Saudit ilmeisesti pelkäsivät Egyptin muslimiveljeskunnan vaikutusvallan kasvavan Syyrian salafisti-kapinallisten keskuudessa, mikä olisi suhteessa vähentänyt Saudien vaikutusvaltaa kapinallisten keskuudessa tarjoamalla salafisteille toisen tuki- ja "suuntautumisvaihtoehdon" sekä Saudien kannalta entisestään lisänyt ylempänä kuvatun "omat koirat purevat"-vaihtoehdon toteutumisriskiä. Joka tapauksessa Mursin ja hänen hallintonsa kaatuminen vähentää ainakin lyhyellä tähtäimellä Riadin huolta ääriainesten karkaamisesta heidän vaikutusvaltansa ulottumattomiin sekä lisää Saudi-Arabian vaikutusvaltaa alueella.

Täytyy muistaa, että Egyptissä ei ole ollut - eikä luultavasti tule olemaankaan - demokratiaa, ei sotilasjuntan hallitessa, eikä myöskään muslimiveljeskunnan vallassa ollessa. Nyt vallasta syösty muslimiveljeskuntahan on lähinnä teokraattista fasistista yksipuoluejärjestelmää ajava uskonnollis-ideloginen puolue. Koko Mursin ja islamistiveljeskunnan vuoden kestäneen valtajakson aikana sekularismia oli kitketty yhteiskunnasta koko ajan tiukentuvilla määräyksillä ja vähemmistöt - varsinkin kristityt - olivat koko ajan ahtaammalla.

Mutta tilanne ei tästä näkökulmasta parane välttämättä sotilasjuntankaan myötä: Maan nykyinen johtaja, Egyptin armeijan komentaja Abdel-Fatah al-Sisi kun ei ole mikään demokraatti: hänkin on islamisti, tosin vähän eri tavalla kuin muslimiveljeskunta, sillä hänellä arvellaan olevan suhteet kunnossa Saudeihin. Merkille pantavaa onkin, että Saudien rahallisesti avokätisesti tukema salafistinen radikaali-islamistinen Nour-puolue tuki sotilasvallankaappausta siinä missä muut salafistit lähtivät kadulle mellakoimaan Muslimiveljeskunnan kanssa. Johtopäätös: Ilman Saudeja koko sotilasvallankaappausta ei olisi tullut, ja ilman Saudien uskonnollis-poliittista vaikutusvaltaa sisäpolitiikassa vallankaappausyritys, jos sellainen olisi tehty, olisi epäonnistunut

USA:n rooli ja asema Egyptissä on varsin mielenkiintoinen: Obaman hallinto on varovaisesti tukenut Mursin hallintoa, ja USA on perinteisesti ollut Egyptin ykkösliittolainen maan ollessa riippuvainen sekä avustusviljasta että avustusdollareista. Tämän hetkisessä käymistilassa sen vaikutusvalta maan asioihin on kuitenkin heikompi kuin vuosikymmeniin. Oire tästä on esimerkiksi se, miten USA:n suosikin Mohammed El-Baradein ei annettu nousta väliaikaishallintoon, vaan nimitys vedettiin pois Saudien vastustuksesta.

Obaman hallinto, joka tuki varovaisesti Mursia, on kärsinyt vallankaappauksessa lievän kasvojenmenetyksen. Lisäksi USA:lla ei ole - toisin kuin Mobarakin aikana -joko varaa tai arvovaltaa tukea Egyptin sotilasjunttaa yksin, koska he olivat mukana kaatamassa Mobarakia (ja samalla suututtivat monet entiset liittolaisensa maan hallinnossa) ja he tarvitsevat Riadin tukea. Ilman Saudien tukea USA:n intressit maassa olisivat todella heikossa hapessa.

Joka tapauksessa, koska Egypti on sekä ruoan että energian suhteen täysin riippuvainen ulkovalloista ja näiden tuesta, sen hallinto ei kykene ratkaisemaan itsenäisesti omia ongelmiaan. Samaan aikaan aloite siitä, lähteekö sisäinen väkivalta lapasesta vaiko ei, riippuu sekä Riadista että Muslimiveljeskunnasta: Jos väliaikaishallinto ei saa ulkomaista tukea tai ei näiden tuellakaan onnistu helpottamaan taloudellisia oloja, islamistit voivat silti suistaa maan sisällissotaan.

Kaaos leviää: Sisällissota Egyptiin ja muihin lähimaihin?

Olen kirjoittanut useaan otteeseen Lähi-idän tilanteesta, ennustaen melkoista ryminää. Alueen rakenteellinen epävakaus on toki ollut tiedossa maailman tapista, samoin kuin sen geopoliittinen painoarvo ja ruutitynnyri-ominaisuudet.

Nyt ollaan kuitenkin syöksymässä kohti sellaista epävakauden aikaa, ettei moista ole Lähi-idässäkään nähty satoihin vuosiin (toki vastaavia tilanteita löytyy kauempaa historiasta vaikka kuinka paljon).

Pelissä on itäisen Välimeren altaan valtavat energiavarat, jotka ovat perimmäinen syy mm. siihen, ettei EU mistään hinnasta halua päästää Kreikkaa tai Kyprosta irti unionista tai rahaliitosta, ja samalla se puuttuva pala, joka selittää koko Syyrian sisällissodan taustasyyt. Kyse on suurvaltalpoliittisesta taustapelistä; valta-asemista ja koko valtavan energiavarannon hallinnasta.

Ja Israel on koko tämän kiehumapisteen tai myrskyn silmässä, varsin pätevästä syystä eli strategisesta sijainnista keskellä tätä energia- Jack Potia, sillä jos arviot pitävät paikkansa, maasta voi tulla Saudi-Arabian veroinen energiamahti.

Se, että Egypti on sisällissodan partaalla, ja että armeija pisti siellä islamisti-presidentin viralta on melkoisen tärkeä virstanpylväs kehityksessä, jota maalailin jo vajaa kaksi vuotta sitten. Tuolloin veikkasin, että Syyrian sodan muuttuminen islamin kahden eri lahkon väliseksi uskonsodaksi johtaisi saman shiiat vs. sunnit -rähinä leviäisi Irakiin, Jordaniaan ja Saudi-Arabiaan. Jo yli vuosi sitten uumoilin lisäksi, että Egyptin sisäinen kahtiajako voi johtaa sisällissotaan sielläkin.

Nyt näyttää, että uumoiluni olivat oikeansuuntaisia, ainakin Egyptin suhteen, jos tilanne vielä nykyisestä pahenee. Sisäinen kahtiajako muistuttaa Libanonia 1970-luvun taitteessa ennen sisällissotaa; sekulaarit ja kopti-kristityt vastaan islamistit (Libanonissahan maan väestöstä puolet oli kristittyjä vielä 1950-luvun lopulla, nyt sodan ja pakolaisaaltojen jälkeen enää kolmannes).

Siinaihan on käytännössä jo irtautunut Kairon keskuhallinnon alta, eikä Egyptin armeija kykene tekemään alueella muuta kuin pitämään hallussa niemimaan läpi menevät tiet sekä Israelin rajaa vasten olevat raja-asemat.

Irak on käytännössä kolmeen osaan jakautunut ruutitynnyri, ja jos alueellisista sunnit vs shiiat -kovapanosammunnoista tulee totta, niin maa romahtaa sisäänpäin pahemmin kuin Syyria.

Sen sijaan Turkin mellakat olivat minulle pienoinen yllätys. Se, mikä nyt jännittää on, ottaako Turkin armeija mallia Egyptistä. Samanlaiset pelinappulat; huono talous, suuri työttömyys, tyytymättömyys islamistihallitukseen, jne. vallitsee myös Turkissa. Miltä kuulostaisi sisäinen rähinä sotilaallisesti maailman vahvimmassa islamilaisessa maassa?

Ja todella mielenkiintoinen tapaus on Saudi-Arabia. Maan takapajuinen sunna-salafistinen hallinto pysyy pystyssä vain lännen öljyriippuvuuden ja dollareiden turvin, ja ulkomaille uskotellaan, että sisäisiä erimielisyyksiä ei olisi. Ja sehän ei ole totta.

Länsi- ja Koillis- Saudi-Arabiassa väestö on todellisuudessa huomattavassa määrin, osin jopa enemmistöltään, shiialaisia muslimeja. Eikä yhteinen uskonsuuntaus ole sunneillekaan mikään tae sisäisestä yhtenäisyydestä, sillä maa on käytännössä heimoyheiskunta. Maan länsiosan vanha valtaheimo, jonka Ibn-Saud hääti valta-asemista Mekan ja Medinan alueelta 1940-luvulla nykyisen Saudi-Arabian syntyessä, muistaa vielä katkerana silloista verilöylyä ja siitä asti jatkunutta sisäistä alistamista sekä nöyryyttämistä, eikä muutkaan heimot todellisuudessa suhtaudu kovin lämpimästi Saudeihin ja heidän heimonsa ylivaltaan. Saudien dynastian pysyminen, varsinkin taloustilanteen notkahtaessa ei siis ole todellakaan mikään itsestäänselvyys.

Lisäksi tulee vielä Jordania, joka on käytännössä kahden eri valta-heimon alueisiin jakautunut maa, jossa on myös shiialaisvähemmistö. Jo vuosi sitten liikkui tietoja, että Levantin shiiat ovat yhdessä Iranin kanssa, Venäläisten taustatuella ja suostumuksella - kostoksi Syyrian suistamisesta kaaokseen - valmistelemassa Jordanian suistamista sisäiseen rähinään.

Lisäksi on luonnollista, että jos Syyrian kapinallisten asejoukot häviävät taistelun Assadia vastaan, tai heidän kätensä vapautuvat maan jakautuessa käytännössä kahdeksi valtioksi, salafisti- ja Al-Qaidalaisjoukot lähtevät riehumaan naapurimaihin, Israelin kanssa rauhan tehnyttä "sionisti-petturi"-kuningas Husseinia vastaan Jordaniaan ja Egyptiin, jossa heidän näkökulmastaan katsoen on selkeä "vääräuskoisia vastaan"-tilanne.

Pahimman skenaarion toteutuessa läntinen Lähi-itä - Israelia lukuun ottamatta (huom!) - on sortumassa islamilaisen maailman omaan sisäisten "uskonsotien" aikakauteen, kuten Eurooppa 1500- ja 1600-luvuilla.

Merkittävää tässä on, että tämän pahimman skenaarion toteutuessa Israelilla ei olisi lähinaapurustossaan - millään puolella - yhtään vakaata, vahvaa, järjestäytynyttä valtiota, jolla olisi vahva ja hyvin organisoitu armeija.

Kuten tiedämme, perinteisesti ainoa keino yhdistää keskenään tappelevat arabit ja lakaista sisäiset skismat väliaikaisesti maton alle on ollut yhteinen vihollinen; Israel. Entäpä jos ainoa keino, jolla shiia- ja sunni-arabijohtajat saavat järjestystä omaan laajamittaiseen kaaokseensa onkin tehdä "perinteiset"?

Tällöin Israelilla, alueen sotilaallisesti vahvimmalla valtiolla, olisi vastassa sisällissotien raiskaamat ja romahduttaneet naapurit; huonosti organisoituneita, heikosti johdettuja, huonolla tiedustelulla ja teknisesti heikosti varustettuja rynkky-sinko-kk-ja-jihadisti -massaa, joka äärimmäisen epätoivon vimmalla lähtee hakkaamaan päätä seinään.

Siinä tilanteessa ei ole kahta kysymystä siitä, mikä taho korjaa potin seuraavan alueellisen sodan jälkeen.

Jos arabikeväästä islamistien talveksi ja arabikadun verilöylyksi muuttunut rähinä vaihtuu epätoivoisten ja epäonnistuneiden sodaksi Israelia vastaan, veikkaan, että Israelin rajat kulkevat seuraavan sodan jälkeen jossain Siinailla, Akaban lahden itärannalla, nykyisessä Jordaniassa, Etelä-Syyriassa ja Libanonissa...

Suomi voisi ottaa vastaan kymmeniä tuhansia pakolaisia Egyptistä ja Syyriasta!

Tämä nyt voi ärsyttää joitakuita, mutta minun mielestäni Suomi voisi ottaa väliaikaisesti vastaan turvaan kymmeniä tuhansia pakolaisia Lähi-idästä, varsinkin Syyriasta ja Egyptistä.

Miksikö? Siksi että tulijat ovat pääasiassa maallistuneita maltillisia, kristittyjä ja muita vähemmistöjä, jotka pakenevat kovenevaa islamismia ja terroria. Siis porukkaa, jonka sopeutumisennuste länsimaiseen kulttuuri- ja asenneilmapiiriin on - silloinkin jos jäisivät pitemmäksi aikaa maahan - aika hyvä.

Syyriassa oli yli kaksi miljoonaa kristittyä, joista arviolta yli 400.000 on lähtenyt jo pakoon sunnalaisen islamistiterrorin jaloista. Samoin maallistuneita on lähtenyt paljon naapurimaihin pakoon islamisti-kapinallisten uskonnollises-poliittista vainoa. Myös maltilliset ja pääosin melko sekulaarit suufit, druusit ja osa shiialaisista on poistunut tai poistumassa maasta. Sanalla sanoen juuri se joukko, jota Assadin sekulaari diktatuuri suojeli, ja jotka osaavat arvostaa sekulaaria ja uskonnollis-militaristisesta kiihkoilusta vapaata yhteiskuntaa.

Egyptissä on arviolta 8-10 miljoonaa kristittyä joille on tulossa tukalat olot islamistien tiukentaessa otettaan. Sharia-lakia ollaan ajamassa maassa läpi. Asenteet noin 40% väestöstä muodostavien sekulaarien ja kristityjen sekä heitä nurkkaan ajamassa olevien islamistien välillä ovat pahasti jyrkkenemässä, ja maata saattaa uhata sisällissota. Mutta vaikka se vältettäisiinkin, maasta on varovaisesti arvioiden silti miljoonien anti-islamististen ihmisten lähtöpaine.

Jos esim. Perussuomalaiset alkaisivat edes varovasti liputtamaan tämän pakenevan ja kulttuurisesti suhteellisen sopeutumiskykyisen pakolaismassan turvaanoton puolesta, olisi se varmaan kamalaa rasismia, ainakin demarien ja vasemmiston silmissä, sillä eihän se nyt käy päinsä, että suurin joukoin maallistuneita, kristityjä ja muita vähemmistöjä pääsee tänne turvaan kun nuo islamistirassukat joutuvat jäämään yksin Lähi-itään, eikä heille jää enää muuta sorrettavaa kuin toisensa ja oma naisväki(!).

En ihmettelisi vaikka ns. kukkahattuväki kaksinaismoralistisuudessaan haluaisi nimenomaan rajoittaa pakolaistulvaa tällä kertaa, kun heidän paapomansa "islamisti-fasistit" jäisivät pääasiassa nuolemaan näppejään; tulijoillahan olisi monikulttuurisessa mielessä pienempi ns. "uhriarvo" ja heidän suvaitsemisestaan ei saisi tulijoiden pääasiassa edustamien ei-tarpeeksi-eksoottisten piirteiden eli maltillisuuden, sekulaariuden ja uskonnon takia vähemmän moraalisäteilyä ja Hyvä Ihminen(TM)-kiksejä.

Olisi varmasti mielenkiintoista nähdä mm. Vasemmisto pieksämässä "kulttuuri-rasismin" olkiukkoa ja vääntämässä vaikeasti naama punoittaen ja ähisten keskustelupöydälle tympeän rasistista, poliittista argumentti-torttua pakolaisten tänne pääsyä vastaan tilanteessa, jossa "rasistit" eli mm. PS liputtaisi heidän turvaan ottamisensa puolesta.

Lisäksi tässä on vielä mieltä kivasti lämmittävä ns. vitutus- ja kettuilubonus islamisteja vastaan, sillä he eivät missään nimessä haluaisi suhteellisen hyvin länsimaiseen kulttuuri- ja ihmisoikeusilmastoon sopeutuvia, maallistuneita, vääräuskoisia ja vähemmistöläisiä tänne pilaamaan heidän mamu-nuorison islamisointikampanjoitaan.

Kerrankin pakolaisten vastaanottoon syydettävästä rahasta olisi kunnolla hyötyä, kun islamistitpellet joutuisivat huomaamaan, että heidän "ravintokenttänsä" eli paikallinen ghetto on täynnä heihin - lievästi ilmaistuna - erittäin nuivasti suhtautuvia maahanmuuttajia, jotka vieläpä puhuisivat äidinkielenään samaa kieltä kuin he.

Ja jos islamistit alkaisivat änkyröidä tulijoita vastaan, saisi rasismi kerrankin oikeat - "islamistis-fasistiset" - kasvot. ;)


Omalla nimellä ja nuunalla: V-P. Kortelainen


P.S. Huumorista huolimatta olen vakavissani yllä ilmaistun aloitteen kannalla. Olenhan mm. vasemmiston mielstä "kulttuuri-rasisti", jonka mielestä länsimainen yhteiskunta, sekulaari valtio, demokratia sekä kristillinen taustakulttuuri ovat parempi kombo kuin islamilainen yhteiskunta, teokraattinen valtio, diktatuuri ja uskonnollinen terrori.

Itäisen Välimeren öljy&kaasu: Levantin allas on uusi "Persianlahti"

[Lisäys 17.7.2013: Yli vuosi alla olevan kirjoituksen julkaisusta, valtamediat alkavat pikkuhiljaa herätä:

Israel matkalla öljymahdiksi - "Lähes yhtä paljon öljyä kuin Saudi-Arabialla" (Talouselämä 15.7.2013) 

"Vähintään 150 miljardia tynnyriä öljyä odottaa poraajaansa Jerusalemin ja Gazan ympäristössä. Maasta löytyy myös parisenkymmentä muuta esiintymää. World Energy Councilin, maailmanlaajuisen energiajärjestön, mukaan Israelista saattaa löytyä yli 250 miljardia tynnyriä öljyä.

Se on lähes yhtä paljon öljyä kuin Saudi-Arabiassa oletetaan olevan."]

-------------------------------------------------------------------------------------

Viimevuosien valtavat öljy- ja kaasulöydöt Itäisellä Välimerellä tulevat muuttamaan varsin dramaattisesti koko Lähi-Idän ja Välimeren alueen - sekä koko maailman - geopoliittista tilannetta. Eikä vähäisin merkitykseltään ole edellisessä blogikirjoituksessani kääntämäni artikkeli Israelin energiavaroista. Eikä kyse ole vain merkittävistä vaan aivan valtavista öljy- ja kaasuvarannoista niin sanontu Levantin altaan eli Itäisen Välimeren merenpohjan alueilla.

Kyse on suoraan sanottuna siitä, että Kreikan, Turkin, Kyproksen, Syyrian, Libanonin ja Israelin talousvesien muodostamasta alueesta voi öljy- ja kaasuvarantojensa vuoksi tulla "uusi Persianlahti". Aivan kuten Persian lahden alueellakin on tapahtunut, tulee valtavien energiavarantojen olemassaolo nostattamaan melkoisen mylläkän, mitä tulee geopoliittisiin asetelmiin, turvallisuus- ja talouspolitiikkaan sekä sotilaalliseen jännitteeseen. Saattaapi olla, että nykyinen Lähi-idän konflikti jää merkitykseltään jalkoihin uusien kiistojen ja jännitteiden myötä, kun alueen valtiot kiistelevät oikeuksista energiavarantoihin.

Koko tilanne alkoi kehittyä vuoden 2010 lopulla kun Israelin rannikon läheltä löytyi valtava Leviathaniksi ristitty kaasuesiintymä, vain rapiat 130 kilometriä Haifasta länteen, alueella joka kansainvälisen lain mukaan kuuluu Israelin talousvyöhykkeeseen (raja 200 kilometriä rannasta). Pelkästään tämä yksi esiintymä pystyisi kattamaan Israelin kaasuntarpeen sadaksi vuodeksi. Leviathanin arvellaan sisältävän vähintään 480 miljardia kuutiometriä kaasua. Israelissa mietitäänkin nyt, millä aikataululla maa muuttuu kaasuntuojasta suureksi kaasunviejäksi.

US Geological Survey on tehnyt arvion Itäisen Välimeren hiilivetyvarannoista. Siinä selviteltiin energiareservien suuruutta Aigeian meren altaassa Kreikan, Turkin ja Kyproksen alueilla, Levantin altaassa Libanonin, Israelin ja Syyrian alueilla ja Niilin altaassa Egyptin rannikolla. USGS:n arvio oli varsin shokeeraava. Kun käytettiin apuna kaikkea dataa mitä aikaisemmista porauksista ja geologisista tutkimuksista alueella oli tehty.

Tulokset:

- Levantin altaan löytämättömät öljy- ja kaasuvarannot ovat yhteen laskettuna 1,68 miljardia tynnyrillistä öljyä ja 3454 miljardia kuutiometriä kaasua.

- Niilin altaan löytämättömät öljy- ja kaasuvarannot ovat arviolta 1,6 miljardia tynnyrillistä öljyä ja 6315 miljardia kuutiometriä kaasua.

Kaiken kaikkiaan Itäisen Välimeren alueella USGS:n arvion mukaan yhteensä noin 3,4 miljardia tynnyrillistä öljyä ja noin 9769 miljardia kuutiota kaasua. Jos ylläolevat lukemat eivät muutaisi alueen geopoliittista ja turvallisuuspoliittista tilannetta tai tasapainoa, niin johan olisi kumma. Verrattuna muihin merkittäviin kaasualueiisiin, tilanne on seuraava: Venäjällä oleva Länsi-Siperian allas, joka on maailman suurin tunnettu kaasuesiintymä, sisältää 18 207 miljardia kuutiota kaasua. Muuhun Lähi-itään verrattuna tilanne on se, että lounaisen Saudi-Arabian ja Pohjois-Jemenin alueella oleva Rub Al Khalin kaasuesiintymä on noin 12 060 miljadia kuutiota, itäisen Saudi-Arabian Suur-Ghawarin ylänkö noin 6430 miljardia kuutiota ja Zagros-vuorten poimuttumisvyöhyke Persian lahdella, Irakissa sekä Iranissa noin 6000 miljardia kuutiota.

Itäisellä Välimerellä on siis kaasua puolet siitä määrästä mitä on Länsi-Siperiassa tai Saudi-Arabiassa, ja kolmannes enemmän mitä Persianlahden, Irakin ja Iranin vyöhykkeellä. Se tosiasia, että itäinen Välimeri tuntuu kelluvan valtavien energiavarantojen päällä, on joka tapauksessa laukaissut käyntiin todella suuren luokan geopoliittisen pelin, jolla on todella suuret talouspoliittiset seuraukset.
Ja saattaapa olla että myös sotilaalliset seuraukset.

Mutta meitä Eurooppalaisia kiinnostanee katsoa Kreikan kohtaloa uusin silmin. Vielä muutama vuosi sitten Kreikan hallitus ajatteli, että sen alueilta löydetyt öljy- ja kaasuvarat ratkaisisivat maan taloustilanteen sen omalta kannalta todella hyvin.

Vuonna 2010 Kreikka teetätti selvitykset merialueidensa energiavarannoista, ja tulos oli melkoinen yllätys. Nimittäin arvellaan, että Kreikan merenalaiset öljyvarannot pelkästään Joonian merellä ylittävät 22 miljardia barrelia, ja tämän lisäksi tulee vielä 4 miljardia barrelia Aigeian meren pohojoisosassa. Arvellaan, että Kreikka voisi saada seuraavien 25 vuoden aikana yli 300 miljardin dollarin tulot pelkästään öljystään.

Mutta eteläinen Aigeian meren alue on Kreikan osalta vielä tutkimatta tarkemmin. Jos otetaan huomioon alueeseen kuuluvan Kyproksen vesillä tehdyt löydöt, siellä voipi muhia todellinen jättipotti. Pelkästään kaasua arvellaan alustavasti löytyvän 9000 miljardin dollarin edestä(!).

Ikävä vain että Kreikka on vararikon partaalla ja joutuu luultavasti yksityistämään tämän kaiken, niin satamansa kuin öljy-yhtiönsä, eli luovuttamaan kaiken maansa velkojille suurpankeille, jos tottelevat Brysselin ja Berliinin käskyjä.

Olen sitä mieltä, että Kreikan pitäisi lähteä Eurosta, ja jäädyttää velkojensa maksaminen kunnes saavat energiavaransa käyttöön.