Tajuatteko mistä tässä Kypros-hommassa on isossa pelissä kyse?
Kyproksen talousvesien alla on suunilleen Saudi-Arabian vastaaviin verrannolliset
kaasu- ja öljyvarat. Siksi sekä EU että Venäjä oikeasti kulissien takana
kilpailivat siitä, kumpi "pelastaa" Kyproksen.
Jos Kypros
tippuisi Venäjän takataskuun, olisi se heille oikea geopoliittinen ja
taloudellinen tuplajackpot. Vastaavasti Kyproksen pysyminen EU:ssa ja
eurossa voi pelastaa EU:n tulevaisuudessa (yhdessä mm. Keski-Euroopan
liuskekaasuvarantojen kanssa) energiaomavaraiseksi ja riippumattomaksi
Venäjästä tai arabeista.
Siksi
EU "pelasti" Kyproksen vastoin Kyproslaisten tahtoa tavalla, joka vie
voitot maassa olevilta venäläisiltä talletuksilta. Nyt Venäjä menettää
asemiaan ja vaikutusvaltaansa saarella, eikä maa ole enää vaarassa tipahtaa
Venäjän takataskuun.
Rahojen vieminen voimissaan olevan
ydinasemahdin eliitiltä tilanteessa, jossa geopoliittiset mannerlaatat
rutisevat koko Lähi-idässä on ihan helvetin tyhmää, ja kostautuu EU:lle
sekä lännelle vielä tulevaisuudessa.Kyse
ei olekaan normaalista talouspolitiikasta, tai edes
kriisitalouspolitiikasta, vaan suurvaltojen välisestä taloudellisesta
sodankäynnistä.
Syy, miksi esim. Magnitskin tapaus on noussut
vastattain taas julkisuuteen ja miksi juuri Kyproksen "venäläistä
mafiarahaa" on parjattu paljon mediassa, ja jätetty huomiotta että
länsieliitti harjoittaa samanlaista rahanpesua, on se, että merkittävä
osa fyffestä on Venäjän nykyjohdon ja heitä lähellä olevien tahojen
omistuksessa. Vastaavaa suurten talletusten pakkoveroa tuskin nähtäisiin
esim. Bahamalla, Cayman-saarilla, Englannin Kanaalin saarilla,
Luxemburgissa, jne. Ei, vaikka nämä joutuisivat yhtä pahaan jamaan kuin
Kypros.
Jos Venäjä savustetaan kokonaan ulos Kyprokselta, Venäjä panostaa entistäkin enemmän Assadiin ja lännelle vihamielisiin
shiialais-hallintoihin Syyriassa eli tulevassa Länsi-Syyriassa (Syyrian
rannikko+vuoristo, shiialainen Syyria vs. Itä-Syyria, sunnalainen), sekä Libanonissa, jolloin Venäjä saa tukevan jalansijan
itäisen Välimeren altaan energiavarantoihin, Kyproksen menettämisestä
huolimatta.
USA, EU, tai Israel eivät tietenkään takuulla tästä
pidä. Aasian geopoliittinen shakkilauta ei anna vaihtoehtoja: Jos länsi
onnistuu pesemään Venäjän irti myös Syyriasta, mennään pakosta kohti
uutta asevarustelukierrettä ja "Kylmää sotaa". Venäjällä kun ei Syyrian
asemien menettämisen jälkeen ole juuri muita vaihtoehtoja kuin tehdä
avoin ja kattava - täysimittainen - sotilasliitto Iranin kanssa,
estääkseen USA:ta pääsemästä Kaspian merelle ja Keski-Aasiaan.
------------------------------------
Edit. lisäys:
Itäisen Välimeren altaan energiareservit? No, pelkästään Israelilla
arvellaan olevan potentiaalisesti saman verran kaasua talousvesillään
kuin mitä Saudeilla nyt tiedetään olevan.
Kreikan kriisistä
puhuttaessa kannattaa muistaa, että pelkästään heidän aluevesillään
kaasua arvellaan nykyhinnoilla olevan jopa yli triljoonan taalan edestä.
Syyrian
kriisissä on kyse samasta. Syyrian ja Libanonin talousvesillä saattaa
olla saman verran kaasua kuin Israelilla arvioidaan olevan (ja lisäksi merkittävästi öljyä). Siksi länsi
syöttää koko ajan aseita ja palkkasotureita kapinallisille (vain 12-14%
Vapaan Syyrian armeijan taistelijoista on syyrialaisia).
Jos
Kreikalla on yli triljoonan taalan edestä kaasua, Israelilla saman
verran kuin Saudeilla, ja Syyrialla sekä Libanonilla mahdollisesti saman
verran, voidaan päätellä, että Kypros - alueen sydän - on todellinen
geopoliittinen energiatuplajättipotti...
Suuren yleisön olisi jo
aika herätä siihen tosiasiaan, että Välimeren pohjukka tulee olemaan
yhtä tärkeä tai todennäköisesti tärkeämpi maailmanpolitiikan polttopiste kuin Persian lahti ja Arabian niemimaa yhteensä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kypros. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kypros. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
Kyproksen kriisi ja kilpailu Euraasian herruudesta
Tunnisteet:
Aasian geopoliittinen shakkilauta,
EU,
Eurokriisi,
geopolitiikka,
Israel,
Itäisen Välimeren öljy ja kaasu,
kaasu,
Kreikan öljy ja kaasuvarat,
kriisi,
Kypros,
Syyria,
tukipaketti,
Venäjä,
öljy
tiistai 19. maaliskuuta 2013
Kypros - Viimeinen naula eurojärjestelmän ruumisarkkuun?
Ensinnäkin pahoitteluni, etten ole kuukausiin kirjoitellut mitään blogia, olen pitänyt vähän taukoa.
Sitten asiaan: Kuten tiedämme, Kyproksen tilanne alkaa pahasti näyttämään siltä, että nyt ollaan potkaistu tölkki viimeistä kertaa ilmaan.
Tällä tarkoitan sitä, että kun tähän asti tukipakettipolitiikka on ollut sitä, että kullakin kerralla on aina koitettu tukahduttaa turvemaastossa etenevää maastopaloa heittämällä roihahtaneisiin pesäkkeisiin aina entistä isompi kasa riihikuivaa siinä toivossa, että tuli tukahtuisi, niin nyt ollaan sellaisen pesäkkeen äärellä, että kyse ei ole enää Eurokriisistä, vaan tuli on leviämässä naapurin maille; Tässä kun palaa - vertauskuvallisesti sanoen - paitsi eurot niin myös ruplat.
Suomeksi: Eurokriisi leviää piakkoin euroalueen ulkopuolelle.
Italian vaalien jälkeen ja Saksan vaalien ollessa edessä oli poliittisesti mahdotonta pistää koko Kyproksen tukipakettia EU-veronmaksajien niskaan. Siksi oli pakko mennä Kyproksen pankkien tallettajien taskuille.
Olisi tietenkin ollut helppoa ajatella, että otetaan progressiivisesti suurista talletuksista enemmän, ja jätetään tavallisen kansan rahat rauhaan tai viedään vain korot. Mutta Kypros on Venäjän mafian ja oligarkkien yksi tärkeimmistä rahanpesupaikoista maailmassa. Ne 26 miljardia taalaa fyffeä, jotka Venäjältä ovat virranneet maahan kun eivät ole sellaisten kilttien setien rahaa, jotka mukisematta nielisivät sen, että heidän sijoituksensa palavat eurooppalaisten pankkien ja valtioiden rahojen mukana.
Ehei, nämä setät ovat sellaisia, että jos jonkun pienen Välimerellisen saarivaltion johtavat poliitikot liiaksi polttelevat setien rahoja, setät saattavat lähettää perään mustiin nahkatakkeihin pukeutuneita isoja poikia, joilla on haastehakemuksen sijaan povitaskussa äänenvaimentimella varustettu ase tai polonium-ruisku.
Ja Venäjältähän annettiin sillein vähän huonosti peiteltyjä uhkauksia, että jos Kypros takavarikoi tallettajilta enemmän kuin 10%, niin ei hyvä heilu. Ja koska tämä laillinen ryöstö eli pakkovero jäi pakostakin hyvin alhaiseksi, oli pakko mennä kaikkien tallettajien eli myös tavisten taskuille.
Mutta tämä käytännössä on tuhonnut talletussuojan. Kriisinhoidon käytäntö on osoittanut, että "poikkeuksellisiksi" tarkoitetut keinot - kuten tukipaketit - ovat vakiintuneet kriisin jatkuessa. Käytännössä talletussuojan on poistunut - myös pieniltä säästöiltä.
On käytännössä vain ajan kysymys, milloin muissa kriisimaissa aletaan julkisvallan päätöksellä napsia pakkoverona pois osuuksia ihmisten pankkitalletuksista. Kyse ei ole normaalista verotuksesta vaan suoraan tililtä tehtävästä rahojen haltuunotosta. Pienetkään talletukset eivät enää ole turvassa missään Välimeren suunnalla EU:ta.
Tämä jos mikä on valtiollista rosvousta. Ja miksi? Jotta suurpankit ja keskuspankkijärjestelmä eivät (vielä) sortuisi.
Suomeksi; Luvassa on yhä kiihtyvä rahan pako pankeista yksityisten hakiessa omansa pois vielä kun voivat. Ja jossain vaiheessa EU joutuu asettamaan nostorajoituksia, jotka luultavasti koskevat kaikkia EU-maita, myös Suomea ja suomalaisia, estääkseen shokkiaallon välittömän leviämisen Pohjois-Eurooppaan.
Jos teillä on säästöjä etelän pankeissa, kannattaa alkaa nostelemaan niitä sukanvarteen. Eikä se sukanvarsi ole huono vara myöskään pohjoisessa...
Sitten asiaan: Kuten tiedämme, Kyproksen tilanne alkaa pahasti näyttämään siltä, että nyt ollaan potkaistu tölkki viimeistä kertaa ilmaan.
Tällä tarkoitan sitä, että kun tähän asti tukipakettipolitiikka on ollut sitä, että kullakin kerralla on aina koitettu tukahduttaa turvemaastossa etenevää maastopaloa heittämällä roihahtaneisiin pesäkkeisiin aina entistä isompi kasa riihikuivaa siinä toivossa, että tuli tukahtuisi, niin nyt ollaan sellaisen pesäkkeen äärellä, että kyse ei ole enää Eurokriisistä, vaan tuli on leviämässä naapurin maille; Tässä kun palaa - vertauskuvallisesti sanoen - paitsi eurot niin myös ruplat.
Suomeksi: Eurokriisi leviää piakkoin euroalueen ulkopuolelle.
Italian vaalien jälkeen ja Saksan vaalien ollessa edessä oli poliittisesti mahdotonta pistää koko Kyproksen tukipakettia EU-veronmaksajien niskaan. Siksi oli pakko mennä Kyproksen pankkien tallettajien taskuille.
Olisi tietenkin ollut helppoa ajatella, että otetaan progressiivisesti suurista talletuksista enemmän, ja jätetään tavallisen kansan rahat rauhaan tai viedään vain korot. Mutta Kypros on Venäjän mafian ja oligarkkien yksi tärkeimmistä rahanpesupaikoista maailmassa. Ne 26 miljardia taalaa fyffeä, jotka Venäjältä ovat virranneet maahan kun eivät ole sellaisten kilttien setien rahaa, jotka mukisematta nielisivät sen, että heidän sijoituksensa palavat eurooppalaisten pankkien ja valtioiden rahojen mukana.
Ehei, nämä setät ovat sellaisia, että jos jonkun pienen Välimerellisen saarivaltion johtavat poliitikot liiaksi polttelevat setien rahoja, setät saattavat lähettää perään mustiin nahkatakkeihin pukeutuneita isoja poikia, joilla on haastehakemuksen sijaan povitaskussa äänenvaimentimella varustettu ase tai polonium-ruisku.
Ja Venäjältähän annettiin sillein vähän huonosti peiteltyjä uhkauksia, että jos Kypros takavarikoi tallettajilta enemmän kuin 10%, niin ei hyvä heilu. Ja koska tämä laillinen ryöstö eli pakkovero jäi pakostakin hyvin alhaiseksi, oli pakko mennä kaikkien tallettajien eli myös tavisten taskuille.
Mutta tämä käytännössä on tuhonnut talletussuojan. Kriisinhoidon käytäntö on osoittanut, että "poikkeuksellisiksi" tarkoitetut keinot - kuten tukipaketit - ovat vakiintuneet kriisin jatkuessa. Käytännössä talletussuojan on poistunut - myös pieniltä säästöiltä.
On käytännössä vain ajan kysymys, milloin muissa kriisimaissa aletaan julkisvallan päätöksellä napsia pakkoverona pois osuuksia ihmisten pankkitalletuksista. Kyse ei ole normaalista verotuksesta vaan suoraan tililtä tehtävästä rahojen haltuunotosta. Pienetkään talletukset eivät enää ole turvassa missään Välimeren suunnalla EU:ta.
Tämä jos mikä on valtiollista rosvousta. Ja miksi? Jotta suurpankit ja keskuspankkijärjestelmä eivät (vielä) sortuisi.
Suomeksi; Luvassa on yhä kiihtyvä rahan pako pankeista yksityisten hakiessa omansa pois vielä kun voivat. Ja jossain vaiheessa EU joutuu asettamaan nostorajoituksia, jotka luultavasti koskevat kaikkia EU-maita, myös Suomea ja suomalaisia, estääkseen shokkiaallon välittömän leviämisen Pohjois-Eurooppaan.
Jos teillä on säästöjä etelän pankeissa, kannattaa alkaa nostelemaan niitä sukanvarteen. Eikä se sukanvarsi ole huono vara myöskään pohjoisessa...
maanantai 16. heinäkuuta 2012
Itäisen Välimeren öljy&kaasu: Levantin allas on uusi "Persianlahti"
[Lisäys 17.7.2013: Yli vuosi alla olevan kirjoituksen julkaisusta, valtamediat alkavat pikkuhiljaa herätä:
Israel matkalla öljymahdiksi - "Lähes yhtä paljon öljyä kuin Saudi-Arabialla" (Talouselämä 15.7.2013)
"Vähintään 150 miljardia tynnyriä öljyä odottaa poraajaansa Jerusalemin ja Gazan ympäristössä. Maasta löytyy myös parisenkymmentä muuta esiintymää. World Energy Councilin, maailmanlaajuisen energiajärjestön, mukaan Israelista saattaa löytyä yli 250 miljardia tynnyriä öljyä.
Se on lähes yhtä paljon öljyä kuin Saudi-Arabiassa oletetaan olevan."]
-------------------------------------------------------------------------------------
Viimevuosien valtavat öljy- ja kaasulöydöt Itäisellä Välimerellä tulevat muuttamaan varsin dramaattisesti koko Lähi-Idän ja Välimeren alueen - sekä koko maailman - geopoliittista tilannetta. Eikä vähäisin merkitykseltään ole edellisessä blogikirjoituksessani kääntämäni artikkeli Israelin energiavaroista. Eikä kyse ole vain merkittävistä vaan aivan valtavista öljy- ja kaasuvarannoista niin sanontu Levantin altaan eli Itäisen Välimeren merenpohjan alueilla.
Kyse on suoraan sanottuna siitä, että Kreikan, Turkin, Kyproksen, Syyrian, Libanonin ja Israelin talousvesien muodostamasta alueesta voi öljy- ja kaasuvarantojensa vuoksi tulla "uusi Persianlahti". Aivan kuten Persian lahden alueellakin on tapahtunut, tulee valtavien energiavarantojen olemassaolo nostattamaan melkoisen mylläkän, mitä tulee geopoliittisiin asetelmiin, turvallisuus- ja talouspolitiikkaan sekä sotilaalliseen jännitteeseen. Saattaapi olla, että nykyinen Lähi-idän konflikti jää merkitykseltään jalkoihin uusien kiistojen ja jännitteiden myötä, kun alueen valtiot kiistelevät oikeuksista energiavarantoihin.
Koko tilanne alkoi kehittyä vuoden 2010 lopulla kun Israelin rannikon läheltä löytyi valtava Leviathaniksi ristitty kaasuesiintymä, vain rapiat 130 kilometriä Haifasta länteen, alueella joka kansainvälisen lain mukaan kuuluu Israelin talousvyöhykkeeseen (raja 200 kilometriä rannasta). Pelkästään tämä yksi esiintymä pystyisi kattamaan Israelin kaasuntarpeen sadaksi vuodeksi. Leviathanin arvellaan sisältävän vähintään 480 miljardia kuutiometriä kaasua. Israelissa mietitäänkin nyt, millä aikataululla maa muuttuu kaasuntuojasta suureksi kaasunviejäksi.
US Geological Survey on tehnyt arvion Itäisen Välimeren hiilivetyvarannoista. Siinä selviteltiin energiareservien suuruutta Aigeian meren altaassa Kreikan, Turkin ja Kyproksen alueilla, Levantin altaassa Libanonin, Israelin ja Syyrian alueilla ja Niilin altaassa Egyptin rannikolla. USGS:n arvio oli varsin shokeeraava. Kun käytettiin apuna kaikkea dataa mitä aikaisemmista porauksista ja geologisista tutkimuksista alueella oli tehty.
Tulokset:
- Levantin altaan löytämättömät öljy- ja kaasuvarannot ovat yhteen laskettuna 1,68 miljardia tynnyrillistä öljyä ja 3454 miljardia kuutiometriä kaasua.
- Niilin altaan löytämättömät öljy- ja kaasuvarannot ovat arviolta 1,6 miljardia tynnyrillistä öljyä ja 6315 miljardia kuutiometriä kaasua.
Kaiken kaikkiaan Itäisen Välimeren alueella USGS:n arvion mukaan yhteensä noin 3,4 miljardia tynnyrillistä öljyä ja noin 9769 miljardia kuutiota kaasua. Jos ylläolevat lukemat eivät muutaisi alueen geopoliittista ja turvallisuuspoliittista tilannetta tai tasapainoa, niin johan olisi kumma. Verrattuna muihin merkittäviin kaasualueiisiin, tilanne on seuraava: Venäjällä oleva Länsi-Siperian allas, joka on maailman suurin tunnettu kaasuesiintymä, sisältää 18 207 miljardia kuutiota kaasua. Muuhun Lähi-itään verrattuna tilanne on se, että lounaisen Saudi-Arabian ja Pohjois-Jemenin alueella oleva Rub Al Khalin kaasuesiintymä on noin 12 060 miljadia kuutiota, itäisen Saudi-Arabian Suur-Ghawarin ylänkö noin 6430 miljardia kuutiota ja Zagros-vuorten poimuttumisvyöhyke Persian lahdella, Irakissa sekä Iranissa noin 6000 miljardia kuutiota.
Itäisellä Välimerellä on siis kaasua puolet siitä määrästä mitä on Länsi-Siperiassa tai Saudi-Arabiassa, ja kolmannes enemmän mitä Persianlahden, Irakin ja Iranin vyöhykkeellä. Se tosiasia, että itäinen Välimeri tuntuu kelluvan valtavien energiavarantojen päällä, on joka tapauksessa laukaissut käyntiin todella suuren luokan geopoliittisen pelin, jolla on todella suuret talouspoliittiset seuraukset.
Ja saattaapa olla että myös sotilaalliset seuraukset.
Mutta meitä Eurooppalaisia kiinnostanee katsoa Kreikan kohtaloa uusin silmin. Vielä muutama vuosi sitten Kreikan hallitus ajatteli, että sen alueilta löydetyt öljy- ja kaasuvarat ratkaisisivat maan taloustilanteen sen omalta kannalta todella hyvin.
Vuonna 2010 Kreikka teetätti selvitykset merialueidensa energiavarannoista, ja tulos oli melkoinen yllätys. Nimittäin arvellaan, että Kreikan merenalaiset öljyvarannot pelkästään Joonian merellä ylittävät 22 miljardia barrelia, ja tämän lisäksi tulee vielä 4 miljardia barrelia Aigeian meren pohojoisosassa. Arvellaan, että Kreikka voisi saada seuraavien 25 vuoden aikana yli 300 miljardin dollarin tulot pelkästään öljystään.
Mutta eteläinen Aigeian meren alue on Kreikan osalta vielä tutkimatta tarkemmin. Jos otetaan huomioon alueeseen kuuluvan Kyproksen vesillä tehdyt löydöt, siellä voipi muhia todellinen jättipotti. Pelkästään kaasua arvellaan alustavasti löytyvän 9000 miljardin dollarin edestä(!).
Ikävä vain että Kreikka on vararikon partaalla ja joutuu luultavasti yksityistämään tämän kaiken, niin satamansa kuin öljy-yhtiönsä, eli luovuttamaan kaiken maansa velkojille suurpankeille, jos tottelevat Brysselin ja Berliinin käskyjä.
Olen sitä mieltä, että Kreikan pitäisi lähteä Eurosta, ja jäädyttää velkojensa maksaminen kunnes saavat energiavaransa käyttöön.
Israel matkalla öljymahdiksi - "Lähes yhtä paljon öljyä kuin Saudi-Arabialla" (Talouselämä 15.7.2013)
"Vähintään 150 miljardia tynnyriä öljyä odottaa poraajaansa Jerusalemin ja Gazan ympäristössä. Maasta löytyy myös parisenkymmentä muuta esiintymää. World Energy Councilin, maailmanlaajuisen energiajärjestön, mukaan Israelista saattaa löytyä yli 250 miljardia tynnyriä öljyä.
Se on lähes yhtä paljon öljyä kuin Saudi-Arabiassa oletetaan olevan."]
-------------------------------------------------------------------------------------
Viimevuosien valtavat öljy- ja kaasulöydöt Itäisellä Välimerellä tulevat muuttamaan varsin dramaattisesti koko Lähi-Idän ja Välimeren alueen - sekä koko maailman - geopoliittista tilannetta. Eikä vähäisin merkitykseltään ole edellisessä blogikirjoituksessani kääntämäni artikkeli Israelin energiavaroista. Eikä kyse ole vain merkittävistä vaan aivan valtavista öljy- ja kaasuvarannoista niin sanontu Levantin altaan eli Itäisen Välimeren merenpohjan alueilla.
Kyse on suoraan sanottuna siitä, että Kreikan, Turkin, Kyproksen, Syyrian, Libanonin ja Israelin talousvesien muodostamasta alueesta voi öljy- ja kaasuvarantojensa vuoksi tulla "uusi Persianlahti". Aivan kuten Persian lahden alueellakin on tapahtunut, tulee valtavien energiavarantojen olemassaolo nostattamaan melkoisen mylläkän, mitä tulee geopoliittisiin asetelmiin, turvallisuus- ja talouspolitiikkaan sekä sotilaalliseen jännitteeseen. Saattaapi olla, että nykyinen Lähi-idän konflikti jää merkitykseltään jalkoihin uusien kiistojen ja jännitteiden myötä, kun alueen valtiot kiistelevät oikeuksista energiavarantoihin.
Koko tilanne alkoi kehittyä vuoden 2010 lopulla kun Israelin rannikon läheltä löytyi valtava Leviathaniksi ristitty kaasuesiintymä, vain rapiat 130 kilometriä Haifasta länteen, alueella joka kansainvälisen lain mukaan kuuluu Israelin talousvyöhykkeeseen (raja 200 kilometriä rannasta). Pelkästään tämä yksi esiintymä pystyisi kattamaan Israelin kaasuntarpeen sadaksi vuodeksi. Leviathanin arvellaan sisältävän vähintään 480 miljardia kuutiometriä kaasua. Israelissa mietitäänkin nyt, millä aikataululla maa muuttuu kaasuntuojasta suureksi kaasunviejäksi.
US Geological Survey on tehnyt arvion Itäisen Välimeren hiilivetyvarannoista. Siinä selviteltiin energiareservien suuruutta Aigeian meren altaassa Kreikan, Turkin ja Kyproksen alueilla, Levantin altaassa Libanonin, Israelin ja Syyrian alueilla ja Niilin altaassa Egyptin rannikolla. USGS:n arvio oli varsin shokeeraava. Kun käytettiin apuna kaikkea dataa mitä aikaisemmista porauksista ja geologisista tutkimuksista alueella oli tehty.
Tulokset:
- Levantin altaan löytämättömät öljy- ja kaasuvarannot ovat yhteen laskettuna 1,68 miljardia tynnyrillistä öljyä ja 3454 miljardia kuutiometriä kaasua.
- Niilin altaan löytämättömät öljy- ja kaasuvarannot ovat arviolta 1,6 miljardia tynnyrillistä öljyä ja 6315 miljardia kuutiometriä kaasua.
Kaiken kaikkiaan Itäisen Välimeren alueella USGS:n arvion mukaan yhteensä noin 3,4 miljardia tynnyrillistä öljyä ja noin 9769 miljardia kuutiota kaasua. Jos ylläolevat lukemat eivät muutaisi alueen geopoliittista ja turvallisuuspoliittista tilannetta tai tasapainoa, niin johan olisi kumma. Verrattuna muihin merkittäviin kaasualueiisiin, tilanne on seuraava: Venäjällä oleva Länsi-Siperian allas, joka on maailman suurin tunnettu kaasuesiintymä, sisältää 18 207 miljardia kuutiota kaasua. Muuhun Lähi-itään verrattuna tilanne on se, että lounaisen Saudi-Arabian ja Pohjois-Jemenin alueella oleva Rub Al Khalin kaasuesiintymä on noin 12 060 miljadia kuutiota, itäisen Saudi-Arabian Suur-Ghawarin ylänkö noin 6430 miljardia kuutiota ja Zagros-vuorten poimuttumisvyöhyke Persian lahdella, Irakissa sekä Iranissa noin 6000 miljardia kuutiota.
Itäisellä Välimerellä on siis kaasua puolet siitä määrästä mitä on Länsi-Siperiassa tai Saudi-Arabiassa, ja kolmannes enemmän mitä Persianlahden, Irakin ja Iranin vyöhykkeellä. Se tosiasia, että itäinen Välimeri tuntuu kelluvan valtavien energiavarantojen päällä, on joka tapauksessa laukaissut käyntiin todella suuren luokan geopoliittisen pelin, jolla on todella suuret talouspoliittiset seuraukset.
Ja saattaapa olla että myös sotilaalliset seuraukset.
Mutta meitä Eurooppalaisia kiinnostanee katsoa Kreikan kohtaloa uusin silmin. Vielä muutama vuosi sitten Kreikan hallitus ajatteli, että sen alueilta löydetyt öljy- ja kaasuvarat ratkaisisivat maan taloustilanteen sen omalta kannalta todella hyvin.
Vuonna 2010 Kreikka teetätti selvitykset merialueidensa energiavarannoista, ja tulos oli melkoinen yllätys. Nimittäin arvellaan, että Kreikan merenalaiset öljyvarannot pelkästään Joonian merellä ylittävät 22 miljardia barrelia, ja tämän lisäksi tulee vielä 4 miljardia barrelia Aigeian meren pohojoisosassa. Arvellaan, että Kreikka voisi saada seuraavien 25 vuoden aikana yli 300 miljardin dollarin tulot pelkästään öljystään.
Mutta eteläinen Aigeian meren alue on Kreikan osalta vielä tutkimatta tarkemmin. Jos otetaan huomioon alueeseen kuuluvan Kyproksen vesillä tehdyt löydöt, siellä voipi muhia todellinen jättipotti. Pelkästään kaasua arvellaan alustavasti löytyvän 9000 miljardin dollarin edestä(!).
Ikävä vain että Kreikka on vararikon partaalla ja joutuu luultavasti yksityistämään tämän kaiken, niin satamansa kuin öljy-yhtiönsä, eli luovuttamaan kaiken maansa velkojille suurpankeille, jos tottelevat Brysselin ja Berliinin käskyjä.
Olen sitä mieltä, että Kreikan pitäisi lähteä Eurosta, ja jäädyttää velkojensa maksaminen kunnes saavat energiavaransa käyttöön.
Tunnisteet:
Egypti,
EU,
Eurokriisi,
geopolitiikka,
Israel,
kaasu,
Kreikka,
Kypros,
sodanuhka,
Turkki,
öljy
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)