Näytetään tekstit, joissa on tunniste populismi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste populismi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 14. elokuuta 2012

Lama ja leikkaukset tulevat varmasti - Älä usko katteettomia lupauksia

Arvoisat kansalaiset, huomio!

Suomen talous on virallisesti luisumassa taantumaan. Käytännössä, ilman velkarahalla pumpattua näennäistä kuplakasvua, olemme reaalitalouden puolesta olleet sellaisessa enempi ja vähempi jo vuodesta 2008.

Edessä on lama, joka kestää tämän hetkisten arvioiden perusteella ainakin jonnekin 2014-15 tietämille, ja EU:n reuna-aleiden kuten Suomen osalta ehkä jopa 2016 saakka. Lama tulee yhtä varmasti kuin kuntavaalit. Muistakaa tämä vaalipuheita kuunnellessanne.

Lama tulee varmasti - Leikkaukset tulevat varmasti. -Kysymys kuuluu vain; Mistä leikataan ja miten paljon? Vauraillakin kunnilla tulee olemaan vaikeaa ylläpitää edes lakisääteiset peruspalvelut - kaikesta muusta joudutaan leikkaamaan.

Jollei hallituksemme syytäisi miljardeja kriisimaiden kautta pankeille, saattaisimme selvitä 90-luvun tilanteen toisinnolla. Nyt meillä on edessämme 1930-luvun talouskriisiin verrattava rytinä.

Kunnissa pitää olla valmis tinkimään kaikesta muusta paitsi inhimillisesti tärkeimmistä asioista. Kaikesta muusta pitää olla valmis tarpeen tullen leikkaamaan, paitsi lakisääteisistä peruspalveluista.

Kärjistäen; Nälkäinen ihminen ei voi syödä teatteria, lapset eivät voi käydä koulua kadulla, ja sairaat tai vahukset eivät saa hoitoa kaupunginpuistossa, olipa luvassa vaikka miten hienoa teatteria, olivatpa kadut miten hyvässä kunnossa tahansa, tai puisto miten hyvin hoidettu hyvänsä. Lisäksi kaupunkilaista ei paljoa lämmitä jos kaupungin johto reissaa verkostoitumassa ympäri maailmaa.

Oulussa tullee pää vetävän käteen, kun kuntaliitoksen myötä on irtisanomissuoja 7 vuodeksi koko henkilöstölle. Ketään ei voida irtisanoa, ja eläkeputken alkupääkin karkaa pian kauemmas. Niin kauan kuin työnnetään pää pensaaseen ja pidetään pyörät pyörimässä lainarahalla, väistämätöntä voidaan lykätä.

Mutta lopulta tulee olemaan pakko leikata toimintamenoista, rajusti. Tullaan luultavasti siihen tilanteeseen, että henkilökuntaa on "töissä" pyörittelemässä peukaloitaan, mutta mitään heillä ei voida teettää, mistä koituisi lisäkustannuksia. Toimintamenoista leikkaaminen tarkoittaa myös tinkimistä katujen, teiden, rakennusten ja muun infran rakentamisesta ja huollosta.

Yleisesti onn syytä olettaa, että jos saksalaiset suostuvat lopulta siine, että EKP laittaa ns. "setelipainon" soimaan rahaliiton ja unionin koossa pitämiseksi, euron käyvä arvo tipahtaa rajusti suhteellisen lyhyen ajan sisällä yli kolmanneksella. Jos taas Saksalaiset sanovat "kiitti meille riitti" ja jättävät rahaliiton, euron arvosta jää jäljelle alle kolmannes.

Näillä oletuksilla, jos työttömyyspäiväraha nyt riittää niukin naukin kuukauden ruokiin, tuon jälkeen pitää paastota joko 1/3 tai 2/3 kuukautta. Muutenkin työttömät, vanhukset, opiskelijat ja köyhät joutuvat vielä etsimään lisäsärvintä puutarhapalstoilta. Tähän kannattaa varautua jo ensi kesäksi.

Älkää uskoko katteettomia lupauksia! Sellaista "populismia" löydätte varmasti hallituspuolueiden suista, mutta ette toivottavasti Perussuomalaisilta, ettekä minun suustani.

Omasta ja Perussuomalaisten puolesta haluan silti toivottaa kaikille suomalaisille hyvää syksyä ja tulevaa vuotta, sekä voimia, jaksamista ja uskoa omaan omaan sekä isänmaamme tulevaisuuteen!

Sen sijaan lamaan syyllisille poliitikoille, pankeille ja rahoituslaitoksille, sekä kriisiin huonosta varautumisesta vastuussa olevalle hallitukselle haluan toivottaa ihan omasta puolestani; Paskaa syksyä.  ;p

T: Veli-Pekka Kortelainen
(ehdolla Oulun kaupunginvaltuuston Perussuomalaisten riveissä)


P.S. Taloustilanteeseen liittyen suosittelen tutustumaan LEAP:in uusimpaan tiedotteeseen, tämän linkin takaa. Maailman taloustilanteen suhteen LEAP on ollut pitkään jyvällä, mutta EU:n suhteen LEAP:n optimismiin ei kannata suoralta luottaa.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Murtuuko Triumviraatti? Hyvästi jälkineuvostolainen YYA-ajan konsensus!

Huomenna Suomessa on mahdollisuus tehdä merkittävällä tavalla historiaa. Suomea vuosikymmenet vuorottellen hallinnut perinteisen Kolmen Suuren Triumviraatin suvereeni asema on katkolla.

50-luvulta 80-luvulle Suomea hallitsivat käytännössä Sosiaalidemokraatit ja Keskusta, apunaan vasemmistopuolueet ja RKP. Kokoomus muodosti "yleisin syin" opposition aina Perestroikaan asti. 80-luvulta aina tähän päivään asti Keskusta, SDP ja Kokoomus ovat vuorotelleet hallituksessa, kaksi sisällä hallituksessa, kolmas oppositiossa.

Käytännössä tilanne, eli Kylmä sota ja YYA muodostivat politiikkaan ns. "yleiset syyt" -nimisen pakkopaidan, joka pakotti puolueet korporatistiseen konsensukseen, ja piti Kokoomuksen oppositiossa. 80-luvulta lähtien, jolloin Kokoomus pääsi ulos paitsiosta, ulkopoliittisen tilanteen helpottuminen aikaan sai sen, että kolme suurta puoluetta lähestyi entistä enemmän toisiaan.

Triumviraatti-tilanne oli kolmelle suurelle edullinen, koska aina kaksi pääsi hallitukseen, vaikka vaalitulos ei välttämättä olisikaan ollut niin hyvä. Kilpailu suurimman puolueen ja pääministeripuolueen asemasta sai aikaan sen, että käytännössä kolme suurta puoluetta ajautuivat kaikki poliittiseen keskustaan, lähelle toisiaan.
Tämän "keskustakonsensuksen" takia kansalaisten silmissä Kokoomus, Keskusta ja SDP muuttuivat ikään kuin samaksi massaksi, josta ei saanut etsimälläkään irti todellisia eroja, paitsi näennäisesti vaalien alla. Käytännössä sama meininki jatkui politiikassa, vain pienin vivahde-eroin, olipa hallituksen pohjana sitten sinipuna-, punamulta-, tai porvariakseli. Tilanne jatkui tällaisena aina näihin vaaleihin asti. 

Jälkineuvostolaisen poliittisen kulttuurin murtuminen

Kun Neuvostoliitto romahti, Itä-Euroopan maat jakautuiva kahteen kastiin; Niissä maissa, joissa hallinto vaihtui, poliittinen kulttuuri avautui. Niissä maissa taas, joissa vanha regiimi jatkoi, näennäisesti takkia kääntäen, poliittinen kulttuuri jähmettyi ja pysyi osin sulkeutuneena. Suomessa ei, huolimatta kotiryssistä, suomettumisesta ja muusta YYA-ajan painolastista, tapahtunut poliittista pesänselvitystä. Ehkäpä juuri siksi. Suomen tragedia oli, että kuviteltiin, ettei ole tarvetta tuulettaa poliittista kulttuuria ja puoluesysteemiä. Vanha järjestelmä ja poliittinen kulttuuri ummehtuneine piirteineen säilyi vain pienin muutoksin.

Näissä vaaleissa tämä vanha systeemi ja kulttuuri on viimeinkin murtumassa. Perussuomalaisten slogan: "Murra vanhojen puolueiden ylivalta!", sisältää viestin; Suomessa on vallinnut jälkineuvostolainen poliittinen kulttuuri ja järjestelmä. Puolueet, jokta syntyivät 1900-luvun alussa ja yli sata vuotta sitten vallinneisiin yhteiskunnallisiin oloihin, on vasta nyt saatettu tilanteeseen, jossa muuttunut poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne pakottaa ne uusiutumaan.

Tämän muutoksen ja murroksen käsikassara on Perussuomalaiset, mutta sen on mahdollistanut sama ilmiö kuin arabimaiden vallankumoukset; tiedonvälityksen avautuminen. Perussuomalaisten nousun merkittävä mahdollistaja, yleisen tilanteen ohella, on internet. Ei ole sattuma, että PS:n asema näkyy nimenomaan netissä; Eniten faneja Facebookissa, puhumattakaan aiemmin tabuina pidettyjen näkökulmien murtautuminen yleiseen keskusteluun nettiyhteisöjen kuten Homma-forumin kautta (vaikka hommaforum ei olekaan varsinaisesti mikään persujen pesä). PS:n nousun taustasyitä tarkastellessa voidaan puhua ainakin puoliksi nuorten aikuisten miesten poliittisesta nettivallankumouksesta. 

Puola, Itävalta ja Unkari verrokkeina

Entisen itäblokin maiden tarkastelu avaa myös Suomen nykyisen tilanteen taustoja. Vaikka Suomea kovasti koitetaan nähdä ja markkinoida Länsi-Eurooppalaisena maana, tosiasia kuitenkin on, että poliittisen kulttuurimme ymmärtämiseksi on hyödyllisempää katsoa etelään, Keski-Eurooppaan.

Suomen tilannetta on verrattu Itävallan, Unkarin ja Puolan tilanteeseen. Vertaaminen antaa varsin hedelmällisiä näkökulmia. Puola on vahvasti poliittisesti jakautunut maa, jossa katolisvaikutteinen kansalliskonservatismi on merkittävä poliittinen voima. Puola on myös merkittävä agraarivaltio. Puolan kansalliskonservatiivinen klikki on kuin Suomen vanha Keskustapuolue varustettuna Kristillisdemokraattien uskonnollisilla painotuksilla ja vahvemmilla kansallismielisillä äänenpainoilla.

Perussuomalaiset konservatiivisena, poliittiseen keskustaan sijoittuvana kansallismielisenä puolueena on osittain verrannollinen tähän, paitsi ettei PS katolisesta puheenjohtajastaan huolimatta ole yhtä konservatiivinen eikä lähellekään samassa määrin sekoita uskontoa politiikkaan. Erona on lisäksi PS:n sijoittuminen enemmän vasemmalle, koska työväenpuolueena se kilpailee samoista kannattajaryhmistä kuin perinteinen vasemmisto.

Itävallan populistipuolueiden suosio ja nousu on monien tutkijoiden mielestä esimerkki siitä, mitä Suomessa on tapahtumassa. Tällä tulkinnalla on tiettyjä yhtäläisyyksiä, mutta täytyy muistaa, että Itävallassa populistien nousu on pakottanut perinteisen oikeiston ja vasemmiston pakkokonsensukseen, eli jähmettänyt tilanteen, toisin kuin Suomessa. Itävallassa on lisäksi kaksi populistipuoluetta, jotka erovat merkittävästi toisistaan. Toinen niistä on selkeästi oikeistolainen (myöskään äärioikeisto-termi ei ole ihan hukassa tästä puhuttaessa), kun taas toinen enempi keskustavasemmistolainen, vähän kuin PS.

Unkarin tilanne avaa mielenkiintoisen, osittaisen, näkymän siitä, millainen jakokentta Suomen politiikassa voi vaalien jälkeen olla. Unkarissa on selkeästi neljä suurta puoluetta: Äärioikeistolainen Magyar Garda, kansalliskonservatiivinen keskustapuolue Fidész (vrt. Puola), oikeistokonservatiivit ja vasemmisto. Näistä keskustalainen, kansalliskonservatiivinen Fidész muistuttaa ehkä enemmän Perussuomalaisia, paitsi että he ovat sosiaalipoliittisilta linjauksiltaan, Puolan esimerkin tavoin, enemmän oikealla, kuin PS.

Ulkomaiden media on koittanut mustamaalata Persuja ja pelotella, että PS olisi kuten Itävallan oikeistopopulistit tai kuin Unkarin äärioikeistolainen Magyar Garda, mutta PS on kuitenkin lähempänä Itävallan keskusta-vasemmistolais-populisteja, tai Fidésziä. Eroja silti näihinkin on. Ilmiönä äärikansallismielisten populistien nousu saattaa heijastella PS:n nousua, mutta puolueiden linja ja asemoituminen on kuitenkin erilaisia.

Jos pitäisi kuvitella Puolan tilanne Suomeen, niin silloin täällä olisi Paavo Väyrysen johtama kansalliskonservatiivinen keskusta suurimpana oikeistovoimana. Jos taas kuvitellaan Itävallan tilanne Suomeen, PS olisi kannatukseltaan pieni, 5%:n puolue, kun taas nyt Eduskunnan ulkopuolella olevan Vapauspuolueen kaltainen selkeän oikeistopopulistinen liike olisi 10-13% kannatuksella isompi tekijä. Kummankaan kanssa perinteinen oikeisto eli Kokoomus tai vasemmisto eli Vihreät tai SDP eivät haluaisi olla tekemisissä, vaan SDP ja KOK olisivat pakotettu jo kolmatta vaalikautta pakkokonsensusavioliittoon. Unkarin tilanne Suomeen sovellettuna tarkoittaisi, että meillä olisi IKL, jolla olisi noin 20%:n kannatus, PS jolla olisi noin 30%:n kannatus, Kokoomus, jolla olisi noin 20% kannatus, ja vasemmistopuolueilla yhteensä olisi alle kolmanneksen kannatus.

Tulevia hallitusneuvotteluja silmällä pitäen Unkarin puoluekentän nelijaon tarkastelu on hyödyllistä. Tosin edes kolme suurinta yhteishallituksessa ei voisi saada täällä yhtä suurta enemmistöä kuin Unkarissa on keskustaoikeistolla. Tupu-Hupu-Lupu -liittouma eli perinteiset kolme suurta yhdessä saavat maksimissaan 56%:n enemmistön. Vasta yhdessä RKP:n, KD:n ja Vihreiden kanssa enemmistö olisi samaa luokkaa eli noin 74%. Moista tuskin Suomessa nähtäisiin. Sen sijaan pelkkä Tupu-Hupu-Lupu -koalitio eli Triumviraatti on mahdollinen. Samoin teoriassa myös PS-SDP-Kepu, mutta tämä edellyttäisi Kiviniemen nöyrtymistä vakausrahastokysymyksessä.

Veikkaan edelleen myös aikaisemmassa kirjoituksessani maalaamaani konservatiivien ja vasemmiston yhteisrintamaa.

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Populismista

Perussuomalaisia syytetään usein populisteiksi. Mitä se on? On aika taas avata vähän sitä, miksi Perussuomalaiset nuoret liputtavat ylpeänä populismin lippua, sekä miksi populismia vastaan hyökätään ja siitä on tehty negatiivinen haukkumasana.

Eliitti todellisuudessa tykkää sellaisesta populismista, joka on heidän leimakirveittensä mukaan pelkkää halpahintaista kansankosiskelua, mutta pelkää, inhoaa ja vihaa oikeaa populismia. Siksi populismi-sanaa käytetään negatiivisena haukkumana vain niistä tahoista, jotka ajavat oikeasti kansan tahdon toteutumista, kun taas pellepopulisteja korkeintaan vähän torutaan, ja useinkaan heitä ei edes kutsuta populisteiksi.

Populistinen politiikka on kansan, tai ainakin populistisen puolueen, enemmistön tahdon mukaista politiikkaa. Populistipoliitikon pitää (tai pitäisi) äänestää vastoin omaa mielipidettään, mikäli se on ristiriidassa kansan enemmistön tai omien äänestäjiensä enemmistön tahdon kanssa. Populismi toimii alhaalta ylöspäin. Populisti pyrkii ilmaisemaan asiansa selkeästi ja yksinkertaisesti, jotta jokainen tajuaisi, mikä on hänen kantansa, ja miksi, ja missä mennään, ja jotta normivirtaset voisivat tarvittaessa kyseenalaistaa asiat ja vaatia hänet sekä muut toimijat vastuuseen sanomisista ja tekemisistä. Näin ollen populismi sekä palvelee demokratian toteutumista että on olennainen osa toimivaa demokratiaa.

Elitistinen politiikka taas on jonkin erityisryhmän; oman puolueen johdon, sisäpiirin, "asiantuntijoiden" tai jonkin vastaavan pienen piirin näkemysten mukaista politiikan hoitoa, joka usein on kansan ja jopa elitistisen puolueen kannattajien enemmistön tahdon vastaista. Elitistimissä valta toimii ylhäältä alaspäin. Elitisti pukee puheensa usein vaikeaselkoiseen jargoniin ja puppulausevirtaan, jotta normivirtaset eivät tajuaisi missä mennään ja mitä tehdään, etteivät he voisi kyseenalaistaa esitettyjä kantoja, eivätkä näin asettaa elitistiä tai muita toimijoita vastuuseen sanomisista, sekä ennen kaikkea suostuisivat paremman puutteessa siihen, mitä heille tarjotaan. Elitistinen politiikka on siis oligarkiaa, lobbareiden ja sisäpiiriläisten valtaa. Se ei palvele demokratian toteuttamista, eikä todellisuudessa edes halua oikeaa demokratiaa.

Tästä syystä populismi on niin vihattu eurooppalaisen eliitin keskuudessa. Uusi poliittinen aateli pelkää asemiensa puolesta.

maanantai 22. maaliskuuta 2010

PS-Nuoret: Maahanmuuttokeskustelu oikeille urille

Koska Perussuomalaisten Nuorten eilen julkistama tiedote on saanut varsin nihkeästi julkisuutta (blokattu lähes täysin mediassa), laitan tiedotteen omalta osaltan tähän luettavaksi: 
-----------------------------------------------------------
Perussuomalaiset Nuoret r.y:n tiedote
Kevätkokous 21.3., Kuopio

Stoppi maailmaa syleilevälle rahantuhlauspolitiikalle 


Perussuomalaisten Nuorten mielestä maahanmuuttokeskustelu on viime päivinä saanut huolestuttavia piirteitä. Ministeri Astrid Thorsiin kohdistuneet uhkailut ovat johtaneet maahanmuuttokeskustelun sivuraiteille.

Poliittiselta eliitiltä ovat käsitteet menneet pahan kerran sekaisin. Vauhtisokeus on iskenyt vaalien lähestyessä ja tosiasioihin perustuvaa keskustelua ollaan leimaamassa virheellisesti rasismiksi vain sen takia, että muutamat politiikan höyhensarjalaiset ovat innostuneet kunnostautumaan idiotismissa. Perussuomalaisten Nuorten mielestä rasismi on tuomittavaa ja idiotismi tyhmää. Populismi sen sijaan on myönteinen ideologia, joka yhdistää kansaa, kun taas valtapuolueiden harjoittama elitismi on omiaan hajottamaan suomalaista yhteiskuntaa. Olemme myönteisesti yllättyneet Sdp:n uudesta maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta ”maassa maan tavalla”, joka on suoraan Perussuomalaisten vaaliohjelmasta 2007.

Perussuomalaiset Nuoret haluavat palauttaa keskustelun oikeille urille. Haluamme muistuttaa, etteivät maahanmuuttokeskustelussa esiintyneet ylilyönnit pyyhi pois niitä virheitä, joita suomalaiset valtapuolueet ovat maahanmuuttopolitiikassa kiistattomasti tehneet. Ulkoministeri Stubbille ja maahanmuuttoministeri Thorsille sekä presidentti Haloselle ei ole selvinnyt, keiden äänillä he maata hallitsevat, kun puhuvat siitä, miten on huolehdittava ulkomaiden kansalaisista. Puheet pölhöpopulismista ovat ylenkatsovia ja loukkaavia. Tuollaisilla puheilla ei edistetä pätkääkään kansanvallan legitimiteettiä, vaan edistetään vain ulkoparlamentaarista toimintaa, mikä ei ole mielestämme rakentavaa, vaan hämmentävää ja epätoivottavaa.

Suomen tarjoamat etuudet humanitaarisille maahanmuuttajille ovat yksiselitteisesti ylimitoitetut ja houkuttelevat maahamme elintasopakolaisia. Samaan aikaan kaikki muut puolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat nostaneet kehitysapumäärärahojamme ja haluavat kasvattaa määrärahoja entisestään. Vuodelle 2010 kehitysapumäärärahoja nostettiin euromääräisestikin, ja tällä hetkellä kehitysapuun menee valtion budjetista lähes miljardi euroa. Pidämme täysin kohtuuttomana sitä, että tätäkin määrärahaa haluttaisiin vielä entisestään nostaa. Perussuomalaisten Nuorten mielestä kehitysavun tavoitteeksi tulee asettaa nolla euroa. Kokemuksen perusteella on havaittavissa, ettei ratkaisu maailmanpolitiikan rakenteellisiin ongelmiin löydy suomalaisten veronmaksajien kukkarosta.

Laman seurauksena suomalaisessa yhteiskunnassa on pakko katsoa erityisen tarkkaan, mihin veronmaksajien rahoja ja tulevien sukupolvien maksettavaksi lankeavaa massiivista lainarahoitusta käytetään. Suomi on perustettu suomalaisia varten. Mielestämme Suomella ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole varaa rahoittaa tätä poliittisen eliitin omahyväistä anekauppaa vain siksi, että eliitti voisi leikkiä maailmanparantajaa ja saisi hyviteltyä omaatuntoaan.

Viime kädessä kysymys on Perussuomalaisten Nuorten mielestä tavallisen suomalaisen veronmaksuhalukkuudesta. Jos haluamme turvata suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteet, meidän on huolehdittava ensisijaisesti omista köyhistämme ja vaikeassa elämäntilanteessa olevista kansalaisistamme. Se, että lainaa otetaan paljon myös kotimaisiin tarpeisiin, ei mielestämme oikeuta rahantuhlaamiseen maailmanparantamisen nimissä. Kehitysapumäärärahojen kasvattaminen ei vähennä humanitaarisen maahanmuuton kohdistumista maahamme. Ratkaisu syntyneen pakolaisvirran pienentämiseen on maahanmuuttajille tarjottavien sosiaalipoliittisten etuuksien kohtuullistaminen tasolle, jolla kyseiset tuet ovat Euroopan muissa maissa.
 
Lisätiedot:
Vesa-Matti Saarakkala
Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtaja
0400 917 353
 
Heikki Tamminen
Perussuomalaiset Nuoret ry:n toiminnanjohtaja
puh. 044 301 9791
-------------------------------------------------------------------------

Toisin kuin tiedotteesta saisi kuvan, PS-nuoret eivät vaadi kehitysavun välitöntä lopettamista, vaan sitä, että kehitysavun tavoitteena on 0%:n taso, sillä auttamisen periaatteellisen tavoitteen on oltava, että autettava pääsee omille jaloilleen ja selviää ilman apua.


Nyt kun demarit kopioivat uuden maahanmuutto-sloganinsa, "Maassa maan tavalla" Perussuomalaisten vuoden 2007 vaaliohjelmasta, jäämme innolla odottamaan, aikooko Jutta Urpilainen plagioida myös sloganin loppuosan, "..tai maasta pois". On varsin mielenkiintoista, että Urpilainen vaatii PS:n johtoa, siis Soinia "sanoutumaan irti kaikesta rasismista". PS ei ole, eikä ole ollut, rasistinen puolue, joten irtisanoutuminen ei ole tarpeen, joten Urpilaisen väite on melkoista pölhöpopulismia. Samassa hengessä minä vaadin SDP:tä ja sen johtoa sanoutumaan tiukasti irti ihmiskaappauksista kiristyksestä.



torstai 26. helmikuuta 2009

Uusi ulkomaalaislaki: Vain Perussuomalaiset äänestivät kansan enemmistön tahdon mukaan

Uusi ulkomaalaislaki meni eilen eduskunnassa läpi lähes lamauttavalla ylivoimalla, äänin 161 - 5.

Uusi väljästi ja epämääräisesti kirjoitettu ulkomaalaislaki, ja varsinkin pykälä "humanitaarisesta suojelusta" tarkoittaa käytännössä sitä, että laki takaa työ- ja oleskeluluvan jokaiselle kolmannen maailman ihmiselle, joka viitsii tänne asti vaivautua. Eikä tarvitse olla pakolainen, riittää että olot lähtömaassa ovat vähän kurjat tai muuten epäselvät. Toisin sanoen Suomesta tulee nyt avoin portti jokaiselle Eurooppaan pyrkivälle ihmiselle, erityisesti laittomalle maahanmuutolle, tilanteessa jossa kaikki muut Euroopan maat ovat kiristäneet tai kiristämässä maahanmuuttolakejaan. Tämä lienee varsin kiva uutinen laittomille pakolaisille ja ihmissalakuljettajille. Eurooppaan tuleva laiton siirtolaisvirta kääntyy siis Suomeen. Suomalaiselle yhteiskunnalle tämä on vähemmän kiva uutinen näin massiivisen laman alla, kun kotimainen työttömyys tulee muutenkin räjähtämään käsiin, julkinen terveydenhuolto vinkuu kuolintuskissaan ja eläkejärjestelmä vetää viimeisillään.

Perussuomalaiset - Suomen toivo?

Vain viisi PS:n kansanedustajaa äänesti uutta lakia vastaan. Julkisuudessa Perussuomalaisten ulkomaalaislain vastustamista on haukuttu halvaksi populismiksi. On kommentoitu, että "kansa ei ole niin tyhmää, että äänestäisi enää Perussuomalaisia", ja että PS ei voi edustaa kansan tahtoa, kun "enemmistö kansasta kannatti uutta lakia".

Niinkö? Mistä johtuu sitten viime aikaiset gallupit ja tutkimustulokset? Viime vuonna (ja vuonna 2003) tehtiin tutkimus, jonka mukaan yli 50% kansasta ei halua maahanmuuton lisäämistä nykyisestä,[1] ja viime eduskuntavaalien aikaan kysyttiin 200 000 nuorelta (IRC-gallerian vaalikoneen yhteydessä) samaa asiaa. Nuorista yli 60% oli maahanmuuton lisäämistä vastaan[2]. Nuoriso on siis vielä maahanmuuttokriittisempää kuin kansa keskimäärin. Ja nuorethan ovat tulevaisuus. Näin ollen on selvää, että vain Perussuomalaisten kansanedustajat äänestivät kansan enemmistön tahdon mukaan.

Perussuomalaiset ovat oikeasti populistinen puolue. Populismi ei oikeasti tarkoita halpoja lupauksia ja kusetusta, vaan sana aluperin tarkoittaa kansan tahdon mukaista politiikkaa. Populistinen poliitikko on velvollinen ajamaan kansan tahdon mukaista politiikkaa silloinkin kun kansa on hänen mielestään väärässä. Esimerkiksi populistiksi tunnustautuvan kansanedustajan pitää äänestää eduskunnan äänestyksissä kansan enemmistön tahdon mukaan, tai vähintäänkin oman äänestäjäkuntansa enemmistön tahdon mukaan.

Sen sijaan moni uutta lakia eduskunnassa puheissa vastustanut kansanedustaja äänesti lain puolesta, oman puolueensa ryhmäkurin takia, ja koska pelkäsivät rasistin leimaa. Myös moni kansanedustaja, joka ei uskaltanut äänestää lakia vastaan, pisti pään pensaaseen ja jäi kokonaan pois äänestyksestä. Osa lakia vastustaneista, mutta sen puolesta äänestäneistä kansanedustajista on jälkikäteen, avustajiensa välityksellä, lähettänyt pahoittelunsa ja selittelynsä lakia vastustaneen kansalaisaddressin puuhamiehelle Juha Mäki-Ketelälle, joka vielä viime tingassa ennen äänestyksiä koitti vedota kansanedustajiin. No, eipä näistä voi muuta sanoa, kuin että tie helvettiin on kivetty luikertelevien pelkureiden selityksillä.

Veikkaan ensi vaaleissa massiivista äänivyöryä Perussuomalaisille, varsinkin kun uuden lain seuraukset alkavat näkyä jo hyvissä ajoin ennen ensi eduskuntavaaleja.


-------
[1.] Linkki ja "Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005"-raportti s. 22. "Lähes 60 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti vastustavansa maahanmuuttoa."
[2.] YLE Aamu-TV 13.2 IRC-gallerian edustaja kertoi asian suorassa lähetyksessä.