Oulun Seudun Perussuomalaisten johto vaihtui

"TIEDOTE

Oulun Seudun Perussuomalaiset pitivät vuosikokouksensa sunnuntaina 15.2 Oulussa Kirkkotorin koulutuskeskuksessa. Kokouksessa seutukunnallisen yhdistys valitsi itselleen uuden puheenjohtajiston ja hallituksen.

OSP:n entinen pj. Veli-Pekka Kortelainen ilmoitti jäävänsä pois puheenjohtajan paikalta henkilökohtaisista syistä johtuen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin oululainen Seppo Veikanmaa. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin yrittäjä ja kunnanvaltuutettu Tuomas Okkonen Limingasta. Toisena vpj:nä jatkaa Kempeleläinen kunnanvaltuutettu Jussi Pellikka, ja kolmantena vpj:nä Kiiminkiläinen Timo Isola.

Yhdistyksen sihteerinä jatkaa kaupunginvaltuutettu Olli Immonen Oulusta. Rahastonhoitajaksi valittiin oululainen kaupunginvaltuutettu Vaili-Kaarina Jämsä-Uusitalo. Yhdistyksen toiminnanjohtajaksi valittiin oululainen varavaltuutettu Jari Pirinen.

Yhdistyksen hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin lisäksi kunnanvaltuutettu Seppo Leskinen Haukiputaalta, Tapio Hiltunen Oulunsalosta, Pentti Matila Iistä, sekä Mia Pelkonen, Veijo Väänänen ja Jenna Simula Oulusta. Hallituksen varajäseniksi valittiin iiläinen Niilo Sipola, Yli-Iiläinen kunnanvaltuutettu Aatos Manninen, sekä oululaiset J. Hartikka, Mia Hautaniemi ja kaupunginvaltuutettu Ville Vähämäki.

Lisätietoja antavat puheenjohtaja Seppo Veikanmaa 0400-911051 ja sihteeri Olli Immonen 044-2975351"


Eli kuten yltä näkyy, allekirjoittanut päätti jättäytyä pois Oulun Seudun PS:n puheenjohtajan paikalta. Päätöksen taustalla ovat henkilökohtaiset, perheeseen, työhön ja opiskeluun liittyvät syyt. Olen viimeiset kolmen vuotta painanut päälle paikallispolitiikassa, mukaan lukien kahdet edelliset vaalit, ja välillä se on todellakin käynyt työstä. On aika keskittyä seuraavat lähivuodet henkilökohtaisessa tärkeysjärjestyksessä tärkeämpiin asioihin. Bloggaaminen ja vaikuttaminen taustalla jatkuu kuitenkin edelleen.

------------
Edit 17.2 HUOMIO! Oulun Seudun Perussuomalaisilla on oma Facebook-yhteisö. Mikäli olet Oulun seudulla asuva Perussuomalainen tai PS:n kannattaja, tervetuloa liittymään joukkoon:

Linkki

Tiedoksi: Valtuutettu Ville Vähämäen kommentti koskien ensimmäistä kaupunginvaltuuston kokousta maanantaina 19.1

Johtuen siitä, että blogiani luetaan nykyisin varsin paljon, ystäväni PS:n kaupunginvaltuutettu Ville Vähämäki pyysi minua tiedottamaan blogissani hänen kantansa koskien Oulun kaupunginvaltuuston ensimmäistä kokousta, ja siitä noussutta pienoista kohua:


"Olen hyvän ystäväni kanssa pelannut shakkia silloin tällöin. Tein mielestäni erittäin hyvän siirron, joka johtaisi väistämättä vastustajan tärkeän nappulan menettämiseen. Tällöin kaverini totesi: "Voimalla on aina vastavoima", ja teki vastasiirron joka kumosi tilanteen. Näin kävi myös valtuuston ensimmäisessä kokouksessa, mutta toisin kuin edellisessä esimerkissä, me olimme vastavoiman esittäjiä.

Poliittisen vastustajamme siirto vaalien jälkeen oli seuraava: uusi tulokas jätettiin lähes ilman luottamustoimipaikkoja. Tästä olen todennut, että tämä olikin taktisesti aivan oikein, eli ei meille kuulunutkaan antaa paikkoja (vastapuolen pelatessa taktisesti oikein). Käyttäessämme vastavoimaa toimimme ensimmäisessä valtuuston kokouksessa seuraavasti: esitimme edustajaamme kaupunginhallitukseen. Tällöin kyseisistä paikoista tulisi äänestys, jossa jokaisella valtuutetulla olisi 13 ääntä. Luonnollisesti vaihtuvuus kaupunginhallituksessa olisi ollut suurta, sillä en usko, että valtuusto olisi mitenkään pystynyt äänestämään samaa kokoonpanoa hallitukseen kuin oli esitetty. Kaupunginvaltuusto ei olisi missään tapauksessa halunnut mennä tähän vaaliin, vaan he olisivat joutuneet esittämään suhteellista vaalitapaa. Tällöinkin kaupunginhallituksessa olisi tapahtunut olennaisia muutoksia. Tähän he eivät missään nimessä halunneet lähteä. Vielä kun huomataan se, että valtuustoryhmänjohtajien joukossa oli useita henkilöitä joiden paikat olivat eilisissä neuvotteluissa uhattuna, lukija varmaan arvaa, että neuvottelutilanne oli osittain loppua kohti mentäessä vastapuolen taholta pelokas.

Lopputulos oli kuitenkin se, että pidimme kiinni sopimuksesta jonka allekirjoitimme marraskuussa.


Ps. Teimme kokouksessa 7 valtuustoaloitetta. Yllätyimme siitä, että aloitteita ei saa esittää valtuuston kokouksessa. Tämä on uskomaton käytäntö, sillä kuntalaisilla, saati sitten valtuutetuilla täytyy kuntalain mukaan olla oikeus tehdä aloitteita. Mielestäni tähän oikeuteen kuuluu myös se, että näitä aloitteita täytyy saada esittää valtuustossa. Lisäksi meillä on mietteitä kaupunginvaltuuston työjärjestyksestä, sillä sielläkin on joitakin asioita vedetty aivan liian tiukalle. Yksittäisen valtuutetun vaikuttamismahdollisuudet ovat näiden syiden takia häviävän pienet. Lisäksi mielestäni on käsittämätöntä, että kaupunginvaltuuston kokouskutsusta puuttuu kohta "muut asiat", jossa valtuutettu saisi esittää valtuustoaloitteen. Lähden taistelemaan oikeudestani saada esittää valtuustoaloitteita, sillä tällä nykymenettelytavalla en pysty tuomaan esimerkiksi yksittäisten kaupunginosien puolesta tekemiäni aloitteita julkisuuteen.

Pps. Kun vedimme esityksemme eilen valtuustosalissa pois, voimme todeta myös seuraavaa: nykyinen kaupunginhallitus istuu meiltä saamallaan mandaatilla."


Että näin. Täytyy vain lisätä, että, että omasta mielestäni olisi ollut erittäin hyvä, jos olisimme pitäneet kiinni pakanhajotuksestamme. Seurauksena olisi ollut todennäköisesti se, että mikään neuvottelutulos ei olisi pätenyt. Hallituspaikat olisivat menneet jakoon demokraattisesti, eikä ryhmien ennakkoon tekemien sopimusten mukaan. Esim. on todennäköistä, että Vihreiden hallituspaikan olisi saanut Leena Kuha, kuten kuntavaalien äänimäärän mukaan olisi ollut oikeudenmukaista, eikä Pasi Orava.


(Edit 23.1) Kannattaa lukea myös valtuutettu Olli Immosen blogikirjoitus aiheeseen liittyen: [Linkki]

Niin, ja tiedoksi muuten, että Vähämäki ei sanonut, ettei paikkoja pitäisi PS:lle antaa, kuten Kaleva kirjoitti. Kyseiset sanat Vähämäen suuhun sijoitti toimittaja Sankala.

Perussuomalaisten kannatus nousi 8,3 prosenttiin ohi Vasemmistoliiton

Perussuomalaiset jatkavat nousua, Kepulla taas ei mene niin hyvin: [Linkki]

"Keskustan kannatus kutistunut alle 20 prosenttiin

Keskustan kannatus näyttää pudonneen jo alle 20 prosenttiin. Ylen uutisten Taloustutkimuksella teettämän kannatusarvion mukaan keskustaa kannattaa nyt 19,2 prosenttia suomalaisista.

Kyselyn mukaan selkeänä ykkösenä kannatuslukemissa on kokoomus 25,1 prosentin kannatuksella. SDP:tä ilmoitti kannattavansa tasan 20 prosenttia vastaajista.

Vihreiden kannatus oli kyselyssä 10 prosenttia. Perussuomalaiset kiilasi 8,3 prosentin kannatuksellaan ohi vasemmistoliiton, jota ilmoitti kannattavansa 7,6 prosenttia vastaajista. RKP:ta kannatti 4,4 prosenttia. Kristillisdemokraattien kannatusosuus oli tasan neljä prosenttia.

Perussuomalaisten kannatus siis jatkaa nousuaan. Suhteellisesti sen kannatus kohosi eniten. Edellisessä vastaavassa mittauksessa se oli 7,1 prosenttia. "

Niin, minä odotin tuon tapahtuvan vasta ensi vaaleissa, mutta kehitys näyttää menevän kovempaa kuin uskalsin toivoakaan.

Vaalianalyysiä ja jälkipyykkiä

No niin. Vaalivoitto tuli, ja nyt pitää alkaa valmistautuminen vaalilupausten lunastamiseen ja arkiseen politiikan hoitoon. Perussuomalaisilla on nyt näytön paikka, vaikka emme varsinaisesti vallan kahvassa valtakunnallisesti olekaan. Oulussa ja Haukiputaalla meillä on vaa'ankieliasema, mikä on haastava paikka. Oikealla politiikalla, sekä fiksulla ja rakentavalla otteella saadaan paljon hyvää aikaan, mutta virheitä pitää varoa, muuten tulee paskaa niskaan niin oikealta kuin vasemmalta.

On syytä tehdä vähän analyysiä tilanteesta. Oulussa allekirjoittanut jäi neljännelle sijalle, ja Olli Immonen nousi 66 äänellä ohitseni valtuustoon. Syitä on monia. Oman sijoitukseni kannalta on ensinnäkin katson peiliin: Kuntajärjestön johtajana ja vaaliasiamiehenä minulla meni paljon aikaa ja voimia yhteiseen ponnistukseemme. Huomioni keskittyi yleiseen organisointiin, ja varsinainen oma kampanja jäi vähemmälle. Erityisesti kostautui netin laiminlyönti, joka toi viime eduskuntavaaleissa ison potin. En saanut kotisivujani kiireen keskellä tulille, mainosvideoista, ym. puhumattakaan. Mutta kaiken kaikkiaan koko vaalivoiton kannalta oli ehdottoman tärkeää, että keskityin ehdokaslistamme yhteisen äänipotin vaalimiseen.

En kuitenkaan ole kovin harmissani, koska Immonen on todella hyvä ja fiksu mies, ja rehellisesti myönnän, että äänestäjät tekivät viisaan valinnan. Moni äänestäjäni on harmitellut asiaa, mutta olen sanonut heille, ettei ole syytä olla harmissaan, koska varsinaista vahinkoa ei ole tapahtunut. Ei nimittäin tee yhtään tiukkaa myöntää, että pätevämpi voitti. Immonen on monipuolinen mies, jossa on valtavasti potentiaalia. Olen itse enempikin luonteeltani ajattelija ja teoreetikko, kun Immonen on taas tekijämiehiä. Valtuustossa tarvitaan nimenomaan tekijöitä. Lisäksi kun en ole varsinaisesti valtuuston etulinjassa, mutta olen muiden varavaltuutettujen tavoin mukana valtuustoryhmässämme, voin nyt vaikutta asioihin taustalta, ja kaikessa rauhassa keskittyä kuntajärjestön johtamiseen. Piakkoin on Oulun seudun perussuomalaisten syyskokous, jossa valitaan kuntajärjestöllemme uusi johto. Saas nähdä irtoaako jatkopesti.

Ainoa asia, mikä pikkuisen harmittaa, on se, että olisimme voineet saada neljännenkin valtuustopaikan pienellä lisäsatsauksella. Vaikka jälkiviisaus on turhaa jossittelua tyyliin; "Jos tätillä ois munat, täti ois setä", niin se tosiasia, että 4-7 lisäehdokkaalla ja/tai muutaman tonnin lisärahalla olisimme helposti ottaneen neljännenkin valtuustopaikan, kaivelee pikkuisen (Eikä niinkään oman rannalle jäämiseni takia, vaan puolueen kannalta, sillä olisinhan saattanut jäädä viidenneksikin). Vaikka olemme Oulussa aloittaneet kuntajärjestön rakentamisen tyhjästä, ja olemme köyhä puolue, jolla ei paljon rahaa ole, niin silti olisin ja olisimme voineet tehdä vähän enemmän. Tässäkin asiassa katson ensisijassa peiliin, koska lisärahoitus olisi voitu ottaa helposti, esim. yhteislainalla.

Mitä muihin puolueisiin tulee, niin Keskustan vaalitappion syy Pohjois-Suomessa ei ole Perussuomalaisten nousu, vaan Keskustan oma politiikka. Puolue on niin monta kertaa pettänyt oman peruskannattajakuntansa jaloilleen, että on ihmetyttänyt jo pitempään, että koska Keskustan kenttäväen mitta on täysi. Perussuomalaisten nousu, ottaen huomioon miten heikolla organisaatiolla ja vähillä eväillä se Oulussakin onnistui, on seuraus Keskustan omasta sisäisestä hajaannuksesta. Tämän todistaa sekin, että Lapissa, jossa PS on heikompi, Kepun hajaannus kanavoitui ensisijassa Kokoomukselle ja muille listoille, mistä esimerkkinä Kemijärven massaliikkeen aktiivit.

SDP:n rökäletappio Oulussa ylläti minutkin aika tavalla. Näyttää siltä, että Oulussa Perussuomalaiset söivät demarien kannatusta, ja siirtymää oli myös Vihreisiin ja nukkuvien puolueeseen. Syynä siirtymään Perussuomalaisten suuntaan lienee puolueemme sosiaalipoliittinen linja, joka kannattaa perinteistä hyvinvointimallia. Muiden puolueiden osalta tilanne onkin aika selvä.

Meillä on voitto!

Jess!

(Kuva vaalivalvojaisista, Kaleva)

Niin siinä kävi, kuten näyttikin. Voitto tuli, niin valtakunnan-, maakunnan-, kuin paikallistasollakin. Perussuomalaiset saivat Oulun kaupunginvaltuuston kolme paikkaa. Uudet valtuutetut ovat Vaili Kaarina Jämsä-Uusitalo, Ville Vähämäki ja Olli Immonen. Allekirjoittanut on neljännellä sijalla 1. varavaltuutettuna. Yksi nainen ja kaksi nuorta! Perussuomalaiset näyttivät Oulussa närhen munat kaikille vinoilijoille, jotka haukkuivat meitä karvaperseäijien puolueeksi.

Voitto on historiallinen. Vain 20 ehdokkaan listalla, yhteensä vain noin 3000 euron vaalibudjetilla läpi menee kolme ehdokasta. Perussuomalaisten nostetta alleviivaa entisestään se, että meillä oli varaa vain kahteen yhteismainokseen paikallislehdessä, ja lisäksi viidellä nuorella ja kolmella vanhemmalla ehdokkaalla oli kummallakin porukalla varaa yhteen pieneen lehtimainokseen.

Perussuomalaiset muodostavat uudessa valtuustossa vaa'ankieliryhmän oikeisto- ja vasemmistoblokkien väliin. KOK, KEPU ja KD muodostavat 32 paikkaisen oikeisto-, ja SDP, VIHR ja VAS 32 paikkaisen vasemmistoblokin. PS pääsee kolmella paikallaan näin ollen paikkalukuaan paljon vaikutusvaltaisempaan asemaan kuin mitä moni ennen äänestystä luuli. Vastaava tilanne on viimeksi ollut 80-luvun alussa, jolloin SMP:llä oli kolme valtuutettua ja vaa'ankieliasema.

Muiden puolueiden osalta tilanne on mielenkiintoinen. Keskusta ja SDP menettivät vaaleissa kumpikin kaksi paikkaa. Kokoomus on nyt kaupungin suurin puolue, ja demarit tippuivat viidenneksi Vihreiden ja Vasemmistonkin taakse.

Perussuomalaiset lähtee neuvotteluihin muiden valtuustoryhmien kanssa siltä pohjalta, että haluamme paikan kaupungin hallituksessa ja edustajan joka lautakuntaan. Äänestyksissä valtuustoryhmämme ratkaisee kantansa asiapohjalta, eikä kolmannen tien puolueena ideologisista- tai imagosyistä automaattisesti asetu joko oikeisto- tai vasemmistoleiriin.

Olemme isänmaallinen ja kulttuurikonservatiivinen puolue, ja suhtaudumme kriittisesti moniin vasemmistolaisiin ideoihin sekä nykyiseen maahanmuttopolitiikkaan, mutta Sosiaali- ja terveyspolitiikassa olemme skandinaavisen hyvinvointimallin puolella, siis melko vasemmalla, ja kannatamme kattavia, julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Samoin julkisen liikenteen järjestämisen suhteen mielipiteemme ovat olleet enempi yhdensuuntaiset Oulun vasemmiston kanssa, joten yhteisymmärrys esimerkiksi näissä kysymyksissä luultavasti löytynee helpommin vasemmiston kuin oikeiston kanssa. Aika ja tilanne kuitenkin näyttävät, millaiseksi valtuustopolitiikkamme muotoutuu.


Menestystä koko seudulla

Perussuomalaiset menestyivät hyvin myös muualla oulun seudulla. Kempeleessä paikan sai ainoa ehdokkaamme, ääniharava Jussi Pellikka, ja häneltä ylimenevillä äänillä vaaliliittokumppani KD sai myös paikan valtuustossa. Oulunsalossa molemmat ehdokkaamme, Anne Snellman ja Pekka Rahikka pääsivät valtuustoon. Limingassa nuori ehdokkaamme Tuomas Okkonen pääsi myös kunnan ääniharavana suvereenisti valtuustoon. Kiimingissä listaltamme pääsivät läpi Tapio Jussila ja Elina Kokkoniemi. Haukiputaalla Jani Leskinen ja Seppo Leskinen pääsivät valtuustoon. Yli-Iissä ainoa ehdokkaamme Aatos Manninen meni ääniharavana valtuustoon. Oulun seudun perussuomalaisten kohdalla vain Iissä jäi paikka saamatta, vaikka ehdokkaamme Pentti Matila oli kunnan ääniharavien joukossa. Paikka olisi edellyttänyt isomman listan.


Ehdokkaidemme äänimäärät Oulussa:

Ville Vähämäki, 313, valittu
Vaili K. Jämsä-Uusitalo, 280, valittu
Olli Immonen, 250, valittu

Veli-Pekka Kortelainen, 184, varalla
Veijo Väänänen 174, varalla
Jari Pirinen, 171, varalla

Mia Hautaniemi, 168
Jorma Katajaroutio, 142
Raimo Pitkänen, 136
Mia Pelkonen, 124
Jenna Simula, 122
Henrik Haapalahti, 104
Paula Vahtola, 104
Jani Karjalainen, 103
Paula Pelkonen, 95
Heikki Kokkoniemi, 84
Kari Luoto, 72
Heikki Tuuliainen, 69
Timo Marttila, 51
Timo Kataja, 17


Nuoret ehdokkaat, joita oli 45% listasta, saivat yhteensä 1480 ääntä, mikä tekee n. 53,6% koko äänisaldosta. Lista oli yllättävän tasainen, ja monissa kohdin erot syntyivät vain muutamalla äänellä. Valtuustoryhmämme keski-ikä on luultavasti koko maan nuorin!

Perussuomalaiset nousevat Oulun kapunginvaltuustoon

Uusin YLE:n gallup lupailee Perussuomalaisille 5,2%:n valtakunnallista kannatusta näissä kuntavaaleissa. Sanomalehti Kalevan paikallinen kuntavaaligallup viime viikolta taas lupaili Perussuomalaisille Oulussa kahta valtuustopaikkaa. Oululaiset antavat vaaleissa noin 50 000 ääntä, ja kaupunginvaltuuston jäsenmäärä nousee Ylikiimingin kuntaliitoksen jälkeen 67 valtuutettuun. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä paikkaa kohti pitää saada noin 750 ääntä ja 1,5%:n kannatus. Kalevan gallup ennustaa meille siis vähintään 1500 ääntä ja vähän yli 3%:n kannatusta.

Oulun seudun perussuomalaisten piirissä viime kesänä tekemiemme omien laskelmiemme mukaan yleinen kannatus Oulun seudulla olisi jossain 4-5%:n kieppeillä, ja viitasi siihen, että tulisimme saamaan vähintään kolme paikkaa valtuustoon. Virallinen tavoitteemme on 4-5 valtuutettua ja 6-8%:n kannatus. Kova tavoite. Kolme valtuutettua irtoaa noin 2300 äänellä, ja viiteen pitäisi saada jo 3800 ääntä. Saapa nähdä, miten sunnuntaina käy.

Jos oletamme, että tulemme saamaan tuon arvioimamme vähintään kolme paikkaa, niin ketkä sitten tulisivat menemään läpi? Se onkin kinkkinen kysymys, sillä listalla on 20 ehdokasta, joista mielestäni 8:lla tai 9:llä on mahdollisuus päästä yli 200 äänen rajan. Ehdokkaista neljällä on mielestäni mahdollisuus saada yli 400 ääntä. Tämä on ihan näin oman karkean arvioni mukaan.

Se on kuitenkin todennäköistä, että joukossa on vähintään yksi nainen, vähintään yksi nuori, ja luultavasti yksi ylikiiminkiläinen, mikäli ylikiiminkiläiset perussuomalaisten äänestäjät keskittävät äänensä jollekulle ylikiiminkiläisistä ehdokkaistamme. Mikäli saisimme valtuustoon jopa 5 valtuutettua, mahdollisuuksien skaala nousee siten, että joukossa olisi todennäköisesti vähintään kaksi nuorta ja kaksi naista.

Nyt siis kaikki äänestämään joukolla uurnille, syysmyrskystä välittämättä!

Ja tiedoksi, että Perussuomalaisten Oulun piirin vaalivalvojaiset järjestetään sunnuntaina 26.10. Opteamin tiloissa, Puistokatu 34, alkaen klo 20.00.

Oulun perussuomalaiset ehdokkaat, numerot 9-28

Tässä vielä kertauksena Oulun perussuomalaiset ehdokkaat kuntavaaleissa:

Linkki:

9. Henrik Haapalahti, merkonomi (Hiironen)
10. Mia Hautaniemi, opiskelija (Haapalehto)
11. Olli Immonen, turvallisuusalan opiskelija (Karjasilta)
12. Vaili K. Jämsä-Uusitalo, projektisihteeri (Puolivälinkangas)
13. Jani Karjalainen, opiskelija (Höyhtyä)
14. Timo Kataja, opiskelija (Laanila)
15. Jorma Katajaroutio, eläkeläinen, kirvesmies (Kuivasjärvi)
16. Heikki Kokkoniemi, yrittäjä (Ylikiiminki)
17. Veli-Pekka Kortelainen, opiskelija, hum. kand. (Heikkilänkangas)
18. Kari Luoto, autonkuljettaja
19. Timo Marttila, yrittäjä (Ylikiiminki)
20. Mia Pelkonen, osastosihteeri (Rajakylä)
21. Paula Pelkonen, myyjä (Ylikiiminki)
22. Jari Pirinen, yrittäjä (Toppila)
23. Raimo Pitkänen, fil. maist.
24. Jenna Simula, opiskelija (Höyhtyä)
25. Heikki Tuuliainen, sähkö- ja elektroniikka-asentaja (Saarela)
26. Paula Vahtola, ATK-suunnittelija (Ylikiiminki)
27. Ville Vähämäki, dipl. ins. (Kaijonharju)
28. Veijo Väänänen, yrittäjä (Ylikiiminki)

Ehdokkaista nuoria, alle 31-vuotiaita ovat:
Henrik Haapalahti, Mia Hautaniemi, Olli Immonen, Jani Karjalainen, Timo Kataja, V-P. Kortelainen, Paula Pelkonen, Jenna Simula, Ville Vähämäki.

Kuntavaaliteesit 2008

Kertauksena Oulun perussuomalaisten kuntavaaliteesejä:

Oulussa tarvitaan lisää 300 tukiasuntoa ja hoivapaikkaa vanhuksille välittömän tarpeen tyydyttämiseksi, sekä vähintään 40 kotipalvelutyöntekijää lisää, jotta vanhusten, invalidien, vammaisten ja muiden erityisryhmien avun tarpeeseen voitaisiin vastata. Haluamme erityisesti painottaa vanhustenhoidon ja terveyspalvelujen turvaamista, koska tulevan laman myötä kaupungin verotulot pienenevät, joten tarvittavat lisäinvestoinnit vanhustenhoidon saattamiseksi edes inhimilliselle tasolle olisi tehtävä jo tulevana talvena. Ensi vuoden jälkeen rahaa ei enää ole ylimääräistä, joten asialla on tulenpalava kiire. Myös omaishoitotyöhön varattuja määrärahoja on korotettava. Tulevan laman myötä terveyden ja vanhustenhoidon resursseja EI SAA LEIKATA, kuten tehtiin viime laman aikaan. Tämä on Oulun perussuomalaisten ykkösprioriteetti. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä koulutoimen puolelta ei saa leikata, vaan peruspalvelut on turvattava tarvittaessa vaikka veroja korottamalla. Kun menoja on pakko supistaa, leikkaukset on kohdennettava muualle.

Oulussa jatkuu edelleen julkisen liikenteen "monopoli ja kartelli". Koskilinjoilla, joka on yksityinen yritys, on tällä hetkellä monopoli liikennöidä kaupungin alueella. Lippujen hinnat ovat suhteellisen korkeita, linjat ovat harvassa ja autoja ei kuljetarpeeksi. Asemansa turvin yritys on ostanut pois pienet kilpailijansa Alamäen ja Mörön. Vaadimme liikenteen avaamista kilpailulle, ja muillekin bussifirmoille oikeutta käyttää paikallisliikenteen pysäkkejä, tai kaupungin oman liikennelaitoksen perustamista, jotta liikennepalvelut saataisiin paremmalle tasolle. Lippujen hintaa pitää saada alas, ja kaupunki voi tukea enemmän myös eläkeläisten, opiskelijoiden ja veteraanien liikkumista. Tarvittavat rahat tähän saadaan luopumalla kallioparkista. Näemme kallioparkin ja julkisen liikenteen Oulun keskustan kehittämisen kannalta toisensa pois sulkevina vaihtoehtoina, ja vastustamme siksi kallioparkin rakentamista. Hanketta varten kerätty 33 miljoonan euron yksityinen rahoitus ei riitä alkuunkaan, ja olemme melko varmoja, että yksityisen rahan loputtua hankkeen ajajat tulevan kerjäämään kaupungin kukkarolle, eli kyseessä on perinteinen vedätys.

Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on maan suurin nuorisotyöttömyys. Tilanteen jatkuminen tällaisen on kestämätöntä ottaen huomioon suurten ikäluokkien eläköitymisen. Yhteiskunta tarvitsee eläkkeiden maksajia, ja nuoret töitä. Nuorten työllistymispalveluja on tehostettava. Samaan aikaan myös kaupunki tarvitsee lisää hoitohenkilökuntaa kotihoitoon ja vanhuspalveluihin. Tämä voitaisiin järjestää sillä, että kaupunki tekee esim. lähihoitajiksi opiskelevien kanssa sopimuksen varmasta työpaikasta kaupungin palveluksessa valmistumisen jälkeen. Järjestely voitaisiin koordinoida oppilaitosten kanssa. Työvoiman ja sen tarpeen kohtaamista on muutenkin edistettävä, ja samaa mallia voitaisiin soveltaa myös yksityisten yritysten ja oppilaitosten välillä.