Olipa kerran Pekka ja säätiö

Kerron teille sadun, joka on tosi.



Olipa kerran säätiö.

Säätiön nimi oli "SMP:n tukisäätiö". Säätiöllä oli vuosien mittaan kertynyt suhteellisen mittava varallisuus; sillä oli kiinteistöjä eri puolilla Suomea, maa-alueita ja rahaa kassassa yhteensä kaksinumeroinen luku miljoonia.

Säätiön hallitus koostui kolmesta henkilöstä, joista yksi oli lihava poika nimeltä Pekka. Pekka oli syntynyt kultalusikka suussa ja saanut elämässään kaiken tarjottimella. Tämä oli Suuren Kultaisen Tarjottimen ansiota. Tämä Suuri Kultainen Tarjotin oli hänelle tuonut aikanaan SMP-nimisen puolueen puheenjohtajuuden, jota Pekka hoiti isänsä jälkeen. Samoin Pekka oli saanut myös myös johtopaikan omassa säätiössään.

90-luvulla SMP puolueena alkoi ajautua talousvaikeuksiin. Se oli vuosien saatossa nojannut paljon tukisäätiöön. Puolue oli lainannut rahaa myös omalta lehtiyhtiöltään, yli 4 miljoonaa markkaa. Ristiintakailu pelasi jotenkuten, mutta lopulta kävi kuten aina ennenkin; pää tuli vetävän käteen kun lehtiyhtiö tarvitsi rahansa takaisin.

Mutta niitähän ei ollut, puolueella ei ollut rahaa. Lehtiyhtiö ajautui konkurssiin. Seuraus luonnollisesti oli, että myös SMP:n konkurssiuhka oli selviö. Lehtiyhtiön konkurssin myötä myös ristiintakaukset laukesivat, jonka takia sen puolueelle antaman velan velkojaksi tuli puolueen "seteliselkäranka" eli säätiö. Kun kasaan laskettiin säätiön muut SMP:lle antamat velat, SMP:ta uhkasi konkurssi tilanteessa, jossa noin 80% sen veloista oli omalle tukisäätiölle.

Tukisäätiö olisi voinut helposti varallisuutensa turvin antaa myönnetyt velat anteeksi eli kuitata tappiona, tai myydä osan kiinteistöomistuksistaan tappioiden katteeksi.

Näin ei kuitenkaan tehty. Pekalla oli paljon parempi idea. Nimittäin Suuri Kultainen Tarjotin oli tullut jälleen kerran tarjoamaan Pekalle mahdollisuutta, josta hän ei halunnut kieltäytyä.

Pihan Isot Pojat eivät nimittäin pitäneet SMP:stä ollenkaan ja olivat tilanteen huomattuaan luvanneet, että jos Pekka ei pelasta puoluetta vaan ajaa sen mennä konkurssiin, hän saa kivan eläkeviran valtiollisen UMTS oy:n johtajana, kunhan vain pistäisi nimen paperiin, että UMTS oy:n pääomaa liputetaan Isojen Poikien taskuihin yli 4 miljardin edestä.

Lisäksi Pekalle luvattiin, että eläkeviran lisäksi Isot Pojat eivät tällöin millään tavalla puutu Pekan säätiöhommiin.

Pekka tunsi kultalusikan miellyttävän, hivelevän värinän hyvin leveässä takapuolessaan ja suostui.

Säätiö ajoi SMP:n konkurssin. Silloin Pekalta kysyttiin, että mitenkäs tuo tukisäätiön miljoonaomaisuus ja varskinkin kiinteistöt, eikös niitä vois myydä ja puolueen pelastaa? Pekka vetosi, että kiinteistöjen hinnat ovat nyt niin alhaiset, ettei kannata.

Mutta vuotta myöhemmin, kun pöly oli vähän laskeutunut, tukisäätiön kiinteistöt oli myyty. Rahaa oli kassassa kivasti.

Pekka ja mietti säätiön hallituskavereidensa kanssa, että mitäs sitä nyt tehtäisiin. He vilkaisivat rahakasaa silmät kiiluen. Sitten he katsoivat tarkkaan säätiön sääntöjä. Siellä luki, että säätiö voi oman harkintansa mukaa tukea SMP-puolueen veteraaneja. "Mutta mehän olemme kaikki SMP:n veteraaneja!", huudahtivat hallituslaiset he kuin yhdestä suusta.

Ja niin Pekasta ja kavereista tuli kaikista kolmesta miljonäärejä. Lisäksi Pekka sai eläkeviran UMTS oy:n johtajana, ja auttoi myöhemmin Suurta Kultaista Tarjotinta viemään yli 4 miljardia sen pääomaa Pihan Isoille Pojille.

Sittemmin Pekka kavereineen jättäytyi pois säätiön johdosta. Se jätettiin turhasta varallisuudesta puhtaaksi putsattuna seuraavan sukupolven haltuun.

"Tässä sulle säätiö, mä lähden Espanjaan!", Pekka sanoi naapurissa asuvalle Pikku-Timolle, ojentaessaan hänelle paperit ja avaimet.

Sitten Pekka päästi röhönaurun ja huristeli pois näkyvistä uudenkarhealla Mercedeksellään.


Sen pituinen se.



P. S.

Jatkosatu: Olipa kerran Perussuomalaisten tukisäätiö....

?

Fakta: Perussuomalaiset ovat, tai olivat PN:n keskiryhmien jäsenenä, kunnes politbyroo erotti

Perussuomalaiset olivat, vielä ennen kuin Vistbacka nousi Reykjavikin koneeseen, PN:n keskiryhmien jäsen, kuten ovat olleet jo useamman vaalikauden ajan.

Vielä 24.10 Vistbackan nimi oli keskiryhmien edustajien joukossa, sitten kävi kepu-sensuuri. Nettipä muistaa, tässä kuvakaappaus:

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjywkd2kXIomDsPYwkkuijA0_bZ1-SGR_ys-kzSsyuQfztKjmva6E_wMg0wRdsQZbO0WCLtleIgxyIE1v5JevS2iOvHnnT9n4PMfTVtIalsNlTMJxbOUkBSYuAzIoz57RFOjpNuUyReHg0/s1600/Näyttökuva+2010-11-0

Näin toimintaan Neuvostoliit.. öö, siis Pohjoismaiden Neuovstoliit.., eikun neuvostossa.

Sihteeristö oli, perikepulaisten oppien mukaan, "pyytämättä ja yllättäen" poistanut Vistbackan nimen listalta, ilmoittamatta siitä mitään.

Kun Terhi Tikkala totesi, että syy siihen, että "PS ei ole keskiryhmien jäsen" on puolueemme gallup-nousu, tuli totuus hevosen suusta. Kepu siis junaili tyypillisen Neukkulasta opitun "maan tavan" mukaan, mutta kusi lensikin omalle naamalle.

Kesäinen hajatelma Pride-venkoilusta ja sananvapaudesta

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useissa tuomioissaan todennut suomalaisen oikeuslaitoksen tulkitsevan sananvapautta väärin, itsensä loukatuksi tuntevan osapuolen kannalta, jättäen tietoisesti huomiotta sanan ja mielipiteen oikeuden tulla vapaasti ja estämättä esitetyksi. Voidaan perustellusti sanoa, että Suomessa ei ole voimassa sananvapautta. Oikeuslaitoksemme ei puolusta eikä ymmärrä sananvapautta sen eurooppalaisessa merkityksessä.

 

Koska tilanne on tämä, ajattelin että voisin tehdä näin:

Haastan SETA:n oikeuteen Pride-kulkueen järjestämisestä, koska "koen sen loukkaukseksi ja provokaatioksi" itseäni vastaan.

Suomalainen tuomarikunta ja oikeuslaitos jatkakoon tutuksi tulleella linjalla, ja ratkaiskoon tapauksen edellä kuvatun maan tavan mukaan.

Hyvää kesän jatkoa ;P

Neuvosto-Suomi: Eva Biaudet vähemmistövaltuutetuksi ohi pätevämpien hakijoiden

Malliesimerkki suomalaisen politiikan rakenteellisesta korruptiosta:

"RKP:n entinen ministeri ja kansanedustaja Eva Biaudet on valittu vähemmistövaltuutetuksi.

Valtioneuvosto nimitti Biaudet'n torstaina tehtävään viiden vuoden määräajaksi. Biaudet'n nimitys herätti jonkin verran julkista keskustelua, koska hänelle myönnettiin erivapaus tehtävään vaadittavasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Biaudet'n oikeustieteen opinnot jäivät aikanaan kesken."

Tähän on perin vaikea sanoa mitään rakentavaa. Epäpätevä, mutta "poliittisesti pätevä" hakija, jolle hallitus myönsi kansliapäällikkö Ritva Viljasen pyynnöstä ja RKP:n vaatimuksesta erivapauden hakea virkaa, valittiin ohi yli 30 pätevän hakijan, koska DEMLA ja koska razzizzmi! Niinpä niin, "In Vinlant vii hääv tis ting koolt 'muan tapa'".

Pätevien hakijoiden joukossa oli myös ainakin yksi maahanmuuttaja, ja useita eri vähemmistöjen edustajia. Löytyihän sitä rasismia ja syrjintää sittenkin Suomesta, kun oikein etsittiin: vähemmistövaltuutetun valinnasta! DEMLA-RKP -akselin periaatteena varmaan oli, että "Jävlare! Nu ska vi lyödä maahanmuuttajahomoille luu kurkkuun!"

Kertauksen vuoksi tiedoksi: Edellisetkin viranhaltijat; Suurpää, Puumalainen, jne., ovat olleet (ja ovat edelleen) aikoinaan stalinistien oikeuslaitoksemme syöväksi perustaman DEMLA:n eli (Kansan)Demokraattiset Lakimiehet -yhdistyksen jäseniä. Samoin on Halosen kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Demla syntyi Kylmän Sodan aikana yhdessä muiden Neuvostoliitosta käsin rahoitettujen ja organisoitujen sekä NL:n totalitäärisiin päämääriin rauhan ja oikeudenmukaisuuden varjolla pyrkivien järjestöjen kanssa.

Alun perinkin epäiltiin, että DEMLA-akseli haki Biaudet:lle erivapauden hakea virkaa juuri paniikkireaktiona, koska pätevien hakijoiden joukkossa oli paljon ei-demlalaisia hakijoita. Lisäksi näiden joukossa, ilmeisesti pätevimmästä päästä, olivat myös Jukka Sakari Hankamäki ja Husein Mohammed, jotka ovat ansioituneet ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien puolustajina, jälkimmäinen heistä on vieläpä puoluekannaltaan Vihreä ja toiminut vähemmistövaltuutetun toimistossa ylitarkastajana, eli teoriassa myös "poliittisesti pätevä". Yksi kauhu lienee ollut demlalaisilla ja RKP:llä aherissa, molemmat ovat maahanmuuttorealisteja.

Tämän "uhkan" selvittyä kuului RKP:n (Rasistinen Kansan Puolue) leiristä huuto: "Hjälp oss Tavja och Ritva!", ja Biaudet:lle haettiin ensin erivapaus hakea virkaa ilman muodollista pätevyyttä, ja sitten hallitus valitsi hänet, pressankanslian neuvosta, ohi pätevämpien.


P.S. Viljanen nimettiin virkaansa aikoinaan epäpätevänä, koska DEMLA.



--------
Lisäys 18.5.:

Prosessioikeuden professori Jyrki Virolainenkin on sitä mieltä, että Biaudet'n valinta oli röyhkeä poliittinen virkanimitys:

"Ministeri Astrid Thorsin perustelut olivat kummalliset: "Aivan kuka tahansa olisi voinut vapaasti hakea virkaa." MIksi siis virkan asetuksen mukaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, jos kuka tahansa olisi kelvannut - jos vain olisi ollut oikeasta puolueesta? Tässä juuri ilmenee ylimielisyys ja röyhkeys, jota RKP:llä, tällä ikuisella hallituspuolueella, on otsaa esittää ja vaatia itselleen virkapaikkoja siinä missä isommatkin puolueet."

Suurten puolueiden yhteinen uusi slogan: "Maassa maan tapa!"

Vielä jokin aika sitten suomalaiset poliitikot puolustelivat suomalaisessa politiikassa ilmi tulluttai korruptiota - josta osaa sievistellen kutsutaan "vaalirahoitussotkuksi" - sillä, että kyseessä on vuosikymmeniä jatkunut "maan tapa".

Ilmeisesti tästä syystä SDP:n johto päätti - pelätessään että myös heidän puolueensa rahoitusta aletaan kaivelemaan suurennuslasin kanssa - uudistaa demarien linjaa kopiomalla perusuomalaisilta periaatteen "Maassa maan tavalla".

Toisin kuin on väitetty, syy periaatteen lainaamiseen ei siis ole maahanmuuttopolitiikan linjaukset, vaan koko sloganin uudelleentulkinta; "Maan tapa" uudelleen tulkitaan tarkoittamaan vaalirahoituksen yhteydessä esiin tullutta korruptiota.

Villit huhut kertovat, että myös Keskusta aikoo, päinvastoin kuin pääministeri Vanhanen väittää, ottaa myös linjakseen "Maassa maan tavalla". Kokoomushan on jo pitempään ollut tätä mieltä.