Syyrian sota taitekohdassa: Islamistit kaappasivat kapinaliikkeen - Sekulaarit hattu kourassa assadin tykö

Syyrian "sisällis"-sota on saanut viimeisen parin viikon aikana varsin merkittävän käänteen.

Syyrian kapinalliset ovat jakautuneet yhä jyrkemmin kahtia. Kapinallisten aiempi valtavirta, sekulaari ja maltillisena pidetty FSA on ollut viime viikkoina pahasti hätää kärsimässä, kun valtaosa sen yksiköistä ja taistelijoista on siirtynyt islamistien lippujen alle.

Käytännössä valtaosa aiemmasta Vapaan Syyrian Armeijasta on vaihtanut "puolta" kapinallisryhmien sisällä ja siirtynyt taistelemaan islamistien riveissä. Tämä on ajanut jäljelle jääneet sekulaarit ja maltilliset puun ja kuoren väliin.

Nyt on tullut ilmi, että FSA:n sekulaarisiipi haki islamistien paineessa jo kuusi viikkoa sitten neuvottelukosketusta Assadiin sopiakseen tulitauosta ja neuvottelujen aloittamisesta. Asiasta kertoi The Independent:

Six weeks ago, a two-man delegation arrived in secret in Damascus: civilians from Aleppo who represented elements of the Free Syrian Army, the rebel group largely composed of fighters who deserted the regime’s army in the first year of the war. They came under a guarantee of safety, and met, so I am told, a senior official on the staff of President Bashar al-Assad. And they carried with them an extraordinary initiative – that there might be talks between the government and FSA officers who “believed in a Syrian solution” to the war.

The delegation made four points: that there must be an “internal Syrian dialogue”; that private and public properties must be maintained; that there must be an end to – and condemnation of – civil, sectarian, ethnic strife; and that all must work for a democratic Syria where the supremacy of law would be dominant. There was no demand – at least at this stage – for Assad’s departure.

The reply apparently came promptly. There should indeed be “a dialogue within the Syrian homeland”; no preconditions for the dialogue; and a presidential guarantee of safety for any FSA men participating. And now, it seems, another remarkable development is under way: in seven rebel-held areas of Aleppo, most of them under the control of the FSA, civil employees can return to work in their offices, and government institutions and schools can reopen. Students who have become militiamen over the past two years will be disarmed and return to their classrooms.

Assadin hallinto ei muuttuneessa tilanteessa asettanut siis mitään ehtoja dialogin aloittamiselle, ja lisäksi lupasi, että ihmiset saisivat palata töihin (palkka rullaisi). Mutta tehdäänpä katsaus siihen, miksi näin on käynyt. Samaan aikaan nimittäin islamistit ovat kaapanneet hallintaansa suurimman osan Syyrian kapinaliikettä.

Se, mikä tiedettiin riippumattomia lähteitä seuraavien keskuudessa jo ennen USA:n ja Venäjän diplomaattista sopua, eli että huomattava osa  kapinallisista on (Saudien ja Qatarin palkkalistoilla taistelevia) islamisteja, tuli "julkisesti tunnustettua" vasta pari viikkoa sitten. Tämä tieto tuli kuitenkin ns. viime tinkaan, sillä samaan aikaan kapinallisskene oli jo mullistumassa sisältäpäin.

Ensin asiasta kertoi Al-Jazeera 19. syyskuuta, että yksi suurimmista FSA:n osastoista, sen 11. divisioona (käytännössä pikemminkin iso prikaati), oli vaihtanut leiriä ja siirtynty USA:n terroristijärjestöksi luokitteleman islamistisen Jahbhat al-Nusran riveihin. Tuolloin tietoa vielä epäiltiin, mutta myönnettiin, että "piru on merrassa", jos on totta:

 ..the switches of allegiance would be a serious blow to the FSA's strength, and could have significant implications outside of Syria.

The US State Department designated Al Nusrah Front a terrorist organisation on 11 December 2012. There are financial sanctions in place.

"This means that the FSA has suddenly lost serious amounts of loyal fighters ... it's basically being swallowed up by Nusra," she said, adding that it would be very difficult for the West to support a rebel army dominated and commanded by al-Qaeda linked groups.

Sitten homma levisi Vapaan Syyrian Armeijan, sitä niin sanotusti "ohjaavan" Syyrian sotilasneuvoston ja lännen tukeman Syyrian kansalliskongressin kannalta ihan totaalisesti käsiin:

Merkittävä enemmistö Pohjois-Syyrian kapinallisista sanoutui irti lännen tukemasta FSA:sta ja Syyrian kansalliskongressista. Aleppon seuduilla kaiken kaikkiaan 13 erinäistä ryhmää, mukana edellä mainittu FSA:n 11. "divisioona", suuri osa aiemmin merkittävimmistä alueen FSA-muodostelmista, paikallinen al-Nusra sekä muut islamistit yhdistivät voimansa ja sanouivat irti lännen tukemasta Syyrian kansalliskongressista ja sotilasneuvostosta.

..if the statement proves to accurately represent the groups mentioned and they do not immediately fall apart again, it is a very big deal. It represents the rebellion of a large part of the “mainstream FSA” against its purported political leadership, and openly aligns these factions with more hardline Islamist forces.

Syyrian keskiosissa taas syntynyi vasta uusi islamistinen "Army of Islam"-niminen yhteenliittymä, joka kokosi alleen 43 eri ryhmittymää, mukaan lukien osia paikallisesta Vapaan Syyrian armeijasta sekä paikalliset islamistit. Kuitenkaan al-Nusra ja Al-Qaida eivät lähteneet tähän mukaan.

Edellä mainittu Aleppon seudun FSA oli viimeinen lännen mittareilla ns. salonkikelpoinen pala kapinallisia, siis siitä huolimatta että sekin oli syyllistynyt osaltaan alawiittien ja kristittyjen joukkosurmiin sekä jotkin sen osat saattoivat olla osallisena viime kevättalvena tapahtuneissa kaasuhyökkäyksissä Syyrian armeijan joukkoja vastaan. Nyt se ei ole enää edes nimellisesti "sekulaari".

FSA:sta eronneet ja islamistisen lipun alle ryhmittäytyneet joukot muodostavat yhteensä suurimaan osan koko Pohjois-Syyrian kapinallisista. Kyseeessä oli FSA:n lähes kaikki merkittävimmät ja voimakkaimmat joukko-osastot. Mukana siirtyi myös entisen "11. divisioonan" Damaskoksessa ja Aleppossa toimivat osastot, juuri ne joita USA (ja ilmeisesti Ranska?) on aseistanut ja tukenut. Nyt näille joukoille toimitetut aseet ovat päätymässä - vastoin USA:n ja Ranskan ulko- ja pääministerien vakuutteluja - myös islamisteille.

Yhteensä ryhmät muodostavat useiden kymmenien tuhansien taistelijoiden suuruisen armeijan. Ja kun tiedämme, että kapinallisten joukoissa sotii yhteensäkin arviolta noin 100.000 taistelijaa, joista muutaman viikon takaisen brittitutkimuksen mukaan vain puolet eli noin 50.000 miestä kuului silloin vielä "sekulaareihin tai kansallimielisiin" ryhmiin, niin tämä uudelleenryhmittyminen islamismin lipun alle on erittäin merkittävä suunnanmuutos siinä, mihin kapinaliike on menossa.

Käytännössä "sekulaari ja maltillinen" FSA on suurilta osiltaan lakannut ja suurimman osan siitä siirryttyä taistelemaan islamistien lippujen alle. Ulkomailla istuva lännen masinoima Syyrian kansalliskongressi, jonka suuri osa länsimaita - myös Suomi - on tunnustanut virallisesti Syyrian kansan edustajaksi, sekä sen alainen Syyrian sotilasneuvosto - jonka kautta länsi on koordinoinut apuaan ja tukeaan kapinallisille - on juuri menettänyt viimeisetkin otteensa Syyrian tapahtumiin. Sillä ei ole enää takanaan mitään merkittävässä asemassa kapinaliikkeessä olevaa ryhmää, saatika että mikään Syyrian kapinallisjoukoista olisi edes nimellisesti sen komennossa(!).

Pitemmältä ajalta kehitystä on hyvin koostettu tähän linkkiin.

Johtopäätös 1: Se, mikä tunnettiin vielä vasta lännen tukeman Vapaan Syyrian Armeijana, sekulaarina toimijana jolle länsi on toimittanut runsaasti aseita ja muuta tukea, on juuri käytännössä lakannut edustamasta Syyrian kapinallisten valtalinjaa, ja liittynyt USA:n virallisesti terroristijärjestöksi luokitteleman al-Nusran riveihin.

Johtopäätös 2: Lännen - myös Suomen -tukema ja Syyrian kansan viralliseksi edustajaksi tunnustama Syyrian kansalliskongressi elimineen on muuttunut "Terijoen hallitukseksi"(!).

Kun tämä tarjottimellinen ekskrementti-täytteisiä tryffeleitä on Syyrian tarjottimella, niin olisi nyt syytä kysyä länsimaiden johdolta että kuis nyt suut pannaan?

Putin tosiaan pelasti Obaman kasvot kriisissä - ainakin väliaikaisesti - kun esti tätä auttamasta terroristeja, ja varsinkin kun Syyrian hallinto näyttää olevan sitoutumassa Venäjän (ja näennäisesti USA:n) johdolla saneltuun YK:n ratkaisuun kemiallisten aseiden suhteen. mutta nyt on lentämässä lisää ekskrementtiä tuulettimeen, kun lännen toimittama aseapu on - taas - valumassa islamisteille ja terroristeille.

Jännää on, mutta jännemäksi menee

Sillä nyt kun Syyrian sodan toinen pääosapuoli on virallisesti terroristeja eikä enää lännen tunnustama nukkehallitus muka-joukkoineen, seuraa muutama USA:n ja länsivaltojen kannalta hiton kiusallinen kehityskulku:

Ensinnäkin länsi joutuu arvovalta ja kasvojenmenetyspaine-syistä lopettamaan kaiken avoimen tuen virallisesti terroristeiksi tunnustetulle kapinallisosapuolelle. Toki USA voi muka salaa jatkaa terroristien tukemista Saudien välityksellä, mutta kuta kauemmin tämä jatkuu, sitä suurempi kasvojen menetys siitä varsinkin USA:lle tulee, kun yhä suurempi osa ihmisistä näkee homman läpi.

Toiseksi YK ei neuvottele terroristien kanssa, joten ratkaisu jossa YK toimisi välittäjänä osapuolten kesken on sekä YK:n että turvaneuvoston jäsenmaiden lakien mukaan poissuljettu vaihtoehto. Siis YK ei enää voi omien sääntöjen mukaisesti välittää kriisiin poliittista ratkaisua, paitsi lähinnä kapinallisia eli terroristeja vastaan suuntautuvan yhteisen sotilasoperaation muodossa (mitä emme tule näkemään).

Kolmanneksi, koska Lännen tukema nukkehallitus menetti juuri sekä viimeiset (nimelliset) joukkonsa että arvovaltansa rippeet, on vain ajan kysymys milloin länsi joutuu vetämään (vaivihkaa pikku hiljaa, ettei kasvot niin pahasti ryvettyisi) tukensa pois "Terijoen hallitukseksi" muuttuneelta SNC:ltä.

Länsi voi käytännössä jatkaa SNC:n tukemista kasvojaan menettämättä vain jos SFA:n viimeiset rippeet mahdollisesti neuvottelevat tulitauon Assadin kanssa, jolloin länsi voi edelleen teeskennellä, että nyt on laillinen, neuvotteleva osapuoli, jota tukea. Tällöin länsi voisi toisaalta pelastaa kasvonsa, koska sehän tukisi nyt poliittista dialogia "kapinallisten" ja Syyrian hallituksen välillä.

Mutta silloin länsi ajautuukin väistämättä sodassa rintamalinjassa samalle puolelle Assadin kanssa. Koska FSA:n aselepo Assadin kanssa tarkoittaisi käytännössä lopullista välirikkoa islamistien kanssa, jolloin FSA - ja samalla sitä tukeva länsi - joutuisi vastakkaiseen leiriin islamisteja vastaan. Tällöin länsi alkaisi käytännössä samalla tukea myös Assadia taistelussa vielä tähän asti aseistamiaan ja tukemiaan islamisti-terroristeja vastaan(!). Länsi joutuisi käytännössä kriisissä samalle puolelle Venäjän kanssa.

Ja viimeistään tässä vaiheessa Saudi-Arabian ja sen kavereiden (mm. Turkki) olo muuttuisi hyvin, hyvin tukalaksi.

Ja koska länsimedia joutuu melko pian kertomaan massoille kapinallisten olevan nyt niitä "pahiksia", johtaa se kovaan poliittiseen pyykinpesuun lännessä, koska tähän asti on syytetty aseita, tarvikkeita ja rahaa kapinallisilleterroristeille.

Homma on nyt vaan niin, että tässä on Jenkit ja länsi kusseet pahasti omiin muroihinsa, ja tämä tulee kerta toisensa jälkeen, kerta kerralta kiusallisemmin, lännen omille reisille. Mitään ei näemmä olla opittu aiemmista sekoiluista.

Uutisia Syyriasta - Kun USA kiveen potkaisi

Kuten tunnettua, Venäjä onnistui taitavalla diplomatialla "houkuteltua" USA:n pyrkimään diplomaattiseen ratkaisuun Syyrian kriisissä.

Tämä tapahtui sen jälkeen kun läntisistä uutistoimistoista ja NATO-tiedotuskoneistosta riippumattomat mediat olivat onnistuneet tuomaan esiin faktoja siitä, että Syyrian kapinalliset olivat a) käyttäneet useita kertoja kaasuaseita, ja b) heillä oli hallussaan Syyrian armeijalta kaapattuja raskaita heittimiä ja niihin sariini-kranaatteja. Lisäksi Venäjä toimitti YK:lle evidenssiä asiasta. Lisäksi rikkana rokassa tulivat (kätevästi vasta diplomaattisen sovun jälkeen) julkisuuteen tutkimukset ja tiedot, joiden mukaan yli puolet ns. "syyrialaisista" kapinallisista oli ulkomaisia palkkasotureita, Al-Qaidaa ja syyrialaisia ääri-islamisteja eli Al-Nusraa. Eikä länttä mielytä sekään, että yhä suurempi osa sekulaarista FSA:sta (Vapaan Syyrian Armeija) on loikkinut - prikaatikaupalla - islamistien riveihin:

Anita McNaught, Al Jazeera's correspondent in Antakya in neighbouring Turkey, said that if proved true, the switches of allegiance would be a serious blow to the FSA's strength, and could have significant implications outside of Syria.

The US State Department designated Al Nusrah Front a terrorist organisation on 11 December 2012. There are financial sanctions in place.

"This means that the FSA has suddenly lost serious amounts of loyal fighters ... it's basically being swallowed up by Nusra," she said, adding that it would be very difficult for the West to support a rebel army dominated and commanded by al-Qaeda linked groups.

Tämä on tehnyt lännen päätöksestä alkaa avoimesti tukemaan kapinallisia - ja samalla terroristijärjestöksi luokittelemaansa Al-Nusra -järjestöä - diplomaattisesti entistä nolomman virheen.

Lisäksi islamistien terrori ja järjestelmälliset sotarikokset raiskauksien, etnisten puhdistusten ja pöyristyttävien julmuuksien muodossa olivat omana rikkanaan rokassa.

Esimerkiksi Syyrian hallinto oli jo 20.3 pyytänyt YK:n pääsihteeri Ban Ki Moonia muodostamaan kansainvälisen komitean tutkimaan kemiallisten aseiden käyttöä Khan al-Assalin kylässä lähellä Aleppoa, jossa kuoli hallituksen sotilaita.
Syyrian kapinallisten kaasuase-operaatiot mahdollistuivat viimeistään sen jälkeen kun jo joulukuussa 2012 FSA:n taistelijat valtasivat Safirassa klooritehtaan johon oli säilötty kemiallisia aseita ja jossa Syyrian armeija oli kehittänyt mm. Scud-ohjuksiin sopivia taistelukaasukärkiä. Lisäksi kapinalliset olivat saaneet kemiallisten aseiden valmistuksen raaka-aineita ainakin Turkista ja Saudi Arabiasta. Lisäksi kapinallisten haltuun oli aiemmin jäänyt emiallisten aseiden komponenttien tehtaat Jobarissa, Khan al-Assalissa sekä Damaskuksen liepeillä - juuri sillä alueella jossa Syyrian hallituksen joukkojen tekemäksi väitetty kaasuisku 21.8 tapahtui.

Eikö siis olekin oikeastaan lännen ja USA:n kannalta varsin huojentavaa, että Venäjä tuli hätiin ja pelasti USA:n totaaliselta kasvojen menettämiseltä? Venäjä tarjosi hövelisti "isoveli-asenteella" Obamalle ulospääsyn diplomaattisesta ansasta - näennäisesti kasvoja menettämättä - kun Assad luopuu kemiallisista aseista. Käytännössä tämä välitystoimi oli ainoa keino pestä Obaman - ja USA:n - kasvot. Käytännössä kuitenkin diplomaattipiirit tietävät, että Venäjä pelasti Obaman kasvot, mikä on reaalipoliittisesti - joskaan ei julkisesti - kasvojenmenetys. Se sitten toikin todella ison diplomaattisen sulan Venäjän hattuun ja oli käytännössä USA:n diplomaattinen tappio ja kova kolaus USA:n Syyriassa ajamalle politiikalle.

USA:han oli astunut diplomaattiseen miinaan Obaman annettua ns. avoimen vekselin luvattuaan, että USA puuttuisi peliin jos kemiallisia aseita käytettäisiin. Tästä huolimatta länsimedia onnistui pitämään USA:n kasvot julkisuudessa siistinä olemalla uutisoimatta lukuisista kapinallisten kaasuiskuista (joita on tapahtunut kaiken kaikkiaan jo toistakymmentä, huom!). Vasta kun tarjoutui tilaisuus syyttä edes yhdestä iskusta Syyrian hallintoa, USA nosti ison äläkän. Silloin tuli kova kiire päästä iskemään ennen YK:n tutkimuksia, ettei ehdi paljastua, ettei hallinto ollut tämänkään iskun takana.

Nyt kun Syyria alkaa luovuttamaan kemiallisia aseitaan, on vuorossa varsin jännä näytös tässä kriisissä. On nimittäin huomiotava, että Syyriassa on kaasuaseita useasta eri lähteestä. Osa on NL:n perua, osa eurooppalaisten ja amerikkalaisten tavarabtoimittajien komponenteista valmistettua ja iso osa Syyrian omaa tuotantoa (sariinin valmistaminen ei ole mitään rakettitiedettä).

Mutta se minkä paljastuminen tulee jännittämään amerikkalaisia, on USA:n aikanaan 80-luvulla Irakille toimittamien amerikkalaisten kaasuaseiden löytyminen. Siis niiden, jotka Saddamin serkku, kemikaali-Ali, siirrätti Syyrian hallituksen suojiin USA:n Irakin miehityksen alta. Washington Postin mukaan ensimmäisenä vuorossa on suurella todennäköisyydellä kyse juuri näistä USA:n Irakille ja Irakin Syyrialle toimittamien amerikkalaisten kaasuaseiden luovuttamisesta, mikä on USA:n julkisen kuvan kannalta epämiellyttävää.

Venäjää taas jonkun Neukku-kaasun löytyminen ei juurikaan harmittane eli ei aiheuttane samanlaisia  sisäpoliittista painetta kuten lännessä.

Laitan tähän tällaisen ns. "jännän" linkin, väitteen siitä, että kolmisen viikkoa takaperin Välimerellä tapahtunut "ohjusharjoitus" olisikin ollut vallan muuta kuin mitä on annettu ymmärtää. (Hyvin kiistanalainen lähde, jokainen kutokoot tästä foliohattunsa ihan itse jos haluaa):

A well informed diplomatic source told As-Safir newspaper that “the US war on Syria had started and ended the moment those two ballistic missiles were fired, leaving inconsistent information, as Israel denied and Russia confirmed, until an Israeli statement was issued indicating they were fired in the context of an Israeli-US joint drill and fell in the sea, and that they were not related to the Syrian crisis.”

The source further told the Lebanese daily that “the US forces fired these two rockets from a NATO base in Spain, and were instantly detected by the Russian radars and confronted by the Russian defense systems, so one of them exploded in the airspace and the second one diverted towards the sea.”

In this context, the source pointed out that “the statement issued by the Russian Defense Ministry, which stated the detection of two ballistic missiles fired towards the Middle East, intended to neglect two points: the first was the location from which the two rockets were fired, and the second was their downing. Why? Because the moment the full military operation was launched, Head of the Russian Intelligence Service contacted the US intelligence and informed it that “hitting Damascus means hitting Moscow, and we have removed the term “downed the two missiles” from the statement to preserve the bilateral relations and to avoid escalation. Therefore, you must immediately reconsider your policies, approaches and intentions on the Syrian crisis, as you must be certain that you cannot eliminate our presence in the Mediterranean.”

“This unannounced direct confrontation between Moscow and Washington increased the Obama Administration’s confusion and certainty that the Russian side was ready to move until the end with the Syrian cause, and that the US did not have a way out of its impasse except through a Russian initiative which would save America’s face…” he added.

From this point, the diplomatic source clarified that “in order to avoid further US confusion, and after Israel denied knowing anything about the rocket firing in its first statement, which is the truth, Washington demanded Tel Aviv to adopt the rocket firing to save its face in front of the International Community, especially since these two rockets were the beginning of the US aggression on Syria and the announcement of the beginning of military operations, after which US President Barack Obama was supposed to go to the G20 Summit in Russia to negotiate the destiny of Syrian President Bashr Al-Assad. However, he went to find a way out of the impasse he’s in.”
 

Eli Libanonilainen lehti väittää USA:n yrittäneen iskeä Syyriaan - ilmeisesti keskipitkän kantaman ballistisin ohjuksin. Jos tämä pitäisi paikkansa, ajatus lienee olisi ollut ettei Syyria voisi niitä torjua edes venäläisten toimittamilla S-300 järjestelmillä. Ohjusten laukaisu olisi tullut venäläisillekin yllätyksenä (horistontin takaa, korkea lentorata) ja niin nopeasti (näkyisi suht myöhään tutkan ruudulla), etteivät nämä ehtisi varoittaa Damaskusta?  USA olisi sitten hämmentynyt venäläisten tutka/signaalihäirinnällä tapahtunutta tiputtamista niin, että epäröivät liian pitkään. Asian ilmitulo ja vahvistaminen olisi ollut kaksinkertainen lisä-kasvojenmenetys, jolla painostamalla USA olisi lopullisesti taivuteltu etsimään diplomaattista ratkaisua. Ja siis Israel olisi sitten USA:n pyynnöstää ottanut ohjuskokeen "kontolleen" pelastaakseen liittolaisensa kasvot. Mene ja tiedä. Se on kuitenkin jännää, että juuri tuolla viikolla, pari päivää myöhemmin, USA ilmoitti suostuvansa neuvottelupöytään asian tiimoilta.

Toinen jännä juttu on, että vain pari päivää ennen 21.8 sattunutta kaasu-insidenttiä USA:n tukemat ja aseistamat yksiköt tunkeutuivat Jordaniasta rajan yli Etelä-Syyriaan, tarkoituksenaan saada sillanpääasema ja edetä kohti Damaskoa. Nolosti kävi:

"Syrian Army crushes U.S.-backed rebel assault from Jordan

 

LONDON — President Bashar Assad has defeated a U.S. effort to use Jordan as a launching pad for the overthrow of his regime. Western diplomatic sources said Assad’s military and security forces crushed a U.S. campaign to send hundreds of trained and equipped Sunni rebels from Jordan to regain a key city in southern city.

 

The sources said a force sponsored by the Western-backed Free Syrian Army failed to reach even 10 kilometers within Syria before the rebels were detected and attacked by the Syrian Army.

 

“This was a well-trained and equipped force meant to eventually reach Damascus and overthrow the regime,” a source said. “Instead, the rebels crossed the Jordanian border and within hours were on the run.”

 

The sources said the FSA force, with fighters from Egypt and Saudi Arabia, consisted of two battalion-size units, or nearly 600 fighters.

 

The sources said the fighters, trained by the CIA as well as Jordan’s Special Operations Force Command, were equipped with anti-tank, anti-aircraft missiles as well as night-vision systems.

 

Most of the equipment was said to have come from the former Yugoslavia. Since late 2012, Jordan has served as the main venue for the U.S.-sponsored project to train and equip Syrian rebels.

 

On Aug. 17, the two FSA units crossed the Jordanian border for the nearby Syrian city of Dera, a distance of fewer than 15 kilometers. But the sources said the FSA fighters were immediately besieged by Druse and Bedouin militias and refused help by Al Qaida-aligned units.

 

“Nobody wanted them, and even those who have been fighting Assad saw them as a threat,” another source said.

 

Within hours, Syrian Army units arrived and pursued FSA fighters west toward the Golan Heights and the frontier with Israel. The sources said discipline broke down within the FSA units and some of the fighters tried to attack a United Nations peace-keeping force in the Golan in an attempt to acquire human shields.“The CIA plan was simple: To establish an FSA presence in southern Syria that would serve as a magnet for other opposition forces to march on to Damascus,” the second source said.

 

By Aug. 20, the sources said, the FSA force, which contained Western mercenaries disguised as rebels, was routed, with elements besieged by Syrian Army units. They said the FSA defeat ended U.S. hopes of using Jordan for a rapid rebel advance that could decide the Syrian war in 2013."

Yllättäen hallinnon tekemäksi väitetty kaasuisku tuli vain päivää sen jälkeen kun tämä maahyökkäys Jordaniasta meni reisille.

--------------------------------
[Edit 30.9. lisäys]:

Ikään kuin ylempänä kerrottu FSA:n suurten osastojen siirtyminen islamistien lipun alle ei olisi jo itsessään ollut lännen kannalta ikävää, niin nyt ollaan jenkkien kannalta vielä syvemmällä suossa:

Sillä välin kun media nukkui, länsimielinen oppositio on saanut kuoliniskun: Kapinallisjärjestöt ovat viimeisen viikon sisällä organisoituneet uudelleen. Merkittävä enemmistö Pohjois-Syyrian kapinallisista on sanoutunut irti lännen tukemasta FSA:sta ja Syyrian kansalliskongressista.  Aleppon seuduilla 13 erinäistä ryhmää, mukana mm. paikallinen al-Nusra ja aiemmat merkittävimmät alueen FSA:n muodostelmat ovat yhdistäneet voimansa ja sanoutuneet irti lännen tukemasta Syyrian kansalliskongressista ja sotilasneuvostosta.

Syyrian keskiosissa taas on syntynyt äskettäin uusi islamistinen "Army of Islam"-niminen yhteenliittymä, joka kokosi alleen 43 eri ryhmittymää, mukaan lukien osia paikallisesta Vapaan Syyrian armeijasta sekä paikalliset islamistit.

Edellä mainittu Aleppon seudun FSA (oli viimeinen ns. lännen mittareilla salonkikelpoinen pala kapinallisia, siis siitä huolimatta että sekin oli syyllistynyt alawiittien ja kristittyjen joukkosurmiin sekä ilmeisesti osallisena viime kevättalvena tapahtuneissa kaasuhyökkäyksissä Syyrian armeijan joukkoja vastaan. Nyt se ei ole enää edes nimellisesti "sekulaari".

FSA:sta eronneet ja islamistisen lipun alle ryhmittäytyneet joukot muodostavat yhteensä suurimaan osan koko Pohjois-Syyrian kapinallisista. Kyseeessä oli FSA:n lähes kaikki merkittävimmät ja voimakkaimmat joukko-osastot kuten ns. 11. divisioona ja sen Damaskoksessa ja Aleppossa toimivat osastot. Ja juuri näitä joukko-osastoja USA on aseistanut ja  tukenut. Nyt näille joukoille toimitetut aseet ovat päätymässä - vastoin USA:n ja Ranskan ulko- ja pääministerien vakuutteluja - myös islamisteille. Yhteensä ryhmät muodostavat useiden kymmenien tuhansien taistelijoiden suuruisen armeijan. Ja kun tiedämme, että kapinallisten joukoissa sotii yhteensäkin arviolta noin 100.000 taistelijaa, joista muutaman viikon takaisen brittitutkimuksen mukaan vain puolet eli noin  50.000 miestä kuului (silloin) "sekulaareihin tai kansallimielisiin" ryhmiin, niin tämä uudelleenryhmittyminen islamismin lipun alle on erittäin merkittävä suunnanmuutos siinä, mihin kapinaliike on menossa.

Johtopäätös: Se, mikä tunnettiin vielä vasta lännen tukeman Vapaan Syyrian Armeijana, sekulaarina toimijana jolle länsi on toimittanut runsaasti aseita ja muuta tukea, on juuri käytännössä lakannut edustamasta Syyrian kapinallisten valtalinjaa. Käytännössä se on suurilta osiltaan lakannut ja sen osat ovat siirtyneet islamistien lippujen alle. Ulkomailla istuva lännen masinoima Terijoen"Vapaan Syyrian hallitus" eli Syyrian kansalliskongressi on siis juuri menettänyt viimeisenkin otteensa Syyrian tapahtumiin. Sillä ei ole enää takanaa mitään merkittävässä asemassa kapinaliikkeessä olevaa ryhmää, saatika että mikään Syyrian kapinallisjoukoista olisi (edes koskaan ollut) sen komennossa.

Kun tämä tarjottimellinen ekskrementti-täytteisiä tryffeleitä on Syyrian tarjottimella, niin olisi nyt syytä kysyä länsimaiden johdolta että Kuis ny suut pannaan?

Syyrian sota Maailmansodan esinäytöksenä? Venäjän asema ja Israelin turvallisuus

On mielenkiintoista seurata medianäytelmää USA:n hyökkäysvalmisteluista Syyriaan. Pidän iskua Syyriaan hyvin todennäköisenä, vaikka se kohdistuneekin ns. väärään osapuoleen eli Syyrian armeijan tukikohtiin eikä kaasua käyttäneisiin Syyrian Al-Qaidaan tai salafistiseen Al-Nusraan.

Toivon kuitenkin todella, että että länsi ei iskisi (tai jos iskee niin kapinallisia, hehän tuota kaasua käyttivät) ja että sodan välitön seuraus olisi vain Syyrian jakaantuminen kahtia, mikä realiteetit huomioiden olisi vähiten paha vaihtoehto syyrialaisten siviilien kannalta. Tämä ei tietenkään olisi USA:n ja lännen etu.

Syyrian jakautuminen kahtia säästäisi kummankin osapuolen siviilit toisen osapuolen kostolta (verrattuna jos jompikumpi voittaisi suvereenisti), mutta ennen kaikkea se voisi pitää koko keskisen Euraasian geopoliittisen tilanteen tasapainossa, mikä olisi erittäin tärkeää, sillä Syyrian kaatumisen domino-seuraus olisi/on väistämättä se, että Venäjä joutuisi omien intressiensä vuoksi pakotetusti tekemään sotilasliiton Iranin kanssa.

Venäjä olisi pakotettu syvempään turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön Iranin kanssa, sillä Iranin kaatuminen USA:n syliin päästäisi USA:n "takaovesta" Venäjän takapihalle Keski-Aasiaan. Geopoliittisella shakkilaudalla kyse olisi shakkimatista, ja Moskovalle olisi siinä vaiheessa lähes sama nostaa valkoinen lippu salkoon ja ilmoittaa, että Venäjä hakee NATO:n jäsenyyttä.

Venäjä kuitenkin kammoksuu ajatustakin liittoumisesta Iranin kanssa, sillä se ei halua liittoutua minkään islamisti-hihhulihallinnon kanssa. Siksi yksi merkittävä syy sille miksi Venäjä tukee Syyrian hallintoa on - välittömien talous- ja sotilasintressien ohella - juurikin se, että seuraavana olisi vuorossa Iran ja sitten Venäjän omat "takapihat". Suhteellisesti (Lähi-idän mittakaavassa) Assadin hallinto on nimittäin sekulaari diktatuuri, eikä Venäjä halua todellakaan antaa Al-Qaidalle tai Jabhat Al-Nusran kaltaisille jihadistisille liikkeille yhtään enempää jalansijaa Lähi-idässä. Venäjä siis tukee Assadia vähän samoilla motiiveilla kuin USA aiemmin Mubarakin kaltaisia diktaattoreita.

Jos Syyria kaatuu, Venäjä joutuu avoimesti liittoutumaan Iraniin kanssa estääkseen USA:ta tulemasta omalle takapihalleen. Se taas johtaisi väistämättä jonkinlaiseen "kylmään sotaan"; Turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristymiseen Persian lahdella ja puolustusmenojen kasvattamiseen, jne. millä olisi haitallisia vaikutuksia Venäjän taloudelle ja kansainväliselle asemalle.

Merkittävin seuraus pakkoliitosta Iranin kanssa olisi ennen kaikkea se, että suursodan uhka lännen kanssa kasvaisi. USA nimittäin edelleen haluaisi mennä Iraniin, mikä hinku Moskova-Teheran-liiton jälkeen sotatilanteessa johtaisi rintaman leviämiseen Eurooppaan NATO-Venäjä matsina. Ja siitä voi itsekukin päätellä, mikä olisi Suomen asema sellaisessa rytinässä (mistä olen kirjoittanut monta kertaa aiemmin).

Toisessa vaakakupissa on siis lännen talous- ja öljyintressit ja toisessa uusi "kylmä sota" ja suursodan uhka - myös Euroopalle. Siksi toivon, ettei Assad kaadu, koska jos kaatuu, seuraava iso rätinä välivaiheen jäkeen olisikin sitten paljon laajempi. Siksi status quon säilyttäminen olisi kova sana.

Mutta mitä tekee Israel?

Israel tuki avoimesti kapinallisia pari vuotta, aina viime keväälle asti, toimittamalla mm. ruokaa, lääkkeitä, viestintävälineitä ja tiedustelutietoa, jne.

Sitten Israel lopetti (ainakin avoimen) konkreettisen tuen kapinallisille. Moni ei ole vielä pannut merkille, että Israel pisti huhti-toukokuun taitteessa jäihin materiaaliavun kapinallisille.

Syitä tähän on useita, kuten mahdollinen kemiallisilla aseilla tehtävän kostoiskun pelko, jos Israel olisi avoimesti Assadia vastustavan osapuolen kannalla.

Mutta ennen kaikkea päätökselle oli kaksi syytä:

a) Israelin hallituksessa ja laajemminkin alettiin nähdä, että kapinallisten voittaessa Syyria ajautuisi Al-Qaidan ja salafistien käsiin, ja

b) Alkuvuodesta tapahtunut kemiallisten aseiden joutuminen kapinallisten käsiin, ja tästä seuraava käytännön tosiasia, että on pahimmillaan vain ajan kysymys, päätyvätkö nämä pimeiden markkinoiden kautta myös mm. Hizbollahille tai Hamasille.

Hizbollahilla tai Hamasilla kun on jo kattava raskas raketiheitinkalusto, eikä heillä olisi mitään inhimillisiä pidäkkeitä säästellä siviiliuhreja - varsinkaan jos nämä ovat juutalaisia.

Israelin mediassa (mm. Jerusalem Post) on ollut myös viime kevään ja kesän mittaan monia puheenvuoroja, joissa on avoimesti vaadittu jopa maan hallitusta alkamaan tukea vaivihkaa Assadin hallintoa.

Eli vaikka sionistisalaliitto-intoilijoiden ja muiden mielestä olisikin loogista, että Israelin johto kaikin tavoin ajaisi Syyriaa nurin koska rynkky+sinko -barbaarifanaatikot ovat pienempi uhka kuin hyvin organisoitu armeija á la Syyrian valtio, niin täytyy muistaa, että rynkky+sinko+sariiniohjus -barbaarifanaatikot ovatkin aivan eri asia.

Toisin kuin Assadin hallinto, kapinallisille on yksi ja sama vaikka heidän joukkotuhoaseensa käynnistäisivät Kolmannen Maailmansodan. Siksi toivon, että Syyrian armeija ja hallitus joko voittaa sodan tai että Syyria hajoaa kahtia ja Assadin hallinto ainakin pysyy pystyssä Länsi-Syyriassa, ja joukkotuhoaseet - ainakin ne jotka eivät tuhoudu sodan jaloissa - pysyvät mieluummin Assadin kellareissa turvassa kuin päätyvät al-nusralaisten kaltaisille verenhimoisille latvaperseille.

Ja minä siis sanon tämän henkilönä, joka tukee Israelin turvallisuusintressejä sen välittömillä lähialueilla (Gaza, Siinai, Etelä-Libanon, Golan ja Länsiranta) sekä USA:n turvallisuusintressejä Persian lahdella, mutta en pahemmin diggaile sen ja USA:n mahdollista yhteistyötä koskien laajempia lännen vallan kasvattamishankkeita Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa.

Syyrian hallinto ja Baath-puolueen tausta

Älköön lukija käsitäkö minua väärin. Minulla ei ole ns. harhaluuloja Syyrian hallinnon luonteesta: Sekulaari alawiittien vähemmistödiktatuuri/sotilasdiktatuuri eli kansanomaisesti "fasistinen", ja muistuttaa(muistutti) Irakia ennen sotia.

Baath-puoluehan (tai puolueet) perustettiin 30-luvulla NSDAP:n mallin mukaan, jonka aatteellinen perintö on muuten yleisemminkin varsin merkittävä "arabinationalismin" ja/tai "arabisosialismin" aatteellinen lähtökohta (mikä toki häivytettiin II MS:n jälkeen kun liittouduttiin NL:n kanssa).

En myöskään elättele harhakuvitelmia, että Syyria ja Israel koskaan pääsisivät juuri minkäänlaiseen vakiintunutta aselepolinjaa kummempaan sopuun Golanin kukkuloista. En yhtään epäile, etteikö siellä olisi Syyrian aloittamana sodittu jo useampikin "Jom Kippur"-revanssisota ellei Israelilla olisi mm. ydinpelotettaan.

Silti Assad hallintoineen on sekä mielestäni parempi vaihtoehto vallassa (ainakin puolessa Syyriasta) kuin Al-Qaidan/Al-Nusran lahtari-sekopäät, näin sekä syyrialaisten siviilien että koko Euraasian turvallisuuden kannalta.

Olen kuitenkin pessimisti sen suhteen, etteikö rähinä tästä vielä eskaloituisi ja johtaisi Euraasian geopoliittisen tasapainon pahaan järkkymiseen (kuten olen ennustellut).

Modattu kuva: kapinalliset lataamassa kaasuammusta raskaaseen heittimeen - ja USA:n puolustusministeri

-Oh really?

Syyrian armeija vs. "Syyrian" kapinalliset

------------------------------------------
[Lisäys 7.9.9] Tässä on vähän kiistanalainen lähde (Infowars), mutta laitan tämän tähän silti:

http://www.infowars.com/the-syrian-war-what-youre-not-being-told/

Toinen mielenkiintoinen: Videolla katolinen nunna valittaa miten Latakiassa Alaweihin kohdistunutta suurta joukkomurhaa ei mitenkään uutisoitu läntisissä medioissa. Suomessakin oli pikku uutinen, että Syyrian armeija ajoi jihadistit pois 12 alawiitti-kylästä, mutta sitä ei kerrottu mitä siellä oli tapahtunut. Lisäksi näkemyksiä kemiallisen aseiden todistusaineiston epämääräisyydestä.

http://rt.com/op-edge/mother-chemical-attack-footage-fraud-509/

"What I want to ask first of all is how the international community can ignore the brutal killing spree in Latakia on Laylat al-Qadr early in the morning of August 5, an attack that affected more than 500 people, including children, women and the elderly. They were all slaughtered. The atrocities committed exceed any scale. But there was close to nothing about it in the international mass media. There was only one small article in “The Independent”, I believe. "

Video: Syyrian kapinalliset myöntävät kemiallisten aseiden käytön

“We’ll kill their women and children like Osama Bin Laden said”

Henkilö videolla, Nadeem Baloosh, on Riyadh Al-Abdeen -nimisen kapinallisryhmän jäsen. Kyseinen ryhmä on aktiivinen Syyriassa Latakian alueella:

http://www.infowars.com/video-syrian-rebel-admits-using-chemical-weapons/


Tässä myös BBC:n artikkeli, aiemmin keväältä, jolloin kapinalliset käyttivät sariinia. Tuolloin YK:n tutkimuskomission jäsen Carla del Ponte sanoi, että hän oli tyrmistynyt saatuaan selville, että kapinalliset olivat käyttäneet kaasua:

http://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-22424188

Samasta suomalainen Aamulehti:

"YK: Syyrian kapinallisten epäillään käyttäneen sariinia

YK epäilee Syyrian kapinallisten käyttäneen hermokaasu sariinia. Järjestö on kerännyt todistusaineistoa hoitohenkilökunnalta ja Syyrian sisällissodan uhreilta saadakseen selville, ovatko osapuolet käyttäneet kiellettyjä kemiallisia aseita.

Todistusaineiston perusteella on vahvoja epäilyjä siitä, että kapinalliset olisivat käyttäneet sariinia, kertoo YK-komission edustaja Carla Del Ponte.

Näyttöä ei sen sijaan ole siitä, että hallituksen joukot olisivat käyttäneet hermokaasua."
http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194811726142/artikkeli/yk+syyrian+kapinallisten+epaillaan+kayttaneen+sariinia.html

Ja tässä Veteran Intelligence Professionals for Sanityn Obamalle lähettämän muistion koskien 21pvän kaasuiskuja Syyriassa:
http://consortiumnews.com/2013/09/06/obama-warned-on-syrian-intel/
-----------------------------------

[Edit 9.9. lisäys] Länsimediassa laajalti levinnyt video, jossa kuvattiin kaasuiskussa kuolleit lapsia on paljastunut lavastukseksi - ja vieläpä mitä julmimmalla tavalla: Kyseiset lapset oli kapinallisten toimesta kidnapattu kapinallisten toimesta joukkohautaan tapetuilta vanhemmiltaan pari viikkoa aiemmin 200 km pohjoisempaa Latakian alueen alawiittikylistä (linkki joukkomurhatapaukseen ylempänä), ja nämä lapset oli vähän ennen iskua tapettu ilmeisesti jollain myrkyllä propaganda-lavastustarkoituksessa, juurikin kapinallisten toimesta, samojen, jotka videolla hihhuloivat vaatien kostoa Assadille:

http://www.voltairenet.org/article180149.html

"All observers have noted the high proportion of children among the victims. The United States has counted 426, or more than a third. Some observers, but neither those of the US nor their French counterparts, were intrigued to find that victims were almost all of the same age and they had no families to cry over them. Stranger still, the gas would have killed children and adult men, but would have spared women.

The wide distribution of satellite channel images of victims allowed Alawite families near Latakia to recognize their children who had been abducted two weeks prior by the "rebels." This identification was long in coming because there are few survivors of the massacre by the allies of the United States, the United Kingdom and France in loyalist villages where more than a thousand bodies of civilians were discovered in mass graves."
-----------------------------------

Syyrian kaasuiskut ja USA:n kasvojenmenetys

Nyt kyllä myötähävettää USA:n puolesta.

Amerikan statukselle ja asemalle tämä Syyrian kaasuiskuepisodi oli ja on kyllä jo melkoista myrkkyä. Ja presidentti Obaman veto viedä sittenkin isku Syyriaan kongressin päätettäväksi on kyllä tässä vaiheessa aika epätoivoinen kasvojenpesuyritys.

Riippumattomia uutislähteitä seuraaville on meinaan melko selvää, että USA on ajanut/ajamassa diplomaattiseen miinaan, joka tuo herkän hymyn maan vastapelureiden ja erityisesti Venäjän presidentti Vladimir Putinin kasvoille.

Syyriassa on tehty jo nimittäin 7 iskua kemiallisilla aseilla, joissa kaikissa on kuollut joko Syyrian armeijan sotilaita ja/tai hallitusta kannattavia siviilejä. Näistä iskuista vain 4:stä on edes liiemmälti uutisoitu isoissa länsimedioissa. Ketään ei kiinnosta esim. 450 kuollutta Syyrian armeijan sotilasta, kun iskun tekijöinä olivat kapinalliset.

Todistettavaa faktaa on, että kapinalliset pitivät jo viime vuonna vähän aikaa hallussa osaa tukikohdasta, jossa säilytettiin taistelukaasuja. Todistettavaa on, että kapinalliset kähvelsivät sieltä mm. raskaan heittimen ja siihen ammuksia, jotka voidaan täyttää kaasulla - pistivätpä vielä aseen testauksesta videota YouTubeenkin. Armeija hääti kapinalliset pois tukikohdasta, mutta vahinko oli jo tapahtunut.

Tilanne on nyt se, että USA on ajanut kympillä diplomaattiseen miinaan. Jos oikeasti pitäisivät lupauksistaan ja sanastaan kiinni, että joukkotuhoaseen käyttö on ns. "punainen linja", jonka ylittämisestä seuraa USA:n puuttuminen asioihin, joutuisivat amerikkalaiset pommittamaan omia liittolaisiaan eli kapinallisia, joita he ovat kaikin tavoin tukeneet, kouluttaneet, aseistaneet - ja johtaneet - jo vuosia.

Ja taas epätoivoiset yritykset syyn vierittämiseksi Syyrian hallitukselle ovat yhtä tuhoon tuomittua kuin Espanjan hallituksen yritykset aikanaan syyttää Madridin terrori-iskuista baskiseparatisteja: ei mene läpi.

Suuri osa maailman tiedusteluyhteisöjä ja diplomaattikuntia tietää jo todellisuudessa varsin hyvin mitä on tekeillä ja on tapahtunut. Venäjä, Kiina, Iran, jne. USA:n vastapelaajat hihittelevät vahingoniloisina: Jos amerikkalaiset pommittavat Assadia, sen jälkeen kun ovat katselleet läpi kapinallisten tekemät kaasuiskut, länsi menettää USA:n johdolla kaiken sen mitä on jäljellä sen moraalisesta johtoasemasta ihmisoikeuksien puolustajana. Veikkaan, että Valkoisen talon isäntä ei halunne tulla tunnetuksi Barack"Hei, me kaveerataan joukkotuhoaseita käyttäneiden Al-Qaida -terroristien kanssa, ne on meitsin kavereita!" Obamana.

Toisaalta USA on jo diplomaattisesti nalkissa eli menettäneet uskottavuutensa de facto. USA:n viholliset nauravat jo ja saavat rohkaisua, mikä näkyy tulevaisuudessa suurempina ongelmian USA:lle. Geopoliittisessa pelissä kasvojen menetys ja heikkouden näennäinenkin osoittaminen muuttuvat konkreettisesti heikkoudeksi.

USA:lla on myös toinen paha ongelma: Isku Syyriaan levittäisi sodan välittömästi Persian lahdelle, koska Iran on sotilasliitossa Syyrian kanssa. Rähinän alkaessa mustan kullan hinta lähtisi sitä vauhtia yläviistoon, että USA:n niukasti elpyvä talous sukeltaisi saman tien takaisin lamaan. Sota+lama olisi myrkkyä. Pitäisi saada hyvin nopea voitto Assadista (ja Iranista) ja Syyrian armeijasta, ja niin nopeasti sitä ei saataisi, että talousröhnäys estyisi.

Jenkkien mainetta voisi parantaa nöyrtyminen ja osallistuminen yhdessä Venäjän kanssa Syyrian raunanneuvotteluihin - näennäisesti Venäjän rinnalla - mikä edes vähän toisi RauhanObama^TM-mainetta. Ja käytännössä kaikki silloinkin tajuaisivat, että nyt on supervalta joutunut perääntymään, ja se olisi erittäin suuri diplomaattinen voitto ja valtava virtuaalinen sulka Venäjän ja Putinin hatussa, decisive diplomatic victory, jos tämä olisi CIV-skenaario.

Ja tässä tapauksessa USA joutuu hyväksymään Syyrian jaon ja sen, että Iranin ja Venäjän liittolainen - Assadin alawiitti-Syyria - muodostuisi tiukkaan kuin tatti juuri maan länsiosaan ja rannikolle eli Välimeren altaan valtavien kaasu- ja öljyvarojen äärelle, ja juuri niiden haltuunoton takiahan (Iran-intressin ohella) koko sisällissota lietsottiin käyntiin.

Syyrian iskun vieminen kongressin päätettäväksi ja vetäytyminen hankkeesta kongressin näyttäessä punaista valoa, voi siis näennäisesti pelastaa Obaman kasvot, mutta sanansa syö ja kasvonsa Supervalta nimeltä USA käytännössä menettää (ja tunnustaa samalla tappion Syyriassa), iski jenkit Syyriaan tai ei.

USA:lla on siis vain huonoja vaihtoehtoja. Itse valitsisin moraalisen kasvojensäilytyksen pommittamalla Syyrian Al-Qaidaa ja vetämällä aseellisen tuen salafisteilta.

Venäjä, Kiina ja Iran pysäyttivät toistaiseksi lännen etenemisen Syyriassa

YK:n turvallisuusneuvoston julkilausuma ja Syyrian myöntyminen siihen ovat Syyrian kriisin suhteen eräänlainen vedenjakaja, sillä yhtenäisen linjan syntyminen YK:ssa merkitsee Venäjän (ja Kiinan) onnistuneen patoamaan lännen tukeman arabikevään etenemisen Syyriassa ainakin toistaiseksi. Mitä siis on tapahtunut?

Venäjä onnistui estämään lännen pyrkimykset päästä Damaskokseen sen ohi ja näin toistaiseksi pysäyttämään myös yritykset napata Syyria pois Venäjän leiristä. Venäjä on nyt ehdoton avainpelaaja Syyrian tulevaisuudesta neuvoteltaessa. Tähän tilanteeseen länsivallat eivät olisi halunneet joutua. Asiaan liittyy Vladimir Putinin nousu uudestaan (myös virallisesti) Venäjän johtajaksi ja maan etupiiripolitiikan vahvistuminen entisestään.

Se, mitä länsi ei ehkä osaa odottaa tai mitä se pelkää, on kuitenkin arabikevään suunnan muuttuminen, mitä olen veikkaillut parissa aiemmassa kirjoituksessani. Kuten olen kertonut (lähteitä lainaten), läntisessä Lähi-idässä sekä Libyassa on nyt paljon NATO-maiden ja Persian lahden maiden tukemia (ja jopa aseistamia) alqaidalaisia ja muita uskonsotureita, jotka Syyrian tilanteen kehityksestä riippuen, voivat joko jatkaa Syyrian epävakauttamispyrkimyksiä, tai valita toisen tien; siirtyä ahdistelemaan Jordanian, Egyptin, Saudi-Arabian ja Pohjois-Afrikan maiden hallituksia (kuten Malin tapaus osoittaa). Jos niin käy, niin Washingtonissa ihmetellään kai, että ”Eihän tässä näin pitänyt käydä!”. Entäpä jos arabikevät (tai siis islamistien talvi) alkaakin kaataa länsimielisiä hallituksia alueella, jolla lännen intressit on muutenkin haastettu Venäjä ja Kiinan vaikutusvallan kasvun myötä.

Tätä silmällä pitäen, sekä USA:n intressejä vasten peilaten, ymmärrämme Hillary Clintonin varsin happaman asenteen Syyriaa kohtaan Assadin hallinnon ilmoitettua, että se hyväksyy YK:n rauhan suunnitelman. Assadin hallinnon piti (pitää) kaatua. Se oli (on) Washingtonin tavoite. Nimittäin se, että  YK:n julkilausuman alussa vahvistetaan turvallisuusneuvoston “vahva sitoutuminen” Syyrian suvereeniuteen, itsenäisyyteen, yhtenäisyyteen ja alueelliseen koossapysymiseen, on Venäjän ja Kiinan selkävoitto lännen tavoitteista. Tämä tarkoittaa, että toisin kuin Libyan kohdalla, länsivallat eivät lähde soitellen sotimaan Syyriaan (varsinkaan kun jäivät jo kiinni sen sisäisiin asioihin sekaantumisesta), eivätkä enää pyri aseellisesti kaadattamaan Assadia. Sen sijaan koitetaan rauhanomaista tietä, eli vaaditaan oppositiolle poliittisia vapauksia ja oikeuksia, jne.

Saatuaan lännen yhteistyöhön ja annettuaan sille joitain diplomaattisia myönnytyksiä, Venäjä on siis rauhoittamassa tilannetta, sillä välin kun Putin odottelee virallista valtaan astumistaan (7. huhtikuuta). Kulissien takana Venäjä kuitenkin pyrkii ohjaamaan Syyriaa siten, että maassa saataisiin aikaan rauhanomainen vallanvaihdos, ilman että Venäjän intressit vaarantuvat. Eli kuten olen aiemmin kirjoittanut, Venäjä on tarvittaessa -kovalla hinnalla- valmis luopumaan Assadista, mutta ei halua Syyrian tippuvan - ainakaan täysin - lännen syliin.

Lupaavaa Venäjän intressien kannalta onkin, että Syyrian oppositio on hajonnut, eikä se ole pystynyt luomaan yhteistä neuvotteluelintä. Syynä on se, että osa oppositiosta on vain lännen ja naapurivaltioiden tukemia ryhmittymiä, mikä ärsyttää Syyrian kotoperäistä oppositiota (vastattain myös osa ”vapaan Syyrian armeijan” upseereista jätti asemansa samasta syystä). Kuvaavaa onkin, että juuri lännen tukema oppositio julisti uutislähetyksessä edustavansa ”koko Syyrian kansaa”. Jos lännen leivissä ei ole kuin osa oppositiosta, Venäjä voi alkaakin neuvotella sen toisen puolen kanssa…

Eli kun edellisessä kirjoituksessani maalailin Syyrian tulevaisuudelle kolme eri vaihtoehtoa, on siis neljäskin, Venäjä suostuu vallanvaihtoon Syyriassa (shiialaisen ja avoimesti Iranin kanssa liittoutuneen hallinnon syrjäyttäminen), mutta pitää kiinni siitä, että uusi(kin) hallinto nojaa turvallisuuspoliittisesti Moskovaan ja Venäjän tukikohdat sekä kaupalliset edut alueella turvataan. Ottaen huomioon, että Iran on Venäjälle strategisesti ja geopoliittisesti paljon Syyriaa merkityksellisempi, on kuitenkin selvää, ettei Venäjä ala ainakaan suoraan dissaamaan Irania asiassa.

Syyrian tilanne on kuitenkin kaikkea muuta kuin vakaa, mutta ainakaan vain lännen tuella valta ei maassa vaihdu. Veikkaan, että ellei länsi saa aikaan sisältä kumpuavaa rauhanomaista poliittista muutosta Syyriassa (sen jälkeen kun rauhasuunnitelman on pantu täytäntöön), se joutuu vain nielemään tappionsa.

Joka tapauksessa mielenkiintoisin kysymys minun vinkkelistäni on: mihin menevät ne yli 50 000 NATO:n, Saudien ja Qatarin aseistamaa ja kouluttamaa alqaidalaista ja muuta höyrypäätä, jos Syyria ei hajoakaan? Tällä hetkellä he ovat Jordaniassa…

Mielenkiintoisia linkkejä Syyriasta ja yksi näkemys geopoliittiseeen peliin

Tässäpä teille pari mielenkiintoista linkkiä Syyrian tilanteesta. Ne ovat ranskalaistoimittaja Thierry Meyssanilta.

1. End of game in the Middle East
http://www.voltairenet.org/End-of-game-in-the-Middle-East
"Vaikka aseelliset yhteydenotot Homsin alueella eivät ole täysin ohi ja Syyrian sekä Libanonin viranomaiset eivät ole vielä kertoneet julkisesti viimeaikaisista toimistaan, Thierry Meyssan esiintyi maanantai-iltana Venäjän päätelevisiokanavalla tehden alustavasti selkoa operaatioista ja tarjoten ensikäden tietoa."

2. For the release of our compatriots and colleagues held captive in Baba Amr
http://www.voltairenet.org/For-the-release-of-our-compatriots
"Useita journalisteja pidetään suljetulla Baba Amrin alueella. [Länsimedian] mukaan heitä estää poistumasta Syyrian armeijan kapinallisten tukikohtaan kohdistama jatkuva tulitus. Paikan päällä olleena ja etuoikeutettuna neuvottelujen todistajana Thierry Meyssan kertoo: Toimittajia pitää vankeina Vapaan Syyrian Armeija, joka käyttää heitä ihmiskilpinä. Kapinalliset ovat toistuvasti estäneet Syyrian punaista puolikuuta evakuoimasta heitä."

Kukaanhan ei väitä, etteikö Syyriassa olisi diktatuuri ja etteikö se kohtelisi kapianalisia sekä toisinajattelijoita varsin kovalla kädellä, mutta tässä kriisissä länsimaat ovat kainaloitaan myöten sotkeutuneet mukaan peliin.

Ja lopuksi vielä mielenkiintoinen, mutta pitkä video Lyndon Larouchelta, joka valottaa muutamaan mielenkiintoista näkökulmaa yleiseen geopoliittiseen tilanteeseen liittyen (vaikka en allekirjoitakaan esitettyjä näkemyksiä muuten kuin astelman kannalta). 

Russia's resistance
http://larouchepac.com/node/21737

NATO:n likainen sota Syyriaa vastaan - Näin läntinen Lähi-itä suistuu sotiin

NATO:n suunnitelma Syyrian myllertämiseksi etenee, kuten aiemmin kirjoitin. Sotasuunnitelmat puolivirallisten joukkojen aseistamiseksi ja yhdistetyn Syyria-vastaisen sodan ja Assadin hallinnon vastaisen kansannousun aikaansaamiseksi ovat jo pitkällä.

On vain yksi iso ongelma: Miten pitää Venäjä ja Iran ulkona puuttumasta asioihin, ja miten pitää myöhemmin Venäjä ulkona, kun Syyrian jälkeen seuravana olisi vuorossa Iran? Kuten aiemmin olen kirjoittanut, avoin lännen hyökkäys Syyriaan olisi sodanjulistus Venäjälle, sillä mailla on, tosin epävirallisten tietojen mukaan, yhteinen salainen liittosopimus (jossa Irankin on tietenkin mukana) vuodelta 2006.

Lähi-idän tilanteen suhteen Venäjä on sellaisessa strategisessa pakkoraossa, että sen on pakko pitää kynsin hampain kiinni omasta vaikutusvallastaan Lähi-idässä. Strateginen peli on kuin shakkilauta: Syyria olisi astinlauta Iraniin, ja sen jälkeen olisi lännen eteneminen Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa. Nyt kun USA ja NATO ovat käytännössä vetäytymässä Afganistanista, Venäjä ei todellakaan aio antaa lännelle uudestaan pääsyä takapihalleen Iranin kautta. NATO:n eteneminen Kaukasukselle tai Keski-Aasiaan kun ajaisi Venäjän geopoliittisesti nurkkaan, eikä sillä ole vaihtoehtoja. Siksi, ja sen estämiseksi pidetään kiinni Syyriasta.

Syyria ei ole kuitenkaan ehdoton takaraja, kuten olen kirjoittanut. Käytännössä Venäjä on vain asetanut sille kovan hinna, ja se hinta on sota. Hintaan kuuluu myös se, että sen jälkeen Venäjä tekisi luultavasti avoimen ja mittavan sotilasliiton Iranin kanssa, jolloin uuden "kylmän sodan" rintamalinja jähmettyy Persianlahdelle. Länsihän ei lähde pommitelemaan Irania, jos Iran on Venäjän sateenvarjon suojassa.

Sen jälkeen kun länsi väärinkäytti YK:n turvaneuvoston Libya-päätöslauselmaa oikeuttamaan laajamittaisen invaasion maahan, Venäjä ei todellakaan anna perää Syyrian kohdalla, siis mitenkään helpolla. Siksi se onkin tehnyt kantansa selväksi, ja toimittaa Syyrian armeijalle aseita. Lisäksi Venäjä yrittää tosissaan saada aikaan vuoropuhelua Syyrian hallinnon ja kapinallisten välille, jotta sisällissota ei repisi Syyriaa hajalle.

Kuitenkin on selvää, että ei länsi, Israel eivätkä USA:n arabiliittolaiset - al-Qaidasta puhumattakaan - halua Syyriaan sellaista rauhanomaista ratkaisua, joka sallisi Assadin Iran-liittoutuneen hallinnon pysyä pystyssä. Kysymys ei ole enää, josko Assadin iranmielinen hallinto halutaan pois päiväjärjestyksestä, vaan miten se tehdään.

Viitaten aiempaan kirjoitukseeni, nyt on tiedossa että noin 40 000 NATO:n tukemaa ja aseistamaa "kapinallista" on sijoitettuna Jordaniaan Syyrian vastaiselle rajalle, mukana iso joukko libyalaisia. Ainakin 18 000 näistä taistelijoista on libyalaisen al-Qaida -komentajan ja pitkäaikaisen NATO-liittolaisen Abdelhakim Belhajin komennossa.

Turkki taas on perustanut NATO:n tuella "Syyrian kansallisen neuvoston", NCS:n, joka vaatii, että se pitää tunnustaa "Syyrian kansan ainoaksi lailliseksi edustajaksi". Aseistettuja muslimiveljeskunnan militantteja on koulutettu, majoitettu ja varustettu järjestämään aseellisia hyökkäyksiä Syyriaa vastaan Turkin NATO-tukikohdista käsin. Lisäksi Turkki on perustanut tiedustelu- ja värväyskeskuksen Jordanian Ammaniin.

Al-Qaida ja muut irakilaiset jihadistit, kuten aiemmin kerroin, kerääntyvät puolestaan Irakin Syyrianpuoleiselle rajalle, ja koittavat soluttautua sieltä läpi.

Mielenkiintoinen on myös tieto, että Saudi-Arabia on pyytänyt Jordaniaa sallimaan saudi-ilmavoimien käyttää maan ilmatilaa Syyrian vastaisessa hyökkäyksessä, johon tosin virallisesti ei olla suostuttu. Käytännössä tilanne voi olla vähän eri, kun Jordanialla on hyvässä muistissa ns. "Musta Syyskuu"-tapaus, jossa Syyria tuki PLO:n vallankaappausyritystä Jordaniassa.

Koskapa sotilaallinen hyökkäys Syyriaan tarkoittaisi, että maahan lähetettäisiin suhtellisen paljon qatarilaisia ja saudi-arabialaisia joukkoja, sekä NATO:n erikoisjoukkoja, on tärkeää että median huomio saadaan operaation valmistelun tärkeimmissä vaiheissa, sekä sen alkamisen alla mahdollisimman paljon suunnattua Syyriasta muualle.

Iranista kohuaminen on tähän tarkoitukseen mitä sopivinta. Kun maailman huomio kiinnittyy Persian lahdelle, voidaan Syyrian rajalla tehdä yhtä ja toista yllättäen.

Ylihuomenna, helmikuun 26 päivänä, Syyriassa pidetään kansanäänestys uudesta perustuslaista, joka on itsessään ns. läimäisy lännen kasvoille, sillä suuri äänestysprosentti tai laaja tuki lakiuudistukselle olisi diplomaattinen takaisku USA:lle, NATO:lle ja näiden arabiliittolaisille, sillä se olisi selvä merkki, että Syyrian kansa ei halua asioihinsa ulkopuolista puuttumista.

Tähän liittyen onkin mielenkiintoista, että Palestiinalaisia edustava tiedustelutaho Turkissa on väittänyt, että kansanäänestyspäivänä Syyriassa on odotettavissa suuria, kapinallisten, al-Qaidan ja läntisten tiedustelupalvelujen tuella järjestettyjä terrori-iskuja. Tätä seuraisi massiivinen hyökkäys rajojen ulkopuolelta, mikä tarkoittaisi nyt Jordaniaan sijoitettujen noin 40 000 tai 50 000 taistelijan vyöryttämistä Syyriaan. Tämä kuulemma tehtäisiin viimeistään 7. maaliskuuta mennessä. Kuulostaa sinänsä uskottavalta, mutta katsotaan sanoi lääkäri.

Tokihan tuollainen joukko ei ole mikään uhka Syyrian armeijalle, mutta se on varsin riittävä luomaan sekasortoa ja kaaosta, jotta tilanne näytää ulospäin ja valtamediolle "massiiviselta Syyrian kansannousulta". Tällöin todistustaakka väitteille, että Syyria on NATO-johtoisen hyökkäyksen alla, lepäisi täysin Syyrian ja Venäjän harteilla, jolloin Venäjälle olisi poliittisesti erittäin vaikeaa sekaantua tilanteeseen. Tokihan se voi tehdä niin välilliseti tukemalla Irania tekemään niin. Tällöin ei syntyisi vielä suoraa Venäjä-NATO -konfliktia.

Voi olla tosiaankin, että jatkuva mediakähinä mahdollisesta Iraniin tehtävästä hyökkäyksestä johtuukin juuri harhautustarkoituksesta, todellinen lähiajan maali - kuten olen arvellutkin - olisi Syyria. Minä en ainakaan usko mihinkään sotaan Persianlahdella vielä muutamaan vuoteen. Jos tämä väite pitää paikkansa, kuten näyttää olevan, niin siinä tapauksessa Iran-sotarumpujen pärinä tulee median välityksellä lähiaikoina entistä massiivisemmin olohuoneisiin ja lehtien sivuille.

Eli päämäärä olisi lähettää Iranille vahva viesti: pysykää poissa Syyriasta, ja heikentää Venäjän poliittista uskottavuutta korostamalla sen "kummisetä"-roolia Syyrian ja Iranin hallintojen takana. Ja ennen kaikkea massiivisen, Irania vastaan suunnatun mediarummutuksen ja USA:n joukkojen "Lahdelle" keskittämisen tarkoitus on pienentää sitä mahdollisuutta, että Iran tai Venäjä puuttuisivat suoraan Syyrian tilanteeseen silloin, kun NATO ja sen arabiliittolaiset aloitavat "epävirallisen" pää-hyökkäyksensä Syyriaan Turkista ja Jordaniasta käsin.

Kuten aiemmin kirjoitin, Venäjä luultavasti haluaa vain myydä Syyrian kovasta hinnasta, ja Irankin luultavasti pidättäytyy sekaantumasta suoraan maan tilanteeseen, joka saattaisi vähintäänkin kehittyä alueelliseksi keskisuureksi sodaksi. Niille lienee houkuttelevaa välttää suoraa konfliktia niin kauan kuin NATO pystyy edes jokseenkin uskottavasti näyttämään siltä, ettei se muka ole sekaantunut Syyrian sisällissotaan.Tällainen ratkaisu Venäjän ja Iranin taholta olisi tietenkin tuhoisaa Syyrian hallinnolle ja sitä tukeville sisällissodan osapuolille.

Mutta se olisi myöskin tuhoissa Venäjälle ja Iranille. Loppupeleissä niiden tuen vetäminen pois Syyrialta kun heikentäisi molempien asemaa ja loisi valtavasti epävakautta koko Lähi-itään, ja luultavasti lisäisi alueellisen sodan ja/tai sisällissotien riskiä (Ja juuri sellaistahan minäkin olen veikkaillut). Näin ollen näillä mailla on mielenkiintoinen joko-tai -valinta. Itse uskon, että Venäjä ja Iran sekaantuvat Syyriaan "yhtä puhtain kasvoin" kuin NATO.

Ja toistan vielä aiemman väitteeni: Syyrian jälkeen Jordania ja Egypti, eikä sauditkaan vähällä pääse. Mihinkäs luulette al-Qaidalaisten menevän seuraavaksi Syyriasta?

---------------------------------
---------------

(Noin 60% tästä jutusta perustuu epätarkasti kääntäen, ja lyhennellen Tohtori Christof Lehmanin artikkeliin: NATO set for War on Syria threatens Iran. The Russian Dilemma and a Possible "Joker" [Christof Lehmann (2012), nsnbc.]   http://nsnbc.wordpress.com/2012/02/23/nato-set-for-war-on-syria-threatens-iran-the-russian-dilemma-and-the-possible-joker/ Loput ovat omaa lisäystäni).