Tiistain 1.7. Kalevassa Markku Heikkilä maalaili varovaiseen sävyyn maailmantalouden ja turvallisuuspolitiikan viimeaikaisen kehityksen muodostamia uhkia. Tilanne on todellakin hyvin vaikea. Maailmaa koettelee samanaikaisesti elintarvikekriisi, talouskriisi ja akuutti sodan uhka Lähi-Idässä. Eurooppalainen LEAP -tutkimusinstituutti on sitä mieltä, että edessä oleva kriisi tuo todella suuria muutoksia maailman taloudessa ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Lähi-Idän sota on todennäköinen, sillä Israelilaisten sotilaslähteiden mukaan Iranin ydinohjelma on niin pitkällä, että Israelin on pakko iskeä Iranin ydinlaitoksiin viimeistään lokakuussa. Israelin ja USA:n hyökkäys Iraniin syöksisi koko Lähi-Idän suursotaan, sillä Iran ja Syyria ovat sotilasliitossa keskenään. Syyrian ohjusjoukot ja sotateollisuus on jo siirretty maiden yhteisen johdon alaisuuteen, ja liittokuntaan kuuluvat myös Hizbollah sekä Irakin shiiakapinalliset. Näin ollen Persian lahden alueen, Irakin ja Iranin ohella myös Israel ja Libanon muuttuisivat sodan tullen taistelutantereeksi.
Koska Iranilla ei ole valmiutta torjua USA:n ja Israelin ilmahyökkäystä, sen strategiana on siirtää sodan tullen konfliktin painopiste suoraan Irakin maaperälle. Iranilla on valmius vyöryttää Irakiin muutamassa päivässä yli 300 000 miestä. Vaikka USA on keskittänyt koko armeijansa ytimen Irakiin, sillä on maassa vain 320 000 sotilasta, joista vain 120 000 miestä on varsinaisia taistelujoukkoja. Lisäksi Iranilla on sopimus Irakin shiiojen kanssa, että jos USA hyökkää Iraniin, aloittavat shiiat maassa täyden sisällissodan. Tällöin kaksi miljoonaa Irakin shiiaa tarttuisi aseisiin Iranin rinnalla. Tätä edessä olevaa painajaista silmällä pitäen USA on viime aikoina varautunut hakemalla liittolaisia maan sunnivähemmistöstä, entisistä Saddamin kaartilaisista ja tukijoista, ja alkanut jakamaan heille aseita.
Turkki ei aio katsella näytelmää sivusta. Israelilaiset tiedustelulähteet väittävät, että Iran ja Turkki tekivät jo toissa vuonna salaisesti ns. ”Molotov-Ribbentropit”, eli jakoivat keskenään sopimuksella etupiireihin Irakin kurdialueet. Sodan tullen Iran miehittäisi kurdialueen itä- ja Turkki länsiosan, ja osapuolet pidättäytyisivät aggressiosta toisiaan vastaan. USA on vakavasti varoittanut Turkkia sopimuksen toimeenpanon seurauksista, mutta sodan tullen amerikkalaisilla olisi kädet niin täynnä töitä, ettei heillä olisi keinoja estää liittolaistaan varmistamasta etujaan kurdialueella.
OPEC:in laskelmien mukaan jo Iranin öljytoimitusten loppuminen nostaisi öljyn hinnan 400 dollariin tynnyriltä. Lähi-Idän suursota, jonka seurauksena öljyntoimitukset myös Irakista ja muista Persianlahden maista loppuisivat, johtaisi niin suureen öljyn hinnan nousuun, että se aiheuttaisi varmuudella USA:n talouden romahduksen ja maailmantalouden mullistuksen, joka olisi suurempi kuin 1930-luvun lama ja Neuvostoliiton romahdus olisivat olleet yhdessä.
Tuleva sota ja talousmullistus, joita sotilaslähteet ja LEAP:n tutkijat pitävät todennäköisinä, merkitsisivät loppua Amerikan vuosisadalle ja viimeiset 60-vuotta kestäneelle maailmanjärjestykselle. Tällöin Yhdysvallat tulisi taloudellisen valtansa romahtamisen myötä menettämään asemansa maailman johtavana valtiona. Pahiten USA:n romahduksesta ja maailmanlaajuisesta talouskatastrofista kärsivät Itä-Aasian USA:sta riippuvaiset taloudet, ja varsinkin Japani joutuisi käytännössä lähes konkurssiin.
Sen sijaan Eurooppa selviäisi vain lamalla, jonka jälkeen sille koittaisi hyvät ajat. LEAP:in mukaan maailmantalouden keskus tulisi ilman sotaakin ensi vuosikymmenellä joka tapauksessa siirtymään Eurooppaan, ja eurosta tulee maailmantalouden tärkein valuutta. Sota vain tekee kriisistä pahemman ja nopeuttaa tätä siirtymävaihetta. Kohtuullisen hyvin selviäisivät myös maat, jotka eivät ole täysin integroituneet maailmantalouteen, tai joilla on omia öljyvaroja. EU:n ohella kiisin voittajiin ja suuriin hyötyjiin kuuluisi Venäjä. Myös Kiina pärjäisi alun vaikeuksien jälkeen hyvin, sillä kriisin seurauksena luultavasti koko muu Itä- ja Etelä-Aasia tulisivat siitä taloudellisesti riippuvaisiksi.
Venäjä tulee saamaan takaisin supervalta-aseman, jonka se menetti NL:n romahtaessa. Eija-Riitta Korhola varoitti perjantain 4.7 Kalevassa, että Itämeren kaasuputki antaisi Venäjälle takaisin sen vallan, jonka se NL:n romahduksen myötä menetti. Näin todellakin on asian laita. Mutta LEAP:n ennusteen toteutuessa, ja varsinkin jos Lähi-Itään tulee sota, Venäjä saa asemansa takaisin ilman kaasuputkeakin, sillä Itä- ja Keski-Eurooppa on jo nyt riippuvainen sen öljystä ja kaasusta. USA:n talouden kaatuessa Venäjä saisi jo pelkästään taloudellisten resurssiensa vuoksi takaisin supervalta-asemansa.
Sodan tullen USA varmistaisi Lähi-Idästä vielä saatavan öljyn vain itselleen, ja Euroopan öljynsaanti alueelta tyrehtyisi käytännössä täysin. Koko Eurooppa tulisi tällöin öljyn suhteen Venäjästä riippuvaiseksi. Lähi-Idän sota siis vain nopeuttaisi Venäjän nousua. Venäjä tulee kuitenkin olemaan taloudellisesti sidoksissa Euroopan markkinoista, ja muodostuva keskinäinen Euraasialainen talousriippuvuus tasapainottaa maanosamme turvallisuuspolitiikkaa. Maailman turvallisuuspoliittinen asetelma tulee siis muuttumaan täysin, aivan kuten NL:n hajoamisenkin jälkeen.
Sodan tuoma lama tulisi leikkaamaan rajusti myös eurooppalaisten elintasoa, sillä inflaatio tulee juoksemaan reippaasti. Varsinkin köyhien ja keskiluokan elintaso EU-maissa tippuisi. Nimenomaan EU:n reuna-alueet, mukaan lukien Suomi, tulisivat kärsimään eniten. Tämän takia Suomen hallituksen olisi kiireesti ruvettava toimiin uhkaavan kriisin seurausten lieventämiseksi. Pahiten kärsisivät kuitenkin maailman köyhät, sillä talouskriisin ja ruoan hinnan rajun nousun myötä kehitysmaihin tulisi todella laajat nälänhädät, jollaisia ei ole vielä koskaan aikaisemmin nähty.
Tuli sota tai ei, niin ensi vuosikymmenellä Euroopalle koittaa kuitenkin taloudellisesti hyvät ajat ja voimakas nousukausi maailmantalouden keskuksessa. Valoa on siis näkyvissä tämänkin tunnelin päässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti