Entä jos se olikin palestiinalaistervehdys?

Valtakunnantrolli ja kansantaiteilja Seppo Lehto on saavuttanut viimein sen, mitä hän on aina halunnut: globaalia julkisuutta. Valitettavasti hän on saavuttanut tämän päämääränsä Perussuomalaisten ja kansanedustaja Hirvisaaren kustannuksella, vaikkakin Hirvisaari itse ajattelemattomuuttaan mahdollisti tämän saavutuksen.

Lehtohan siis teki yleisen tulkinnan mukaan eduskunnan parvekkeelta historiallisessa kontekstissa yhdeksi provokatiivisen pahuuden ilmenemismuodoksi tehokkaasti leimautuneen ns. roomalais- tai persialaistervehdyksen, joka myös natsitervehdyksenä sekä nyttemmin myös palestiinalaistervehdyksenä tunnetaan. Ja paskamyrskyhän siitä tuli.

Koska itse toisinaan harrastan myös trollausta, tosin huonolla menestyksellä, ymmärrän ja osaan myös arvostaa Seppo Lehdon tekemisten Camp-taiteellista huumoriarvoa. Nyt Sepon taide on kuitenkin aiheuttanut sekä itse edustamani puolueen että yhden sen istuvan kansanedustajan kannalta peruuttamatonta vahinkoa. Se ei tästä muuksi muutu. On turha yrittää selitellä tätä paskaa miksikään muuksi kuin mitä se on. Koska kyseessä on Mr. Lehto, voidaan hyvällä syyllä käyttää englantilaisittain termiä major cockup.

Sepi on lähinnä jonkinlainen kansantaiteilija, joka kärsii syntymähumalasta ja eräänlaisesta taiteellisen sisäisen pakon sanelemasta mentaalis-poliittisesta diureesista. Moni hänen edesottamuksiaan seurannut onkin sitä mieltä, että miehen paikka olisi pikemminkin joko teatterissa ja/tai hullujenhuonella, eikä rinnastus Jouko Turkan tai Teemu Mäen kaltaisiin taide-elämämme mielenterveysjaoston edustajiin ole tässä suhteessa ollenkaan niin kaukaa haettu kuin voisi luulla. Ehkäpä ratkaisu ongelmaan olisikin Lehdon tapauksessa joko valtion taiteilija-apurahan tai mielenterveyseläkkeen myöntäminen? Itse kannatan puhtaasti huumorimielessä vähintään läänintaiteilijan vakanssin ja apurahan myöntämistä.

Mutta PS:n muroihin kusastiin siis nyt oikein kunnolla. Ja edustaja Hirvisaari oli valitettavasti se, joka puolueen murokupin ojensi Lehdolle kustavaksi. Sellaisen mahdollisuuden saatuaan Sepi tekee vain sitä mitä hän tekee eli on oma itsensä. Hän on nimittäin luultavasti vähintään koko Pohjois-Euroopan omiin sekä erityisesti ja varsinkin toisten muroihin urinoimisen Maailman Supermestari.

Toisaalta kohussa on myös joitain seurauksia, jotka voidaan nähdä positiivisina. Ensinnäkin Soini ja puoluejohto voivat nyt osoittaa jämäkkää ja järkevänoloista johtajuutta ja kiillottaa kilpeä. Voidaan myös toivoa, että PS:n julkikuva pitemmällä tähtäimellä vähän paranee Hirvisaaren välttämättömän uhraamisen myötä.

Toivoa sopii. Katsotaan miten käy.


-------------------------
P. S.  Kohun myötä "rakkaalle lapselle" on annettu uusi nimi; tamperelaistervehdys!

Eli eipä muuta kuin saluti tampereni  \o  ; )



-----------------------
[Edit 17.10.] Koska itse taiteilijamestari Lehto on katsonut asialliseksi pyytää, re-editoin vaatimattoman trollipersoonallisuuteni nimissä sekä myös lisäksi muutenkin muokkasin tekstiä hieman.

Median Hirvisaari-vastaus välikysymysongelmaan ja lisäprovokaatio

Tänään hallitus viimein, vitkuttelun jälkeen, joutuu vastaamaan Perussuomalaisten hankalaan välikysymykseen sekoiluistaan EU:ssa. Asiassa olisi isomman mediahuomion ja keskustelun paikka.

Medialle tämä olisi vaikea tilanne, sillä asian esiin tuominen ja käsittely suuremmassa mitassa voisi tarkoittaa, että entistä useampi kansalainen saattaisi havaita hallituksen olevan luovuttamassa itsenäisyytemme viimeistä ripettä Eurostoliitolle.

Ei hätää! Klassinen mediasumutuskeino eli ns. punainen silli löytyi sopivasti, sillä kuin "sattumalta" James Hirvisaaren tapaus kohahti julkisuuteen. Tällä hömpällä saadaan nyt kätevästi ohjattua ainakin osa huomiosta muualle. "Tänään ja James, huomenna Halla-aho, ja jos se ei riitä, niin kyllä me saadaan se yks sahuri jotain möläyttämään, jos ei muuten niin juotetaan se ensin känniin".
Mutta riittääkö se?

Jospa auttaisin vähän, ja koitan tehdä "jamekset". Eli tästä voi repiä lisäkohua:

-Islam on natsismiin rinnastettava uhka eurooppalaiselle sivilisaatiolle ja demokratialle. Monikulturismin ja islamilaisen maahanmuuton varjolla Eurooppaan leviävä poliittinen islam on perin juurin fasistinen, totalitaristinen, epädemokraattinen ja väkivaltainen aate.

Toimittaja-"neidit" on hyvät ja repii vaikka siitä.

Terrorismi, tekopyhyys ja aatteellinen sokeus

No niin, terrorismi on aktivoitunut Ruotsin maaperällä. Sanon terrorismi, sillä terroristit sinänsähän ovat olleet maassa aktiivisia jo pitempään. Tällainen väkivalta on luonnollisesti erittäin tuomittavaa, se on selvää.

Mutta se mikä tässä asiassa ottaa pattiin on se yli järjen käyvä tekopyhyys, jolla Ruotsin media, ja osin suomalaisetkin journalistit, ovat jälleen kerran reagoineet tapahtuneeseen. Väkivalta ja terrorismi on kyllä tuomittu, mutta lähes samaan hengenvetoon on kauhisteltu ja pelätty sitä, että ”Kamalaa kun nyt rasismi ja islamofobia saavat tuulta alleen”.

Yrittämällä kääntää huomion ja islamismin vastavoimiin ja ”suvaitsemattomiin” media ikään kuin pyytelee terroristeilta anteeksi sitä, että on uskallettu olla niinkin selkärankaisia, että on tehty oikein ja tuomittu terrorismi sekä väkivalta.

Toimittajat istuvat näppäimistöjensä äärellä, poliittisen korrektiuden jäätävä nyrkki perseessään ja kylmä hiki otsalla, miettien kuumeisesti keinoja, että miten tämäkin tapaus saataisiin käännettyä rasistien ja suvaitsemattomien, tai vähintäänkin valkoisen miehen ja länsimaisen imperialismin syyksi. Sitä kun ei haluta eikä uskalleta myöntää, että syyt löytyvät maahanmuuttopolitiikasta sekä terrorismin taustalla kummittelevasta, uskontoa esittävästä totalitaristisesta ideologiasta.

Tilanne muistuttaa tältä osin Ketosen ja Myllyrinteen sketsiä, jossa hiihtäjä syyttää dopingin käytöstä natseja, kun ei itse pysty myöntämään, että vika löytyy omalta tililtä: ”Natsit. Ne on paljon kaikenlaista pahaa saanu aikaan ja nyt myös tämän”.

Sama selkärangaton tekopyhyys ilmeni äsken Tampereen joukkomurhan yhteydessä; Niin kauan kuin syylliseksi epäiltiin (lue: toivottiin) rasistisin motiivein liikkeillä ollutta suomalaista, pidettiin yllä kovaa kohua. Kun syylliseksi hirvittävään terroritekoon, murhapolttoon, paljastui maahanmuuttaja, älämölö vaikeni, ja porukalta meni kieli solmuun, että ”perhana sentään kun kustiin omille nilkoille”. Tahtomattaan rasismikouhkaajat kusivat bensaa maahanmuuttokriittisyyden liekkeihin.

Kun Tampereen polttojoukkomurhaa ei saatukaan valkoisen rasistin syyksi, koitettiin tapaus nopeasti painaa alas, samoin kuin aikoinaan Sellon tapaus, ettei vaan rasismi tai maahanmuuttokriittisyys, tai suomeksi sanottuna yleensäkään mikään niin kutsuttujen mokuttajien aatteelliseen agendaan nähden vastakkainen näkemys, saisi lisänostetta.

Myös Uuden Suomen blogipalvelussa tapahtunut James Hirvisaaren blogin sensurointi edustaa osittain samaa tekopyhää linjaa, huolimatta hänen kärjistävästä tyylistään esittää asia. Kun syyttävä sormi osoittaa juuri sinne minne sen pitääkin, eli ns. mokuttajiin tai suvaitsvaistoon, jotka holtittomalla maahanmuuttopolitiikalla ja totalitaristisen ideologian myötäilyllä ovat vähintäänkin osasyyllisiä siihen, että islamilainen terrorismi on päässyt juurtumaan Euroopan maaperälle, niin seuraa jo tutuksi tullut kukkahattuinen selkäydinreaktio, joka vaivaa toimittajien ohella koko eliittiä: Kyvyttömyys ja haluttomuus nähdä omassa ruusuisessa maailmankuvassa mitään vikaa ja väärä johtaa siihen, että Väärä mielipide™ sensuroidaan.

On mielenkiintoista seurata, miten tämä vaikuttaa Suomen vaaleihin. Ruotsissa aletaan varmaan aika pian syyllistämään terrori-iskuista vähän maahanmuuttoa kohtaan kriittistymään päin ollutta ilmapiiriä ja Ruotsidemokraatteja, että he ovat silkalla olemassaolollaan saaneet terroristit provosoitumaan. Maan Afganistan politiikkahan, terroristien maahanmuutto tai ainakaan monikulturismi ei tietenkään voi olla syynä, vai mitä? Ja tästä on vain pieni loikka siihen, että joku Suomessakin yrittää pelata tätä korttia persuja vastaan, tyyliin: ”Teidän vika jos täälläkin joskus paukkuu, kun olette aikaan saaneet maahanmuuttovastaisen ilmapiirin”, tms.

Muuten, Islamin mukaan päivän sana eli tekopyhyys, arabiaksi munafaqah, on kuolemalla rangaistava synti. Jos siis yksittäinen tekopyhä mokuttaja on uussuomenkielisesti ilmaistuna munafakki, saavat selkärangattomat munafakit islamistisen terrorismin levitessä lopulta sen, mitä ovat omalla politiikallaan ja toimillaan kerjänneet.

-----------
-----
--
P.S. Munafaqah toimii myös englanniksi, myös street talkilla:

-Yo munafakaz!

Myös äänneasu munafag on lähellä..