Siksi koska me olemme puoluekartalla oikeasti keskustassa, Kepun ja Demareitten välissä, samoin kuin SMP oli, mutta olemme enempi kansallismielinen arvopuolue, ja uhmaamme olemassaolollamme eliitin etuja.
Olemme jossain määrin kolmiulotteisen hegeliläisiä, synteesi kolmesta teesistä: kokkareiden perinteistä isänmaallisuutta, demarien skandinaavista hyvinvointimallia ja Kepun aluepolitiikkaa. Näin olemme eliitin agendalle eräänlainen antiteesi.
Kun ihmiset äänestävät perinteistä oikeistoa, eliitti hykertelee, sillä vastineeksi siitä, että se saa ajaa talouspoliittisia ja ulkopoliittisia päämääriään, ihmiset saavat leikkiä arvokonservatiiveja. Kun ihmiset äänestävät perinteistä vasemmistoa, eliitti hykertelee, sillä se saa ajaa sosiaaliliberaaleja ja arvopoliittisia päämääriään, ja vastineeksi ihmiset saa vähän yrittää leikkiä sosialisteja.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Merkille pantava seikka, eräänlainen trendi politiikassa, taloudessa ja yhteiskunnassa, on eliitin pyrkimys päästä eroon perinteisestä, vapaakauppaa ja suurkapitalismia vastustavasta vasemmistosta, suosimalla Vihreiden tyyppisiä, enemmän vasemmistolaista sosiaaliliberalismia ja pääoman etujen suhteen vähemmän uhkaavia painotuksia edustavia vasemmistopuolueita. Tällainen perinteisistä vasemmistolaisista talousteeseistä etääntynyt hampaaton "uusvasemmisto" on suurpääomalle lähinnä harmiton puudeli. Mitä nyt välillä kahlitsevat itsensä johonkin puuhun tai nylkyttävät kiusallisesti markkinavoimien jalkaa julkisella paikalla.
Vastaava trendi on myös oikeiston puolella: Kansalliskonservatiivinen, perinteinen oikeisto, on eliitin vapaakauppa ja rajaton kapitalismi -unelmalle haitallinen, koska se korostaa kansallisia ja kulttuurisia rajoja, sekä kansallisten etujen nostamista suurpääoman taloudellisten intressien, eli pääoman totalitarismin ja rajattoman riiston, esteeksi. Siksi ns. stubbilainen munaton oikeistoliberalismi on suurpääoman herroille mieluinen kotikissa. Mitä nyt välillä saattaa liian kovaäänisesti naukua häiritsevästi jostain kansalaisoikeuksista tai kansallisista eduista keskellä yötä tai vaalien alla, mikä häiritsee isäntien suloista unta rajattomasta riistosta ja pääoman totalitarismista.
Kun nyt sitten tulee puolue, joka on eliitin päämäärien vastainen, eikä suostu hajota-ja-hallitse -ruotuun, eliitti nousee varpailleen ja alkaa kiljua "Senkin natsit! Hyi! Iik!". Ja mikä vielä pahempaa, tämän puolueen nousu uhkaa torpata meneillään olevan projektin oikeiston ja vasemmiston lopullisesta kastroimisesta suurpääoman vasalleiksi, reaktio on vieläkin voimakkaampi.
Toisen Maailmansodan juoksuhautoihin henkisesti jämähtänyt laitavasemmisto on helppo saada näkemään työväen ääniä vetävä kilpailija ”fasistisena”, ja vastaavasti liberaalioikeisto on helppo saada näkemään konservatiivien ja isänmaallisten ääniä vetävä häirikkö ”äärioikeistona”. Kun siis eliitti sanoo: "Puskii!" niin molemmat käyvät raapien ja räksyttäen kimppuun, stubbilaiset ja arhinmäkeläiset barrikadeille yksissä tuumin persuilua vastaan.
Onneksi on Perussuomalaiset!
P.S. Sama pätee useimpiin Euroopan ns. populistipuolueisiin.
P.S.S. On kätevämpi käyttää termiä eliitti, kuin puhua poliittisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti päättävässä asemassa olevasta suurituloisesta ja hyvin syöneestä kansanryhmästä, tuosta yhteiskunnallisen pyramidihuijauksen huipulla loisivasta käenpoikapopulaatiosta, joka tuntee enemmän yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta omaa säätyään kuin halveksimaansa ja riistämäänsä rahvasta kohtaan.




