Hyvää rasisminvastaista viikkoa kaikille! Vastustakaamme monikulturismin nimissä ajettua rasismia ja viharikos-inkvisitiota

Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa. Sen kunniaksi ajattelin pitkästä aikaa kirjoittaa jotain aiheen tiimoilta.

Kuten on uutisoitu, uusi EU:n ajama viharikoslainsäädäntö on tulossa myös Suomeen, kaikkine seurauksineen. Sen myötä tapahtuu kaksi asiaa.

Ensinnäkin rasismi ja rasistiset toimet, joita kutsutaan "suvaitsevaisuudeksi" ja "positiiviseksi syrjinnäksi" legitimoidaan ja varataan ainoastaan valtion ja poliittisen koneiston, sekä itsensä "suvaitseviksi" profiloineiden ihmisten etuoikeudeksi.

Toiseksi tämä edellä mainittu rasismi (jota ei saisi enää sanoa rasismiksi) rajataan kohdistumaan vain suomalaisia ja länsimaisia asioita ja ihmisiä vastaan. Vastaavasti kaikki "positiiviseen syrjintään", maahanmuuttopolitiikkaan sekä vieraisiin kulttuureihin ja uskontoihin kohdistuva kritiikki käytännössä kielletään, ja julistetaan "rasimiksi" ja "vihaksi". Eli kunnon New Speak-laki. "Mitäs minä sanoin", George Orwell sanoisi .

Miksi näin? Siksi, että kuten olen aiemmin kirjoittanut, jo olemassa oleva rikoslain pykälä "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan" on perustuslaissa määritellyn sananvapauden ja mahdollisesti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannan vastainen, ja perinteisen oikeusvaltion juridisten periaatteiden valossa liian epämääräinen sekä väljä. Siitä puuttuu tarpeeksi tarkka rikollisen teon määritelmä, ja pykälä on puoliksi tyhjän päällä, sillä syytteen nostaminen ei edellytä, että joku olisi vastaajan toiminnan perusteella kiihottunut johonkin jonkin kansanryhmän vastaiseen toimintaan, toisin kuin muissa vastaavissa pykälissä, kuten esim. rikokseen yllyttämisessä, jossa syyttäjän velvollisuus on todistaa, että on ollut yllytetty osapuoli, ja että rikos on tapahtunut. Pykälän perusteella nostetuissa jutuissa oikeudessa ei ole tähän mennessä edes edellytetty oletetun loukatun osapuolen läsnäoloa, tai tämän toimesta tapahtuvaa kanteen nostamista. Näin siksi, että jo nykyistäkin lainsäädäntöä on koitettu juridisesti käyttää ja tulkita samalla tavoin kuin muiden Euroopan maiden viharikospykäliä. Tässäkin taustalla muhii mielestäni valtionsyyttäjä Mika Illmanin oma agenda, kuten olen myös aiemmin kirjoittanut.

Esimerkkeinä viharikoslainsäädännön soveltamisesta Britanniassa löytyy mm. tämän linkin takaa. Esimerkkinä tähän nostettakoon seuraava (käännös omani):

---------------
"Kymmenvuotias lapsi pidätettiin ja tuotiin tuomarin eteen, koska häntä syytettiin 11-vuotiaan [sattumalta pakistanilaistaustaisen] pojan haukkumisesta "Pakiksi" ja "bin Ladeniksi" ala-asteen leikkikentällä syttyneessä kinassa (toinen poika oli vastaavasti haukkunut häntä haisunäädäksi ja Teletapiksi). Siihen mennessä kun tapaus tuotiin oikeuden eteen, se oli jo maksanut veronmaksajille 25 000 puntaa. Syytetty oli asiasta niin ahdistunut että hänen oli pakko lopettaa koulunkäynti kokonaan. Jutun tuomari, Jonathan Finestein, sanoi: "Olemmeko todella menneet niin pitkälle, että syytämme 10-vuotiaita poikia poliittisen korrektiuden takia? Samaan aikaan tapahtuu suuria rikoksia, joita poliisi ei viitsi edes tuoda syyttäjälle asti. Tämä on järjetöntä".


Tämä seurauksena opettajien ammattijärjestön johto hyökkäsi raivokkaasti Finesteinia vastaan, aivan kuten ennenvanhaan noitavainojen oikeudenkäynneissä, joissa ne jotka puhuivat syytetyn puolesta tai osoittivat syytökset virheellisiksi, joutuivat välittömästi itse syytetyiksi noituudesta ja heitä uhattiin polttoroviolla."
---------------

Vastaavia tapauksia on vaikka millä mitalla.Viharikoslainsäädäntö yleisesti länsimaissa on poliittisen tarkoitushakuinen ja inkvisitorisen mielivaltainen, kuten yllä mainitussa esimerkissä. Britanniassahan poliisi on jo esitutkinnassa velvollinen epäilemään kriminalisoitua vihaa motiivina vaikka tapauksissa, joissa kaksi miestä tappelee kadulla, ja toinen sattuu oleman maahanmuuttaja tai erivärinen kuin toinen osapuoli. Esitutkinnassa ja oikeudessa ei-maahanmuuttaja-osapuolella on automaattisesti käänteinen todistustaakka, että hän ei ole tuntenut "etnistä vihaa" tappelun yhteydessä, vaikka tappelun aloittaja olisi ollut toinen osapuoli. Jos hän ei tähän kykene, hän saa tuomion viharikospykälän perusteella. Takana on EU:n oma agenda, joka käytännössä rajoittaa etnisesti eurooppalaisten sanan- ja ilmaisunvapautta sekä oikeutta omaan kulttuuriin, pyrittäessä kohti monikulturistista utopiaa. "Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". 

Täysin asiallinen ja rasismiton maahanmuuttokritiikki tulee erittäin suurella varmuudella käytännössä kriminalisoitua täysin uuden viharikoslainsäädännön myötä. Siksi onkin vielä tässä vaiheessa hyvä listata tähän asioita, joita me suomalaiset maahanmuuttoon liittyen ihan aiheesta pelkäämme nykyisen länsimaisille arvoille rakentuvan kulttuurimme puolesta:

1. Suomalaisten syrjiminen eli etnisesti suomalaisiin kohdistuva rasismi, sisältäen:

a) Kantasuomalaisten ja suomalaisen kulttuurin jatkuva syyllistäminen, haukkuminen ja leimaaminen, sis.
- Toiseuden palvonta (ks. yllä oleva kuva), johon kuuluu
- Vieraiden kulttuurien perinteisesti länsimaisesta arvonäkökulmasta negatiivisina koettujen piirteiden negatointi projisoimalla nämä piirteet osaksi oman maan kulttuuria tai leimaamalla oman maan kulttuuriset ominaispiirteet yhtä pahoihksi tai pahemmiksi.

- Ns. "Pravda"-tyyppinen median asennoituminen (mm. Helsingin Sanomat, yms.), johon liittyy
- suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin kohdistuvan rasismin hyväksyntä, lietsonta ja yllyttäminen
- suomalaiseen ja/tai länsimaiseen kulttuuriin ja sen edustajiin kohdistuvan rasismin valkopesu ("vain valkoihoinen voi olla rasisti") ja suomalaisen tai länsimaisen osapuolen syyllistäminen kulttuurienvälisistä konflikteista niin yksilöiden kuin yhteiskuntien tasolla.

b) Kaksoistandardeja harjoittavat viranomaiset sekä poliittinen koneisto, jotka:
- etnisiin piirteisiin perustuvalla ns. "positiivisella" syrjinnällä (joka siis on puhdasta rasismia),
- ajavat ns. "monikultuurista" yhteiskuntaa Suomeen, mikä johtaa mm.kansalaisyhteiskunnan alasajoon ja demokratian sekä lainkuuliaisuuden heikkenemiseen. 


2. Islamisaatio, johon yleisesti liittyvät:

a) Sharia-laki, joka tuo mukanaan;
- Länsimaisen oikeuskäsityksen rapautumisen
- Sananvapauden heikentämisen
- Naisten ja lasten aseman yleinen heikentyminen, sekä erityisesti;
- ns. "kunnia-" eli häpeämurhat ja
- naisiin kohdistuvan väkivallan, sorron ja tiettyjen kulttuuritaustojen osalta,
- sukuelinten silpomisen (ns. "ympärileikkaukset") ja
- yksin liikkuvien naisten raiskaamisten ja joukkoraiskaamisten yleistyminen
- seksuaalivähemmistöjen vainoaminen ja
- uskonnonvapauden kaventumisen, johtuen
- muslimienemmistöisillä alueilla asuvien ei-islamilaisten eli muiden uskontojen kannattajien vainoamisen
- juutalaisvainot  ja antisemitismi


b) Terrorismin, sisältäen
- terroristien värväyksen
- koulutuksen
- rahanpesun, ja siihen liittyvän rikollisuuden
- terrorismin rahoittamisen
- terrori-iskut


3. Hyvinvointivaltion tuhoutumisen nopeutuminen, johon liittyvät:

a) Huoltosuhteen rajun heikkeneminen, sis.
- käsiin räjähtävä julkinen talous
- massatyöttömyyden raju kasvu sekä kantasuomalaisten, että
- kouluttamattomien, humanitaarisin perustein tänne tuotujen maahanmuuttajien keskuudessa, johtaen
- vakavaan yhteiskunnalliseen konfliktiin jossa
- etnisten ryhmien välinen väkivalta ja molemminpuolinen rasismi kukkivat 

b) Ghettoutuminen, sis.
- Maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ja asuinalueiden koulujen muuttumisen "ongelmakouluiksi"
- jengiytymisen
- katuväkivallan ja raa'an rikollisuuden voimakkaan lisääntymisen
- Ns. "White flight"-ilmiön eli kantasuomalaisten pakenemisen turvallisemmille asuinalueille- mellakat ja palavien autojen röykkiöt

- kantasuomalaisten vähemmistöksi joutuminen omilla asuinalueillaan
- kantasuomalaisiin kohdistuva uhkailu ja väkivallan pelko kaduilla.
- edellä mainitut yhteiskunnalliset konfliktit 

c) Demokratian alasajo, sis.
- edellä mainitut "positiivisen" syrjinnän eli rasismin,
- EU:n ja sen perustuslaki (Lissabonin sopimus) seurauksineen, sekä
- Julkisten palvelujen eriarvoinen kohdentaminen etnisin perustein, sekä
- niiden yleinen näivettäminen ja alasajo, joka kiihtyy ns. "monikulttuuristamisen" myötä.
- edellä mainittu kansalaisyhteiskunnan alasajo


4. Suomalaisen suhteellisen tasa-arvoisen yhteiskunnan muuttuminen etnisesti hajanaiseksi ja epätasa-arvoiseksi luokkayhteiskunnaksi, jossa vallitsee:

- etnisin ja kulttuurisin perustein tapahtunut sosiaalinen luokkajako ja
- yhteiskuntaluokkien välinen koko ajan kytevä viha, konflikti, ja jatkuva keskinäinen väkivalta
- kantasuomalaisten asema yhteiskunnan sorrettuna rahvaana

Tämä on ns. "monikulturistisen" politiikan poliittis-yhteiskunnallinen päämäärä eli seuraus, vaikka toisin väitetään. Siis ei aito monikulttuurinen yhteiskunta, vaan rasistinen luokkayhteiskunta. Orwellilaisessa New Speakissa "multiculturalism" voidaan siis kääntää "racism".


Eli käytännössä tuleva viharikoslainsäädäntö kriminalisoi pikemminkin pelon ja sen ilmaisemisen, kuin rasismin.

--------------
Edit 22.3. Lisäinfoa viharikoksista
--------------

Ja tähän loppuun vielä vähän hjuumoria kohdistuen poliittisen triangelin toisessa laidassa (Persuihin nähden) olevaan vastustajaamme:

Vasemmiston on sanouduttava irti marxilaisesta ihmisvihasta

Kirjoitin viime talvena valtakunnansyyttäjä Mika Illmanin ajamasta perinteisestä laintulkinnasta poikkeavasta laveasta tavasta tulkita rikoslain pykälää "Kiihotuksesta kansanryhmää vastaan". Sen mukaanhan pelkkä sanallinen loukkaamisen tai haukkumisen katsotaan nykyisin täyttävän rikoksen tunnusmerkit, jos loukkaus kohdistuu väestöryhmään, joka on vähemmistönä.

Liittyen viime perjantaina kommentoimaani tapaukseen äärivasemmiston harjoittamasta terrorista, aloin pohtia tarkemmin äärivasemmistolaisten fasistien edustamaa ideologiaa edellä mainittua rikoslain pykälään vasten. Kuten jokin aika sitten kirjoitin, osaa vasemmistosta vaivaa paha puusilmäisyys, ja kyvyttömyys nähdä oman ideologian ytimessä olevaa mustaa aukkoa; marxilaisen ideologian kaksijakoisuutta ja luokkavihaa:

"...edustaa tyypillistä marxilaista kaksijakoisuutta: Jollei fasisteja ole, heidät on kaivettava/keksittävä vaikka kiven alta, muuten menee omalta maailmankuvalta pohja. Tässä mielessä koko marxilainen maailmankuva perustuu vastakkainasettelulle ja vihalle; ellei ole porvareita tai fasisteja, oma olemassaolo alkaa tuntua tarkoituksettomalta ja tyhjältä, viha kaipaa kohdetta."

Marxismin teoria perustuu yhteiskuntaluokkien vastakkainasetteluun sekä niiden väliseen konfliktiin. Äärivasemmison kohdalla on paikallaan puhua avoimesta luokkavihasta. Yhteiskuntaluokka, kuten tässä tapauksessa vihan kohde, eli porvarit, ovat väestöryhmä, vieläpä vähemmistössä oleva väestöryhmä. Rikoslain pykälän "Kiihotus kansanryhmää vastaan" mukaan laittomaksi kiihotukseksi kansanryhmää vastaan katsotaan etnistä, rodullista tai uskonnolista ryhmää kohtaan kohistuvan vihannostatuksen ohella myös "jotain niihin rinnastettavaa kansanryhmää" vastaan suunnattu kiihotus.

Yhteiskuntaluokka on väestöryhmä, ja mielestäni tulkittavissa lakipykälän tarkoittamaksi kansanryhmäksi. Tällöin kaikki kiihotus rikasta väestönosaa tai porvareita vastaan on näin ollen "rasismia" sanan nykyisessä, yleisessä merkityksessä. Näin ainakin, jos noudatamme valtakunnansyyttäjä Mika Illmanin ajamaa pykälän laveaa tulkintaa.

Näin ollen äärivasemmiston yhteiskuntaluokkien vastakkainasettelulle ja luokkavihalle perustuva ideologia ja sen levittäminen, täyttäisi nykyisin vallitsevan lain tulkinnan mukaan ns. "rasismin" ja rikoslain kansanryhmää vastaan tapahtuvan kiihottamisen tunnusmerkit. Äärivasemmistolaiset ovat siis ihmisvihaa lietsovia "rasisteja fasisteja".

"Äärivasemmistolais-rasistinen" Ideologia huipentuikin Stalinistisessa Neuvostoliitossa, jossa porvarit hävitettiin olemasta sekä luokkana että yksilöinä, yksi porvari kerrallaan. Vielä nykyäänkin, yli 40 miljoonaa murhattua myöhemmin, äärivasemmiston on näköjään vaikea tunnustaa, että he eivät pohjimmiltaan todellisuudessa eroa natseista kirveelläkään.

Siksi vaadinkin, Martin Kinnusen tapaukseen nojaten (yhtä pätevällä logiikalla kuin suomalainen mediakin, ks. aiemmin kirjoittamani juttu) suomalaista vasemmistoa sanoutumaan julkisesti irti edellä kuvatusta ihmisvihasta ja marxilaisesta ideologiasta, tai muussa tapauksessa he ovat rasisteja ja kannattavat ihmisvihaa.


P.S.

Aikoinaan ranskalainen vasemmisto kannatti Hitleriä, kun tämä lupasi radiopuheissaan kuolemaa epäkelvoille, hyödyttömille ihmisille kun maailma siirtyisi Uuteen Aikaan ja Uuteen Järjestykseen.

Illmanismi ja pyrkimys lain tulkinnan vinouttamiseksi

Liittyen tapaus Eerikäiseen ja viime aikoina velloneeseen sananvapaus ja rasismi -keskusteluun, haluan esitellä teille erään uudissanan:

"Illmanismi on sananvapauden rajoittamiseen ja ns. sananvapausrikoksiin liittyvä [poliittinen] oppikunta, jonka mukaan maahanmuuttajien ja maahanmuuton arvosteleminen faktapohjaisestikin on kiihottamista kansanryhmää vastaan, vaikka arvosteleminen ei sisältäisi minkäänlaisia kehotuksia syrjintään, väkivaltaan tai mihinkään rikolliseen. Samoin yhteiskuntien ja kulttuurien vertaileminen faktapohjaisesti nimeten vertailukohteet on kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Tunnusomaista kuolukunnalle on luja usko [valtionsyyttäjä Mika] Illmanin teesiin - 'arvostelu on sallittua, jos sitä ei lausuta ääneen' [sic!], jolla ilmanistit pyrkivät kiertämään kritiikin ajatusrikosten/ajatusrikol

listen jahtaamisesta.

Illmanismiin liittyy tarve siteerata Mika Illmanin laatimaa väitöskirjaa virkatoimien perusteena esitutkintavaiheesta syyttämiseen ja medianhallintaan.

Väitöskirjalla perustellaan väite syytekynnyksen ylittymisestä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, vaikka se ei kyseisen lain kirjaimen , eikä esitöiden valossa voi ylittyä Illmanin väitöskirjan venytetyllä tulkinnalla."

Alla aiheeseen liittyvä oma kannanottoni:

Laki kiihotuksesta kansanryhmää vastaan on epäselvä

Viime aikoina velloneen rasismi- ja maahanmuuttokeskustelun myötä on noussut esiin kysymys Suomen rikoslain pykälän "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan" viimeaikaisen tulkinnan mahdollisesta ristiriidasta Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sananvapauden rajoja koskevan päätöksen kanssa.

Suomen rikoslain pykälä 1995/578, Kiihotus kansanryhmää vastaan kuuluu näin: "Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta sananvapaudesta taas näin:
"Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestönosaa". Lisäksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan, että "Sananvapaus tarkoittaa mielipiteiden ilmaisun ja vastaanottamisen vapautta."

Esimerkiksi tapauksessa, jossa joku esittää loukkaavia, rasistisia ja ihan miten sivistymättömiä tai vastenmielisiä mielipiteitä hyvänsä, jostain väestönosasta, hänellä olisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen, sekä Suomen perustuslain sananvapauspykälän valossa, paitsi täysi oikeus ilmaista tämä mielipiteensä, myös täysi oikeus avoimesti esittää se, ja levittää sitä julkisuudessa esteettä. Hänen mielipiteensä esittämisen ja levittäminen estäminen, tai siitä rankaiseminen, on tällöin loukkaus sananvapautta vastaan. Vaikka eri etnisten ryhmien ihmisyyttä halventavien rasististen tekstien kirjoittaminen on halveksittavaa, siihen olisi siis oikeus, koska kyse on sanan- ja mielipiteenilmaisun vapaudesta.

Kuitenkin Suomen rikoslain mukaa tällainen mielipiteenilmaisu ja julkinen levittäminen tulkitaan kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan, kuten oli tilanne vastattain oikeuden päätöksessä rasistisen runokirjan kieltämisestä. Ongelma koskee rikoslaissa mainitun "muun kansanryhmän" ja EIT:n päätöksen "valtion jonkin väestöryhmän" rinnastamista tai samaistamista juridisina käsitteinä, mikä on ainakin näin maallikon näkökulmasta helppoa. Mikäli näin on, niin silloin rikoslain pykälä "Kiihotuksesta kansanryhmää vastaan", tai ainakin sen nykyinen tulkinta, jota valtionsyyttäjä Mika Illman ajaa voimakkaasti eteenpäin, on selvästi ristiriidassa perustuslain ja EIT:n päätöksen kanssa.

Juuri tulkintaristiriidan vuoksi EU-oikeudesta peräisin olevaa kiihottamista kansanryhmää vastaan tulisi tulkita ahtaasti. Mielipiteen ilmaisun on oltava kaikissa tilanteissa vapaata, eikä pelkkä kansanryhmien haukkuminen sinällään täytä kiihottamisen tunnusmerkistöä. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei ole ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa vain, jos sitä tulkitaan siten, että kiihottamisen tulee olla objektiivisesti todistettavissa kiihottamiseksi. Tämä on helppoa esim. lausunnoissa, joissa kehotetaan vaikka tappamaan kaikki jonkun tietyn ryhmän edustajat, joita kiihottaminen kansanryhmää vastaan oikeasti käsittelee.

Ongelmaksi on tullut lain tulkinta ja soveltaminen. Toisin kuin pitäisi, valtionsyyttäjä Mika Illman haluaa tulkita kyseistä lain pykälää laajemmin, pyrkien siihen, että myös pelkkä haukkuminen täyttäisi kiihotuksen kriteerit. Ongelmalliseksi tämän hänen linjauksensa tekee se, että hän perustelee tulkintaa omalla väitöskirjatutkimuksellaan, eikä yleisillä, perinteisillä lain tulkintakriteereillä. Lisäksi hänen tulkintansa on ristiriidassa perustuslain sananvapauspykälän kanssa.

Joka tapauksessa laissa mainittu "muu kansanryhmä" sisältää myös poliittiset ryhmät, kuten Perussuomalaiset. Näin ollen Perussuomalaisia puolueen jäseniä ihmisinä vastaan tapahtuva leimaaminen, haukkuminen ja halventaminen voitaisiin Mika Illmanin kriteereitä soveltaen tulkita "kiihotukseksi kansanryhmää vastaan", jolloin hyvin moni Perussuomalaisia haukkunut ihminen joutuisi tuomiolle "rasismista".

Myös eri mielipiteitä tai ajatussuuntauksia kannattavat ryhmät, jotka nyt ovat ainakin väestöryhmiä, voitaisiin tulkita mielipidevähemmistöinä laissa viitatuksi "kansanryhmiksi". Tällöin esimerkiksi rasisteja vastaan käyty sanasota ja yleistävä halventaminen olisi valtionsyyttäjän omaa mittaa soveltaen tulkittavissa kansanryhmää vastaan tapahtuvaksi kiihotukseksi. Näin siis jos kuviteltaisiin, ettei Illmanin tulkinta rikoslain pykälästä olisi sananvapauden vastainen.

Siksi valtionsyyttäjän olisikin mielestäni syytä pidättäytyä kyseisen lainpykälän ahtaassa ja objektiivisessa tulkinnassa, eikä pyrkiä saamaan omaa henkilökohtaista näkemystään lakitekstin sisään.

Lainopillinen ongelma: "Kiihotus kansanryhmää vastaan"

Mieltäni on viime päivinä mietityttänyt eräs ongelma, nimittäin Suomen rikoslain 5. luvussa oleva pykälä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, ja sen suhde Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökseen sananvapauden rajoista.

Suomen rikoslaki, pykälä 1995/578, Kiihotus kansanryhmää vastaan:

"Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta sananvapaudesta:

"Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestönosaa."

Lisäksi:

"Sananvapaus tarkoittaa mielipiteiden ilmaisun ja vastaanottamisen vapautta."

Esimerkiksi tapauksessa, jossa jossa joku ihminen laukoo loukkaavia ja rasistisia, tai miten vastenmielisiä mielipiteitä hyvänsä, jostain väestönosasta, esim. maahanmuuttajista tai ulkomaalaistaustaisista ihmisistä, hänellä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen, sekä Suomen perustuslain valossa oikeus ilmaista tämä mielipiteensä, ja myös avoimesti sekä julkisesti esittää se, ja levittää sitä julkisuudessa esteettä. Hänen mielipiteensä esittämisen ja levittäminen estäminen on siis selvästikin loukkaus sananvapautta vastaan. Kuitenkin Suomen rikoslain mukaa tällainen mielipiteenilmaisu ja julkinen levittäminen tulkitaan kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan, kuten oli tilanne oikeuden päätöksessä rasistisen runokirjan kieltämisestä. Tosiasia on, että vaikka toisten etnisten ryhmien etnisyyttä ja ihmisyyttä halventavien rasististen tekstien kirjoittaminen on halveksittavaa ja epäsivistynyttä, siihen on lain mukaan oikeus, koska kyse on sanan- ja mielipiteenilmaisun vapaudesta.

-Onko siis niin, että Suomen rikoslain pykälän voidaan tulkita olevan ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen, ja perustuslaissa turvatun sananvapauden kanssa?

Oikeustieteen opiskelija Jiri Keronen kommentoi asiaa näin:

"Nimenomaan tuon ristiriidan vuoksi EU-oikeudesta peräisin olevaa kiihottamista kansanryhmää vastaan tulee tulkita ahtaasti. Mielipiteen ilmaisun on oltava kaikissa tilanteissa vapaata, eikä pelkkä kansanryhmien haukkuminen täytä kiihottamisen tunnusmerkistöä. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei ole ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, jos sitä tulkitaan siten, että kiihottamisen tulee olla objektiivisesti todistettavissa kiihottamiseksi. Tämä on helppoa lauseissa kuten "Tapetaan kaikki X:t", joita kiihottaminen kansanryhmää vastaan oikeasti käsittelee riippumatta siitä, miten [valtionsyyttäjä] Illman tulkitsee pykälää.".

Ongelman varsinainen ydin on kuitenkin epäselvästi kirjoitettu lain pykälä ja sen tulkinta. Esimerkiksi viime syksyn vaalien jälkeen eräästä Vihreä Lanka -lehdessä kirjoittaneestä henkilöstä tehtiin poliisille tutkintapyyntö sen takia, että hän kirjoitti: "Jos haluamme tuhota perussuomalaiset, meidän täytyy...". Tutkintapyyntö tehtiin sillä perusteella, että olipa kyse Perussuomalaiset-puolueesta, tai etnisesti suomalaisista henkilöistä (riippuu kirjoitetaanko isolla vai pienellä kirjaimella), niin perussuomalaiset ovat joka tapauksessa katsottavissa rikoslain pykälän "muuksi kansanryhmäksi". Näin ollen kaikki Perussuomalaisia puolueen jäseniä ihmisinä, sekä etnisesti suomalaisia ihmisiä vastaan tapahtuva leimaaminen, kiihottaminen ja halventaminen voidaan tulkita "kiihotukseksi kansanryhmää vastaan", jolloin suuri osa nykyisestä toimittajakunnasta joutuisi tuomiolle "rasismista".

Varsinainen ongelman ydin: Epäselvä lain pykälä ja sen tulkinta

Varsinainen kysykykseni kuitenkin koskee "muun kansanryhmän" ja "valtion jonkin väestöryhmän" rinnastamista tai samaistamista käsitteenä, mikä on ainakin näin maallikon näkökulmasta helppoa. Mikäli näin on, niin koko lain pykälä kääntyy tarkoitustaan vastaan.

Nimittäin myös eri mielipiteitä tai ajatussuuntauksia kannattavat ryhmät, kuten vaikkapa rasistit, ovat nyt ainakin väestöryhmä, ellei peräti kansanryhmä. Mikäli rikoslain 5. luvun pykälän ei katsota olevan ristiriidassa perustuslaissa turvatun sananvapauden, tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen kanssa, niin tällöin myös rasistisia mielipiteitä esittäviä ja levittäviä ihmisiä vastaan käytävä poliittinen kamppailu olisi myös tulkittavissa kansanryhmää vastaan tapahtuvaksi kiihotukseksi ja ajojahdiksi. Tällöin suuri osa ns. antirasistisesta kirjoittelusta netissä joutuisi suurennuslasin alle, ja moni toimittaja, kirjoittaja, poliitikko ja kansalainen voisi joutua anti-rasististen mielipiteiden vuoksi tuomituksi "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan".

Pohdinta asiasta lienee aiheellista nykyisen yhteiskunnallisen ilmapiirin vuoksi? Tätä voisi kysyä lainoppineilta, voisi olla kuuma peruna käsiteltäväksi.