Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa. Sen kunniaksi ajattelin pitkästä aikaa kirjoittaa jotain aiheen tiimoilta.
Kuten on uutisoitu, uusi EU:n ajama viharikoslainsäädäntö on tulossa myös Suomeen, kaikkine seurauksineen. Sen myötä tapahtuu kaksi asiaa.
Ensinnäkin rasismi ja rasistiset toimet, joita kutsutaan "suvaitsevaisuudeksi" ja "positiiviseksi syrjinnäksi" legitimoidaan ja varataan ainoastaan valtion ja poliittisen koneiston, sekä itsensä "suvaitseviksi" profiloineiden ihmisten etuoikeudeksi.
Toiseksi tämä edellä mainittu rasismi (jota ei saisi enää sanoa rasismiksi) rajataan kohdistumaan vain suomalaisia ja länsimaisia asioita ja ihmisiä vastaan. Vastaavasti kaikki "positiiviseen syrjintään", maahanmuuttopolitiikkaan sekä vieraisiin kulttuureihin ja uskontoihin kohdistuva kritiikki käytännössä kielletään, ja julistetaan "rasimiksi" ja "vihaksi". Eli kunnon New Speak-laki. "Mitäs minä sanoin", George Orwell sanoisi .
Miksi näin? Siksi, että kuten olen aiemmin kirjoittanut, jo olemassa oleva rikoslain pykälä "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan" on perustuslaissa määritellyn sananvapauden ja mahdollisesti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannan vastainen, ja perinteisen oikeusvaltion juridisten periaatteiden valossa liian epämääräinen sekä väljä. Siitä puuttuu tarpeeksi tarkka rikollisen teon määritelmä, ja pykälä on puoliksi tyhjän päällä, sillä syytteen nostaminen ei edellytä, että joku olisi vastaajan toiminnan perusteella kiihottunut johonkin jonkin kansanryhmän vastaiseen toimintaan, toisin kuin muissa vastaavissa pykälissä, kuten esim. rikokseen yllyttämisessä, jossa syyttäjän velvollisuus on todistaa, että on ollut yllytetty osapuoli, ja että rikos on tapahtunut. Pykälän perusteella nostetuissa jutuissa oikeudessa ei ole tähän mennessä edes edellytetty oletetun loukatun osapuolen läsnäoloa, tai tämän toimesta tapahtuvaa kanteen nostamista. Näin siksi, että jo nykyistäkin lainsäädäntöä on koitettu juridisesti käyttää ja tulkita samalla tavoin kuin muiden Euroopan maiden viharikospykäliä. Tässäkin taustalla muhii mielestäni valtionsyyttäjä Mika Illmanin oma agenda, kuten olen myös aiemmin kirjoittanut.
Esimerkkeinä viharikoslainsäädännön soveltamisesta Britanniassa löytyy mm. tämän linkin takaa. Esimerkkinä tähän nostettakoon seuraava (käännös omani):
---------------
"Kymmenvuotias lapsi pidätettiin ja tuotiin tuomarin eteen, koska häntä syytettiin 11-vuotiaan [sattumalta pakistanilaistaustaisen] pojan haukkumisesta "Pakiksi" ja "bin Ladeniksi" ala-asteen leikkikentällä syttyneessä kinassa (toinen poika oli vastaavasti haukkunut häntä haisunäädäksi ja Teletapiksi). Siihen mennessä kun tapaus tuotiin oikeuden eteen, se oli jo maksanut veronmaksajille 25 000 puntaa. Syytetty oli asiasta niin ahdistunut että hänen oli pakko lopettaa koulunkäynti kokonaan. Jutun tuomari, Jonathan Finestein, sanoi: "Olemmeko todella menneet niin pitkälle, että syytämme 10-vuotiaita poikia poliittisen korrektiuden takia? Samaan aikaan tapahtuu suuria rikoksia, joita poliisi ei viitsi edes tuoda syyttäjälle asti. Tämä on järjetöntä".
Tämä seurauksena opettajien ammattijärjestön johto hyökkäsi raivokkaasti Finesteinia vastaan, aivan kuten ennenvanhaan noitavainojen oikeudenkäynneissä, joissa ne jotka puhuivat syytetyn puolesta tai osoittivat syytökset virheellisiksi, joutuivat välittömästi itse syytetyiksi noituudesta ja heitä uhattiin polttoroviolla."
---------------
Vastaavia tapauksia on vaikka millä mitalla.Viharikoslainsäädäntö yleisesti länsimaissa on poliittisen tarkoitushakuinen ja inkvisitorisen mielivaltainen, kuten yllä mainitussa esimerkissä. Britanniassahan poliisi on jo esitutkinnassa velvollinen epäilemään kriminalisoitua vihaa motiivina vaikka tapauksissa, joissa kaksi miestä tappelee kadulla, ja toinen sattuu oleman maahanmuuttaja tai erivärinen kuin toinen osapuoli. Esitutkinnassa ja oikeudessa ei-maahanmuuttaja-osapuolella on automaattisesti käänteinen todistustaakka, että hän ei ole tuntenut "etnistä vihaa" tappelun yhteydessä, vaikka tappelun aloittaja olisi ollut toinen osapuoli. Jos hän ei tähän kykene, hän saa tuomion viharikospykälän perusteella. Takana on EU:n oma agenda, joka käytännössä rajoittaa etnisesti eurooppalaisten sanan- ja ilmaisunvapautta sekä oikeutta omaan kulttuuriin, pyrittäessä kohti monikulturistista utopiaa. "Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".
Täysin asiallinen ja rasismiton maahanmuuttokritiikki tulee erittäin suurella varmuudella käytännössä kriminalisoitua täysin uuden viharikoslainsäädännön myötä. Siksi onkin vielä tässä vaiheessa hyvä listata tähän asioita, joita me suomalaiset maahanmuuttoon liittyen ihan aiheesta pelkäämme nykyisen länsimaisille arvoille rakentuvan kulttuurimme puolesta:
1. Suomalaisten syrjiminen eli etnisesti suomalaisiin kohdistuva rasismi, sisältäen:
a) Kantasuomalaisten ja suomalaisen kulttuurin jatkuva syyllistäminen, haukkuminen ja leimaaminen, sis.
- Toiseuden palvonta (ks. yllä oleva kuva), johon kuuluu
- Vieraiden kulttuurien perinteisesti länsimaisesta arvonäkökulmasta negatiivisina koettujen piirteiden negatointi projisoimalla nämä piirteet osaksi oman maan kulttuuria tai leimaamalla oman maan kulttuuriset ominaispiirteet yhtä pahoihksi tai pahemmiksi.
- Ns. "Pravda"-tyyppinen median asennoituminen (mm. Helsingin Sanomat, yms.), johon liittyy
- suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin kohdistuvan rasismin hyväksyntä, lietsonta ja yllyttäminen
- suomalaiseen ja/tai länsimaiseen kulttuuriin ja sen edustajiin kohdistuvan rasismin valkopesu ("vain valkoihoinen voi olla rasisti") ja suomalaisen tai länsimaisen osapuolen syyllistäminen kulttuurienvälisistä konflikteista niin yksilöiden kuin yhteiskuntien tasolla.
b) Kaksoistandardeja harjoittavat viranomaiset sekä poliittinen koneisto, jotka:
- etnisiin piirteisiin perustuvalla ns. "positiivisella" syrjinnällä (joka siis on puhdasta rasismia),
- ajavat ns. "monikultuurista" yhteiskuntaa Suomeen, mikä johtaa mm.kansalaisyhteiskunnan alasajoon ja demokratian sekä lainkuuliaisuuden heikkenemiseen.
2. Islamisaatio, johon yleisesti liittyvät:
a) Sharia-laki, joka tuo mukanaan;
- Länsimaisen oikeuskäsityksen rapautumisen
- Sananvapauden heikentämisen
- Naisten ja lasten aseman yleinen heikentyminen, sekä erityisesti;
- ns. "kunnia-" eli häpeämurhat ja
- naisiin kohdistuvan väkivallan, sorron ja tiettyjen kulttuuritaustojen osalta,
- sukuelinten silpomisen (ns. "ympärileikkaukset") ja
- yksin liikkuvien naisten raiskaamisten ja joukkoraiskaamisten yleistyminen
- seksuaalivähemmistöjen vainoaminen ja
- uskonnonvapauden kaventumisen, johtuen
- muslimienemmistöisillä alueilla asuvien ei-islamilaisten eli muiden uskontojen kannattajien vainoamisen
- juutalaisvainot ja antisemitismi
b) Terrorismin, sisältäen
- terroristien värväyksen
- koulutuksen
- rahanpesun, ja siihen liittyvän rikollisuuden
- terrorismin rahoittamisen
- terrori-iskut
3. Hyvinvointivaltion tuhoutumisen nopeutuminen, johon liittyvät:
a) Huoltosuhteen rajun heikkeneminen, sis.
- käsiin räjähtävä julkinen talous
- massatyöttömyyden raju kasvu sekä kantasuomalaisten, että
- kouluttamattomien, humanitaarisin perustein tänne tuotujen maahanmuuttajien keskuudessa, johtaen
- vakavaan yhteiskunnalliseen konfliktiin jossa
- etnisten ryhmien välinen väkivalta ja molemminpuolinen rasismi kukkivat
b) Ghettoutuminen, sis.
- Maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ja asuinalueiden koulujen muuttumisen "ongelmakouluiksi"
- jengiytymisen
- katuväkivallan ja raa'an rikollisuuden voimakkaan lisääntymisen
- Ns. "White flight"-ilmiön eli kantasuomalaisten pakenemisen turvallisemmille asuinalueille- mellakat ja palavien autojen röykkiöt
- kantasuomalaisten vähemmistöksi joutuminen omilla asuinalueillaan
- kantasuomalaisiin kohdistuva uhkailu ja väkivallan pelko kaduilla.
- edellä mainitut yhteiskunnalliset konfliktit
c) Demokratian alasajo, sis.
- edellä mainitut "positiivisen" syrjinnän eli rasismin,
- EU:n ja sen perustuslaki (Lissabonin sopimus) seurauksineen, sekä
- Julkisten palvelujen eriarvoinen kohdentaminen etnisin perustein, sekä
- niiden yleinen näivettäminen ja alasajo, joka kiihtyy ns. "monikulttuuristamisen" myötä.
- edellä mainittu kansalaisyhteiskunnan alasajo
4. Suomalaisen suhteellisen tasa-arvoisen yhteiskunnan muuttuminen etnisesti hajanaiseksi ja epätasa-arvoiseksi luokkayhteiskunnaksi, jossa vallitsee:
- etnisin ja kulttuurisin perustein tapahtunut sosiaalinen luokkajako ja
- yhteiskuntaluokkien välinen koko ajan kytevä viha, konflikti, ja jatkuva keskinäinen väkivalta
- kantasuomalaisten asema yhteiskunnan sorrettuna rahvaana
Tämä on ns. "monikulturistisen" politiikan poliittis-yhteiskunnallinen päämäärä eli seuraus, vaikka toisin väitetään. Siis ei aito monikulttuurinen yhteiskunta, vaan rasistinen luokkayhteiskunta. Orwellilaisessa New Speakissa "multiculturalism" voidaan siis kääntää "racism".
Eli käytännössä tuleva viharikoslainsäädäntö kriminalisoi pikemminkin pelon ja sen ilmaisemisen, kuin rasismin.
--------------
Edit 22.3. Lisäinfoa viharikoksista
--------------
Ja tähän loppuun vielä vähän hjuumoria kohdistuen poliittisen triangelin toisessa laidassa (Persuihin nähden) olevaan vastustajaamme:
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lain tulkinta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lain tulkinta. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 17. maaliskuuta 2010
Hyvää rasisminvastaista viikkoa kaikille! Vastustakaamme monikulturismin nimissä ajettua rasismia ja viharikos-inkvisitiota
Tunnisteet:
kiihotus kansanryhmää vastaan,
käänteinen todistustaakka,
lain tulkinta,
monikulturismi,
pelko,
positiivinen diskriminaatio,
rasismi,
viha,
viharikos,
viharikoslainsäädäntö
keskiviikko 18. maaliskuuta 2009
Illmanismi ja pyrkimys lain tulkinnan vinouttamiseksi
Liittyen tapaus Eerikäiseen ja viime aikoina velloneeseen sananvapaus ja rasismi -keskusteluun, haluan esitellä teille erään uudissanan:
"Illmanismi on sananvapauden rajoittamiseen ja ns. sananvapausrikoksiin liittyvä [poliittinen] oppikunta, jonka mukaan maahanmuuttajien ja maahanmuuton arvosteleminen faktapohjaisestikin on kiihottamista kansanryhmää vastaan, vaikka arvosteleminen ei sisältäisi minkäänlaisia kehotuksia syrjintään, väkivaltaan tai mihinkään rikolliseen. Samoin yhteiskuntien ja kulttuurien vertaileminen faktapohjaisesti nimeten vertailukohteet on kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Tunnusomaista kuolukunnalle on luja usko [valtionsyyttäjä Mika] Illmanin teesiin - 'arvostelu on sallittua, jos sitä ei lausuta ääneen' [sic!], jolla ilmanistit pyrkivät kiertämään kritiikin ajatusrikosten/ajatusrikollisten jahtaamisesta.
Illmanismiin liittyy tarve siteerata Mika Illmanin laatimaa väitöskirjaa virkatoimien perusteena esitutkintavaiheesta syyttämiseen ja medianhallintaan.
Väitöskirjalla perustellaan väite syytekynnyksen ylittymisestä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, vaikka se ei kyseisen lain kirjaimen , eikä esitöiden valossa voi ylittyä Illmanin väitöskirjan venytetyllä tulkinnalla."
Alla aiheeseen liittyvä oma kannanottoni:
Laki kiihotuksesta kansanryhmää vastaan on epäselvä
Viime aikoina velloneen rasismi- ja maahanmuuttokeskustelun myötä on noussut esiin kysymys Suomen rikoslain pykälän "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan" viimeaikaisen tulkinnan mahdollisesta ristiriidasta Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sananvapauden rajoja koskevan päätöksen kanssa.
Suomen rikoslain pykälä 1995/578, Kiihotus kansanryhmää vastaan kuuluu näin: "Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta sananvapaudesta taas näin:
"Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestönosaa". Lisäksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan, että "Sananvapaus tarkoittaa mielipiteiden ilmaisun ja vastaanottamisen vapautta."
Esimerkiksi tapauksessa, jossa joku esittää loukkaavia, rasistisia ja ihan miten sivistymättömiä tai vastenmielisiä mielipiteitä hyvänsä, jostain väestönosasta, hänellä olisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen, sekä Suomen perustuslain sananvapauspykälän valossa, paitsi täysi oikeus ilmaista tämä mielipiteensä, myös täysi oikeus avoimesti esittää se, ja levittää sitä julkisuudessa esteettä. Hänen mielipiteensä esittämisen ja levittäminen estäminen, tai siitä rankaiseminen, on tällöin loukkaus sananvapautta vastaan. Vaikka eri etnisten ryhmien ihmisyyttä halventavien rasististen tekstien kirjoittaminen on halveksittavaa, siihen olisi siis oikeus, koska kyse on sanan- ja mielipiteenilmaisun vapaudesta.
Kuitenkin Suomen rikoslain mukaa tällainen mielipiteenilmaisu ja julkinen levittäminen tulkitaan kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan, kuten oli tilanne vastattain oikeuden päätöksessä rasistisen runokirjan kieltämisestä. Ongelma koskee rikoslaissa mainitun "muun kansanryhmän" ja EIT:n päätöksen "valtion jonkin väestöryhmän" rinnastamista tai samaistamista juridisina käsitteinä, mikä on ainakin näin maallikon näkökulmasta helppoa. Mikäli näin on, niin silloin rikoslain pykälä "Kiihotuksesta kansanryhmää vastaan", tai ainakin sen nykyinen tulkinta, jota valtionsyyttäjä Mika Illman ajaa voimakkaasti eteenpäin, on selvästi ristiriidassa perustuslain ja EIT:n päätöksen kanssa.
Juuri tulkintaristiriidan vuoksi EU-oikeudesta peräisin olevaa kiihottamista kansanryhmää vastaan tulisi tulkita ahtaasti. Mielipiteen ilmaisun on oltava kaikissa tilanteissa vapaata, eikä pelkkä kansanryhmien haukkuminen sinällään täytä kiihottamisen tunnusmerkistöä. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei ole ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa vain, jos sitä tulkitaan siten, että kiihottamisen tulee olla objektiivisesti todistettavissa kiihottamiseksi. Tämä on helppoa esim. lausunnoissa, joissa kehotetaan vaikka tappamaan kaikki jonkun tietyn ryhmän edustajat, joita kiihottaminen kansanryhmää vastaan oikeasti käsittelee.
Ongelmaksi on tullut lain tulkinta ja soveltaminen. Toisin kuin pitäisi, valtionsyyttäjä Mika Illman haluaa tulkita kyseistä lain pykälää laajemmin, pyrkien siihen, että myös pelkkä haukkuminen täyttäisi kiihotuksen kriteerit. Ongelmalliseksi tämän hänen linjauksensa tekee se, että hän perustelee tulkintaa omalla väitöskirjatutkimuksellaan, eikä yleisillä, perinteisillä lain tulkintakriteereillä. Lisäksi hänen tulkintansa on ristiriidassa perustuslain sananvapauspykälän kanssa.
Joka tapauksessa laissa mainittu "muu kansanryhmä" sisältää myös poliittiset ryhmät, kuten Perussuomalaiset. Näin ollen Perussuomalaisia puolueen jäseniä ihmisinä vastaan tapahtuva leimaaminen, haukkuminen ja halventaminen voitaisiin Mika Illmanin kriteereitä soveltaen tulkita "kiihotukseksi kansanryhmää vastaan", jolloin hyvin moni Perussuomalaisia haukkunut ihminen joutuisi tuomiolle "rasismista".
Myös eri mielipiteitä tai ajatussuuntauksia kannattavat ryhmät, jotka nyt ovat ainakin väestöryhmiä, voitaisiin tulkita mielipidevähemmistöinä laissa viitatuksi "kansanryhmiksi". Tällöin esimerkiksi rasisteja vastaan käyty sanasota ja yleistävä halventaminen olisi valtionsyyttäjän omaa mittaa soveltaen tulkittavissa kansanryhmää vastaan tapahtuvaksi kiihotukseksi. Näin siis jos kuviteltaisiin, ettei Illmanin tulkinta rikoslain pykälästä olisi sananvapauden vastainen.
Siksi valtionsyyttäjän olisikin mielestäni syytä pidättäytyä kyseisen lainpykälän ahtaassa ja objektiivisessa tulkinnassa, eikä pyrkiä saamaan omaa henkilökohtaista näkemystään lakitekstin sisään.
"Illmanismi on sananvapauden rajoittamiseen ja ns. sananvapausrikoksiin liittyvä [poliittinen] oppikunta, jonka mukaan maahanmuuttajien ja maahanmuuton arvosteleminen faktapohjaisestikin on kiihottamista kansanryhmää vastaan, vaikka arvosteleminen ei sisältäisi minkäänlaisia kehotuksia syrjintään, väkivaltaan tai mihinkään rikolliseen. Samoin yhteiskuntien ja kulttuurien vertaileminen faktapohjaisesti nimeten vertailukohteet on kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Tunnusomaista kuolukunnalle on luja usko [valtionsyyttäjä Mika] Illmanin teesiin - 'arvostelu on sallittua, jos sitä ei lausuta ääneen' [sic!], jolla ilmanistit pyrkivät kiertämään kritiikin ajatusrikosten/ajatusrikol
Illmanismiin liittyy tarve siteerata Mika Illmanin laatimaa väitöskirjaa virkatoimien perusteena esitutkintavaiheesta syyttämiseen ja medianhallintaan.
Väitöskirjalla perustellaan väite syytekynnyksen ylittymisestä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, vaikka se ei kyseisen lain kirjaimen , eikä esitöiden valossa voi ylittyä Illmanin väitöskirjan venytetyllä tulkinnalla."
Alla aiheeseen liittyvä oma kannanottoni:
Laki kiihotuksesta kansanryhmää vastaan on epäselvä
Viime aikoina velloneen rasismi- ja maahanmuuttokeskustelun myötä on noussut esiin kysymys Suomen rikoslain pykälän "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan" viimeaikaisen tulkinnan mahdollisesta ristiriidasta Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sananvapauden rajoja koskevan päätöksen kanssa.
Suomen rikoslain pykälä 1995/578, Kiihotus kansanryhmää vastaan kuuluu näin: "Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta sananvapaudesta taas näin:
"Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestönosaa". Lisäksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan, että "Sananvapaus tarkoittaa mielipiteiden ilmaisun ja vastaanottamisen vapautta."
Esimerkiksi tapauksessa, jossa joku esittää loukkaavia, rasistisia ja ihan miten sivistymättömiä tai vastenmielisiä mielipiteitä hyvänsä, jostain väestönosasta, hänellä olisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen, sekä Suomen perustuslain sananvapauspykälän valossa, paitsi täysi oikeus ilmaista tämä mielipiteensä, myös täysi oikeus avoimesti esittää se, ja levittää sitä julkisuudessa esteettä. Hänen mielipiteensä esittämisen ja levittäminen estäminen, tai siitä rankaiseminen, on tällöin loukkaus sananvapautta vastaan. Vaikka eri etnisten ryhmien ihmisyyttä halventavien rasististen tekstien kirjoittaminen on halveksittavaa, siihen olisi siis oikeus, koska kyse on sanan- ja mielipiteenilmaisun vapaudesta.
Kuitenkin Suomen rikoslain mukaa tällainen mielipiteenilmaisu ja julkinen levittäminen tulkitaan kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan, kuten oli tilanne vastattain oikeuden päätöksessä rasistisen runokirjan kieltämisestä. Ongelma koskee rikoslaissa mainitun "muun kansanryhmän" ja EIT:n päätöksen "valtion jonkin väestöryhmän" rinnastamista tai samaistamista juridisina käsitteinä, mikä on ainakin näin maallikon näkökulmasta helppoa. Mikäli näin on, niin silloin rikoslain pykälä "Kiihotuksesta kansanryhmää vastaan", tai ainakin sen nykyinen tulkinta, jota valtionsyyttäjä Mika Illman ajaa voimakkaasti eteenpäin, on selvästi ristiriidassa perustuslain ja EIT:n päätöksen kanssa.
Juuri tulkintaristiriidan vuoksi EU-oikeudesta peräisin olevaa kiihottamista kansanryhmää vastaan tulisi tulkita ahtaasti. Mielipiteen ilmaisun on oltava kaikissa tilanteissa vapaata, eikä pelkkä kansanryhmien haukkuminen sinällään täytä kiihottamisen tunnusmerkistöä. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei ole ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa vain, jos sitä tulkitaan siten, että kiihottamisen tulee olla objektiivisesti todistettavissa kiihottamiseksi. Tämä on helppoa esim. lausunnoissa, joissa kehotetaan vaikka tappamaan kaikki jonkun tietyn ryhmän edustajat, joita kiihottaminen kansanryhmää vastaan oikeasti käsittelee.
Ongelmaksi on tullut lain tulkinta ja soveltaminen. Toisin kuin pitäisi, valtionsyyttäjä Mika Illman haluaa tulkita kyseistä lain pykälää laajemmin, pyrkien siihen, että myös pelkkä haukkuminen täyttäisi kiihotuksen kriteerit. Ongelmalliseksi tämän hänen linjauksensa tekee se, että hän perustelee tulkintaa omalla väitöskirjatutkimuksellaan
Joka tapauksessa laissa mainittu "muu kansanryhmä" sisältää myös poliittiset ryhmät, kuten Perussuomalaiset. Näin ollen Perussuomalaisia puolueen jäseniä ihmisinä vastaan tapahtuva leimaaminen, haukkuminen ja halventaminen voitaisiin Mika Illmanin kriteereitä soveltaen tulkita "kiihotukseksi kansanryhmää vastaan", jolloin hyvin moni Perussuomalaisia haukkunut ihminen joutuisi tuomiolle "rasismista".
Myös eri mielipiteitä tai ajatussuuntauksia kannattavat ryhmät, jotka nyt ovat ainakin väestöryhmiä, voitaisiin tulkita mielipidevähemmistöinä laissa viitatuksi "kansanryhmiksi". Tällöin esimerkiksi rasisteja vastaan käyty sanasota ja yleistävä halventaminen olisi valtionsyyttäjän omaa mittaa soveltaen tulkittavissa kansanryhmää vastaan tapahtuvaksi kiihotukseksi. Näin siis jos kuviteltaisiin, ettei Illmanin tulkinta rikoslain pykälästä olisi sananvapauden vastainen.
Siksi valtionsyyttäjän olisikin mielestäni syytä pidättäytyä kyseisen lainpykälän ahtaassa ja objektiivisessa tulkinnassa, eikä pyrkiä saamaan omaa henkilökohtaista näkemystään lakitekstin sisään.
Tunnisteet:
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin,
Illmanismi,
kansanryhmä,
kiihotus kansanryhmää vastaan,
lain tulkinta,
Mika Illman,
perustuslaki,
sananvapaus,
valtionsyyttäjä,
väestöryhmä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

