Poliittiset virkanimitykset ja kuntavaalit

Ajattelin vähän valittaa kuntaavaalien hengessä vallitsevasta meiningistä:

Kuten tiedämme, poliittiset virkanimitykset ovat osa suomalaista poliittista kulttuuria, ns. "maan tapaa". Uusin ja tunnetuin esimerkki on sisäministeri Päivi Räsäsen päätös nimittää ex-puoluekollega Päivi Nerg korkeaan virkaan ohi pätevämpien hakijoiden. Tapauksesta on nykyisessä kriittisessä ilmapiirissä syntynyt äläkkä, mikä on toki aiheellista, mutta täytyy muistaa, että jos sisäministerinä olisi ollut jonkun muun puolueen edustaja, olisi valittu vain joku toisen puolueen edustaja tai puoluetta lähellä oleva henkilö. Eli vaikka poliittisia virkanimityksiä vastaan noussut kohu on aiheellista, siinä on vahva kaksinaismoralismin ja tekopyhyyden haju.

Uudessa Oulussa koko henkilöstölle annettiin 7 vuoden irtisanomissuoja, mikä on inhimillisesti ymmärrettävää mutta taloudellisesti erittäin ikävä päätös. Lama nimittäin kestää vielä vähintään 3, todennäköisesti jopa 5 vuotta. Samaan aikaan kaupunki joutuu leikkaamaan sieltä täältä mistä voi, mutta väkeä ei voida vähentää muuta kuin eläkepoistuman kautta.

Organisaatiota sen sijaan päätettiin lihottaa - yläpäästä. Sen sijaan että olisi tehty kuten Turussa, jossa lakkautettiin synkkiin talousnäkymiin varautumisen vuoksi 8 johtajavirkaa, Oulu tekee juuri toisin. Oulussa valittiin viime vuonna yhdistyvien kuntien nykyiset kunnanjohtajat 5 vuodeksi Uuden Oulun palkkalistoille "Muutosjohtaja"-nimikkeelä (Paitsi Haukiputaan nykyinen kunnajohtaja joka sai huumori-tittelin "Elinvoimajohtaja"; nimike josta Freudilla voisi olla jotain sanottavaa).

Kyseessähän on ns. lahjavirat eli poliittinen hinta, joka maksettiin käytännössä vastineeksi siitä, etteivät nykyisten kunnan johtajat ainakaan asetu poikkiteloin kuntaliitoksen kanssa. Muutosjohtajien työnkuva on varsin mielenkiintoinen; muutaman viikoittaisen kahvipalaverin ja näennäistärkeän jaarittelun lisäksi saa roikkua netissä, pelata pasianssia, tuijotella ulos ikkunasta ja lueskella lehtiä, jne. eli tappaa aikaa. Vastapainoksi tästä raskaasta työpanoksesta on oma toimisto ja henkilöstä riippuen 4500 - 6500 euron kuukausipalkka.

Koska oma toimenkuvani ja päivärytmini näin työttömänä on kötitöitä lukuun ottamatta samantyyppinen, katson olevani oikeutettu samaan titteliin ja julistan täten siis olevani Muutosjohtaja. Ja koska lisäksi teen oman muutosjohtamiseni paljon tehokkaammin kuin edellä mainitut virkamiehet, sillä toistaiseksi saan korvaukseksi vain työmarkkinatukea, katson olevani tehokkuusajattelun nimessä esimerkillinen Muutosjohtaja!

Uuden oulun suuntaviivoista ja viroista neuvoteltaessa Vihreät käyttivät härskisti hyväkseen omaa asemaansa vaa'ankielipuolueena. Välittämättä taloustilanteesta ja edessä olevista supistuksista, he vaativat ja saivat neuvotteluissa apulaiskaupunginjohtajan "johtajien johtajan" viran itselleen, koska tiesivät, että  liitoshanketta ajaneiden olisi pakko suostua. Kyseessä oli siis perinteinen jäsenkirja- eli politrukkivalinta. Käytännössä - joskaan ei moraalisesti - Vihreillä oli tähän voimasuhteiden takia varaa ja niin myös tehtiin. Taas kukki maan tapa.

Myöskään Vasemmistoliiton kylki ei ole puhdas, hekin vaativat ja saivat; apulaiskaupunginjohtajan virka nakitettiin sopivasti myös puolueen ex-puheenjohtaja Korhosen vaimolle. Vasemmiston on muutenkin ongelmissa, eikä syynä ole yksinomaan Arhinmäen takinkääntö pankkitukiasiassa, vaan peruskannattajien rehellisyys sekä suoraselkäisyys. Vasemmistoliiton selkärankahan erosi emopuolueen eduskuntaryhmästä jo viime vuonna. Tämä heijastuu myös kentälle. Sekä käytännön näkyvä aktivismi että myös Kalevan nettipaneelin tutkimus kertovat karua kieltään; Oulussa jopa viidesosa tai enemmänkin kannatuksesta saattaa luiskahtaa Vapaalle Vasemmistolle (tsemppiä vaan heille!).

Nämä valintapäätökset tehtiin mahdollisimman nopeasti ja hyvissä ajoin, että ne unohtuisivat ennen vaaleja ja koska oli perusteltu pelko, että vaalien jälkeen ne eivät enää PS:n nousun takia olisi olleet mahdollisia. Näin Persun pelko oli herrain alku, sano.

Käytäväpuheissa on jo lupailtu Perussuomalaisille omaa "johtovirkaa" kaupunginhallinnossa kuntavaalien jälkeen. Toivon ja ajan sitä, ettei meidän ryhmämme sellaisen takia myy sieluaan, sillä tuleva valtuusto joutuu leikkaamaan, paljon.

Mutta mitä Arhinmäkeen ja Espanjan pankkitukeen tulee, niin asia on historiallisessa kontekstissa Vasemmistolle hyvin kiusallinen; fasistidiktaattori Fransisco Franco varmaan hytkyisi haudassaan naurusta niin että kirkkomaa pöllyäisi jos kuulisi että Suomen vasemmisto kannattaa pankkitukea Espanjan pankeille ja näiden suurpankkien omistajille, jotka olivat falangistien ja Francon vankimpia tukjoita(!). Näin suomalainen vasemmisto tanssii Guernican haudoilla.

SDP pelaa taas kaksilla rattailla, kuten viime vaalienkin alla. Demarit pelastivat itsensä eduskuntavaaleissa lyöttäytymällä ennen vaaleja tiiviisti Perussuomalaisten vanaveteen. Vaalien jälkeen sitten otettiin etäisyyttä ja käänneltiin takkeja. Sama meno jatkuu nyt kun Heinäluoma lähti varoittelemaan "vakavista ajoista taloudessa". Fiksummat tajuavat myös, että SDP:n näennäinen sisäinen riitely (Heinäluoma - M G-R. - Urpilainen, jne.) on teatteria, kuten hallituksen feikkiriita hoitajaministäkin (jonka jaloissa medialta jäi lähes huomaamatta mm. läpi nuijittu ALV-korotus). SDP:n kannalta ratkaisevaa on se, miten eurokriisi etenee. Jos Espanja tulee syliin lokakuussa ennen vaalipäiviä, niin Hell is loose, sillä silloin paine SDP:tä kohtaan kasvaisi niin suureksi, että ihan oikeitakin linjamuutoksia saatettaisiin vaatia.

Eurokriisihän on - toisin kuin hallitus koittaa väittää - olennaisesti kuntavaaleihin liittyvä asia. Hallituksen valitseman eurolinjan ja kriisin väärän hoitamisen takia ensi vuoden budjetissa kuntien valtionosuuksia joudutaan leikkaamaan yli 700 miljoonaa, jotta rahaa riittäisi Espanjan ja muiden pankkien tukemiseen (ja turha tulla väittämään, ettei PS olisi esittänyt vaihtoehtoja!).

Tiivistetysti tilanne on seuraava:

Suomen ainoa toivo on radikaali EU-politiikan suunnan muutos, ja se onnistuu vain, jos hallitus kaatuu. Ainoa keino kaataa hallitus on saada äänestäjät antamaan rökäletappio demareille ja ei-selkärankaiselle Vasemmistolle (eikä Kokoomustakaan kannata luonnollisesti tukea). Jos näin käy, niin silloin - kuntavaalien jälkeen - kun Kokoomus tuo pöytään viime kevään budjettiriihessä kuntavaalien ajaksi maton alle lakaistut suuret lisäleikkaukset - löytyy sekä Vasemmistoliitolta että SDP:ltä poliittinen itsesuojeluvaisto, ja hallitus hajoaa.

Jos siis haluat pelastaa Suomen, on kaadettava hallitus. Ja se onnistuu vain sillä, ettet äänestä Kokoomusta, SDP:tä tai Arhinmäen linjalle sitoutunutta Vasemmistoa.

Näillä mennään,

t: V-P. Kortelainen, "Muutosjohtaja", kuntavaaliehdokas, PS

"Kolmen vuoden päästä kaupunkimme näyttää aivan erilaiselta!"

Nauroin viime keväällä monta kertaa kun näin TeKlin (oulun tekninen liikelaitos) mainokset, joissa hehkutettiin kallioparkin rakennustöiden aloittamista:

"Kaivuutyöt torinrannassa alkavat toukokuussa ja kolmen vuoden päästä kaupunkimme näyttää aivan erilaiselta"

Nimittäin neljä vuotta sitten ennen kuntavaaleja keskustelin Kallioparkki-projektista erään helsinkiläisen insinöörin, louhintatekniikan ja kalliorakentamisen ammattilaisen kanssa. Hän oli ollut mm. rakentamassa kauppakeskus kamppia. Tuohon aikaanhan kaupunginhallitus ja asiaa ajavat valehtelivat julkisuuteen, että projektin hinta-arvio olisi noin 32 miljoonaa, ja että ei mene yli ja jos menisikin niin sitten perutaan koko homma. Insinööri naureskeli luvulle, ja sanoi suoraan, että ei tule onnistumaan.

Hän kertoi ensinnäkin minulle että Kallioparkin kokoisen luolaston louhiminen maksaisi optimaalisissakin oloissa (jos olisi kiinteää yhtenäistä kalliota) vähintään 60 miljoonaa euroa. Oulussa ei ole yhtenäistä kalliota, vaan torinrannan puolelle joudutaan rakentamaan betoniarkkurakenteet eristeineen sekä jatkuvassa käytössä olevat sähköpumput, jottei Kallioparkista tulisi Pohjois-Euroopan suurinta maanalaista autojen uimahallia. Tämä nostaa kustannukset vähintään 80 miljoonaan euroon ja pitkäaikaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset korkeiksi. Lisäksi hän sanoi, että projektit järjestään ylittävät kustannuksensa ja tuottavat lisäkuluja, joten alle 100 miljoonan euron ei varmasti päästä millään ilveellä.

Toisekseen kyseinen asiantuntija sanoi, että Oulun keskustaa uhkaa rujonnäköinen lähitulevaisuus. Rakennukset on rakennettu savimaahan paalutuksille. Kun louhitaan syvällä kalliossa, jossa on päällä yli 8 metrinen savikerros, alkaa savikerros liikkua, täristä ja hytkyä ja vanhat paaluperustukset väistämättä järkkyvät. Tällöin keskustan arvokiinteistöjen rakenteet, seinät ja elementit murtuvat sekä halkeilvat, julkisivujen rappaus tippuu, jne. Esimerkkinä hän antoi Arinan hotellin rakentamisen; silloin ei edes räjäytelty, mutta paalutuksia tehtäessä viereinen Sammon talon seinä halkesi alhaalta ylös ja rappauksesta tippui palasia (jotka ovat vieläkin korjaamatta). Arina joutui maksamaan Sammolle kahden miljoonan korvaukset. Kertokaa Sammon talon kärsimät vahingot ja Arinan maksamat korvaukset yli kymmenellä, niin saadaan jotain arviota missä tullaan menemään.

Kun kerroin edellä mainitut asiat lehtikirjoituksessa syksyllä 2008, minulle naurettiin ja väitettin, etten tiedä mistään mitään. Minä naureskelin parhaiten takaisin seuraavana keväänä kun kaupunki otti (väliaikaisesti) otti lusikan kauniiseen käteen ja hyllytti Kallioparkin (kuntaliitosneuvottelujen ajaksi), sanoen, että projekti maksaisi ainakin 60 miljoonaa.

Melkoinen osa Oulun keskustan arvokiinteistöistä tulee kärsimään Kallioparkin rakentamisen vuoksi mittavia rakenteellisia vaurioita, ja pahimmillaan – perustusten liikaa liikkuessa – jotkut niistä saatetaan joutua kokonaan purkamaan.

Todellakin; Kolmen vuoden päästä kaupunkimme tulee olemaan aivan erilainen, valitettavasti.

Kallioparkki tulee vielä vuonna 2008 tehtyäkin arviota kalliimmaksi. Kun syksyllä 2008 laskeskelin, että alle 100 miljoonan ei päästä, ja todennköisesti projektin hinnaksi tulee yli 120 miljoonaa, sanon nyt, että kustannusten nousun ja vahinkojen suuruuden yllättäessä hinta voi kohota lähemmäs 150 miljoonaan euroon. Tätä lisärahaa ei löydy rakennuttajalta, joten tullaan veronmaksajien taskulle. Älkää valittako, ettei olisi varoitettu.

Veli-Pekka Kortelainen, kuntavaaliehdokas, PS

Kuntavaalit Oulussa - Kalevan kyselyn tulokset ja pohdintaa

Sanomalehti Kalevan teettämän kuntavaali-paneelikyselyn tulokset (joita ei jostain syystä, luultavasti virhemarginaalin suuruudesta ja otannan pienuudesta johtuen, ollut tämän päivän paperilehteen laitettu) liittyen puoluekannatukseen Oulussa ja ympäristössä ovat seuraavat:

Minkä puolueen ehdokasta aiot äänestää ensi kuntavaaleissa?

En osaa sanoa 30%
Keskusta 16%
Kokoomus 14%
Perussuomalaiset 11%
Vihreät ja SDP 8%
Vasemmisto 5%
Krist.Dem. 3%
Muu 2%
Ei aio äänestää 3%

Huom! Paneelikyselyn virhemarginaalit vaihtelevat yleensä 2 - 4,5% 


Uudessa Oulussa tulee kuntaliitos, joka tuo lisänsä kertoimiin, jne. ja vaikeuttaa vertailua edellisvaaleihin.

Mutta spekuloidaan silti: Jos ”En osaa sanoa”-ryhmä jakaantuisi suunilleen samassa suhteessa kuin muiden keskinäinen suhde on kyselyssä, tulos olisi:


Keskusta 23%
Kokoomus 22%
Perussuomalaiset 16%
Vihreät ja SDP 10,5%
Vasemmisto 7,7%
KD 4%
Muut (Lähinnä vapaa vasemmisto) 3%


Joka tapauksessa muutamia huomioita:

- Keskustan kannatus on notkahtamassa viime kuntavaaleista, mutta vielä ei tiedetä varmasti, miten paljon.

-Vapaa vasemmisto syö Vasemmiston kannatusta roimasti ja hallitusvastuu tuntuu äänestäjäpakona myös nukkuviin tai muihin puolueisiin (Vapaan vasemmiston nousu on näkynytkin sekä netissä että Oulun paikallisessa poliittisessa aktivismissa jo pitemmän aikaa).

- Perussuomalaiset nousnee kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. Oma - yllä olevasta Kalevan paneelista riippumaton - arvioni PS:n kannatushaarukasta Uudessa Oulussa on 13,5 - 15%, millä irtoaisi noin 9-10 valtuustopaikkaa.

- Iso osa Oululaisista ja suuroululaisista olisi edelleen Kokoomuksen lumoissa, vaikka koti, usko ja isänmaa ovat puolueella vaihtuneet jo parikymmentä vuotta sitten raha, menestys ja eurostoliitto -linjaksi.

- Vihreät onnistuisi nostamaan kannatustaan 1-3%

- Demarit eivät näytä olevan onnistuneet palauttamaan kannatustaan. Edellisissä vaaleissa tiputusta tuli 1% ja nyt näyttäisi tulevan 2% tai enemmänkin.

Mutta katsotaanpa miten oikeasti vaaleissa käy.