"Kolmen vuoden päästä kaupunkimme näyttää aivan erilaiselta!"

Nauroin viime keväällä monta kertaa kun näin TeKlin (oulun tekninen liikelaitos) mainokset, joissa hehkutettiin kallioparkin rakennustöiden aloittamista:

"Kaivuutyöt torinrannassa alkavat toukokuussa ja kolmen vuoden päästä kaupunkimme näyttää aivan erilaiselta"

Nimittäin neljä vuotta sitten ennen kuntavaaleja keskustelin Kallioparkki-projektista erään helsinkiläisen insinöörin, louhintatekniikan ja kalliorakentamisen ammattilaisen kanssa. Hän oli ollut mm. rakentamassa kauppakeskus kamppia. Tuohon aikaanhan kaupunginhallitus ja asiaa ajavat valehtelivat julkisuuteen, että projektin hinta-arvio olisi noin 32 miljoonaa, ja että ei mene yli ja jos menisikin niin sitten perutaan koko homma. Insinööri naureskeli luvulle, ja sanoi suoraan, että ei tule onnistumaan.

Hän kertoi ensinnäkin minulle että Kallioparkin kokoisen luolaston louhiminen maksaisi optimaalisissakin oloissa (jos olisi kiinteää yhtenäistä kalliota) vähintään 60 miljoonaa euroa. Oulussa ei ole yhtenäistä kalliota, vaan torinrannan puolelle joudutaan rakentamaan betoniarkkurakenteet eristeineen sekä jatkuvassa käytössä olevat sähköpumput, jottei Kallioparkista tulisi Pohjois-Euroopan suurinta maanalaista autojen uimahallia. Tämä nostaa kustannukset vähintään 80 miljoonaan euroon ja pitkäaikaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset korkeiksi. Lisäksi hän sanoi, että projektit järjestään ylittävät kustannuksensa ja tuottavat lisäkuluja, joten alle 100 miljoonan euron ei varmasti päästä millään ilveellä.

Toisekseen kyseinen asiantuntija sanoi, että Oulun keskustaa uhkaa rujonnäköinen lähitulevaisuus. Rakennukset on rakennettu savimaahan paalutuksille. Kun louhitaan syvällä kalliossa, jossa on päällä yli 8 metrinen savikerros, alkaa savikerros liikkua, täristä ja hytkyä ja vanhat paaluperustukset väistämättä järkkyvät. Tällöin keskustan arvokiinteistöjen rakenteet, seinät ja elementit murtuvat sekä halkeilvat, julkisivujen rappaus tippuu, jne. Esimerkkinä hän antoi Arinan hotellin rakentamisen; silloin ei edes räjäytelty, mutta paalutuksia tehtäessä viereinen Sammon talon seinä halkesi alhaalta ylös ja rappauksesta tippui palasia (jotka ovat vieläkin korjaamatta). Arina joutui maksamaan Sammolle kahden miljoonan korvaukset. Kertokaa Sammon talon kärsimät vahingot ja Arinan maksamat korvaukset yli kymmenellä, niin saadaan jotain arviota missä tullaan menemään.

Kun kerroin edellä mainitut asiat lehtikirjoituksessa syksyllä 2008, minulle naurettiin ja väitettin, etten tiedä mistään mitään. Minä naureskelin parhaiten takaisin seuraavana keväänä kun kaupunki otti (väliaikaisesti) otti lusikan kauniiseen käteen ja hyllytti Kallioparkin (kuntaliitosneuvottelujen ajaksi), sanoen, että projekti maksaisi ainakin 60 miljoonaa.

Melkoinen osa Oulun keskustan arvokiinteistöistä tulee kärsimään Kallioparkin rakentamisen vuoksi mittavia rakenteellisia vaurioita, ja pahimmillaan – perustusten liikaa liikkuessa – jotkut niistä saatetaan joutua kokonaan purkamaan.

Todellakin; Kolmen vuoden päästä kaupunkimme tulee olemaan aivan erilainen, valitettavasti.

Kallioparkki tulee vielä vuonna 2008 tehtyäkin arviota kalliimmaksi. Kun syksyllä 2008 laskeskelin, että alle 100 miljoonan ei päästä, ja todennköisesti projektin hinnaksi tulee yli 120 miljoonaa, sanon nyt, että kustannusten nousun ja vahinkojen suuruuden yllättäessä hinta voi kohota lähemmäs 150 miljoonaan euroon. Tätä lisärahaa ei löydy rakennuttajalta, joten tullaan veronmaksajien taskulle. Älkää valittako, ettei olisi varoitettu.

Veli-Pekka Kortelainen, kuntavaaliehdokas, PS

Kallioparkki tappaa palvelut - Vaadimme kansanäänestystä Oulussa

Kuten YLE uutsisoi, Perussuomalaisten Oulun valtuustoryhmä yhdessä monien muiden kaupunginvaltuutettujen kanssa, vaatii kansanäänestystä Kallioparkista.

Yksi syy sille, miksi Perussuomalaisten oulun valtuustoryhmä yhdessä muiden aloitteen allekirjoittaneiden kanssa, vaatii kansanäänestystä Kallioparkista, on käsiin räjähtävät kustannukset.

Kun ennen kuntavaaleja kerroin kyselijöille, louhinta ja kaivosalan asiantuntijaa lainaten, että Kallioparkki maksaa vähintään 60 miljoonaa, inflaatio ja lisäkustannukset sekä kustannusten nousu huomioiden jopa yli 90 mijoonaa euroa, minulle naureskeltiin.

Keväällä 2009 asia viimein tunnustettiin virallisesti kun 60 miljoonan euron kustannusarvio tuli päättäjien pöytään. Naureskelijoilla hymy hyytyi. Ja keskimäärinhän tällaiset projektit ylittävät kustannusarvion noin 30%:lla, joten pohja-vähimmäisarvio projektin hinnasta nousee 80 miljoonaan.

Urakkahinnat nousevat senkin takia, että samaan aikaan ollaan avaamassa ja laajentamassa Pohjois-Suomen kaivoksia, joten urakoitsijoilla on töitä, mikä nostaa kotimaisten urakoitsijoiden tarjoushintoja. Tämän takia on luultavaa, että urakka meneekin tarjouskilpailussa ulkomaalaiselle firmalle, ja suomaisia ei työmaalla luultavasti hommissa nähdä.

Virolaiset, puolalaiset ja muut kun tekee hommia 2-4 € tuntipalkalla, ja ihan laillisesti, sillä EU-perustuslain eli Lissabonin sopimuksen mukaan ulkomaisella vuokratyövoimalla saa teettää töitä kotimaansa palkka- ja työehtosopimuksilla, kun vuokratyöfirma on rekisteröity lähtömaahan ja Suomessa ei ole minimipalkka-lakia. Vaikka työvoiman hinta jäänee alas, ei Kalliparkin hinta laske, sillä urakoitsija- ja aliurakoitsijaketju vetää rahat välistä, kuten ennenkin.

Kalliperä kaupungin alla ei ole tasainen eikä ehjä. Päällä on ensin 10 metriä savea ja sitten alkaa kallio. Luolan pohjan on 30 metrissä. Kun Hallituskadulla luolan kalliokaton paksuus on noin 10 metriä, torin rannassa vain jokusen metrin, ja osin myös pelkkää savea. Merivesi tulvisi sisään, joten sinne joudutaan rakentamaan betoniarkkurakenteet eristeineen sekä voimakkaat pumput, mikä maksaa muutaman miljoonaan lisää. Muuten saadaan Euroopan suurin maanlainen autojen uimahalli. Rantaan tarvittavat sähköpumput tuovat niin paljon lisää ylläpito eli käyttökustannuksia per vuosi, että Kallioparkista tulee kannattamaton rahareikä.

Tämän päälle tulevat korvaukset keskustan kiinteistöjen omistajille rakennusvaiheen tuhoista. Keskustan arvokiinteistöt on rakennettu savimaahan tehdyille paalutuksille. Räjäytystyöt saavat savimassan liikkeeseen ja paalutukset perustuksineen liikkumaan. Arvokiinteistöjen seinät lohkeileva, mikä tekee ainakin 10 miljoonan lisäkustannukset korvauksina omistajille. Esim. Arinan taannoinen hotelliurakka aiheutti Sampo-pankin talon paaluperustusten siirtymisen ja rakennuksen seinien halkeilun. Seuraus: yli 2 miljoonan korvaukset.

Näistä syistä ennustan, että Kallioparkki-projektin hinta tulee olemaan siis vähintään sen 90 miljoonaa, ja yleensäkin ottaen olen positiivisesti yllättynyt, jos Kallioparkin kokonaishinta ei ylitä 100 miljoonaa euroa. Itse löisin vetoa 100 miljoonan ylittymisestä.

Nämä rahat ovat poissa kaupungin palveluista, ja lisäävät kaupungin lainataakkaa. Kallioparkki on kuolinsisku kaupungin jo nyt kuolinkouristuksissa kärvisteleville sosiaali, terveys ja vanhuspalveluille. Haluavatko oululaiset todella tappaa kallioparkilla palvelut? Enpä usko. Siksikin vaadimme äänestystä.

Oulun perussuomalaiset Kallioparkkia vastaan

Oulun perussuomalaiset vastustavat Kallioparkkia, vähintään siihen asti kunnes hankkeelle on esitetty uskottava budjetti, eikä enää ole vaaraa että hanke kaatuu veronmaksajien niskaan.

Tapaamani kaivosalalla työskennelleen henkilön mukaan suunnitelmien mukaisen kallioparkin louhiminen maksaisi vähintään 60 miljoonaa euroa (mikä ei ole ihme, ottaen huomioon, että Kotkan paljon Ouluun suunniteltua pienempi kallioparkki maksoi sekin yli 40 miljoonaa). Lisäksi tulee kustannusten nousu inflaation ja kilpailun takia. Suomessa on vain vähän louhintafirmoja, ja samaan aikaan ollaan avaamassa uusia kaivoksia, joten kaikkineen kustannukset voivat nousta jopa lähemmäs 90 miljoonaa euroa. Tähän mennessä projektiin on saatu kasaan vasta 33 miljoonaa. Epäilemme, että puuttuva rahamäärä tullaan keräämään veronmaksajien pussista.

Ongelmia ja lisäkustannuksia tuo lisäksi se, että rannan puolella keskustaan kallioparkkia ei louhita kallioon, vaan vastassa on soraa ja savea, jonka läpi merivesi vyöryy läpi, joten tarvitaan voimakkaat ja sähkösyöpöt pumput, että kallioparkki pysyisi kuivana. Muussa tapauksessa Oulu saa maailman kalleimman maanalaisen autojen uimahallin.

Lisäksi keskustan alla suoritettavat räjäytystyöt saisivat aikaan melkoista vahinkoa. Nimittäin toisin kuin Helsingissä, Oulussa keskustan rakennusten alla ei ole kiinteä kallio, vaan 8-10 metriä savea, jonka alla vasta alkaa kallio. Keskustan rakennuskannan perustukset on aikoinaan laskettu savimaahan puupaalujen varaan, eikä siis kalliolle. Räjäytystyöt saisivat kallion päällä olevan savimaan liikkumaan, mikä vaurioittaisi vakavasti aikoinaan paaluille savimaahan perustettujen rakennusten rakenteita ja perustuksia, ja toisi jopa kymmenien miljoonien lisäkustannukset. Näin kävi mm. Arinan hotellirakennuksen rakentamisen yhteydessä, jolloin Arinan tontin paaluttaminen sai vieressä kadun toisella puolella olevan Sampo pankin rakennuksen perustukset liikkumaan ja seinän murtumaan. Ja tähän riitti pelkkä kaivaminen ja paaluttaminen. Kaupunki on kuulemma alustavasti aikonut vastata mahdollisista vaurioista, joten nämä(kin) lisäkustannukset ovat ilmeisesti tulossa veronmaksajien niskaan. Ja kaikki tämä tilanteessa, jossa tuleva lama muutenkin tekee selvää kaupungin ylijäämästä ja ajaa supistuksiin.

Niin kauan kuin kallioparkki-hankkeelle ei ole esitetty uskottavaa yksityistä rahoitusta, jossa on myös varauduttu keskustan rakennuksille tulevien vaurioiden kustantamiseen, Oulun perussuomalaiset vastustavat kallioparkin rakentamista.