Realismi alkaa nostaa päätään pakon edessä

Vasta pakon edessä talousasiantuntijat ja virallisia arvioita tekevät tutkimuslaitokset ovat tunnustamassa, miten huonoksi taloustilanne on mennyt:

"Ekonomistit yhtyvät valtiovarainministeri Jyrki Kataisen huoleen siitä, että synkimmät talousennusteet ovat muuttumassa todennäköisemmiksi. Esimerkiksi Etla lupaa ehkä jopa Kataistakin synkempää uutta ennustetta. Tiedot teollisuustuotannon, viennin ja työllisyyden kehityksestä vetävät nyt näkymiä lisää alaspäin.

Viime viikkoina tipahdelleet talousluvut ovat osoittaneet, että valoa ei näy tunnelin päässä. Siksi ennusteet Suomen talouskasvusta synkkenevät koko ajan.

Tiistaina valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi pelkäävänsä, että eri talousennusteista näyttävät toteutuvan huonoimmat.

Valtiovarainministeriön synkin skenaario on 4,4 prosentin bruttokansantuotteen pudotus tänä vuonna. Vielä tammikuun lopussa ministeriö arveli bkt:n supistuvan pari prosenttia.

– Tietoa tihkuu pikkuhiljaa ja kaikki tieto, mikä on tullut koskien marras- tai joulukuuta on ollut koko ajan synkempää. Tämä käänne alaspäin on kai ollut jyrkempi kuin koskaan aikaisemmin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen sanoo.

Etlalta luvassa
vielä synkemmät luvut

Ennusteita uusitaan Sorjosen mukaan nopeasti, kun tulee lisää tietoa käänteen jyrkkyydestä. Hänen mielestään Kataisen kommentti kertoo realismista.

– Ennakoivista indikaattoreista ei näy minkäänlaista käännettä parempaan, vaan ainoastaan jyrkempään.

Etla antoi virallisen ennusteensa syyskuussa, mutta se on jo ajat sitten heitetty ”henkisesti romukoppaan”. Ensi kuussa Etla julkistaa seuraavan ennusteensa."

Työttömyys nousussa

Myös työllisyystilanne on menossa tuttuun tapaan päin persiitä. Nykyisillä arvioilla, jotka perustuvat vasta loivaan laskuun, lasketaan työttömyyden olevan ensi vuonna yli 10%:

"Lomautettujen määrä ponkaisi tammikuussa 60 000:een ja työttömyys on kasvussa. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos varoittaa jo yli 10 prosentin työttömyydestä."

Todellisuudessa työttömyys tulee kasvamaan paljon pahemmin. Seuraavan kahden vuoden aikana Suomesta häviää noin kaksi kolmasosaa koko metsäsektorin työpaikoista, pysyvästi.Yksi paperityöläinen tekee niin tuottavaa työtä, että elättää työnsä arvolla, palkalla, veroilla, kulutusvoimallaan, jne. 7 muuta ihmistä. Pelkästään jo nyt lakkautetut paperi- ja sellutehtaat, sekä sahat aikaansaavat viiveellä noin 50 tuhatta työtöntä. Kaiken kaikkiaan, kun yli 50% maamme paperiteollisuuden ylikapasiteetista (eli joka toinen paperi- ja sellutehdas) häviää, työttömiä tulee kerrannaisvaikutusten jälkeen olemaan tämän takia yli 150.000. Ja tämä siis rakennusteollisuuden alasajon, teknologiateollisuuden alihankintaketjujen irtisanomisten, ja palvelusektorin työttömien armeijan päälle. Oma mutu-arvio on, että Suomessa on parin vuoden päästä noin 300 000 työtöntä enemmän kuin nyt, eli virallinen työttömyys tuplaantuu, ja piilotyöttömät mukaanlukien työttömiä tulee olemaan jopa yli 800 000, eli enemmän kuin viime laman aikana pahimmillaan. Enkä edes uskalla laskea, miten käy kun julkinen sektori joutuu lykkäämään väkeä kilometritehtaalle. Joka tapauksessa ennustan hyvinvointiyhteiskunnan tuhoa, niin ikävää ja valitettavaa kuin se onkin.

Katsausta dollarijärjestelmän tilanteeseen ja tulevaisuuteen

Tässäpä kuva, jonka pitäisi herättää huolta:

Tuossa käyrässä näkyy USA:n dollarikannan nousu. Dollarien määrä on enemmän kuin tuplaantunut viime kevättalvesta. USA:n keskuspankki on luonut liikenteeseen virtuaalirahaa (ts. naputellut tietokoneella tilisaldoihinsa lisää nollia), ja pantannut holveihin valtavat määrät käteistä, mitä kuvaa punainen ja oranssi osa käppyrää. Sininen pohja kuvaa liikenteessä, eli kierrossa olevan rahan määrää. Siinä vaiheessa kun tuo pankkien panttaama valtava rahamäärä lähtee liikkeelle, alkaa US-Dollarin inflaatio laukata sellaista tahtia, että heikkoja hirvittää. Tuohon päälle tulee vielä se yli 2000 miljardin FED:in ja USA:n hallituksen tukipaketit, jotka tuplaavat dollarimäärät vielä tuon diagrammin luvuista.

Suurissa talouksissa, kuten USA:ssa, raha lähtee yleensä kiertoon noin vuoden viiveellä. Viime kevään rahapainoralli alkaa vaikuttaa tänä keväänä, ja ensi talvena on "helvetti irti" Zimbawen tyyliin. Jos talouskupla on 60 000 miljardin suuruinen, niin ei siinä paljoa tukipaketit auta, nopeuttavat vain laskun maksun realisoitumista.

Samaan aikaan USA:n velka on paisunut aika hiton kammottaviin lukemiin. Esimerkiksi virallinen luku tällä hetkellä on 10 844 722 172 625 $ eli kymmenentriljoonaa kahdeksansataaneljäkymmentäneljä miljardia seitsemänsataakaksikymmentäkaksi miljoonaa sataseitsemänkymmentäkaksi tuhatta kuusisataakaksikymmentäviisi dollaria, pyöreästi 10 845 miljardia taalaa. Se tekee, virallisilla luvuilla, 35 473 $ velkaa per jokainen jenkki.

Virallinen BKT (IMF:n mukaan) USA:ssa oli vielä vastattain noin 45 271 $ per nuppi, joten "ei hätää!" kun erotussaldo pysyy plussalla?. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, kuten aikaisemmin olen kirjoittanut, että 2/3 bruttokansantuotteesta perustuu yksityiselle kulutukselle, josta suuri osa on rakennettu velan päälle. Hyvä nyrkkisääntö on, että yksityisestä kulutuksesta tullut BKT:n osuus ei saisi ylittää perustuotannon ja teollisuuden osuutta BKT:stä. Muutoin "syödään enemmän kuin tienataan". Kestävällä pohjalla oleva, tuottavalle perussammolle rakennettu, ja ei-velkakuplaa-rakentava BKT on suunilleen 9 200 miljardia dollaria, eli n. 30 000 $ per nuppi. Velkakuplan puhjettua ja BKT:n romahdettua velan määrä pysyy, jolloin keskivertojenkki on velkaa enemmän kuin mitä koko hänen työnsä ja ansionsa arvo on vuodessa.

Tässä käppyrä, joka kuvaa velan kasvua vuoteen 2007 asti:

Kuten huomamme, velkaralli karkasi käsistä ensimmäisen Persian lahden sodan aikaan 1991. Siitä asti jenkit ovat eläneet velaksi kasinotaloushuumassa, ja nyt on edessä laskun maksun aika. Viime vuonna käppyrän nousu jyrkkeni, mutta lukuja ei tähän diagrammiin vielä saatu.

Tässä muuten vielä linkki uusimpaan LEAP-instituutin tiedotteeseen: Linkki

Sen mukaan tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä alkaa talouskriisin poliittiset seuraukset tuntumaan valtapolitiikassa aika radikaalisti, mm. dollarivetoinen maailmantalouden rahoitusjärjestelmän kaatumisen seurauksena eri valtapoliittiset blokit (EU, Kiina, Venäjä, jne), alkavat tekemään "uusjakoa", silmissään se, mistä pelurista tulee maailman johtava taloudellinen keskus 2020-luvulla.

Vuosi 2009 ja lähivuodet: Maailmantalouden romahdus, jättimäinen lama, hirveä työttömyys ja inflaatio

Ymmärrän, että yllä edellä oleva blogini otsikko, joka tiivistää oleellisen tulevan vuoden (ja tulevien vuosien) taloustilanteesta, ei ole kovin rohkaiseva, samoin kuin ei ole olleet muutkaan taloutta käsittelevät kirjoitukseni viimeisten kahden vuodena ajalta. Minua on syytetty pelottelusta, vaikka olen halunnut vain varoittaa siitä, mitä on edessä.

Tämäkin kirjoitus on suurelta osin toistoa siitä, mitä olen kirjoitellut jo aiheesta jo pitkän aikaa, mutta haluan silti vielä kerran osaltani tyhjentää ilmat erinäisten talouspuoskarien "nousukausi on on ihan edessämme" -ennusteista.

Ensi vuosi tuo tullessaan maailmantalouden tähän mennessä pahimman taloudellisen romahduksen ja laman. Syvyydeltään, kestoltaan ja seurausvaikutuksiltaan tämä katastrofi tulee vetämään vertoja viime maailmansodalle. Se nimittäin kestää seuraavat 4-7 vuotta, tekee selvää nykyisestä maailmantaloudellisesta järjestelmästä, ja muuttaa merkittävästi ja pysyvästi poliittisia ja geopoliittisia valtasuhteita.


Mikä on Suomen tilanne?

Tulevana vuonna ja sitä seuraavina vuosina Suomi menee taloudellisesti viemäristä. Tulee veret seisauttava lama, ja alkaa valtava irtisanomisten ja lomautusten aalto. Alkaa kaatua myös rahoituslaitoksia. Kevät vielä menee jotenkuten, mutta kesän jälkeen suomalaisten kulutusvoima on lopussa.

Suomessa on metsäteollisuudessa 50% liikakapasiteettia, mikä tarkoittaa yhdessä itätuonnin ongelmien ja laman kanssa sitä, että tehtaita suljetaan reippaasti. Nyt nähty on vasta alkua. Pelkästään nyt suljetun 6:n paperi-, sellu-, ja kartonkitehtaan kerrannaisvaikutukset ovat pitkällä tähtäimellä lähes 50 000 työtöntä lisää. Kaiken kaikkiaan metsäteollisuuden leikkausten ja tehtaiden lakkautusten myötä maastamme häviää parin-kolmen vuoden viiveellä pysyvästi noin 200 000 työpaikkaa, kun mukaan lasketaan kerrannaisvaikutukset kaupan ja palveluiden puolella. Tämän lisäksi tulee muun teollisuuden, tuotannon ja palveluiden valtavat supistukset ja irtisanomiset laman myötä. Arvioin, että Suomesta häviää kaiken kaikkiaan yli 500 000 työpaikkaa. Jo nyt monet firmat ovat lykänneet YT-neuvottelu- ja lomautusilmoituksiaan joulun pyhien yli, joten uuden vuoden jälkeen näitä on jo edessä pienoinen suma.

Näin ollen on turha puhua mistään massiivisesta työvoimapulasta. Uusia työpaikkoja palvelualoille ei synny, ellei ole niitä ylläpitävää taloudellista lisäarvoa kansantalouteen tuottavaa perussampoa, eli tuotantoa ja teollisuutta. Kaikesta huolimatta hallituksemme jatkaa edelleen projektia, jonka tarkoituksena on tuoda maahan satoja tuhansia vierastyöläisiä torjumaan "huutavaa työvoimapulaa".

Poliittinen vasemmisto tukee tätä vierastyövoiman tuontihanketta, jonka pääasiallinen tuki ja motiivi on kuitenkin työnantajapuolella; Suomalaisen yleisen palkkatason raju laskeminen Lissabonin sopimuksen mukaisella lainsäädännöllä, joka mahdollistaa ulkomaisen työvoiman vuokraamisen Suomeen tekemään töitä oman kotimaansa palkka- ja työlainsäädännön mukaisilla ehdoilla, ilman että työntekomaan viranomaisilla on oikeutta puuttua asiaan (Kuten Ruotsissa, missä liettualaiset vuorkatyö-siivoojat jo tekevät työtä olemattomilla työehdoilla ja 70 sentin tuntipalkalla). Tätähän on jo käytännössä harjoitettu rakennustyömailla, jossa ulkomaisten työntekijöiden palkkojen ja oikeuksien polkeminen ja verojen kierto ovat jo vuosia olleet yleistä.

Tilanne Suomessa tulee olemaan se, että sekä hallitus että ammattiliitot ajetaan puun ja kuoren väliin: Ellei valtiovalta ja ammattiliitot suostu verotuksen ja palkkatason alentamiseen, maahan tuodaan alipalkattua ja huonosti kohdeltua vierastyövoimaa tekemään työt alle puolella suomalaisten palkkatasosta. Teollisuudella kun ei (toisin kuin viime laman aikaan) tulevan laman myötä oikein ole muuta keinoa alentaa tuotantokustannuksia.

"Laman torjunta palkkatason laskulla" -argumentti tuleekin olemaan yksi työnantajapuolen ja "talousviisaiden" pääasiallisista tavoitteista niin Suomessa kuin myös EU-tasolla. Se tulee olemaan myös yksi Lissabonin sopimuksen (ja sitä kautta EU-liittovaltion) lopullista läpimenoa ensi keväisessä Irlannin kansanäänestyksessä vauhditettavista propaganda-valteista. Voi tosin olla, ettei sitä kerrota ääneen kansalle, vaan sillä vain varmistetaan työnantajapuolen ehdoton tuki sopimukselle.

Tuotiin Suomeen valtavasti vuokratyövoimaa tai leikattiinpa palkkoja ja työehtoja muuten vaan, niin seurauksena on suomalaisen elintason raju tiputus ja totutun elämäntapamme joutuminen kriisiin, joka vetää suhteessa vertoja viime sotavuosille. Seurauksena on hyvinvointijärjestelmän romahdus ja yhteiskunnallista epävakautta, johon liittyy kaikenlainen rikollisuuden, kuten huumekaupan, parituksen, ihmiskaupan ja ennen kaikkea pimeän työn raju kasvu. Tämä tulee olemaan lähivuosina valtava henkinen shokki ihmisille.


Dollarin alamäki ja globaalin talousjärjestelmän romahdus

LEAP:n ennusteen mukaan USA:n dollari muuttuu WC-paperiksi syksyyn mennessä, mikä tekee selvää kaikkien USA:n markkinoista ja dollarista riippuvaisten valtioiden talouksista. Lama iskee tämän vuoksi kovimmin Britannian (suhteellinen velkaantuminen lähes USA:n tasoa) ja OPEC-maiden lisäksi Kiinaan ja Itä-Aasian "tiikereihin", erityisesti Japaniin, joka joutuu niin lähelle konkurssia kuin kehittynyt teollisuusmaa vain voi.

Kaikki, jotka ovat sijoittaneet USA:han, amerikkalaisiin velkakirjoihin, osakkeisiin tai joiden omaisuus on pääasiassa sidottu dollariin, ovat jo menettäneet kaikkin nämä rahansa. He eivät vain vielä tiedä sitä.

Kevättalvella alkaa dollarin historiallinen alamäki lähes Zimbabwen malliin. FEDillä ei ole enää muuta keinoa hihassa kuin painaa dollaria liikkeelle kuin viimeistä päivää, mikä merkitsee jättimäistä inflaa. EKP joutuu tekemään eurolle saman, ettei euro-dollari -vaihtosuhde karkaa liian suureksi, mikä merkitsee myös euron suurta inflaatiota.

Kun dollari romahtaa, ja amerikkalaisten velkakirjojen luottoarvo menee sen sileän tien, myös jeni, punta, rupla ja monet muut dollariin sidotut tai dollariin nojaavat (valtioiden pankkien holvit täynnä pääasiassa dollareita, jotka toimivat oman valuutan arvon takeena) valuutat ovat WC-paperia. Japanilaisia on vain 120 miljoonaa, mutta he ovat lainoittaneet kolmanneksen amerikkalaisten astronomisen suuresta ulkomaanvelasta. EU-maat ovat lainoittaneet 40% jenkkien ulkomaanveloista, mutta Eurooppalaisia on lähes 700 miljoonaa, joten nuppia kohti rasitus on pienempi. FEDiä seuraavan EKP:n "rahanpainantakilvan" ohella euroa painaa myös edellä mainittu jenkkivelkakirjojen nollautuminen. LEAP:n laskemien mukaan pelkästään tämä tuo noin 30%:n lisainflaation eurolle.

Kuinka suuria inflaatiolukuja tulemme näkemään? Hyvä kysymys. Normaalitilanteessa kunkin valtion valuutan arvo määräytyy siten, että lasketaan yhteen:

+ Maan keskuspankin ja muiden rahoituslaitosten hallussa olevat kulta- ja jalometallivarannot.
+ Maan keskuspankin ja muiden rahoituslaitosten hallussa olevat ulkomaiset valuuttavarannot
+ Maan pankeissa ja rahoituslaitoksissa olevien sijoitusten ja ulkomaisten velkakirjojen arvo
+ Maan infrastruktuurin, tuottavien liikenne-, ja teollisuuslaitosten, sekä tuotantokapasiteetin arvo
+ Maan alueella olevien luonnonvarojen arvo

Tämän laskelman summa jaetaan valtion liikkeelle laskeman valuutan yksiköiden määrällä. Näin saadaan selville valuutan ns. reaaliarvo.

Tämän lisäksi lasketaan mukaan:

+ Maan valuutan valuuttapörssissä saama luottoarvo suhteessa muihin valuuttoihin.

USA on onnistunut ulkoistamaan dollarin arvon maan rajojen ulkopuolella olevaan luonnonvaraan eli arabien öljyyn. Dollaria on jo 70-luvulta pitänyt yllä lähinnä USA:n valta-asema maailmantalouden keskuksena, ja se, että öljy hinnoitellaan dollareissa, jolloin öljy toimii ikäänkuin dollarin arvon takeena. Kun OPEC irtisanoutuu dollarista sen suuren inflan myötä, siltä menee täysin sen luottoarvo.


Laskelma siitä mikä on dollarin reaaliarvo, kun luottoarvo romahtaa

Vuonna 1991 ensimmäisen Irakin sodan alla dollarin reaaliarvo oli noin 30 centtiä per taala.

Vuosituhannen taitteessa vuonna 2000, dollarin reaaliarvo oli noin 10 centtiä / $

Maaliskuussa 2006 FED lakkasi julkaisemasta ns. M3 -tunnuskulua, joka kertoo paljonko dollareita on kaikkiaan liikenteessä. Riippumaton amerikkalainen arvio viime vuoden syksyllä (Syys-Lokakuussa 2007) arvioi dollarin reaaliarvoksi noin 1 centti / $

Viime syksystä tämän vuoden (2008) lokakuuhun mennessä FED oli lisännyt liikenteessä olevien dollarien määrää noin 60%:lla, ja tahti on pysynyt samana. Tämä tarkoittaa sitä, että dollarin reaaliarvo oli tuolloin noin 0,4 centtiä / $ (arviohaarukka 0,2 - 0,6 c.).

Tuon laskelman mukaan, jos dollarin öljy sidos katkeaisi ja luottoarvo häviäisi sen sileän tien, 2$:n hampurilainen maksaisi jenkkimäkkärissä noin 600 dollaria (haarukassa 320 - 1000$) Tähän päälle FEDin kiihtyvän rahanpainanan vaikutus, eli Welcome to Zimbabwe - have a nice day!.

Oma veikkaukseni on, että ensi vuoden aikana euro inflatoituu noin 30%-60%. (Josta taala-sidonnaista on -20 -30%). Tämä ihan puhtaasti mutu-tuntumalta, koska on vaikea arvioida miten kauan EKP haluaa juosta FEDin perässä rahanpainantakisassa.

Toivon olevani väärässä näiden ennusteiden ja arvioiden suhteen, ja haluan painottaa sitä, että vaikka lama on pitkä ja kova, sen jälkeen tulee nousukausi. Siihen vain voi mennä jopa seitsemän vuotta.


P.S.

Ai niin, suosittelen, että kannattaa harkita oman kasvimaan laittoa tai puutarhapalstan hommaamista. Keventää kummasti ruokalaskua, jos vihannekset löytyvät omasta kasvimaasta.

Edessä on vuosisadan pahin talouslama ja suurin globaali poliittinen mullistus sitten Toisen Maailmansodan

Nyt se on sitten pikku hiljaa selvää kaikille. Vaikka tämä onkin toistoa, sanon vielä uudestaan, että edessä on vuosisadan pahin, maailmanlaajuinen talouskatastrofi. Ensimmäisenä kaapista tuli ETLA:n entinen johtaja Siksten Korkman viime viikolla, ja tänä aamuna Jopa Jyrki "USA:n-taantuma-ei-vaikuta-Suomeen" Katainenkin joutui myöntämään, että tilanne on pahempi kuin 90-luvun laman alla [1]. Itse asiassa tilanne on niin pelottava, että Valtionvarain ministeriö mieluummin heittää pyyhkeen kehään, ja kieltäytyy antamasta tarkkaa ennustetta ensi vuoden taloudesta [2], vaikka kaikille on jo selvä, että viralliset talouden "kasvu"luvut kääntyvät roimasti pakkaselle. Ja todellisuudessahan, inflaatio huomioon ottaen, Suomenkin talous on ollut pakkkasella jo ainakin vuoden alusta asti [3]. Samoin on myös USA:ssa, jossa BKT on ollut inflaatio huomioiden laskussa jo viime vuoden marraskuusta asti, eli tuo maailman suurin kansantalous rypee siis lamassa, eikä se ole vasta kuin alullaan.

USA:n keskuspankin päätös laskea korko lähes nollaan on viimeinen paniikkiratkaisu ennen romahdusta. FED:illä ei enää ole tämän jälkeen mitään keinoa edes yrittää vaikuttaa korkotasoon, laskuvaraa kun ei käytännössä enää ole. LEAP:n ennuste, että USA:n talous sekä dollari romahtavat, ja vievät mukanaan koko maailmantalouden suohon ensi kesään mennessä [4], näyttää päivä päivältä todennäköisemmältä. Ainoa keino, millä FED pystyy vielä lykkäämään USA:n talouden romahdusta muutamia kuukausia, on alkaa painamaan dollareita liikenteeseen kuin viimeistä päivää. Paha kyllä tämä johtaa väistämättä jätti-inflaatioon ja dollarin vessapaperisoitumiseen, kuten olen kirjoittanut [5]. Toisaalta FED on antanut painokoneiden käydä yhä suuremmalla volyymillä jo pitemmän aikaa. Liikenteessä olevien dollarien määrä on nimittäin yli tuplaantunut viimeisen vähän yli vuoden aikana, ja varsinkin viime keväästä lähtien [6].

Kirjoitin talouden kehitysnäkymistä marraskuun lopulla koosteen [7], jossa käsittelin maailman kehitystä seuraavan vuosikymmen perspektiivillä, ja vähän pitemmälläkin aikavälillä. Vielä vuosi sitten syksyllä ja viime keväänä ja kesänä minulle naureskeltiin synkkien talousnäkymien maalailuni takia, ja pyydettiin "nätisti" pitämään turpani ummessa asioista, joista en tiedä. Näin siltikin, että analyysien pohjalla on minua viisaampien, taloustutkijoiden ja asiantuntijoiden, raportit. LEAP-instituutti ennusti jo 2006 tänä vuonna alkaneen maailmantalouden rytinän aikataulun ja syvyyden suhteellisen tarkasti. Heidän laskelmiaan ei vain haluttu silloin uskoa, eikä haluta vieläkään. Rohkein arvio, mitä julkisuudessa on nykyisen talouslaman kestosta annettu, arveli talouden kääntyvän nousuun joskus 2010 kieppeillä. LEAP on eri mieltä; USA:han ja Pohjois-Amerikkaan povataan 7-10 vuoden lamaa, ja Euroalueelle 4-7 vuotista lamaa (EU:n ydin nousee lamasta ehkä jo joskus 2011 - 2013 välillä, mutta periferiassa, kuten Suomessa, saamme nauttia lamasta vielä jonnekin 2013 - 2015 asti.

Kriisin suurin globaalit seuraus ensi vuosikymmenellä, USA:n supervalta-aseman romahduksen ja dollarin maailmankartalta häviämisen ohella, olemaan EU:n kaltaisten alueellisten unionien ja niiden alueellisten yhteisvaluuttojen nousu. USA:n ylivalta-aseman romuttuminen tekee tilaa tälle uudelle moninapaiselle maailmantalouden järjestykselle [8].

USA:n keskuspankilla kusi sukassa

USA:n keskuspankin keinot estää maan talouskriisin paheneminen alkavat olla vähissä:

"USA:n keskuspankki järjesti hätäkokouksen. USA:n kriisi kärjistyy

Yhdysvaltain keskuspankissa Fedissä on järjestetty hätäkokous pankkien hätätilan vuoksi.

Fedin edustajan mukaan kokoukseen osallistui Yhdysvaltain suurimpien investointifirmojen johtajia.

Viime päivinä Yhdysvaltain markkinoita on horjuttanut maan neljänneksi suurimman investointipankin Lehman Brothersin syöksykierre."

Amerikkalaiset eivät näemmä enää usko hallinnon vakuutteluja, että "kaikki on hyvin, taantumaa ei tule, jatkakaa vain kuluttamista entiseen malliin!"

"USA:n vähittäismyynti laski yllättäen

Yhdysvaltain vähittäismyynti laski elokuussa vastoin odotuksia, käy ilmi maan kauppaministeriön tilastoista.

Yhdysvaltain vähittäismyynti laski elokuussa 0,3 prosenttia, kun sen oli odotettu kasvavan 0,2 prosenttia. Myynti laski nyt toista kuukautta peräkkäin.

Ilman autokauppaa vähittäismyynti laski 0,7 prosenttia odotetun 0,2 prosentin laskun sijasta.

Kauppaministeriö myös tarkisti heinäkuun tietoja ja tarkistettujen lukujen mukaan vähittäismyynti laski heinäkuussa 0,5 prosenttia, kun aiempi arvio oli 0,1 prosenttia.

Ilman autoja vähittäismyynti kasvoi 0,3 prosenttia, kun aiempi arvio oli 0,4 prosenttia."

Eli keskiverto amerikkalaiskuluttajalta alkaa olla ostovoima kaputt...

Saapa nähdä, toteutuuko LEAP:n ennuste USA:n talouden syöksymisestä syvempään taantumaan nyt syys-lokakuun aikana, ja myöhemmin täyteen lamaan.

Globaali taantuma tulossa

Elikkä nyt aletaan vasta tunnustaa tosiasiat:


"Maailman rahastojohtajat pelkäävät globaalia taantumaa, ilmenee Merrill Lynchin keskiviikkona julkaisemasta Fund Manager -kyselystä. [...]

' -Finanssikriisi muuttuu taloudelliseksi kriisiksi. Pelot talouden hidastumisesta kasvavat ympäri maailmaa', Merrill Lynchin strategi Karen Olney sanoi keskiviikkona.

' -Nettona peräti 83 prosenttia rahastojohtajista uskoo, että ennusteet pörssiyhtiöiden tuloskehityksestä ovat liian korkeita', Olney kommentoi.

Yksi neljästä rahastojohtajasta sanoo maailmantalouden taantuvan parhaillaan. Noin puolet johtajista odottaa, että globaali taantuma on tosiasia vuoden sisällä: yritysten voittomarginaaleihin kohdistuu kovaa laskupainetta.

Muu maailma hidastuu siis Yhdysvaltain perässä, ja samalla ns. decoupling-teoriaan uskovien rahastojohtajien määrä kutistuu. Rahastojohtajien inflaatio-odotukset ovat samalla painuneet alimmalle tasolleen yli kuuteen vuoteen. "


Ja homma jatkuu:

"Merrill: Finanssikriisi laaja, syvä ja globaali

Miljardien dollareiden subprime-alaskirjaukset tehnyt Merrill Lynch ennustaa, että globaali finanssikriisi kestää vielä pitkään.

' -Luottokriisi on luonteeltaan laaja, syvä ja globaali. Sen loppumisesta ei ole merkkejä, joten finanssisektorin ongelmat jatkuvat', Merrill Lynchin päästrategi Richard Bernstein kommentoi.

Merrill Lynchin Bernstein sanoo, että monet sijoittajat edelleen aliarvioivat luottokuplan puhkeamisen seurauksia. Lopputuloksena on hintojen laajamittainen alamäki, sillä pankkien heikkous edeltää tyypillisesti koko reaalitalouden hidastumista.

' -Ongelmat eivät suinkaan rajoitu suuriin pankki-instituutioihin. Tämä ei ole puhdas subprime-tarina', Bernstein sanoi.

Monimutkaisten cdo- ja siv-sijoitusten ongelmat ovat levinneet USA:sta Eurooppaan ja Aasiaan. Keskikokoiset amerikkalaispankit ovat nekin saaneet siipeensä, kun luotonantoa kiristetään yleisesti."


Jep, ja jenkkikuluttajat kiristävät entisestään vyötä, kun kevään veronpalautukset on syöty. Se taas lupaa erittäin huonoa taloudelle:

"USA:n kaupan vauhti alkaa hyytyä

USA:n vähittäiskaupan vauhti hyytyi heinäkuussa, vaikka kuluttajille on vastikään lähetetty noin 100 miljardin dollarin ylimääräiset veronpalautukset.

' -Paha uutinen on se, että veronpalautusten teho alkaa loppua. Työllisyystilannekin heikkenee', BMO Capitalin pääekonomisti Sherry Cooper kommentoi keskiviikkona.

USA:n vähittäiskaupan myynti heikkeni 0,1 prosenttia heinäkuussa. Alamäki oli ensimmäinen viiteen kuukauteen, ja pudotuksesta suuri osa johtui autokaupan surkeista oloista.

Ekonomistit olivat odottaneet, että kauppa taantuisi 0,4 prosenttia. Viisi kuukautta sitten helmikuussa vähittäiskauppa hidastui 0,5 prosenttia, mutta sen jälkeen kaupan ketjut ovat kertoneet lievistä myynnin kasvuista.

Kaupan ketjujen menestys on kuitenkin kaksijakoista. Halpaa hintaa tarjoavat Wal-Mart ja Costco menestyvät, mutta tavaratalokaupan Macy's, J.C. Penney, Kohl's ja Dillard's ovat kertoneet jopa 10-20 prosenttia pudonneista myynneistä.

Vähittäiskaupan datalla on paljon painoarvoa, koska_yksityinen_kulutus_muodostaa_noin_70 _prosenttia_USA:n_koko_taloudesta. BMO Capitalin Cooper arvioi, että öljyn ja bensiinin halpeneminen voi tukea yksityistä kulutusta lähikuukausina."


ELI: Jos kulutus USA:ssa alenee esim: 20%, niin se vastaa koko taloudessa noin 14%:n supistumista. Jos kulutus romahtaa kunnolla, sanotaan nyt vaikka noin 40%, niin koko taloudessa tiputus on 28%.