keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Realismi alkaa nostaa päätään pakon edessä

Vasta pakon edessä talousasiantuntijat ja virallisia arvioita tekevät tutkimuslaitokset ovat tunnustamassa, miten huonoksi taloustilanne on mennyt:

"Ekonomistit yhtyvät valtiovarainministeri Jyrki Kataisen huoleen siitä, että synkimmät talousennusteet ovat muuttumassa todennäköisemmiksi. Esimerkiksi Etla lupaa ehkä jopa Kataistakin synkempää uutta ennustetta. Tiedot teollisuustuotannon, viennin ja työllisyyden kehityksestä vetävät nyt näkymiä lisää alaspäin.

Viime viikkoina tipahdelleet talousluvut ovat osoittaneet, että valoa ei näy tunnelin päässä. Siksi ennusteet Suomen talouskasvusta synkkenevät koko ajan.

Tiistaina valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi pelkäävänsä, että eri talousennusteista näyttävät toteutuvan huonoimmat.

Valtiovarainministeriön synkin skenaario on 4,4 prosentin bruttokansantuotteen pudotus tänä vuonna. Vielä tammikuun lopussa ministeriö arveli bkt:n supistuvan pari prosenttia.

– Tietoa tihkuu pikkuhiljaa ja kaikki tieto, mikä on tullut koskien marras- tai joulukuuta on ollut koko ajan synkempää. Tämä käänne alaspäin on kai ollut jyrkempi kuin koskaan aikaisemmin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen sanoo.

Etlalta luvassa
vielä synkemmät luvut

Ennusteita uusitaan Sorjosen mukaan nopeasti, kun tulee lisää tietoa käänteen jyrkkyydestä. Hänen mielestään Kataisen kommentti kertoo realismista.

– Ennakoivista indikaattoreista ei näy minkäänlaista käännettä parempaan, vaan ainoastaan jyrkempään.

Etla antoi virallisen ennusteensa syyskuussa, mutta se on jo ajat sitten heitetty ”henkisesti romukoppaan”. Ensi kuussa Etla julkistaa seuraavan ennusteensa."


Työttömyys nousussa

Myös työllisyystilanne on menossa tuttuun tapaan päin persiitä. Nykyisillä arvioilla, jotka perustuvat vasta loivaan laskuun, lasketaan työttömyyden olevan ensi vuonna yli 10%:

"Lomautettujen määrä ponkaisi tammikuussa 60 000:een ja työttömyys on kasvussa. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos varoittaa jo yli 10 prosentin työttömyydestä."

Todellisuudessa työttömyys tulee kasvamaan paljon pahemmin. Seuraavan kahden vuoden aikana Suomesta häviää noin kaksi kolmasosaa koko metsäsektorin työpaikoista, pysyvästi.Yksi paperityöläinen tekee niin tuottavaa työtä, että elättää työnsä arvolla, palkalla, veroilla, kulutusvoimallaan, jne. 7 muuta ihmistä. Pelkästään jo nyt lakkautetut paperi- ja sellutehtaat, sekä sahat aikaansaavat viiveellä noin 50 tuhatta työtöntä. Kaiken kaikkiaan, kun yli 50% maamme paperiteollisuuden ylikapasiteetista (eli joka toinen paperi- ja sellutehdas) häviää, työttömiä tulee kerrannaisvaikutusten jälkeen olemaan tämän takia yli 150.000. Ja tämä siis rakennusteollisuuden alasajon, teknologiateollisuuden alihankintaketjujen irtisanomisten, ja palvelusektorin työttömien armeijan päälle. Oma mutu-arvio on, että Suomessa on parin vuoden päästä noin 300 000 työtöntä enemmän kuin nyt, eli virallinen työttömyys tuplaantuu, ja piilotyöttömät mukaanlukien työttömiä tulee olemaan jopa yli 800 000, eli enemmän kuin viime laman aikana pahimmillaan. Enkä edes uskalla laskea, miten käy kun julkinen sektori joutuu lykkäämään väkeä kilometritehtaalle. Joka tapauksessa ennustan hyvinvointiyhteiskunnan tuhoa, niin ikävää ja valitettavaa kuin se onkin.


Katsausta dollarijärjestelmän tilanteeseen ja tulevaisuuteen

Tässäpä kuva, jonka pitäisi herättää huolta:

Tuossa käyrässä näkyy USA:n dollarikannan nousu. Dollarien määrä on enemmän kuin tuplaantunut viime kevättalvesta. USA:n keskuspankki on luonut liikenteeseen virtuaalirahaa (ts. naputellut tietokoneella tilisaldoihinsa lisää nollia), ja pantannut holveihin valtavat määrät käteistä, mitä kuvaa punainen ja oranssi osa käppyrää. Sininen pohja kuvaa liikenteessä, eli kierrossa olevan rahan määrää. Siinä vaiheessa kun tuo pankkien panttaama valtava rahamäärä lähtee liikkeelle, alkaa US-Dollarin inflaatio laukata sellaista tahtia, että heikkoja hirvittää. Tuohon päälle tulee vielä se yli 2000 miljardin FED:in ja USA:n hallituksen tukipaketit, jotka tuplaavat dollarimäärät vielä tuon diagrammin luvuista.

Suurissa talouksissa, kuten USA:ssa, raha lähtee yleensä kiertoon noin vuoden viiveellä. Viime kevään rahapainoralli alkaa vaikuttaa tänä keväänä, ja ensi talvena on "helvetti irti" Zimbawen tyyliin. Jos talouskupla on 60 000 miljardin suuruinen, niin ei siinä paljoa tukipaketit auta, nopeuttavat vain laskun maksun realisoitumista.

Samaan aikaan USA:n velka on paisunut aika hiton kammottaviin lukemiin. Esimerkiksi virallinen luku tällä hetkellä on 10 844 722 172 625 $ eli kymmenentriljoonaa kahdeksansataaneljäkymmentäneljä miljardia seitsemänsataakaksikymmentäkaksi miljoonaa sataseitsemänkymmentäkaksi tuhatta kuusisataakaksikymmentäviisi dollaria, pyöreästi 10 845 miljardia taalaa. Se tekee, virallisilla luvuilla, 35 473 $ velkaa per jokainen jenkki.

Virallinen BKT (IMF:n mukaan) USA:ssa oli vielä vastattain noin 45 271 $ per nuppi, joten "ei hätää!" kun erotussaldo pysyy plussalla?. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, kuten aikaisemmin olen kirjoittanut, että 2/3 bruttokansantuotteesta perustuu yksityiselle kulutukselle, josta suuri osa on rakennettu velan päälle. Hyvä nyrkkisääntö on, että yksityisestä kulutuksesta tullut BKT:n osuus ei saisi ylittää perustuotannon ja teollisuuden osuutta BKT:stä. Muutoin "syödään enemmän kuin tienataan". Kestävällä pohjalla oleva, tuottavalle perussammolle rakennettu, ja ei-velkakuplaa-rakentava BKT on suunilleen 9 200 miljardia dollaria, eli n. 30 000 $ per nuppi. Velkakuplan puhjettua ja BKT:n romahdettua velan määrä pysyy, jolloin keskivertojenkki on velkaa enemmän kuin mitä koko hänen työnsä ja ansionsa arvo on vuodessa.

Tässä käppyrä, joka kuvaa velan kasvua vuoteen 2007 asti:

Kuten huomamme, velkaralli karkasi käsistä ensimmäisen Persian lahden sodan aikaan 1991. Siitä asti jenkit ovat eläneet velaksi kasinotaloushuumassa, ja nyt on edessä laskun maksun aika. Viime vuonna käppyrän nousu jyrkkeni, mutta lukuja ei tähän diagrammiin vielä saatu.

Tässä muuten vielä linkki uusimpaan LEAP-instituutin tiedotteeseen: Linkki

Sen mukaan tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä alkaa talouskriisin poliittiset seuraukset tuntumaan valtapolitiikassa aika radikaalisti, mm. dollarivetoinen maailmantalouden rahoitusjärjestelmän kaatumisen seurauksena eri valtapoliittiset blokit (EU, Kiina, Venäjä, jne), alkavat tekemään "uusjakoa", silmissään se, mistä pelurista tulee maailman johtava taloudellinen keskus 2020-luvulla.

1 kommentti:

Juho Eerola kirjoitti...

Olipahan perhanan tarkkanäköinen kolumni!