Kuten blogiani lukevat tietävät, en muutamiin vuosiin juurikaan ole kirjoituksissani puhunut lisääntyneistä raiskauksista ja niiden liittymisestä islamilaiseen kulttuurin paitsi viittaamalla yleiseen keskusteluun asiasta.
Varsinkaan en ole paria poikkeusta lukuun ottamatta juurikaan viitsinyt puuttua keskustelupalstojen ja netin blogistanin ehkä (rikoslain valossa) kiihottavimpaan aiheeseen eli maahanmuuttajien yliedustukseen rikos-, ja varsinkin seksuaalirikostilastoissa aihetta kohtaan tuntemani vastenmielisyyden takia. Yksi syy on myös se, että keskustelussa helposti menee ns. kuppi nurin ja leimataan helposti kaikki ulkomaalaiset, vaikka ongelma koskee lähinnä islamilaisen kulttuurin piiristä tulevia maahanmuuttajamiehiä.
Nyt kun Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Aamulehti ovat asian nostaneet esiin, on ehkä aika kantaa taas kortta kekoon. Eli tässäpä Aamulehden juttu aiheesta:
"Raiskaustilastot kertovat tylyä kieltä kotoutumispolitiikan epäonnistumisesta, sillä joka kolmas raiskauksesta tuomittu on ulkomaalainen.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelijan Hannu Niemen mielestä poliitikkojen vaikeneminen hyödyttää perussuomalaisia, jotka muistuttavat taajaan raiskaustilastoista.
– Tätä (tilastoa) ei ole mitään syytä peitellä. Nyt koko asia jää yhden ryhmän kauraksi, Niemi sanoo."
Eli kun ei muu näytä pysäyttävän persuja, on lopulta otettava krouvit keinot käyttöön; myönnettävä totuus ja nostettava kissa pöydälle? No, hyvä että asiasta viimein puhutaan enemmän (toivottavasti).
"2006–2009 raiskauksesta tuomituista 34 prosenttia oli ulkomaalaisia. Luvut ovat pysytelleet samalla tasolla vuosia, vaikka ulkomaalaisia on Suomessa vain noin kolme prosenttia.
Raiskausrikokset keskittyvät tiettyihin ulkomaalaisryhmiin. Tilastokeskuksen mukaan etenkin Lähi-idästä kotoisin olevat nuoret miehet syyllistyvät rikoksiin. Erityisesti irakilaisten kohdalla tilastot ovat synkkiä. Viime vuonna irakilaisia epäiltiin 31 raiskauksesta, mikä on 5 prosenttia kaikista raiskauksista. Irakilaisia on noin 0,1 prosenttia Suomen väestöstä. Vuonna 2009 raiskausepäilyjä oli 23 ja 2010 yhteensä 29."
Niemi puhuu tässä vain tuomituista eli kiinni saaduista. Ulkomaalaisiin kohdistuvat ilmoitukset tai selvittämättömät jutut ovatkin sitten määrässä ihan omaa luokkaansa. Hän onnistuu kuitenkin hipaisemaan villakoiran ydintä:
"– On ryhmiä, joiden suhtautuminen naisiin ja raiskauksiin on toisenlainen. Heidän kotimaassaan naista, joka kulkee lyhyessä mekossa vähän humalassa, pidetään toisenlaisena naisena kuin Suomessa".
Aamulehti on uutisoinut aiheesta aiemminkin. Jutussa sisäministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankinen osuu myös villakoiraan:
"..ulkomaalaisten epäiltyjen osuudeksi tulee 25,8 prosenttia [vuonna 2010]. Ulkomaalaisia on kolme prosenttia Suomen väkiluvusta.
Sukupuolisen käyttäytymisen säännöt tulisi Mankkisen mukaan tehdä selviksi. Miehet ja pojat jäävät sivuun kotouttamisessa.
– Suomalaisten tyttöjen käytös voi olla heidän kulttuuristaan katsottuna erilaista, mutta täällä se voi olla normaalia eikä tarkoita sen enempää."
Aiheesta kirjoitti USarin blogissa viime viikolla ansiokkaasti myös Olli Pusa, joka sivalsi villakoiran ytimeen:
"Maahanmuuttajaraiskausten yleisyyden selittäväksi teoriaksi on selkeimmin tarjolla kulttuuriristiriita: Suomeen ja laajemmin länsimaihin muuttaneilla miehillä asenteet naisia kohtaan edustavat lähtömaassaan opittuja asenteita, mutta naisten asema ja käyttäytyminen on Suomessa kokonaan erilaista. Suomessa syyllinen on aina raiskaaja, toisin kuin ehkä lähtömaassa Naiset liikkuvat vapaammin, heidän pukeutumisensa ja seksuaalinen käyttäytymisensä on vapaampaa.
Tällaisessa asetelmassa vapaasti ulkona liikkuva nainen voidaan lähtömaan kulttuurin näkökulmasta luokitella huoraksi, jonka saa vapaasti raiskata. Penkomatta enempää Malminkartanon raiskausepisodin synnyttämää vastenmielistä keskustelua facebookissa, kyseisessä keskustelussa on ilmeisestikin tullut pintaan juuri tällaisia asenteita. Uhri oli huora, raiskaajat lähes sankareita."
Varsin kuvaavaa aiheen tiimoilta on, että kun tästä samasta asiasta koitti puhua puoli vuosikymmentä sitten, sai hirveän ryöpyn rasistisyytöksiä. Koitin tarjota paikallislehteen jo 2007 kirjoitusta jossa esitin tämän käytöksen syyksi juuri tuota kulttuuriristiriitaa eli naisten tasa-arvottomuutta islamilaisessa kulttuurissa ja joillain alueilla pahimmillaan lähes eläimiin rinnastettavaa asemaa ja arvoa. Erityisesti islamilaisen kulttuuripiirin kehittymättömimmillä seuduilla kuten Afganistanissa, Arabian niemimaalla, Sudanissa ja Afrikan sarven alueella. No, kirjoitustani ei tietenkään julkaistu.
Kun Jussi Halla-aho on useaan otteeseen tuonut julki tämän saman asian, mihin sisäministeriön ja oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijat ovat viitanneet, häntä koitettiin kilvan vaientaa ja haukkua rasistiksi.
Itse asiassa avoimesti laitavasemmistolaiset tutkijat, kuten Vesa "Päivystävä desantti"Puuronen, ovat jopa uusmarxilaisessa hengessä laajentaneet rasismin käsitettä niin, että "rasismin" piiriin saataisiin luokiteltua myös kulttuurieroihin perustuva jaottelu, ja propagoineet tätä "kulttuurirasismia" tai "uusrasismia" julkiseen keskusteluun, vaikka luulisi juuri marxilaisen yhteiskuntafilosofian kannattajien hyväksyvän sosiaaliset ja kulttuuriset syyt ihmisten erilaisten arvojen ja tapojen - myös raiskausten - takana.
Mutta ehkäpä syynä klassisen marxilaisuuden ja varsinaisen sosiaalidarwinistisen rasismin yhteinen ajattelun pohjavirta eli ajatus, että tasa-arvo edellyttäisi ihmisten samanlaisuutta? Biologisista syistä eli varsinaisesti rasistimiin perustuvilla argumenteilla tällaista käytöstä ei ole edes koittanut selittää kuin muutamat harvat, ja heitä ei ole julkiseen keskusteluun edes päästetty. Edes "kaikkien rasistien äidiksi" leimattu Halla-aho ei ole moiseen edes viitannut muuten kuin vittuillakseen Mika Illmanille (mistä tulikin sitten Suomen merkittävin sannavapaus- ja laintulkinnan venyttämis-oikeusjupakka, johtuen valtionsyyttäjän halusta sisällyttää "uusrasismi" rikoslain 5. luvun pykälän "kiihottaminen kansaryhmää vastaan" tulkintaan).
Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että törkeiden seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia ja rangaistuasteikkoa pitää roimasti koventaa ja poliisille pitää antaa lisämäärärahoja tämän tyyppisten rikosten selvittämisen parantamiseksi. Lisäksi olen sitä mieltä, että raiskauksiin syyllistyneet ulkomaiden kansalaiset pitää joko suoraan karkottaa lähtömaahansa kärsimään tuomionsa, tai mikäli lähtömaassa ei ole toimivaa oikeusjärjestelmää, karkottaa vasta tuomionsa kärsittyään, ja näin riippumatta lähtömaan mahdollisesta turvallisuustilanteesta. Ja mikäli näin ei voida nykyisen lainsäädännön takia vielä tehdä, olisi lakia muutettava mitä pikimmin.
Joskus symboliikka voi paljastaa uskonnosta yhtä ja toista. Mitähän Freud sanoisi tähän? |
2 kommenttia:
Irakilaisten alttius siis raiskaajaksi on 50-kertainen muihin verrattuna. Se on siis 4900% suurempi.
Jos kuvittelemme, että juhannuskokon äärellä on 1000 irakilaista, niin todennäköisyys, tulla raiskatuksi eli että joukosta löytyy ainakin yksi raiskaaja, on samaa luokkaa kuin jos kokko olisi niin iso, että ympärillä olisi 50 000 suomalaista.
Naiselle tilastollinen riski tulla illan päätteeksi raiskatuksi jonkun tässä kuvitteellisessa irakilaiseurueessa olevan miehen toimesta on sama, kuin jos kuvitellaan, että Provinssirock-vetäisi tulevana kesänä puolensataatuhatta suomalais-penttiä ja jormaa, joiden joukosta löytyisi illan päätteeksi joku joka raiskaisi.
Siis tilastollisesti kummassakin tapauksessa muutama suominainen joutuisi todennäköisesti raiskatuksi.
On silti väärin yleistää tämä koskemaan kaikkia irakilaisia yhteisesti, sillä Irak ei ole etnisesti eikä kulttuurisesti yhtenäinen maa, ja eri ryhmien asenteissa ja käytöksessä on isoja eroja. Kuitenkin Suomessa oleskelevien irakin kansalaisten keskuudessa tämä on tilastollinen tosiasia.
Meillä ei liene tilastoja, miten nämä tuomiot jakautuvat Suomessa oleskelevien irakilaisten ryhmän sisällä sunniarabien, kurdien, kristittyjen assyrialaisten/kaldealaisten ja shiia-arabien kesken. Minulla on vahva ja perusteltu epäilys, että tapaukset painottuvat vahvasti islaminuskoisiin.
Kun suhdeluku on 50 kertainen, kyse ei ole absoluuttisesta raiskausten määrästä, vaan niiden suhteesta tekijöiden taustaan.
Kärjistäen: Jos 1000 irakilaisen joukossa on yhtä paljon raiskaajia kuin 50 000 suomalaisen, niin kyseessä on merkittävä, yhtä ryhmää koskettava piirre.
Jos raiskausten määrä tilastollisesti saataisiin teoriassa vähenemään saman verran poistamalla maaasta joko 50 000 suomalaista tai 1000 irakilaista, kummassa tapauksessa isompi määrä viattomia ihmisiä joutuisi lähtemään?
Olisi tietenkin parempi, jos ne raiskaajat saataisiin kiinni etnisestä taustasta huolimatta, mutta tosiasia on, että raiskausten kokonaismäärää saataisiin laskettua vajaalla kolmanneksella, jos maahanmuuttajat "oppisivat tavoille" eli raiskaisivat suhteessa määräänsä _yhtä vähän_ kuin suomalaiset. Ilmiöön puuttuminen koskien tiettyjä mamu-ryhmiä on siis perusteltua, ja jopa tehokasta, jos raiskaukset kokonaisuutena saataisiin siten merkittävästi vähenemään.
Ja noin yleisesti tuo "Raiskaavathan suomalaisetkin" on epävalidi argumentti keskustelussa, sillä suomalaisten raiskareiden kiinnijäänti ei vähentäisi yhtään muiden ryhmien jäsenten tekemien raiskausten määrää, eikä heidän uhreistaan tunnu yhtään paremmalta tai lohduttavammalta ajatella, että "mamu raiskasi, mutta raiskaavathan suomalaisetkin".
Suomessa suomalaiset eivät raiskaa tilastollisesti yhtään sen enempää kuin länsimaiden väestö keskimäärin. Jos ulkomaalaisten osuus raiskauksista vähennetään luvusta, ja suhteutetaan jäljelle jäävät suomalaisten tekemät raiskaukset koko suomalaiseen väestöön, huomamme emme ole parempia, mutta emme myöskään huononpia asiassa kuin länsimaissa yleisesti ollaan.
Lähetä kommentti