On mielestäni kiistaton tieteellinen fakta, että homo sapiens on jakautunut alalajeihin, jotka poikkeavat toisistaan geneettisesti, mistä seuraa mm. eroja ihonvärissä, hiuslaadussa, lihaksistossa ja ruumiinrakenteessa. Antropologit ovat omissa piireissään jokseenkin yksimielisiä (yli 9/10 tutkijasta), että ihmiskunta on jakautunut alalajeihin, joita ennen kutsuttiin roduiksi. Poliittisista ja kulttuurisista syistä (korrektius) asiasta ei kuitenkaan pidetä suurta melua.
Ainoa merkittävä kiistakysymys antropologien enemmistön keskuudessa alalajien olemassaolon suhteen liittyy niiden lukumäärään. DNA-tutkimuksen ja genetiikan valossa maailmassa on 14-15 homo sapiensin alalajia, joista 3-4 esiintyi alkujaan luonnollisesti Afrikan ulkopuolella ja muut Afrikassa (Negridit eivät ole siis yksi rotu, vaan Afrikassa esiintyy 11 eri alalajia, joista esim. Kalaharin Bushmannit ja Khoisanit ovat perusnegridistä geneettisesti kauempana, kuin europidit. Onhan toki luonnollista, että lajin synnyinseudulla on enemmän diversiteettiä). Afrikan ulkopuolella esiintyvät europidit, itä-aasialaiset, ja Australian aboriginaalit. Ainoa merkittävä kiista on se, lasketaan Amerikkojen alkuperäisväestö omaksi alalajikseen, vai luokitellaanko heidät osaksi itä-aasialaisia.
Eroja on myös korvien välissä, mutta älykkyyserojen tutkiminen on vaikeaa, kun ei ole tehty tarpeeksi kulttuurisitoutumattomia ÄO-testejä, jotka ottaisivat myös huomioon esimerkiksi eri kielten rakenteesta johtuvat ajattelutapa- ja hahmotuserot. Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että keskimäärin Afrikasta pois muuttaneista homo sapiensista kehittyneet alalajit, aboriginaaleja lukuun ottamatta, omaavat keskimäärin paremman kyvyn kolmiulotteiseen havainnointiin ja pärjäävät keskimäärin paremmin matemaattista älyä mittaavissa testeissä.
Afrikassa on eri alalajierojen ohella merkittävästi suurempi diversiteetti myös ÄO:n suhteen. Esimerkiksi pelkästään Etiopiassa on yli 50 eri heimoa ja kieltä. Näiden eri heimojen välillä (jotka osin edustavat myös eri alalajeja) mitatut keskimääräiset älykkyyserot vaihtelevat rajusti. älykkäin porukka oli Etiopian ylängön itäosassa asuvat hararilaiset, joiden keskimääräinen ÄO on 115. Vastaavasti maan alhaisin keskimääräinen älykkyysosamäärä mitattiin maan länsiosassa asuvalta nilootti-heimolta, jolla se oli jopa vähän alle 60.
Mittauksissa ÄO-lukemat vaihtelevat, mutta Afrikan keskiarvo on noin 85, Euroopan keskiarvo noin 95 ja Itä-Aasialaisten keskiarvo noin 105. Mutta alueiden ja väestöjen sisäinen vaihtelu kapenee rajusti Afrikan ulkopuolella, mikä johtuu luultavasti siitä, että myös alalajivaihtelu vähenee 11:sta 3-4:ään. Euroopassa on vähemmän "huipputyhmiä" kuin Afrikassa, mutta potentiaalisia neroja on myös vähemmän, vaikka keskiarvo ÄO on korkeampi. Vastaavasti Itä-Aasiassa keskimääräinen vaihteluväli on vielä pienempi, eli Japanissa on paljon vähemmän imbesillejä kuin Euroopassa, mutta myös paljon vähemmän huippuälykkäitä, korkeammasta keskimääräisestä ÄO:sta huolimatta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että suomalaisten keskimääräinen ÄO on jossain 95-98 välillä.
ÄO-diversiteetti siis vähenee pohjoiseen ja itään mentäessä rajusti. Suhteessa väestömäärään nähden Afrikasta löytyisi siis teoriassa, jos heillä olisi kunnolliset koulutusjärjestelmät, paljon enemmän neroja kuin Euroopasta tai Aasiasta.
Kaikki alalajien erot, myös älykkyyserot, ovat luontaista seurausta evoluutiosta, sopeutumisesta erilaisiin elinympäristöihin ja kulttuurin kehityksen mukanaan tuomiin paineisiin. Näillä eroilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ihmisarvon tai tasa-arvon käsitteiden kanssa, jotka ovat yhteiskunnallisia, kulttuuri-historiallisia konsepteja, eivätkä liity biologiaan, vaan ne ovat yhteiskunnan ja kulttuurin määrittämiä sosiaalisia ja juridisia arvotuksia.
Kysymys alalajeista eli roduista ei siis millään tavalla liity kysymyksiin ihmisarvosta tai tasa-arvosta, paitsi sekä rasistien että marxilaisen humanismin pohjalle ihmiskäsityksensä rakentavien mielissä. Seurauksena on se, että toisaalta alalaji- eli rotukysymystä koitetaan käyttää keppihevosena laittomalle syrjinnälle ja toisaalta taas sen pelossa koitetaan kieltää alalajien olemassaolo ja haitataan aiheen tieteellistä tutkimusta. Koko ongelman ydin on virheellinen käsitys siitä, että tasa-arvo ja ihmisarvo liittyisivät millään tavoin ihmisten perustavaa laatua olevaan samanlaisuuteen tai erilaisuuteen.
Tässä kuvattu tyyppi-rasisti haluaa kynsin hampain korostaa mitattuja älykkyys- ja alalajieroja pyrkimyksenään kumota universaalin ihmisarvon ja tasa-arvon käsitteet poliittisista ja ideologisista syistä johtuen. Tyypillinen marxilaisen ihmiskuvan omaksunut liberaali-humanisti taas haluaa kynsin hampain kieltää alalaji- ja älykkyyserot poliittisista ja ideologisista syistä johtuen.
Käsitys, että tasa-arvo ja ihmisarvo riippuisivat kaikkien ihmisten ja ihmisryhmien perustavaa laatua olevasta samanlaisuudesta on väärä. Vastaavasti käsitys, että kaikkien ihmisten ja ihmisen alalajien erilaisuus johtaisi automaattisesti epätasa-arvoon ja joidenkin ihmisten ja ihmisryhmien ihmisarvon kumoutumiseen yhteiskunnassa, on yhtä lailla väärä.
Tasa-arvo ja ihmisarvon käsitteet ovat yhteiskunnallisia arvoja, jotka ovat pitkän kulttuurihistoriallisen kehityksen tuloksena levinneet vallitseviksi yhteiskunnallisiksi arvoiksi (ainakin länsimaissa), ja hyvä niin! Ne eivät riipu biologiasta, alalajieroista, älykkyyseroista tai mistään sellaisesta, vaikka sekä jotkut rasistit niin haluaisivat tai vaikka marxilaisen humanismin materialistis-marxilaisen ihmiskäsityksen omaksuneet niin pelkäävät.
Kyseessä on lakeihin ja kirjattu säädös, joka perustuu yhteiskunnalliseen arvokonsensukseen. Tasa-arvo ja ihmisarvo kulttuuris-yhteiskunnallisina arvoina, ja niiden varaan rakennettu lainsäädäntö eivät riipu älykkyystutkimuksesta, saatikka todetuista tai kiistetyistä alalajieroista. Käsitys niiden asemasta universaalisina periaatteina ja lakeihin kirjattuina arvoina riippuvat politiikasta, kulttuurista ja yhteiskunnan arvokonsensuksesta, joilla ei ole mitään tekemistä ÄO:n tai rotukysymyksen kanssa.
Pyrkiessään ideologisista syistä kumoamaan yhteiskunnassamme ja länsimaisessa kulttuurissa vallitsevan konsensuksen tasa-arvosta ja ihmisarvosta, rasistit pyrkivät tuomaan esiin tieteellisiä tosiasioita alalajien eroista. Tilanne on sama kuin jos minä tai joku muu yrittäisi todistaa, että SaiPa on Suomen paras jääkiekkojoukkue perustuen siihen, että Maapallo on pyöreä. Samaan aikaan toinen osapuoli pelkää, että SaiPaa alettaisiin pitämään Suomen parhaana kiekkojoukkueena, ja koittaa siksi kiistää Maapallon pyöreyden. Maapallon pyöreys ei mitenkään liity SaiPan tasoon jääkiekkojoukkueena, eikä alalajikysymys tai älykkyyserot mitenkään liity tasa- tai ihmisarvoon.
Rasistin mielestä ihmisarvo riippuu ihmisten samanlaisuudesta tai erilaisuudesta. Rasistille äly- ja alalajierot ovat hänen omasta mielestään hyvä tekosyy edistää epätasa-arvoa ja yrittää saada kumottua ihmisarvon käsite universaalina arvona. Tällainen rasisti on idiootti, joka heiluttelee olkiukkoa.
Marxilaiselle humanismille ihmiskäsityksensä rakentanut liberaali anti-rasisti myös ajattelee rasistin tavoin, että ihmisarvo ja tasa-arvo yhteiskunnassa perustuvat ihmisten perustavaa laatua olevaan samanlaisuuteen ja yhtäläisiin luonnollisiin lähtökohtiin (Ja tässä mielessä hän on piilorasisti). Tällainen anti-rasisti on idiootti, joka käy rasistin heiluttaman olkiukon kimppuun. Olkiukon ovat molemmat yhdessä rakentaneet, ja keskinäinen taistelu hiekkalaatikon herruudesta jatkuu..
Pohjimmiltaan käsitys universaalista tasa-arvosta ja universaalista ihmisarvosta perustuu ihmisen sisäiseen myötäsyntyiseen oikeustajuun ja omatuntoon, sekä niiden myötä uskontoihin, länsimaissa siis kristinuskoon, vaikka tätä ei enää maallistuneessa yhteiskunnassamme kovin helposti huomaakaan. Kun ihminen uskoo että kaikki ihmiset on luonut arvoltaan samanarvoisiksi sama Jumala, ja kun kokonaiset kansat jakavat tällaisen uskonnon muovaamassa kulttuurissa saman arvopohjan (vaikka eivät yksilöihmisinä uskonnollisia olisikaan), niin on aivan sama mitä ulkoisia tai pään sisäisiä mitattavia eroja ihmisillä on (Teoriassa myös monet muutkin uskonnot, esim. budhalainen etiikka ajaa samalla tavoin tasa-arvoa ja ihmisarvoa. Valitettavasti buddhismi on poliittisesti neutraalia, joten ihmisoikeustilanne budhalaisissa maissa on mitä on). Vallitseva kulttuuri ja yhteiskunta pitää nämä arvot voimassa, ei tieteellinen tutkimus tai olkiukkojen kanssa tappeleminen.
------------------------------------------------
EDIT: (Lisäys 27.5.08) Tarkennusta siihen, mitä tarkoitan marxilaisella ihmiskäsityksellä. Tarkoitan lähinnä darwinismin ja materialistisen humanismin pohjalle rakentuvaa näkemystä ihmisestä. Tämän ihmiskäsityksen jakavat usein sekä äärioikeistolaiset että äärivasemmistolaiset. Sen mukaan ihminen on vain kasa biomassaa, joka kylläkin osaa ajatella. Tämä käsitys ihmisestä kohtelee ihmisiä ikään kuin massana tai luokkana, ja siinä ihmisarvon käsite katsotaan pohjimmiltaan juontuvan ja määrittyvän suhteessa muuhun massaan. Tällöin ihminen on tasa-arvoinen vain jos hän on perusolemukseltaan ja kykypotentiaaliltaan samanlainen kuin muut. Tämä johtaa tasa-arvon käsitteen samaistamiseen samanlaisuuden kanssa.
Jos ihmisarvo määritellään puhtaasti suhteellisena käsitteenä johdettuna biologiasta, eikä oteta huomioon sitä moraalista viisautta ja eettistä perintöä, mikä kätkeytyy aate- ja kulttuurihistoriaamme sekä niiden taustalla vaikuttaviin filosofioihin ja uskontoihin, niin ollaan pian taas matkalla kohti uutta kansanmurhaa tai vankileirien saaristoa.
-------------------------------------------------
EDIT: (Lisäys 8.5.08) Sanan "rotu" sijasta käytän mielelläni termiä "alalaji", koska se on nykyisin käytössä oleva tieteellinen ilmaisu puhuttaessa homo sapiensin kohdalla niistä eroista, joita ennen nimitettiin rotueroiksi. Rodun sijasta voidaan käyttää myös termiä geeniklusteri (tai Cavalli-Sforzan geeniklusteri). Käytännössä sanan sisältö ja merkitys on tieteellisen tutkimuksen kannalta pohjimmiltaan sama, mutta toisin kuin rotu-käsitteen kohdalla, geeniklusterit ja niiden olemassaoloa on tieteellisesti hyväksytty ja kiistattomana faktana pidetty asia. Näin tiedeyhteisö käytännössä tunnustaa rotujen olemassaolon, vaikka välttää sanaa rotu johtuen historiallisista ja ideologisista syistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti