[Lisäys 17.7.2013: Yli vuosi alla olevan kirjoituksen julkaisusta, valtamediat alkavat pikkuhiljaa herätä:
Israel matkalla öljymahdiksi - "Lähes yhtä paljon öljyä kuin Saudi-Arabialla" (Talouselämä 15.7.2013)
"Vähintään 150 miljardia tynnyriä öljyä odottaa poraajaansa Jerusalemin ja Gazan ympäristössä. Maasta löytyy myös parisenkymmentä muuta esiintymää. World Energy Councilin, maailmanlaajuisen energiajärjestön, mukaan Israelista saattaa löytyä yli 250 miljardia tynnyriä öljyä.
Se on lähes yhtä paljon öljyä kuin Saudi-Arabiassa oletetaan olevan."]
-------------------------------------------------------------------------------------
Viimevuosien valtavat öljy- ja kaasulöydöt Itäisellä Välimerellä tulevat muuttamaan varsin dramaattisesti koko Lähi-Idän ja Välimeren alueen - sekä koko maailman - geopoliittista tilannetta. Eikä vähäisin merkitykseltään ole edellisessä blogikirjoituksessani kääntämäni artikkeli Israelin energiavaroista. Eikä kyse ole vain merkittävistä vaan aivan valtavista öljy- ja kaasuvarannoista niin sanontu Levantin altaan eli Itäisen Välimeren merenpohjan alueilla.
Kyse on suoraan sanottuna siitä, että Kreikan, Turkin, Kyproksen, Syyrian, Libanonin ja Israelin talousvesien muodostamasta alueesta voi öljy- ja kaasuvarantojensa vuoksi tulla "uusi Persianlahti". Aivan kuten Persian lahden alueellakin on tapahtunut, tulee valtavien energiavarantojen olemassaolo nostattamaan melkoisen mylläkän, mitä tulee geopoliittisiin asetelmiin, turvallisuus- ja talouspolitiikkaan sekä sotilaalliseen jännitteeseen. Saattaapi olla, että nykyinen Lähi-idän konflikti jää merkitykseltään jalkoihin uusien kiistojen ja jännitteiden myötä, kun alueen valtiot kiistelevät oikeuksista energiavarantoihin.
Koko tilanne alkoi kehittyä vuoden 2010 lopulla kun Israelin rannikon läheltä löytyi valtava Leviathaniksi ristitty kaasuesiintymä, vain rapiat 130 kilometriä Haifasta länteen, alueella joka kansainvälisen lain mukaan kuuluu Israelin talousvyöhykkeeseen (raja 200 kilometriä rannasta). Pelkästään tämä yksi esiintymä pystyisi kattamaan Israelin kaasuntarpeen sadaksi vuodeksi. Leviathanin arvellaan sisältävän vähintään 480 miljardia kuutiometriä kaasua. Israelissa mietitäänkin nyt, millä aikataululla maa muuttuu kaasuntuojasta suureksi kaasunviejäksi.
US Geological Survey on tehnyt arvion Itäisen Välimeren hiilivetyvarannoista. Siinä selviteltiin energiareservien suuruutta Aigeian meren altaassa Kreikan, Turkin ja Kyproksen alueilla, Levantin altaassa Libanonin, Israelin ja Syyrian alueilla ja Niilin altaassa Egyptin rannikolla. USGS:n arvio oli varsin shokeeraava. Kun käytettiin apuna kaikkea dataa mitä aikaisemmista porauksista ja geologisista tutkimuksista alueella oli tehty.
Tulokset:
- Levantin altaan löytämättömät öljy- ja kaasuvarannot ovat yhteen laskettuna 1,68 miljardia tynnyrillistä öljyä ja 3454 miljardia kuutiometriä kaasua.
- Niilin altaan löytämättömät öljy- ja kaasuvarannot ovat arviolta 1,6 miljardia tynnyrillistä öljyä ja 6315 miljardia kuutiometriä kaasua.
Kaiken kaikkiaan Itäisen Välimeren alueella USGS:n arvion mukaan yhteensä noin 3,4 miljardia tynnyrillistä öljyä ja noin 9769 miljardia kuutiota kaasua. Jos ylläolevat lukemat eivät muutaisi alueen geopoliittista ja turvallisuuspoliittista tilannetta tai tasapainoa, niin johan olisi kumma. Verrattuna muihin merkittäviin kaasualueiisiin, tilanne on seuraava: Venäjällä oleva Länsi-Siperian allas, joka on maailman suurin tunnettu kaasuesiintymä, sisältää 18 207 miljardia kuutiota kaasua. Muuhun Lähi-itään verrattuna tilanne on se, että lounaisen Saudi-Arabian ja Pohjois-Jemenin alueella oleva Rub Al Khalin kaasuesiintymä on noin 12 060 miljadia kuutiota, itäisen Saudi-Arabian Suur-Ghawarin ylänkö noin 6430 miljardia kuutiota ja Zagros-vuorten poimuttumisvyöhyke Persian lahdella, Irakissa sekä Iranissa noin 6000 miljardia kuutiota.
Itäisellä Välimerellä on siis kaasua puolet siitä määrästä mitä on Länsi-Siperiassa tai Saudi-Arabiassa, ja kolmannes enemmän mitä Persianlahden, Irakin ja Iranin vyöhykkeellä. Se tosiasia, että itäinen Välimeri tuntuu kelluvan valtavien energiavarantojen päällä, on joka tapauksessa laukaissut käyntiin todella suuren luokan geopoliittisen pelin, jolla on todella suuret talouspoliittiset seuraukset.
Ja saattaapa olla että myös sotilaalliset seuraukset.
Mutta meitä Eurooppalaisia kiinnostanee katsoa Kreikan kohtaloa uusin silmin. Vielä muutama vuosi sitten Kreikan hallitus ajatteli, että sen alueilta löydetyt öljy- ja kaasuvarat ratkaisisivat maan taloustilanteen sen omalta kannalta todella hyvin.
Vuonna 2010 Kreikka teetätti selvitykset merialueidensa energiavarannoista, ja tulos oli melkoinen yllätys. Nimittäin arvellaan, että Kreikan merenalaiset öljyvarannot pelkästään Joonian merellä ylittävät 22 miljardia barrelia, ja tämän lisäksi tulee vielä 4 miljardia barrelia Aigeian meren pohojoisosassa. Arvellaan, että Kreikka voisi saada seuraavien 25 vuoden aikana yli 300 miljardin dollarin tulot pelkästään öljystään.
Mutta eteläinen Aigeian meren alue on Kreikan osalta vielä tutkimatta tarkemmin. Jos otetaan huomioon alueeseen kuuluvan Kyproksen vesillä tehdyt löydöt, siellä voipi muhia todellinen jättipotti. Pelkästään kaasua arvellaan alustavasti löytyvän 9000 miljardin dollarin edestä(!).
Ikävä vain että Kreikka on vararikon partaalla ja joutuu luultavasti yksityistämään tämän kaiken, niin satamansa kuin öljy-yhtiönsä, eli luovuttamaan kaiken maansa velkojille suurpankeille, jos tottelevat Brysselin ja Berliinin käskyjä.
Olen sitä mieltä, että Kreikan pitäisi lähteä Eurosta, ja jäädyttää velkojensa maksaminen kunnes saavat energiavaransa käyttöön.
Israel matkalla öljymahdiksi - "Lähes yhtä paljon öljyä kuin Saudi-Arabialla" (Talouselämä 15.7.2013)
"Vähintään 150 miljardia tynnyriä öljyä odottaa poraajaansa Jerusalemin ja Gazan ympäristössä. Maasta löytyy myös parisenkymmentä muuta esiintymää. World Energy Councilin, maailmanlaajuisen energiajärjestön, mukaan Israelista saattaa löytyä yli 250 miljardia tynnyriä öljyä.
Se on lähes yhtä paljon öljyä kuin Saudi-Arabiassa oletetaan olevan."]
-------------------------------------------------------------------------------------
Viimevuosien valtavat öljy- ja kaasulöydöt Itäisellä Välimerellä tulevat muuttamaan varsin dramaattisesti koko Lähi-Idän ja Välimeren alueen - sekä koko maailman - geopoliittista tilannetta. Eikä vähäisin merkitykseltään ole edellisessä blogikirjoituksessani kääntämäni artikkeli Israelin energiavaroista. Eikä kyse ole vain merkittävistä vaan aivan valtavista öljy- ja kaasuvarannoista niin sanontu Levantin altaan eli Itäisen Välimeren merenpohjan alueilla.
Kyse on suoraan sanottuna siitä, että Kreikan, Turkin, Kyproksen, Syyrian, Libanonin ja Israelin talousvesien muodostamasta alueesta voi öljy- ja kaasuvarantojensa vuoksi tulla "uusi Persianlahti". Aivan kuten Persian lahden alueellakin on tapahtunut, tulee valtavien energiavarantojen olemassaolo nostattamaan melkoisen mylläkän, mitä tulee geopoliittisiin asetelmiin, turvallisuus- ja talouspolitiikkaan sekä sotilaalliseen jännitteeseen. Saattaapi olla, että nykyinen Lähi-idän konflikti jää merkitykseltään jalkoihin uusien kiistojen ja jännitteiden myötä, kun alueen valtiot kiistelevät oikeuksista energiavarantoihin.
Koko tilanne alkoi kehittyä vuoden 2010 lopulla kun Israelin rannikon läheltä löytyi valtava Leviathaniksi ristitty kaasuesiintymä, vain rapiat 130 kilometriä Haifasta länteen, alueella joka kansainvälisen lain mukaan kuuluu Israelin talousvyöhykkeeseen (raja 200 kilometriä rannasta). Pelkästään tämä yksi esiintymä pystyisi kattamaan Israelin kaasuntarpeen sadaksi vuodeksi. Leviathanin arvellaan sisältävän vähintään 480 miljardia kuutiometriä kaasua. Israelissa mietitäänkin nyt, millä aikataululla maa muuttuu kaasuntuojasta suureksi kaasunviejäksi.
US Geological Survey on tehnyt arvion Itäisen Välimeren hiilivetyvarannoista. Siinä selviteltiin energiareservien suuruutta Aigeian meren altaassa Kreikan, Turkin ja Kyproksen alueilla, Levantin altaassa Libanonin, Israelin ja Syyrian alueilla ja Niilin altaassa Egyptin rannikolla. USGS:n arvio oli varsin shokeeraava. Kun käytettiin apuna kaikkea dataa mitä aikaisemmista porauksista ja geologisista tutkimuksista alueella oli tehty.
Tulokset:
- Levantin altaan löytämättömät öljy- ja kaasuvarannot ovat yhteen laskettuna 1,68 miljardia tynnyrillistä öljyä ja 3454 miljardia kuutiometriä kaasua.
- Niilin altaan löytämättömät öljy- ja kaasuvarannot ovat arviolta 1,6 miljardia tynnyrillistä öljyä ja 6315 miljardia kuutiometriä kaasua.
Kaiken kaikkiaan Itäisen Välimeren alueella USGS:n arvion mukaan yhteensä noin 3,4 miljardia tynnyrillistä öljyä ja noin 9769 miljardia kuutiota kaasua. Jos ylläolevat lukemat eivät muutaisi alueen geopoliittista ja turvallisuuspoliittista tilannetta tai tasapainoa, niin johan olisi kumma. Verrattuna muihin merkittäviin kaasualueiisiin, tilanne on seuraava: Venäjällä oleva Länsi-Siperian allas, joka on maailman suurin tunnettu kaasuesiintymä, sisältää 18 207 miljardia kuutiota kaasua. Muuhun Lähi-itään verrattuna tilanne on se, että lounaisen Saudi-Arabian ja Pohjois-Jemenin alueella oleva Rub Al Khalin kaasuesiintymä on noin 12 060 miljadia kuutiota, itäisen Saudi-Arabian Suur-Ghawarin ylänkö noin 6430 miljardia kuutiota ja Zagros-vuorten poimuttumisvyöhyke Persian lahdella, Irakissa sekä Iranissa noin 6000 miljardia kuutiota.
Itäisellä Välimerellä on siis kaasua puolet siitä määrästä mitä on Länsi-Siperiassa tai Saudi-Arabiassa, ja kolmannes enemmän mitä Persianlahden, Irakin ja Iranin vyöhykkeellä. Se tosiasia, että itäinen Välimeri tuntuu kelluvan valtavien energiavarantojen päällä, on joka tapauksessa laukaissut käyntiin todella suuren luokan geopoliittisen pelin, jolla on todella suuret talouspoliittiset seuraukset.
Ja saattaapa olla että myös sotilaalliset seuraukset.
Mutta meitä Eurooppalaisia kiinnostanee katsoa Kreikan kohtaloa uusin silmin. Vielä muutama vuosi sitten Kreikan hallitus ajatteli, että sen alueilta löydetyt öljy- ja kaasuvarat ratkaisisivat maan taloustilanteen sen omalta kannalta todella hyvin.
Vuonna 2010 Kreikka teetätti selvitykset merialueidensa energiavarannoista, ja tulos oli melkoinen yllätys. Nimittäin arvellaan, että Kreikan merenalaiset öljyvarannot pelkästään Joonian merellä ylittävät 22 miljardia barrelia, ja tämän lisäksi tulee vielä 4 miljardia barrelia Aigeian meren pohojoisosassa. Arvellaan, että Kreikka voisi saada seuraavien 25 vuoden aikana yli 300 miljardin dollarin tulot pelkästään öljystään.
Mutta eteläinen Aigeian meren alue on Kreikan osalta vielä tutkimatta tarkemmin. Jos otetaan huomioon alueeseen kuuluvan Kyproksen vesillä tehdyt löydöt, siellä voipi muhia todellinen jättipotti. Pelkästään kaasua arvellaan alustavasti löytyvän 9000 miljardin dollarin edestä(!).
Ikävä vain että Kreikka on vararikon partaalla ja joutuu luultavasti yksityistämään tämän kaiken, niin satamansa kuin öljy-yhtiönsä, eli luovuttamaan kaiken maansa velkojille suurpankeille, jos tottelevat Brysselin ja Berliinin käskyjä.
Olen sitä mieltä, että Kreikan pitäisi lähteä Eurosta, ja jäädyttää velkojensa maksaminen kunnes saavat energiavaransa käyttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti