Sanomalehti Kaleva analysoi tämän sunnuntain pääkirjoituksessa mielenkiintoisella ja valaisevalla tavalla Venäjän presidentti Dmitri Medvedjevin maan diplomaattikunnalle pitämää puhetta. Puheessaa Medvedjev toi varsin hyvin esille Venäjän näkökulman ja pyrkimykset liittyen meneillään olevan geopoliittisen pelin muutoksessa.
Talouden näkymien synkistyessä ja öljyn hinnan heitellessä epävarmuudessa ja pitemmän tähäimen nousukierteessä Venäjän talous vain vahvistuu entisestään. Tästä pitää huolen maan strateginen mahti ja suunnattoman suuret energiavarat. Vahvistuva Venäjä on palannut perinteiselle suurvallan geopoliittiselle linjalle, jossa kaikessa etusijalla on kansallisten etujen puolustaminen. Venäjän strategia heijastaa maan vahvistumista ja paluuta aktiiviseksi ja vahvaksi pelaajaksi globaaliin geopoliittiseen peliin. Ei ole mielestäni epäilystäkään siitä, etteikö itäinen suurvalta nykyisen kehityksen vallitessa saisi takaisin sitä arvovaltaa ja asemaa, jonka se menetti Neuvostoliiton romahtaessa.
Venäjän uusi strategia ei kuitenkaan tähtää enää kaksinapaiseen kylmän sodan asetelmaan, jossa maa pyrkisi USA:n rinnalle kilpailemaan maailman johtavan supervallan asemasta. Sen sijaan Venäjä tähtää moninapaiseen maailmanjärjestykseen, mikä heijastelee kehitystä kohti alueellisten unionien muodostamaa Uutta Maailmanjärjestystä; pyrkimystä kohti monen ison pelaajan tasapainoisempaa globaalia systeemiä.
USA:n taloudellisen vallan vähetessä ja sen supervalta-aseman heikentyessä Venäjä on haistanut tilaisuutensa. Tätä silmällä pitäen Medvedjev ehdottaa Ety-sopimuksen tilalle uutta Euroopan turvallisuussopimuksta; suurisuuntaista suunnitelmaa, jossa kulmakivenä olisi EU:n ja Venäjän strateginen kumppanuus. Toisin kuin Kaleva pääkirjoituksessaan arveli, tämä on mielestäni se tulevaisuuden suunta, jota kohti kehitys on todellakin menossa, kuten olen parissa aikaisemmassa kirjoituksessani hahmotellut (Viitt. [1.] [2.]).
Mielestäni mielenkiintoisin kohta lähiajan turvallisuuspoliitttisen kehityksen kannalta Medvedjevin puheessa oli Kalevankin huomioima lausunto, jonka mukaan "Kosovo on miltei sitä miksi Irak on osoittautunut Yhdysvalloille". Tällainen lausunto nimittäin viittaa vakavasti sisällissodan mahdollisuuteen Kosovossa. Alue on kuitenkin kiistakapula, jossa Venäjä ei halua antaa eduistaan ja arvovallastaan periksi lännelle, ei ainakaan kovin halvalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti