Sotilasjuntta Kreikkaan - Eurofundamentalistien "Prahan kevät"?

Olen jo useaa kertaan maalaillut kirjoituksissani ja kommenteissani sitä mahdollisuutta, että Kreikan kriisi voi johtaa maassa sotilasvallankaappaukseen. Jos nimittäin Kreikan kansa "äänestää väärin" eliitin mielestä, voi pankkiirit todeta, että ehkäpä Euroopassa pitää tehdä sama, mitä suurpääoma on tehnyt monissa kehitysmaissa menneillä vuosikymmenillä. Eli jos velkojilla uhkaa tulla suurtappioita, aletaan laskea, voitaisiinko saatavat periä laittamalla maahan pankkien ja EU:n tukema "perinteinen perintätoimisto" eli sotilahallitus.

Vastaavia pankkien ja suuryhtiöiden tukemia sotilasjunttiahan on ollut mm. Etelä-Amerikassa ja Afrikassa 1960 - 1980-luvuilla. Eli jos suurpääoman edut olivat uhattuna demokraattisesti valitun hallituksen tai laitavasemmiston vallankumousten uhan takia, iso raha osti maahan sotilasjuntan huolehtimaan siitä, että raaka-aineet, korot ja voitot virtasivat edelleen ulos maasta.

Kreikkaan sijoitetun pääoman menetyksen ja saatavien perimisen lisäksi nyt on kyse koko Europrojektista; Kreikan ero ja/tai konkurssi kun uhkaa koko rahaliittoa ja EU:n olemassaoloa. Ja Europrojektiin on pistetty todella paljon pääomaa. Eikä pelkästään aineellista tai taloudellista, vaan valtavat määrät poliittista uskottavuutta ja ideologista pääomaa.

Kreikan kriisi voi laukaista sellaisen myrskyn, joka voi saattaa poliittiseen ja aatteellisen vararikkoon valtavan määrän puolueita ja suurimman osan eurooppalaisista poliitikoista, jotka ovat vannoneet EU:n ja europrojektin nimeen jo yli 20 tai jopa 30 vuotta. Kyse on uhkaavasta arvovalta-tappiosta, joka vetää vertoja kommunistien poliittiseen ja aatteelliseen krapulaan Neuvostoliiton romahdettua.
Pohjimmiltaan kyse on ylpeydestä, joka uhkaa nyt käydä lankeemusten edellä.

Ovatko euromaiden johtavat poliitikot ja Brysselin politrukit, jotka ovat vuosikymmenet saarnanneet eurounelmahöttöä, valmiit nöyrtymään? He ovat jo kriisin kuluessa joutuneet käytännössä tunnustamaan, että "pölhöpopulistit" ovat olleet oikeassa alusta asti, mutta ovatko he nöyrtyneet tarpeeksi? Pitääkö EU kiinni siitä riippakiveksi muodostuneesta periaatteesta, että "Euro is irreversible", kuten Barroso sanoi? Ovatko europolitrukit valmiita antamaan perää lähes kaikesta mitä ovat saarnanneet?



Minä väitän ja uskon etteivät ole, eivät ainakaan vielä.

Eurouskovaiset eli eurofundamentalistit ovat sen sijaan valmiit, kuten neuvostokommunistit 1968 Tshekkoslovakiassa, tekemään oman "Prahan keväänsä" mieluummin kuin päästämään irti mätänevästä, mädälle perustalle rakennetusta unelmastaan.

Kuten edellisessä kirjoituksessani sanoin, olen melko varma, että eliitti on valmis mieluummin tekemään vaikka parit kansanmurhat kuin perääntymään eurounelmastaan. Joku pankkien ja EU/NATO-maiden enemmän tai vähemmän avoimesti tukema sotilasjuntta on siis vielä pientä näille mustasieluisille paatuneille Brysselin eurofasisteille. Onko edessä siis "Ateenan kevät"?

"Σκοτώστε τους επιτρόπους, οι σκύλοι τρελός!" (* - Voin jo sieluni silmin kuvitella, miten raivoisat kansanjoukot - miehet, naiset, teinit ja vanhukset - polttelevat EU:n lippuja ja koittavat polttopulloin ja kevein käsiasein yksissä tuumin (jälleen kerran) torjua saksalais(valmisteisten)tankkien vyöryä Ateenan kaduilla - turhaan, sillä demokratia ja kansa on hylätty ja uhrattu pankkien ja pääoman alttarille...

Toivottavasti näin ei käy.


-------------------------------------------------
(* 'Tappakaa komissaarit, nuo hullut koirat!')

Halla-aho -kohulla peitellään valtapuolueiden maanpetoshanketta

Työni takia en ole kirjoitellut mitään tänne blogiini sitten kevään jälkeen, mutta nyt on pakkorako. Mediassa on noussut kova kohu Jussi Halla-ahon sanomisista samaan aikaan kun pitäisi olla huolissaan Suomen itsenäisyyden ja suvereniteetin kumoavasta muutoksesta, jota Eduskunta on tekemässä Suomen perustuslakiin.

Sen sijaan on Halla-aho -kohu. Ei sanaakaan maanpetoksesta.

Mutta katsotaanpa ensin tätä kohua. On mielenkiintoista, että media ei kohtele asiassa Halla-ahoa tasapuolisesti, puhumattakaan tahallisesta väärinymmärtämisestä. Olisi syytä tarkastella ihmisten sanomisia vähän laajemmassa viitekehyksessä.

"Kreikalla on edessään niin raju vyönkiristys, että voidaan jopa kysyä, kestääkö Kreikan demokratia, vai palaako maa sotilashallitukseen. Yhteiskunnallisen luottamuksen taso on maassa kovin matala." Näin sanoi Osmo Soininvaara blogissaan elokuussa. Viesti sama kuin Halla-aholla, vähemmän kärjistettynä ilman raadollista brittiläistä kuivan huumorin otetta. Eipä revitelty mediassa ei. Ode maalailla sotilasjunttaa Kreikkaan , Jussi Halla-aho ei edes sarkastisesti. 

"Jos emme saa rahoja, edessämme on kauheat näkymät. Saatamme nähdä armeijan tankit suojamassa pankkeja, koska meillä ei ole riittävästi poliiseja". Tämän sanoja on Kreikan varapääministeri Theodoros Pangalos The Financial Times -lehdessä. Siis Kreikan oma vara-pm uhkailee omaa kansaansa; ei mediakohua. 

‎"Germany’s EU commissioner Günther Oettinger said Europe should send blue helmets to take control of Greek tax collection and liquidate state assets. They had better be well armed."

Saksalainen EU-komissaari laukoi kovia. Vouhkasiko media? Eipä vouhkannut. Ollaanko punavihreän median keskuudessa sitten sitä mieltä, että uhkailu joukkojen lähettämisestä toiseen Euroopan maahan on historiallisessa valossa saksalaisille ehkä jopa geneettistä toimintaa, joka tulee sallia lajityypillisenä käytöksenä? 

Pahin on kuitenkin tässä: Marraskuussa 2010 EU:n Presidentti Herman van Rompuy uhkasi rivien välistä euroskeptikoita ja EU:sta eroon pyrkiviä sodalla: "Van Rompuy linked hostility to the EU, and the idea that countries could leave the Union, to a revival of aggressive nationalism. […] 'We have together to fight the danger of a new Euroscepticism.' Mr Van Rompuy, stressed that he was […] talking about […] those people who want to leave the EU. […] "The biggest enemy of Europe today is fear. Fear leads to egoism, egoism leads to nationalism, and nationalism leads to war". 

Euromieliset ovat toki varautuneetkin järeän kaliiberin metodeilla suunnitelmiaan vastustavien varalle. Tarpeen vaatiessa otetaan käyttöön Lissabonin sopimuksen eli EU-perustuslain alaviitteen taakse piilotetut keinot: kuolemantuomiot, teloitukset ja kansalaisia kohti ampuminen. 

Niin, ja tämä kohuhan peittää sopivasti alleen sen, että eduskunta ja valtapuolueet ovat tekemässä valtiopetosta kirjaamalla EU-jäsenyyden maamme perustuslakiin, jotta Lissabonin sopimus ei enää olisi ristiriidassa omamme kanssa ja Suomen suvereniteetti voidaan luovuttaa EU-liittovaltiolle. Media vaikenee niin että ininä vaan kuuluu, vaikka uuden perustuslain myötä EU voi Klonkku-presidenttimme van Rompuyn johdolla ottaa järeät keinot käyttöön.