Jytkysen jälkeen - Turhaa pessimismiä?

En haluaisi olla liian pessimisti, mutta koska ajattelen tulevaisuutta pitemmälle, on pakko. Näyttää ikävästi siltä, että PS:n kuntavaalijytkynen jäi aivan liian pieneksi luomaan vakavasti painetta nykyhallitukselle. Vastaavasti demarit eivät ottaneet pahasti takkiin, mikä olisi ollut muutoksen toinen edellytys.

Eli toisin kuin arvioin viime tammikuussa, nykyhallitus tulnee sittenkin istumaan hallituskauden loppuun asti. Sillä on erittäin traagiset seuraukset Suomen kannalta.

Tänä talvena nimittäin ajetaan EU:ssa läpi pankkivalvonta, budjettikuri ja pari muutakin "integraatiota vahvistavaa" juttua. Kun nämä yhdistetään edellisiin "nauloihin Suomen itsenäisyyden ruumisarkussa" eli 2008 perussopimukseen, ERVV/EVM sitoumuksiin ja taannoiseen EU-jäsenyyden kirjaamiseen perustuslakiimme, niin seuraus on se että Suomi sidotaan tiukasti kahleilla uppoavan Titanicin kanteen, ja hallituksemme on tämän kaiken takuumies.

Jos meillä olis ollut toivoa hallituksen kaatumisesta vasemmistopuolueiden tappion kautta, meillä olisi ollut toivoa Suomen linjan muuttamisesta ensi kevättalvella. Nyt sitä ei ole.

Kevään -11 vaaleista alkanut etsikoaika tai toimintaikkuna Suomen pelastamiseksi on sulkeutunut. Vaikka PS ja/tai oppositio saisi suurvoiton 2015 ek-vaaleissa, sillä ei olisi enää vaikutusta, koska kaikki tärkeät päätökset ja päätösvalta on siihen mennessä siirretty Unionille.

Kunnissa PS voinee tehdä ja vaikuttaa yhteen jos toiseenkin asiaan, mutta valitettavasti Suomen itsenäisyyttä ei voi enää pelastaa perinteisen politiikan ja pelkän demokratian keinoin. Harkitsen vakavasti pyyhkeen heittämistä kehään tämän suhteen.

Mitä tässä voisi enää tehdä Suomen pelastamiseksi?

Kaadetaan hallitus tekemällä SDP:lle rökäletappio kuntavaaleissa!

Toisin kuin voisi luulla, näissä kuntavaaleissa ei Suomen tulevaisuuden kannalta ole tärkeintä PS:n voitto - vaikka se onkin melko tärkeää - vaan SDP:n tappio.

Jos nimittäin nykyinen hallitus pysyy vallassa, EU:sta tehdään tämän kriisin aikana - jo ensi vuonna - täysimittainen liittovaltio, jossa Suomen itsenäisyyden ja suvereenisuuden viimeisetkin rippeet menevät niin, että niitä ei saada enää takaisin ilman uutta itsenäisyyssotaa.

Kuten olen aiemmin kirjoittanut toivoen ja ennustaen hallituksen kaatumista, niin viime keväänä hallitus lakaisi budjettiriihessä todella roiman listan leikkauksia maton alle kunnes kuntavaalit olisivat ohi. Näin siksi, ettei hallituspuolueille tulisi pahasti takkiin kuntavaaleissa. Nämä leikkauslistat otetaan esiin kuntavaalien jälkeen.

Nyt jos ja kun kuntavaaleissa vasemmistopuolueet ja erityisesti SDP kärsivät roiman tappion, herää demarillakin poliittinen itsesäilytysvaisto. Jos SDP:n kylki vuotaa tarpeeksi, sen hallituskunto lopahtaa, ja viimeistään siinä vaiheessa kun Katainen lyö leikkauslistan eteen, demarilinnakkeessa todetaan, että "Nyt jos me tähän lähdetään niin käy ensi vaaleissa ohraisesti! Ulos, toverit!", ja näin hallitus kaatuu.

Yhtälö on tämä:

a) Edessä on vähintään vielä 2 miljardin lisäleikkaukset tällä hallituskaudella (pahimmillaan jopa yli 5 miljardin leikkaukset, riippuu toki miten paljon hallitus on valmis ottamaan velkaa korolla, joka tulee nousemaan rajusti sillä sekunnilla kun velkaunioni toteutuu).

b) Edessä on vielä vähinään 3, todennnäköisesti jopa 5 lamavuotta.

c) Ennen vuoden 2015 vaaleja istuva hallitus tulee olemaan monta kertaa vihatumpi kuin Esko Ahon "lamahallitus" aikanaan oli.



Hallitus kaatuu vain jos SDP:lle tulee suurtappio. Toki Kokoomuksenkin suurtappio saattaisi puolueen tilanteen tukalaksi, mutta koska Kokoomus on puolue jonka lojaliteetti ei kohdistu kansaan vaan suurpääomaan, sen tappio ei vielä hallitusta kaataisi, sillä hallituksen sama eurostofanaattinen linja jatkuisi joka tapauksessa SDP:n tukemana.

Toki on poliittisesti suotavaa näin perussuomalaisesta näkökulmasta, jos esim. Vihreät ottaisivat takkiin, mutta nyt on yleiseurooppalainen, yleispoliittinen ja talouspoliittinen tilanne niin paha, että on ennen kaikkea keskityttävät tuottamaan SDP:lle suurtappio. Näin siksi, että vain valtava vuotava laskimohaava SDP:n kyljessä - yhdessä valtavan leikkauslistan kanssa -  voi herättää demarien poliittisen itsesuojeluvaiston vuoden 2015 eduskuntavaaleja silmälläpitäen.

Mikään muu ei hallitusta kaada - ja mikään muu ei voi kääntää Suomen suuntaa tarpeeksi ajoissa - kuin uusi hallitus, jossa Katainen ei ole enää pääministeri ja federalistit on tungettu vähemmistöön sekä pakotettu opposition linjalle. Vain jos meilä on ensi alkuvuodesta uusi hallitus, jotain on vielä pelastettavissa liittovaltion jaloista.

Vetoan siis kaikkiin, Isänmaamme, itsenäisyytemme ja kansamme vapauden puolesta; SDP:tä on lyötävä joka päivä kunnes kuntavaalit on ohi!

-------
---
-

P.S. toki oikein mojova tappio ennen kaikkea Kokoomukselle on suotavaa, mutta jos olisi valittava joko tai SDP:n ja Kokoomuksen tappion välillä, niin tilanne vaatii, mitä vaatii.

Vuoden synkin juhla - Suomen Itsenäisyyden 94-vuotisjuhlan muistopäivä

On vuoden synkin ja raskain päivä; menetetyn itsenäisyytemme 94-vuotisjuhlan muistopäivä.

Viimeinen Suomen itsenäisyyspäivä oli 6.12.1994. Tämä päivä kääntää veistä sieluni haavassa. Onneksi se on taas kohta ohi.

Kaikille niille jotka olivat mukana viemässä maatamme Euroopan Unioniin eli huorasivat itsenäisyytemme pääoman ja internatsismin alttarilla sekä tallovat jalkoihinsa veteraaniemme veren haluan vain sanoa:

-Haistakaa saastaiset maanpetturit pitkä paska.

Tänään Eduskunta ratkaisee Suomen kohtalon: ITSENÄISYYDEN RIPPEET VAI LIITTOVALTIO?

Tänään eduskunnassa käsitellään iltapäivällä perustuslakimuutosta, jonka hyväksyminen aiheuttaa sen, että siirrymme käytännössä liittovaltion jäseneksi. Kun Vasemmistoliitto ja KD myivät sielunsa hallituspaikasta, ovat Perussuomalaiset enää ainoana puolueena lakimuutosta vastaan.

Perussuomalaisten vastalause/eriävä mielipide oli valiokuntakäsittelyn yhteydessä allaoleva, ja sen mukaisesti puolueemme aikoo äänestää:

"Mainintaa Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ei ole tarpeellista sisällyttää perustuslain 1 §:ään, joten mainita tulee jättää pois.
Lissabonin sopimuksen myötä Suomen EU-jäsenyyttä voidaan pitää kansainvälisenä sopimuksena, jonka Suomi voi koska tahansa irtisanoa eduskunnan enemmistön päätöksellä, joten EU-jäsenyyden pitäminen valtiollisena perusratkaisuna ei ole perusteltua, vaikka EU-jäsenyydellä onkin vaikutusta Suomen täysivaltaisuuteen.

EU-jäsenyyden mainitsemisella valtiosääntömme yhteydessä on sitä paitsi tulkinnallista potentiaalia, ja maininta saattaisi yhdessä perustuslain pykäliin 94 ja 95 ehdotettujen muutosten kanssa antaa nykyistä väljemmät mahdollisuudet tulkita mm. toimivallan siirrot varsinkin Euroopan unionille siten, ettei niistä tarvitsisi päättää eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, vaan eduskunta voisi hyväksyä toimivallan siirrot äänten enemmistöllä tai päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Nykyisen perustuslain puitteissa muun muassa Lissabonin sopimuksen yhteydessä oli perusteltua esittää kanta, jonka mukaan sopimuksen hyväksymisestä olisi tullut päättää perustuslainsäätämisjärjestyksessä, tarvittaessa lakiehdotus kiireelliseksi julistaen.

Pykäliin 94 ja 95 ei tule tehdä ehdotettuja muutoksia, joilla entisestään helpotetaan toimivallan siirtoja Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle. Merkittävä toimivallan siirto saattaa vaarantaa kansainvälisen velvoitteen muodossa valtiosäännönkin tarkoittamia kansanvaltaisia perusteita. Siksi tällaisista Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävistä toimivallan siirroista tulee säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä perustuslain 73 pykälän muodossa.

39 §

Pykälään 39 ehdotetulla muutoksella siirrettäisiin hallituksen esityksistä päättäminen kokonaan valtioneuvostolle. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kiinteä yhteistyö on kuitenkin ollut yhä viime aikoinakin tärkeä osa Suomen poliittista kulttuuria ja siksi ehdotettua muutosta 39 §:ään ei voida pitää kannatettavana. Muutos etäännyttäisi tasavallan presidenttiä varsinaisesta hallituksesta, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.

58 §

Ehdotusta tasavallan presidentin vallan kaventamiseksi on perusteltu parlamentarismilla. Presidentti-instituutio on kuitenkin kansanvaltainen sekä edustuksellinen ja vallankäyttöä myönteisellä tavalla tasapainottava tekijä yhteiskunnassamme, eikä siten olekaan perusteltua parlamentarismiin vedoten karsia presidentin valtaoikeuksia 58 §:ään ehdotetuilla muutoksilla.

Ehdotetut muutokset 58 §:ään voivat myös osoittautua käytännössä ongelmallisiksi ristiriitatilanteissa hallituksen ja presidentin välillä, koska parlamentaarinen areena ei välttämättä sovellu ristiriidan kohteina olevien asioiden käsittelyyn. Onkin syytä epäillä, toimiiko ehdotettu 58 § käytännössä vai päädytäänkö lopulta perustuslain toimivaltasäännösten muuttamiseen jo lähitulevaisuudessa. Kun tällaisia epäilyksiä herää jo tässä vaiheessa, tulee tämänkaltaista perustuslain muuttamista välttää.

66 §

Lissabonin sopimus on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa, eikä sen takia tule lähteä muuttamaan perustuslain 66 §:ää ehdotetulla tavalla siten, että jatkossa vain pääministeri voisi edustaa Suomea Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä. Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltiota Eurooppa-neuvostossa edustaa joko valtion- tai hallituksen päämies. Suomessahan tasavallan presidentti on valtionpäämies.

Pykälään 66 tehtävällä muutoksella estetään se, että muutoksen voimaantultua Suomi voisi siirtyä Lissabonin sopimuksenkin sallimaan järjestelmään, jossa valtionpäämies osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin valtion ainoana edustajana. Niin kauan, kun tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies, eivät tämäntapaiset muutokset tule kyseeseen.

Ehdotus
Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hylätään.
Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011

Tom Packalén /ps
Vesa-Matti Saarakkala /ps
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps"

--------------------------------------------------

P.S. Isänmaansa myyneille tiedoksi: Nahkurin orsilla on tilaa.

9.5 on Sauronin synttärit ja Mordorin kansallispäivä - Tervemenoa EU!

Tänään on vuoden toiseksi synkin "juhla". On 9.5. eli Eurooppa-päivä. Tämän Pimeyden Valtakunnan hallitsijan Sauronin synttymäpäivä ja Mordorin kansallispäivä. Hitto että riepoo taas!

No, onneksi se päivä paistaa risukasaankin ja toivon valo loistaa pohjoiselta taivaanrannalta; Suomella on nääs mahdollisuus kaataa vakausrahastot, suistaa Euro kriisiin, joka toivottavasti hajottaa sen, ja näin estää EU:n muodostuminen totaaliseksi liittovaltioksi.

Suomi seisoo temppelinharjalla. Portugal-paketti ja vakausrahastot pitää hylätä, paitsi Suomen, ennen kaikkea koko Euroopan kansojen vapauden, itsenäisyyden ja tulevaisuuden tähden!

Suomen hallitusneuvottelun on koko homman avainkysymys. Vaikka Katainen on hallitusneuvottelija, pallo on käytännössä demareilla. Jos Urpilainen tekee viisaan valinnan ja ottaa PS:n sekä pienpuolueet kavereiksi, ei pelkästään Suomi ja suomalainen hyvinvointi, vaan koko Eurooppa voi pelastua. Euroopan kansojen vapauden menetys voidaan estää ja kansojen varallisuus voidaan pelastaan joutumasta pankkien ja sitä kautta suurpääoman valtiaiden taskuihin. Koko pyramidihuijaus voidaan pysäyttää, kunhan vain sielunsa ja omatuntonsa myynyt Kokoomus jätetään ulos, ja Suomi lähtee kaatamaan Portugal-paketin.

Toivon ja rukoilen hartaasti, että näin käy!

P.S. Meitähän ollaan taas kusettamassa. Suomelta ollaan vailla yli kymmenkertaista sitoumusta riskeihin nähden, ja koko EMU on maailman suurin pyramidihuijaus:

[1.] http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/08/velkatilastot-vahvistavat-nyt-suomea-rahastetaan/20116374/12

[2.] http://www.talouselama.fi/uutiset/article622122.ece

"Euron kriisissä on kyse jättimäisestä veivauksesta, jossa velat siirtyvät yksityiseltä sektorilta veronmaksajille, kirjoittaa Argentiinan keskuspankin entinen johtaja Mario Blejer Financial Times -lehdessä."

Vapauden puolesta - Rahaliiton kaataminen on Suomen moraalinen velvollisuus!

”Vartija, mikä hetki yöstä on?”

Kuten tämän päivän ehkä merkittävin uutinen kertoo, on Euron kohtalo Suomen käsissä:

”..sijoittajat ovat jo alkaneet pelätä pahinta skenaariota: Espanjan kaatumista Euroopan pelastettavaksi. […] Portugalin tukeminen on mahdollista vain Suomen tuella. Portugali-tuki voidaan hyväksyä vain, jos Suomi sen hyväksyy muiden mukana, yksimielisesti”.

On tosiasia, että eurokriisi etenee, osallistuipa Suomi väliaikaiseen vakausrahastoon tai ei. Suomella on kuitenkin nyt historiallinen hetki ja valta muuttaa koko Euroopan kohtalo. Suomella on valta pelastaa Eurooppa muuttumasta liittovaltioksi. Kun EMU kaatuu tässä kriisissä, on Suomella mahdollisuus päästä irti rahaliitosta vain puoliksi kastuen, jos kaadamme vakausrahaston.

Mikä herkullinen tilanne. Tällaisesta historiallisesta tilanteesta kaltaiseni EU:n vastustajat ovat vain uneksineet! Toissasunnuntain vaalit olivat todellakin kansanäänestys EU:sta ja rahaliitosta. Tapahtui se mitä maamme rappeutuneet johtajat ovat kynsin hampain yrittäneet estää viimeiset 15 vuotta. Perussuomalaisten voiton ansiosta näkyy nyt pitkästä aikaa valoa tunnelin päässä. Suomi seisoo muurinaukossa, ja meillä on valinta: Joko tuemme Portugalia ja kaadumme samaan liemeen kuin EU:n kriisimaat, sorrumme Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja muiden liian raskaan aisan alle, tai sitten emme polta vähiä rahojamme Euroopan roviolla, vaan käytämme ne omasta lamasta selviämiseen.

Lama nimittäin tulee joka tapauksessa, samoin suurtyöttömyys ja massiivinen rakennemuutos, veronkorotukset, leikkaukset ja muu scheisse, mutta Etelä-Euroopan maiden tyylinen velkavankeus ja koko kansallisvarallisuuden liputtaminen suurpankeille voidaan vielä estää.

Euroopan asia on meidän omamme, mutta aivan eri tavalla, kuin EU-eliitti koittaa väittää. Suomen on pelastettava itsensä ja Eurooppa eli kaadettava väliaikaisen vakausrahaston nimellä kulkeva pankkitukipaketti. Se on meidän moraalinen ja isänmaallinen velvollisuutemme, paitsi oman maamme ja kansamme vapauden tähden, myös kaikkien Euroopan kansojen vapauden ja itsenäisyyden palauttamisen tähden.

Suomen on väistettävä muurinaukosta, ja annettava EMUn kaatua. Tällöin myös kriisimaat voivat pelastua menettämästä ihan kaikkea kansallisvarallisuudestaan kriisin aiheuttaneille suurpankeille. Jos pelastamme suurpankit Portugalin tukemisen varjolla, varmistamme itse asiassa vain sen, että koko Eurooppa, kaikki kansat, menettävät nykysysteemin romahdusprosessin edetessä koko kaiken kansallisvarallisuutensa suurkapitalisteille, ja myös Suomi joutuu siinä ennen pitkää keppikerjäläisen osaan. Vakausrahaston tukeminen on bensan ruiskuttamista palavan Euroopan liekkeihin, eikä siinä ole vastuunkannon häivääkään, vaikka kuinka Rehn, Katainen ja muut maansa pettäneet euronilkit muuta väittäisivät!

Rahaliiton kaatuminen olisi ensimmäinen positiivinen EU:ta koskeva jättiuutinen pitkään aikaan. Ja mikä parasta, toisin kuin Irlannin kansanäänestyksen suhteen, kun EMU kerran kaatuu, siitä ei voi enää äänestää toista kertaa!

Eläköön vapaa Suomi ja vapaa Eurooppa! Alas Eurostoliitto!

Perustuslain muutos: Suomi valmistautuu EU-liittovaltioon vuodesta 2012 alkaen

Tässäpä meille suomalaisille ihan !#%&#!:n huonoja uutisia.

Eli sikäli jos joiltakuilta on mennyt ohi, niin tiedoksi, olkaapa hyvä:

"Oikeusministeriö
12.5.2010 14.00
Perustuslain muutosesitys eduskunnalle

Hallitus päätti tänään perustuslain muuttamista koskevan lakiesityksen sisällöstä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä perjantaina 14. toukokuuta. Esitys vastaa perustuslain tarkistamistarpeita pohtineen ns. Taxellin komitean helmikuussa tekemää ehdotusta.

Jos eduskunta hyväksyy muutosesityksen, se jää lepäämään, minkä jälkeen se on hyväksyttävä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä ensi kevään vaaleissa valittavassa eduskunnassa. Jos perustuslain muuttamiseen päädytään, muutokset tulevat voimaan vuoden 2012 maaliskuun alusta.[...]

Keskeiset muutokset

Pääministerin tehtäviä koskevaan perustuslain kohtaan lisättäisiin säännös, jonka mukaan pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja valtion ylimmän johdon edustusta vaativassa Euroopan unionin muussa toiminnassa.

Perustuslakiin otettaisiin myös nimenomainen säännös Suomen jäsenyydestä EU:ssa. Perustuslakiin kirjattaisiin myös Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien muiden EU:n kansalaisten äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa."



Suomen Eurosto-hallitus siis on antanut esityksen perustuslain muuttamiseksi siten, että Suomen jäsenyys ja asema EU-liittovaltion osavaltiona sinetöidään perustuslailla. Näin estetään tehokkaasti mahdollinen eroaminen unionista, sillä se edellyttäisi perustuslain muutosta, ja vaatisi siis kahden eri eduskunnan hyväksynnän.

Lisäksi Suomen kansan valitsemasta Suomen presidentistä tulee pelkkä keulakuva ilman mitään valtaa, koska meillä on jo uusi EU-presidentti, tuo Klonkun näköinen Herman Van Rompuy, jota mikään kansa ei virkaansa valinnut.

Yhdessä käsillä olevan talouskriisin myötä tapahtuvan EU:n taloudellisen toimivallan keskittämisen kanssa, uusi perustuslaki lyö viimeiset naulat menetetyn itsenäisyytemme ruumisarkkuun.

Tuomio maanpettureille! Ennen tehtiin näin:

Mitenkäs nyt? Elinkautinen ehdotonta turkkilaisessa vankilassa?



P.S. Jos lakiehdotus menee tosissaan läpi, niin itse kunkin suomalaisen lienee aika harkita yhteiskuntasopimuksen purkamista omalta osaltaan?


P.P.S. Riikka Söyring ehti ottaa asiaan kantaa vähän ennen minua: Linkki

Lissabonin sopimus teki selvää Suomen itsenäisestä puolustuksesta

Jyri Häkämies alkoi viimein puhua totta:

"Itsenäinen puolustus ei ole enää Suomelle mahdollista

Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) mukaan itsenäinen puolustus ei enää ole mahdollista Suomelle. Häkämies otti asiaan kantaa torstaina Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vuosikokouksessa.

'- Globalisaatio ja laajat riippuvuussuhteet ovat luoneet tilanteen, jossa täysin itsenäinen puolustus ei ole enää mahdollinen', Häkämies sanoi Helsingin Sanomien nettisivujen mukaan.

Puolustusministeri viittasi mm. siihen, että Suomi on erilaisissa kriisitilanteissa riippuvainen yhteistyöstä muiden maiden kanssa.

Lissabonin sopimus velvoittaa avunannon antamiseen ja vastaanottamiseen."

Että näin! Nyt se saatiin sitten kuulla ns. hevosen suusta.

Tosiasia kun on, että Lissabonin sotkun mukaan EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu yksinomaan ja suvereenisesti EU:lle. Tällöin nykyisen Suomen perustuslain mukaan maamme presidentti voi vain allekirjoittaa sotaanlähtökäskyn, jos Bryssel julistaa liikekannallepanon. Jos EU päättää tulla "auttamaan" Suomea jossain uhkaavassa sotilaallisessa kriisissä, presidentti voi vain katsella ikkunasta kun EU:n lähettämät joukot marssivat Helsinkiin. EU:lla ei ole vielä kunnon armeijaa, mutta sehän ei ole ongelma, sillä Lissabonin sopparin mukaan unioni käyttää jäsenvaltioittensa resursseja; voivat ne Espalle vyöryvät joukot olla vaikka italialaisia [Brrr!].

Mitään näistä totuuksista ei kuitenkaan kerrottu kansalle ennen Lissabonin Sopimus -nimikkeellä kulkevan Euroopan Unioni -nimisen liittovaltion perustuslain hyväksymistä, eikä varsinkaan sallittu mitään kansanäänestystä aiheesta, koska hallitus pelkäsi, aivan oikein, että kansa tietää aivan liikaa sopimuksen sisällöstä salliakseen sen läpimenon vapaaehtoisesti.

Vuoden synkin juhla: Suomen itsenäisyyden 92-vuotisjuhlan muistopäivä

Tänään tulee kuluneeksi 92 vuotta siitä kun Suomi julistautui Eduskunnan päätöksellä itsenäiseksi 6.12.1917. Suomi oli itsenäinen valtio aina 90-luvun puoliväliin. Valitettavasti Suomi ei ole enää itsenäinen valtio. Suomi lakkasi olemasta itsenäinen valtio 1. tammikuuta 1995, jolloin maanpetturi-eliittimme sai tahtonsa läpi, ja rakas Isänmaamme myytiin orjaksi eurostoliittoon. Päätöksen liittymisestä teki Eduskunta jo 18. marraskuuta 1994. Tuolloin Suomi-neito sai kahleet, kultaiset ja pehmustetut sellaiset, mutta kahleet silti, ja nyt sekä oma että EU-eliitti voi raiskata Suomi-neitoa mielensä mukaan.

Tätä vihattua petosta edelsi toinen petos, lokakuussa 1994, jolloin Suomi-neidon silmät ensin sidottiin, ja kansa saatiin äänestämään massiivisella KYLLÄ-propagandalla EU:n puolesta. Jälkikäteen on todistettu, että lokakuun 1994 EU-kansanäänestyksen yhteydessä harjoitettu massiivinen propagandakampanjan eli ns. "puolueeton Eurooppa-tiedotus" oli suoraan Neuvostoliitossa vuonna 1973 painetun KGB:n propagandaoppaan kaavan mukaan laadittu. Kyseisessä oppaassa kerrottiin, miten järjestää propaganda-kampanja niin, että ihmiset saadaan äänestämään kuten hallitus haluaa. Tämä todettiin todettiin Jyväskylän yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella 90-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa.

18. marraskuuta 1994 Suomen Eduskunta käveli julkeasti perustuslain ylitse päättämällä yhdessä istuntokäsittelyssä, yhdellä äänestyksellä ja yksinkertaisella enemmistöllä EU:hun liittymisen puolesta, vaikka perustuslaki olisi vaatinut kaksi kaksi istuntokertaa, kaksi äänestystä ja molemmissa yli neljän viidesosan enemmistön.

Tämän lisäksi Eduskunan päätösäänestys itsessään oli mitä irvokkain esimerkki neuvosto-tyylisestä "leikitään demokratiaa" -teatterista. Äänestysvaihtoehdot olivat nimittäin seuraavat:

-Ne jotka äänestivät JAA, kannattivat SDP:n esitystä antautua EU:lle ilman mitään ehtoja.

-Ne jotka äänestivät EI, kannattivat Keskustan vastaesitystä antautua EU:lle tietyin ehdoin.

-Jäsenyyden vastustajille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin äänestää TYHJÄÄ tai kävellä ulos salista, minkä monet heistä tekivätkin.

Tyhjää äänestäneet ja/tai poistuneet henkilöt olivat ainoat edustajat, joilla oli edes vähän selkärankaa jäljellä silloisessa Eduskunnassa. Kaikki muut olivat/ovat joko niljakkaita matelijoita ja maanpettureita, tai harhaan johdettuja idioottiparkoja.

Edes kansanedustajille ei siis annettu mahdollisuutta äänestää Suomen EU-jäsenyyttä vastaan! Koko päätösprosessi ja äänestys ovat mielestäni verrannollinen siihen, kun Baltian maiden parlamentit 1940 laitettiin hyväksymään Neuvostoliiton jäsenyys.

Eliittimme on pyrkinyt varmistamaan selustansa hyvin. Jo vuonna 1973 laista poistettiin kuolemantuomio maanpetturuudesta, ja vuonna 2000 voimaan tullut perustuslakiuudistus muutti lakia jälkikäteen niin, ettei poliitikkoja voida enää saattaa edesvastuuseen vuonna 1994 vastoin perustuslakia tapahtuneesta kollektiivisesta maanpetoksesta.

Viimeisen naulan itsenäisyytemme ruumisarkkuun eliittimme löi vuosi sitten syksyllä, kun Eduskunta hyväksyi Irlannin kansan jo kertaalleen kaataman EU:n perustuslain, ja tämä naula iskettiin pohjaan asti kuluvan viikon keskiviikkona, kun perustuslaki, jota myös Lissabonin sopimukseksi kutsutaan, tuli virallisesti voimaan. Suomi-neito on edelleen silmät sidottuna, kahleissa ja sitä käytetään surutta hyväksi. Kansalle edelleen uskotellaan, että mikään ei ole muka muuttunut, ja että se on vapaa ja itsenäinen.

Näinhän ei ole. EU:n perustuslaki eli Lissabonin sopimus on juridisesti ensisijainen kansallisiin lakeihin, myös Suomen perustuslakiin nähden. Suomen perustuslaki on näin ollen kumottu, paitsi niiltä osin kuin se on samansisältöinen Lissabonin sopimuksen artiklojen kanssa. Euroopan Unioni on näin ollen todellisuudessa liittovaltio, joka teeskentelee olevansa ei-liittovaltio. Suomi on vain osavaltio.

Tänään on siis Suomen itsenäisyyden 92-vuotispäivän muistojuhla. Synkkä ja surullinen päivä, vihan päivä, vihan, joka kiehuu sisimmässä vaatien vastuuseen niitä, jotka talloivat jalkoihinsa viime sodissa meidän vapautemme puolesta henkensä uhranneiden veren, oikeutetun vihan, joka vaatii tuomiota niille, jotka olivat valmiit myymään isänmaansa ja vapautensa rahan ja aseman vuoksi.

Tätä päivää on soveliasta viettää muistelemalla sitä kallista hintaa, joka maksettiin vapautemme puolesta, ja pyhittää tämä päivä viemällä kynttilöitä ja seppele veteraanien haudoille, kuten tehdäänkin. Sen sijaan mitä raivostuttavinta ja vihattavinta pilkkaa on se, kun eliittimme juhlii irvokkaasti rellestäen veteraaniemme verestä ja kansamme vapaudesta saamaansa voittoa presidentinlinnassa tanssien veteraaniemme luiden päällä!

Jos talvisota olisi nyt, niin nykyinen eliittimme, sen sijaan että vastustaisi jyrkästi vihollisen pyrkimyksiä, levittäisi punaisen maton ja haukkuisi vastaan panevaa kansaa "suvaitsemattomiksi juntti-rasisteiksi" kun nämä vastustaisivat maahantulijoita, ja julistaisi että "Puna-armeijan loistelias marssi maahamme on ihanaa, luonnolista ja väistämätöntä".

Ainoa toivo tätä kaikkea raivostuttavaa petosta, riistoa ja hyväksikäyttöä vastaan on se, että yhä useampi suomalainen ihminen ymmärtää, että Suomen kansaa on petetty, ja uskon vakaasti, että eräänä päivänä pettureille tulee maksun paikka, viimeistään viimeisellä tuomiolla.

Tähän loppuun runo viiden vuoden takaa, joka kuvannee tuntemuksiani. Kyseessä on muunnelma runosta, jonka kirjoitin itsenäisyystemme muistopäivää edeltävänä sunnuntaina 5.12.2004:

"Minun sydämeni itkee,
Se itkee surusta ja vihasta,
sen tähden, että se on revitty juuriltaan,
väkivalloin maasta irti kiskaistu,
yhdessä yössä he sen tekivät,
nuo kirotut, jotka myivät maansa haureuden viinistä,
ja vaihtoivat perintöosansa orjuuteen.

Minun sieluni on murtunut,
Se on murtunut, petoksen tähden,
olen repinyt vaatteeni,
sillä kansani myyty orjuuteen,
ja sen häpeä on paljastettu,
Sen kahleet on taottu Egyptissä,
kultaiset kahleet, sametilla vuoratut,
mutta kahleet silti.

Voi minun kaupunkiani,
Sen muurit on hajotettu maahan,
ja sen vielä pystyssä olevissa torneissa,
turhaan vartijat seisovat,
sillä he ovat nukahtaneet,
Vaikka joku varoittaisi,
kuka kuulisi varoituksen?
Sillä kaikki ovat juovuksissa,
ei ole yhtään selväpäistä.

Vihollinen asuu porteissa,
ja erämaarosvot riehuvat kaduilla,
eikä heitä kukaan estä,
sillä meidän itse valitsemamme kuningas
on meidät myynyt, pettänyt, ja unohtanut.
Kelvoton on jokainen, joka myy vapautensa viinistä
ja perintöosansa helyistä.

Miksi emme turvanneet Herraan,
kun vielä päivä paistoi?
Nyt on meille varattuna vain kurjuus,
jonka olemme päällemme kutsuneet.

Jos isämme eläisivät,
antaisivat he meille sellaisen selkäsaunan,
että takamuksemme olisivat kipeinä vielä
vuosienkin kuluttua.
Kuritta olemme kasvaneet,
kunniatta myöskin unhoon painumme?,
Sillä olemme hyljänneet Herran,
ja Hän on antanut kelvottomien orjuuttaa meidät.

Herra, armahda meidän kansaamme!"



------------
Edit 8.12. Kirjoitusvirheitä poistettu, ja vähän muokattu.

P.S. Suhtaudun itsenäisyyden menetykseen tunteella. Jos se loukkaa jotakuta, se on hänen asiansa. Minulla on joka tapauksessa oikeus tunteisiini.

ETA-jäsenyys EU-jäsenyyden tilalle

Tiesittekö, että ennen kuin Eduskunta vuonna 1995 päätti liittää maamme EU:n jäseneksi, Suomi oli jo vuonna 1993 liittynyt Euroopan Talousalueeseen? Ja tiesitkö, että kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, maamme ei saanut tästä liitoksesta enää yhtään enempää kaupallisia tai taloudellisia etuja, mitä jo aiemmin saatu ETA-jäsenyys maallemme antoi? Jos et tätä tietänyt, niin se ei ole ihme, sillä edellä kerrottua tosiasiaa eivät maamme poliitikot eivätkä media kovin innokkaasti ole olleet ihmisille kertomassa, ja sille on olemassa hyvä syy.

Nimittäin EU-jäsenyyden myötä Suomen asema oleellisesti huononi. ETA-jäsenyys antoi meille vapaan kaupan, tullittoman pääsyn Euroopan sisämarkkinoille ja osaksi Eurooppalaista yhteisöä. Kun liityimme EU:hun, emme saaneet enää sen enempää mitään taloudellista etua. Sen sijaan menetimme jotain oleellista.

Ensinnäkin menetimme suuren osan kansallista itsenäisyyttä, juuri sitä vapautta, jonka puolesta niin kiivaasti taistelimme yli 60 -vuotta sitten. EU-jäsenyyden myötä noin 70% Suomen kansallisesta päätäntävallasta karkasi Brysseliin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettemme enää ole itsenäinen valtio.

Toiseksi jouduimme Euroopan maksumiehiksi, lypsylehmäksi, jolta viedään tuhkatkin pesästä. Suomi maksaa joka vuosi jäsenmaksua EU:lle yli 450 miljoonaa euroa. Tästä summasta vain 80% palaa takaisin tukiaisina. Nämä tukiaiset ovat siis meidän omaa rahaamme, jota emme enää itse hallitse, vaan tuet hallinnoi ja jakelee EU. 80% voi kuulostaa suurelta, osuudelta, ja 20% vastaavasti pieneltä maksulta, mutta tuon lisäksi joudumme joka vuosi tilittämään EU:lle mm. kaikki tullimaksut, jotka peritään EU:n ulkopuolelta tulevasta tuonnista, ja suuren osan arvonlisäveroista.

Viime vuonna Suomi tillitti EU:lle yli 150 miljoonaa euroa tullimaksuja. Ja aina kun menet kauppaan ja ostat maitoa, tai mitä tahansa, maksat suoraan veroa EU:lle tavaran ALV:n muodossa. Suomen nettomaksut EU:lle olivat viime vuonna ainakin 650 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saisi helposti korotukset opintotukiin, eläkkeisiin ja lapsilisiin, ja jäljelle jäävällä rahalla vielä vanhusten hoitopalvelut kuntoon. Sitä, kuinka paljon rahaa EU Suomelta todellisuudessa vuosittain lypsää, halutaan peitellä. Toki se on virallista tietoa, mutta asiaa ei haluta mainostaa, koska se voisi avata ihmisten silmiä sen suhteen, mitä EU todellisuudessa on, ja aina kun siitä julkisuudessa jotain puhutaan, haalitaan jostain joku onneton helppoheikki ”asiantuntijana” kehumaan, että miten paljon olematonta hyötyä maamme saa siitä vastineeksi.

EU-jäsenyyden myötä maamme alistettiin osaksi järjestelmää, joka on ylikansallinen, epädemokraattinen, byrokraattinen, keskitetty ja hierarkkisesti ylhäältä alaspäin johdettu. Tässä järjestelmässä valta ei ole kansalla, eikä edes jäsenmaiden parlamenteilla, vaan niillä, jotka omistavat ja hallitsevat Isoa Rahaa. EU ei ole vapauden, veljeyden ja tasa-arvon valtakunta, vaan Pääoman Imperiumi.

EU muistuttaa rakenteeltaan hyvin paljon entistä Neuvosto-diktatuuria. Sillä on oma politbyroonsa, komissio, joka itse valitsee itsensä ja jäsenensä. EU-parlamentilla on teoreettinen valta olla hyväksymättä uutta komissiota aina kun sellainen valitaan, mutta se on käytännössä komission kumileimasin. EU muistuttaa edesmennyttä Neukkulaa myös siinä suhteessa, että se asettaa ideologian etusijalle toiminnassaan. Aivan kuten muinoin NL:ssä, myös EU yrittää markkinoida kaikille materialistista, juuretonta ja talouskeskeistä maailmankuvaa ja keinotekoista eurooppalaista identiteettiä, jota ei todellisuudessa ole olemassakaan.

Lisäksi on yksi erittäin kiusallinen asia, jota yritetään selitellä ja peitellä. Nimittäin se tosiasia, että EU on se tekijä, joka pakottaa maamme ajamaan alas hyvinvointimme, julkiset palvelumme ja yhteiskunnallisen tasa-arvomme. Nimittäin vuonna 2000 laadittu ns. Lissabonin strategia, EU:n tavoiteohjelma, joka määrittää EU:n kehityksen suunnan aina ensi vuosikymmenelle, velvoittaa kaikki EU-maat, myös Suomen, alentamaan verotustaan, muuttamaan verotusta koko ajan tuloeroja kasvattavaan suuntaan (kohti tasaveroa), supistamaan julkista kulutustaan eli vähentämään julkisia palveluja, ja yksityistämään terveydenhoitopalveluitaan .

Lisäksi Euroopan Keskuspankin direktiivit, joita hallituksemme tottelee kuin kuuliainen koira, velvoittavat Suomea myös vähentämään julkista kulutusta, asettaa raja-arvot sille, kuinka suuren osan bruttokansantuotteesta julkisen sektorin osuus saa korkeintaan olla ja edelleen ajavat verotuksen alentamista ja tuloerojen kasvun lisäämistä. Toisin sanoen EU on se tekijä, joka estää ja kieltää Suomea laittamasta enemmän rahaa julkiseen terveydenhuoltoon, koulutukseen ja muihin hyvinvointipalveluihin. Se tosiasia, että nimenomaan EU on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pahin vihollinen, on niin kallis totuus, että eliittimme ja Suomen media tarkoin varjelevat, ettei se pääsisi ainakaan liian avoimesti julkisuuteen.

EU:sta eroamista haluavia pelotellaan, että Suomi joutuisi eristyksiin kuin joku Pohjois-Korea. Moinen väite jos mikä, on halpaa populismia, ja sitä harjoittavat kaikki maamme suuret puolueet, media ja hallitus. Sveitsi, Norja ja Islanti ovat ETA-jäseniä, mutta EU:n ulkopuolella (Sveitsi erillissopimuksella). Niiden talous on paremmassa kunnossa, korot alempia ja ihmiset hyvinvoivempia, kuin EU-maissa. Tätä yritetään selitellä sillä, että Sveitsillä on edullinen sijainti ja Norjalla öljyä, mutta näiden selitysten onttous paljastuu, kun jopa pieni Islanti on onnistunut vaurastumaan niin paljon, että siltä on riittänyt hirveästi rahaa sijoitettavaksi ulkomaille. Pelkästään Suomeen islantilaiset ovat jo sijoittaneen viime vuosina yli miljardi euroa, puhumattakaan muista maista, vaikka sillä on väestöä vain rapiat 350 000, eikä luonnonvaroja ollenkaan. Lisäksi maa on vielä kauempana Euroopan laidalla kuin Suomi.

Edellä mainituilla ETA-mailla on samat taloudelliset edut ja pääsy Euroopan sisämarkkinoille kuin EU-jäsenillä, ja Sveitsi on jopa mukana Schengen-sopimuksessa, joka takaa vielä täysin vapaan liikkuvuudenkin. Kuulostaako Pohjois-Korealta? Kuulostaako eristäytyneeltä ja köyhältä? Ei minustakaan. Mutta Pohjois-Korea –leima ja mielikuva EU:n ulkopuolella olevasta Suomesta eristyneenä ja köyhänä maana, on tietoisesti propagandalla iskostettu ihmisten mieliin. Näin häntä heiluttaa koiraa, kuten sanonta kuuluu.

Todellisuudessa ainoa vähäinen hyöty, mitä Suomi saa EU-jäsenyydestä on imagoetu. Hallituksemme mielestä on ilmeisesti coolia olla EU-maa. Eli EU on luultavasti maailman kallein ja tehottomin mainostoimisto. Herrojen mielestä on ”ältsin siistii” maksaa itsensä kipeäksi siitä hyvästä, että saa päänsilitystä ja pääsee syömään palvelijana murusia EU:n isojen poikien pöydän alta. Vain idiootti maksaisi tuollaisen summan EU:n kaltaiseen kerhoon kuulumisesta, ja luopuisi kansallisesta itsenäisyydestä, vapaudesta ja hyvinvoinnista silkan imagoedun takia. Ja idiootit, eli hallitusherramme ja päättäjämme, myös maksavat. Tai eiväthän he juurikaan maksa, vaan maksattavat kaiken meillä kansalla.

Kaiken tämän valossa Suomen eroaminen EU:sta ja jääminen Euroopan Talousalueen eli ETA:n jäseneksi yhdessä Norjan, Islannin ja Sveitsin kanssa, olisi mitä järkevin, ja itse asiassa ainoa järjellinen, ratkaisu, mitä maamme voisi ja pitäisi EU:n suhteen tehdä.