Kun 33-vuotias marokkolainen muslimi Nordine Amrani teki terrori-iskun Belgian Liégessä, siis keskellä kaupunkia ja keskellä Eurooppaa, automaattiasein ja käsikranaatein, murhaten kuusi, joista yksi puolitoistavuotias lapsi, ja haavoittaen yli sataa kahtakymmenä ihmistä, media ei ryntää huutamaan lööpit punaisina, että "marokkolainen muslimi teki terrori-iskun", vaikka miehen viiteryhmä oli selvä, ja vaikka tapaus voitaisiin aivan hyvin luokitella terrori-iskuksi, koska tarkoituksena oli kranaatein ja ampuma-asein aiheuttaa julkisella paikalla paikalla summittain valituille uhreille mahdollisimman paljon vahinkoa.
Ei, kun puhutaan "liégeläisestä" ampujasta, murhaamisen ja terrorin sijaan "tappamisesta", kaivetaan juttua "rikostautasta", sekaantumiseesta "huumerikollisuuteen", jne., niin tapaus koitetaan painaa taustaltaan mahdollisimman "tavanomaiseksi". "Mies oli poliisin tuttu", sanotaan. Poliisi puhuu laittomasta asekaupasta (-Yhyy, miesparkahan oli selvästi rikosten teille harhautunut, syrjäytynyt ja yhteiskunnan uhri. Tää on meidän eurooppalaisten ja rassissmin vika!). "Valitettavasti" mitään viitteitä mielenterveysongelmista ei nyt löytynyt, joten jotain pitää keksiä tekijän taustan latistamiseksi merkityksettömäksi. Se sentään lipsahtaa julki, että mies oli aseharrastaja, jota joku tuttu luonnehti "asehulluksi" (-Ai kamala! nyt meidän pitää äkkiä vesittää tämä, ettei vaan kaikki marokkolaiset leimaudu asehulluiksi. Liégeläisistä ei niin väliä).
Kohta varmaan jossain naistenlehdessä Amranin tuttu sanoo tyyliin että "Amran oli ihan tavallinen belgialainen, joi paljon olutta, söi possua, hakkasi vaimoaan, kävi huorissa ja nussi pikkulapsia aivan kuin kaikki muutkin belgialaiset". Ja veikkaan, että toisin kuin puhuttaessa muslimeista, tällaista väitettä belgialaisia koskien ei varmaankaan pidettäisi viranomaisten silmissä kiihotuksena kansanryhmää kohtaan? (Vrt. tapaus Halla-aho)
Joka tapauksessa tästä meinasi tulla suvismedialle ongelma:
"Kamalaa! Mitäs me nyt tehdään? Just kun me saatiin tää Breivik lanseerattua tällaseksi 'Turpa kiinni fasisti!' -kortiksi maahanmuuttokriittisiä kohtaan niin tää yks marokkolainen tulee ja tekee saman tempun ja pilaa koko meidän homman, on se ny helevetti".
Ei hätää! Italiasta kajahti - juuri sopivasti!
Kun 50-vuotias turhautunut yksineläjä ja syrjäytynyt etninen italialainen Gianluca Casseri kuulee korviensa välissä naksahduksen ja hetken mielijohteesta ampuu kaksi ja haavoittaa kolmea ulkomaalaistaustaista kauppiasta, nousee hirveä mekkala "Äärioikeistolainen murhasi kaksi maamanmuuttajaa", "Äärioikeistolais-terroristi kylmäverisesti murhasi kaksi afrikkalaista", jne.
Miehen jäsenyys äärioikeistoon luokiteltavassa Casa Pound -järjestössä nostetaan heti esiin ja viattomien uhrien ihon väri antaa rasismiolettamalle vielä pisteen i:n päälle. Helposti esiin kaivettava motiivi sekä poliittis-ideologinen tausta ja viite tuodaan heti esiin lööpeissä. Ei puhuta "firenzeläisestä", ei "poliisin tutusta", ei "syrjäytyneestä yksineläjästä", vaikka nekin voivat voivat olla yhtä päteviä syitä.
"Hyi kamalaa, on nämä natsit niiiin ûber-pahoja! Ihan kukka-hattua tärisyttää. Varmasti teki sen ihan pahuuttaan, kun oli ilkeä natsi. Ei ollu hullu, ei, vaan pahapahanatsi! Kun taas tämä marokkolainen, se oli hyvä mies se, varmasti yhteiskunnan syrjäyttämä ressukka ja rasismin uhri. Kyllä me sille joku mielenterveysonglemakin kaivetaan tautalle".
Belgian tekijä siis oli "harhautunut yksittäistapaus", kun taas Italiassa puhutaan "äärioikeistosta". Liégen tapaukseen viitataan sanoilla "isku" ja "tapahtuma", kun taas Firenzen jutussa puhutaan "murhasta" ja "terrorista".
Tippaakaan puolustelematta, suosimatta tai vääntelemättä kumpaakaan tapausta kummankaan edellä mainitun hirttämättömän kusipään hyväksi, on syytä nostaa tämä asia esille, koska tämä on taas yksi esimerkki median kaksoistandardista.
Jos ja kun mediassa heti ilmoitetaan, että tekijä ei missään tapauksessa ole terroristi, siinä on syynsä (etnis-uskonnollinen tausta). Jos hän olisi ollut etninen Belgialainen, hänet olisi jo liitetty äärioikeistoon ja taas työnnettäisiin kapulaa Timo Soinin kitalakeen ja vaadittaisiin selitystä.
Jälkimmäinen vaihtoehto tapahtui Italian hullun kohdalla. Eipä ollut yllätys, että kotoinen persufobiasta kärsivä lehdistömme kaivoi parin mutkan kautta aasinsillan perussuomalaisiinkin. Italo-etnikko kun oli ollut kansallismielisen Casa Pound -järjestön jäsen, ja kyseisellä lafkalla on yhteys kotimaiseen Kansallinen Vastarinta-porukkaan. Ja siitähän oli helppo vetää esiin taannoinen hakkerivuodon persucausti, jossa paljastui kansanedustaja Juho Eerolan avustajan Ulla Pyysalon k.o. ryhmälle ajattelemattomuuksissaan (ennen Perussuomalaisiin liittymistään) laittama jäsenhakemus.
Kun taannoin kerrottiin Anni Sinnemäen miesystävän Anton Montin yhteyksistä italialaiseen äärivasemmistolaiseen terroristijärjestöön Montin tuttavan, vankilassa istuneen Antonio Negrin kautta, asia kiistettiin, ja yhteyttä pidettiin "kaukaa haettuna". Casserin tai Breivikin yhteys Persuihin on vielä kauempaa haettua, mutta eipä ole samat kriteerit ja standardit käytössä kun on voidaan vetää yhteys persuihin
1 kommentti:
En mä sitä Liegen tapausta suoralta kädeltä terrorismiksi luokittele, sillä terrorismin - esimerkiksi 9/11 - edellyttää jonkinlaista organisaatiota taustavoimaksi. On kuitenkin näyttöä, että länsimaissa toimii hyvin organisoituneita islamlähtöisiä ryhmiä, joissa yllytetään terrorismiin.
Amranin yhteydet tällaisiin ryhmiin ovat hyvin luultavia, koska kyseinen heppu on saanut sarjatuliaseita ja jakelukanavan huumeviljelmilleen. On siis kaikki syy olettaa, että hän on ollut läheisessä tekemisessä jonkun tällaisen terrorismiin yllyttävän ryhmän jäseneen tai soluun.
Breivikin joukkosurmista puuttui tämä läheinen kytkös, mitä vasemmisto yritti luoda yhdistämällä hänet anti-jihadisteihin, joita mediassa syytettiin terroriin yllyttämisestä. Vasemmiston väittämää yhteyttä ei ollut, eikä median antamissa blogeissa yllytetty väkivaltaan, mutta monelle kyseisiä blogeja tuntemattomalle jäi varmasti toisenlainen mielikuva.
Liegen tapaus siis saattaa hyvinkin olla terrori-isku, mutta Breivikin ei, koska kaikki poliittinen väkivalta ei ole terrorismia. Eikä tätä nyt pidä tulkita Breivikin teon puolustukseksi, vaan puhtaasti yhdeksi terrorismin määrittelyksi. Jos terrorismia ei määritellä, mikä tahansa poliittisesti motivoitunut isku voidaan nimetä terrorismiksi, ja sen jälkeen kyseisen rikoksen tutkinta saa toisen ulottuvuuden, mikä ei alun alkaen ollut terrorismin vastaisen lainsäädännön tavoite.
Lähetä kommentti