Kun Lissabonin sopimus astui voimaan 2. Marraskuuta 2009, tapahtui jotain Suomen kannalta hyvin merkittävää (ja ikävää). Tällöin nimittäin astui voimaan Euroopan Unioni-nimisen väljän liittovaltion perustuslaki, sillä Lissabonin sopimus on ”ensisijainen kaikkiin kansallisiin lainsäädäntöihin nähden” eli se on juridisesti Suomen perustuslain yläpuolella. Suomi on osa tätä liittovaltiota.
Sopimus on käytännössä sama kuin aiemmin neuvoteltu EU:n perussopimus, jonka alkuperäinen työnimi oli EU:n perustuslaki, ja siitä juuri on kyse. Juridisesti vanha EU, joka oli nimellisesti itsenäisten valtioiden välinen talousyhteisö, lakkasi paperilla olemasta, ja perustettiin uusi saman niminen liittovaltiorakennelma.
Euroopan Unioni on siis eräänalainen liittovaltio. Toistaiseksi se on vielä väljä sellainen verrattuna vaikka nykyiseen USA:han, mutta tilanne on käytännössä se, että jos ei voidakaan vielä puhua federaatiosta eli täydestä liittovaltiosta, niin ainakin kyse on konfederaatiosta.
Vastaava tilanne oli mm. USA:ssa ennen sisällissotaa. Sisällissodan todellinen syy ja ydin ei ollut orjuuskysymys, joka kyllä tarjosi pohjoisvaltioille hyvän propaganda-aseen etelää vastaan, vaan riita siitä, millaista liittovaltiota amerikkalaiset halusivat.
Etelävaltiot kannattivat perinteisempää, väljempää liittovaltiomallia, konfederaatiota. Pohjoisvaltiot taas tiiviimpää ja keskitetympää liittovaltiota eli federaatiota. Sodan myötä perustuslakia muutettiin niin, että tänä päivänä yhdellekään USA:n osavaltiolle ei ole mahdollista erota unionista.
Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n jäsenmaalle on teoriassa mahdollista erota konfederaatio-EU:sta niin halutessaan. Näin siis teoriassa. Suomen osalta tätä mahdollisuutta alleviivaa se, että Lissabonin sopimus on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, jonka mukaan ”Suomi on suvereeni tasavalta”. Eli perustuslakimme ei tunnusta Lissabonin sopimuksen valtaa itsensä ylitse.
Suomen hallitus ja hallituspuolueet eivät pidä mahdollisuudesta irtautua EU:sta, eivätkä Suomen itsenäisyydestä. Tämän vuoksi hallitus haluaa muuttaa perustuslakimme. Hallituksen esitys uudeksi perustuslaiksi on herättänyt paljon kohua presidentin valtaoikeuksien kaventumisen vuoksi, vaikka paljon isompi ja merkittävämpi muutos on se, että se on tuomassa perustuslakiin mukaan maininnan Suomen jäsenyydestä EU:ssa.
Tällöin Suomen asema liittovaltio-EU:n osavaltiona sinetöitäisiin osavaltiomme perustuslailla, sillä sen jälkeen Suomen eroaminen täydeksi liittovaltioksi kehittyvästä unionista olisi mahdollista vain perustuslakia uudelleen muuttamalla perustuslain muutosjärjestyksessä. Tämä edellyttäisi kahden peräkkaisen eduskunnan hyväksyntää, tai vaihtoehtoisesti ensin erohankkeen kiireelliseksi äänestämistä, ja sitten hyväksyntää 5/6:n enemmistöllä. Käytännössä eroaminen tulee siis lähes mahdottomaksi.
Hallituksen perustuslain muutosehdotus on läpi mennessään se vihoviimeinen naula itsenäisen Suomen ruumisarkkuun.
Mitä voi kansalainen tehdä, kun valtiovalta rikkoo perustuslakia ja syyllistyy maanpetokseen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti