tiistai 7. lokakuuta 2008

USA:n romahdus ja dollarivetoisen maailmantalouden loppu - Kertaus on opintojen äiti

Nyt alkavat jo asiantuntijatkin sanoa ääneen, miltä tilanne näyttää:

"Kauhuskenaario: Edessä kuukausien pörssilama

Wall Streetin matalapaine voi jatkua kuukausia, analyytikot ja strategit varoittavat. Maanantaina noin tunti ennen pörssipäivän päätöstä Dow oli pudonnut yli 700 pistettä, ja prosenttipudotus näytti pahimmalta sitten vuoden 1997.

Kun kaupankäyntiä oli jäljellä tunti, oli Dow 6,9 pudonnut prosenttia, Nasdaq Composite 7,9 prosenttia ja S&P 7,5 prosenttia. Indeksit olivat järjestään viiden vuoden pohjatasoilla, ja volatiliteetti (VIX-indeksi) kertoi kaikkien aikojen epävarmimmista tunnelmista.

Sijoittajat kokevat karvaasti, mitä maailmanlaajuinen finanssikriisi käytännössä tarkoittaa. Talousuutiskanava CNBC:n aina optimistiset ankkurit kertoivat äärimmäisen hätääntyneistä tunnelmista.

- Markkinoiden tila on pelottavan, järkyttävän huono, eräs Manhattanin kauppiaista kommentoi maanantaina.

New Yorkin pörssi kävi jälleen maanantaina läpi yhtä kaikkien aikojen pahinta alamäkeä. Viime maanantaina Dow-indeksi putosi yhdessä päivässä 778 pistettä. Osakkeiden alamäki jatkuu vielä kuukausia, kauppiaat uskovat. [...]

Menneet yli kahdeksan vuotta ovat olleet ainakin indeksisijoittajille katkeraa aikaa. Kymmenen vuoden alakulo on yleinen skenaario, koska merkkejä asuntotaantuman tai subprime-kriisin lopusta ei yksinkertaisesti ole. [Onko tässä käännetty sana väärin? Alakulo=Depression=Taantuma?]

Strategit uskovat, että pahin on vasta edessä. Alle 10 000 pisteen Dow-lukemat kertovat hyvin heikoista talousodotuksista. Edes 700 miljardia dollaria maksava pankkien pelastuspaketti ei tällä haavaa näytä auttavan.

Talouden uhkatekijät ovat entisiä: Asuntojen hinnat pysyvät laskussa, Wall Streetin heilunta on rajua, asuntojen uudelleenrahoitus on pysähtynyt ja luottojen myöntäminen on muutenkin vaimentunut. Kotitaloudet ovat korviaan myöten veloissa, ja säästämisaste on nollassa."
-------------------------------------------

Ja nyt alkaa lipsahdella jo rumia sanojakin:

"Joku sanoi jo ruman sanan: deflaatio

Uutistoimisto Bloombergin haastattelemat ekonomistit varoittavat, että Euroopan tulisi alkaa pelätä inflaation sijaan deflaatiota.

Bloomberg muistuttaa vaaran merkeistä: raaka-aineiden hinnat maailmanmarkkinoilla ovat jo laskeneet enemmän kuin 50 vuoteen ja pankkien välinen luottokriisi kärjistynyt äärimmilleen.

Inflaatio on yhä monien päättäjien huolena kuukausia sen jälkeenkin, kun öljyn ja ruuan hinnat nousivat ennätyslukemiin. On kuitenkin riski, että heidän laatimansa pelastus- ja elvytyssuuunnitelmien tilkkutäkki epäonnistuu ja kaikki hinnat alkavat pudota, kirjoittaa Bloomberg.

- Deflaatiopeikko voi tulla esiin komerosta lähikuukausina, arvioi Commerzbankin pääekonomisti Joerg Krämer Bloombergin haastattelussa.

- Olemme paljon huolestuneempia deflaatiosta kuin inflaatiosta, kiteyttää puolestaan Euroopan-toimintojen pääekonomisti David Owen Dresden Kelinwort Groupista.

Deflaatio tarkoittaa klassisten talousteorioiden mukaan sitä, että markkinoilla oleva rahamäärä vähenee suhteessa tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Hinnat laskevat.

Pahimmillaan deflaatio voi johtaa deflaatiokierteeseen, joka johtaa investointien ja kulutuksen vähentymiseen, koska hintojen odotetaan laskevan edelleen. Kulutuksen vähentyminen voi puolestaan pahimmillaan vähentää tuotantoa ja kääntää työttömyyden nousuun. "


Sillä lailla.

USA:n julkinen (valtion)velka on yli 20 000 miljardia (20 trilljoonaa) taalaa. Se on 20 500$ velkaa per jenkki sen jälkeen kun kansakunnan varallisuus eli BKT on vähennetty pois. Koko amerikkalaisten velkapotti 50 000 miljardia (50 trilljoonaa) taalaa (josta n. 99% ulkomaille), josta BKT vähennyksen jälkeen jää 120 500$ maksettavaa joka jenkille vauvasta vaariin ja invalidista mäkkärin myyjään.

USA on elänyt jo 70-luvun alusta asti yhä enemmän velaksi. Vielä 60 luvun alussa New Yorkin satama oli maailman suurin ja vilkkain vientisatama. Pää-vientituoteryhmät olivat autot, koneet ja laitteet, sekä vilja. Tuolloin Maailman vientisatamien TOP 10: kuului New Yorkin ohella myös kolme muuta amerikkalaista satamaa, mm. Los Angeles. 60-luvulla 2/3 USA:n bruttokansantuotteesta tuli teollisuudesta ja tuotannosta.

2000-luvun alussa New Yorkin satama ei enää päässyt vientimäärissä edes maailman TOP 10:iin. Päävientituotteet olivat (ja ovat) kierrätettävä romumetalli ja kierrätettävä rakennusjäte. Silti New York on edelleen USA:n vilkkain vientisatama, joten tilanne muiden satamien osalta on siis vielä huonompi. Nyt 2/3 maan BKT:stä tulee tuotannon sijaan kulutuksesta, ja koko tämä valtava kulutuksen nousu ja perustuu 30-vuotiseen massiiviseen velaksi elämiseen. Koko USA:n talous on valtava, lainarahalla pumpattu talouskupla, joka on nyt puhkeamassa.

Näin on toki käynyt ennenkin. Vielä 60-luvun alussa Neuvostoliiton päävientituotteet olivat koneet ja laitteet, mutta romahdus oli nopeampi. 80-luvun loppuun tultaessa päävientituotteet olivat jo öljy, kaasu ja muut raaka-aineet. Neuvostoliiton romahduksen pääsyy oli talousjärjestelmän romahdus, johon osaltaan vaikutti myös se, että Neuvostoliitolla ei ollut mahdollisuutta pitää imperiumiaan yllä lainarahalla kuten USA:lla on ollut.

Nyt USA:n velkakulutuskupla on puhkeamassa:

"USA:n kulutus vähenee "väkivaltaisesti"

Amerikkalaisten kuluttajien olo käy päivä päivältä tukalammaksi, ekonomistit varoittavat.

- Yksityinen kulutus putoaa paljon väkivaltaisemmin kuin osasimme odottaa. Kolmannella neljänneksellä kulutus heikkeni noin 2,4 prosentin vuosivauhtia, ja lukemat ovat heikoimpia sitten vuoden 1990, Merrill Lynchin ekonomisti Alex Patelis (kuvassa) kertoi maanantaina.

Muutos huonompaan on selvä, koska tätä ennen yksityinen kulutus pysyi pitkään 1-2 prosentin kasvussa.

Koska yksityinen kulutus synnyttää noin 70 prosenttia bruttokansantuotteesta, näyttää USA:n taantuma ekonomistien mukaan jo varmalta. Vuosikymmenen kestänyt löysän luotonannon jakso on täydellisesti ohitse.

- Asuntotaantuma syvenee, joten USA:n talouden tila käy huonommaksi. Luottolama tekee tuhojaan ja työttömyysaste nousee, BMO Capitalin pääekonomisti Sherry Cooper sanoo.

Autokauppiaat, lentoyhtiöt, ravintolat ja kaupan ketjut ovat viime päivinä kaikki kertoneet huonoista kysyntänäkymistä. Bensiinikauppiaat ovat huomanneet saman: kysyntä on suorastaan romahtanut menneen kolmen viikon aikana.

Finanssikriisi järkyttää USA:n talouden perusteita, Advertising Age -lehden kysely paljasti maanantaina. Kahdeksan kymmenestä amerikkalaisesta on muuttanut kulutuskäytöstään; noin 70 prosenttia kuluttajista sanoo hakevansa nykyistä halvempia ostosvaihtoehtoja."


Niin, edessä on USA:n bruttokansantuotteen raju supistuminen.

"USA:n suhdanteet heikoimmat 33 vuoteen

Yhdysvaltain suhdannekuva on heikoin sitten vuoden 1975, arvostettu Economic Cycle Research Institute (ECRI) raportoi.

Tarkoin seurattu ECRI-indeksi on viime viikkoina ollut syöksykierteessä, koska finanssijärjestelmän tila on käynyt niin epävakaaksi. Amerikkalaiset kuluttajat käyvät koko ajan varovaisemmiksi, instituutti kertoo.

Indeksi on heikentynyt kuukausitasolla 13,3 prosenttia. Näin syvä pudotus koettiin viimeksi vuonna 1975, ECRIn tilastot paljastavat.

- Indeksilukemat ovat huonoimpia sitten vuosien 1973-75 öljykriisin ja taantuman. Näyttää siltä, että vuoden 2008 taantumasta tulee syvempi kuin taantumasta yli kolme vuosikymmentä sitten, ECRIn pääekonomisti Lakshman Achuthan sanoo."


No totta hitossa tulee! Vertailukohtaa on haettava 30-luvun lamasta. Viimeiset 65-vuotta maailmantalous on ollut, pieniä notkahduksia lukuun ottamatta, jatkuvassa pitkässä nousussa, joka hakee vertaistaan taloushistoriassa. Kuvittelivatko jotkut tosissaan, ettei homma jossain vaiheessa jymähdä alas?

5 kommenttia:

Mikko Ellilä kirjoitti...

USA:n julkinen (valtion)velka on yli 20 000 miljardia (20 trilljoonaa) taalaa.

triljoona = miljardi potenssiin 2

tuhat miljardia = biljoona

amerikkalainen "trillion" = biljoona

Mistä perseestä olet lukusi repinyt?

On 30 September 2008, the total U.S. federal debt passed the $10 trillion mark, for the first time[2], with about $32,895 per capita (that is, per U.S. resident). Of this amount, debt held by the public was roughly $5.3 trillion.

http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_public_debt



Nyt 2/3 maan BKT:stä tulee tuotannon sijaan kulutuksesta

Et ole ymmärtänyt käsitteitä BKT, tuotanto ja kulutus.

BKT = tavaroiden ja palveluiden kokonaisTUOTANTO

BKT ei voi "tulla" mistään muusta kuin tuotannosta, koska BKT on juurikin hyödykkeiden vuotuisen kokonaistuotannon markkina-arvo.

Turjalainen kirjoitti...

Hups! Aiheellinen huomatus, siis eurostandardin biljoonasta (1000 miljardia) on kyse. On jostain syystä mennyt tuo jenkki-trillion korvien väliin, kun lukee engl. kielistä talousmatskua.

Tiedot taloussanomista, en ole tarkistanut tietoja wikistä, vielä.

USA:n kokonais BKT:stä yksityisen kulutuksen arvon osuus on kaksi kolmasosaa ja teollisen (tavaroiden) tuotannon osuus yksi kolmasosa, tilanne oli toisinpäin 60-luvun alussa. Em nyt ymmärrä, mikä tuossa on epäselvää?

Mikko Ellilä kirjoitti...

tuotanto = BKT

Sana "tuotanto" ei todellakaan tarkoita vain teollisuustuotantoa, vaan minkä tahansa hyödykkeiden tuotantoa.

Kulutuksen lisäksi BKT-komponenttina ei ole tuotanto, vaan investoinnit. Koko BKT, 100%, on tuotantoa. Jos kulutuksen osuus BKT:sta on esim. 80%, loput 20% on investointeja. Sinä et ollenkaan tunnu tajuavan BKT:n käsitettä tai BKT:n komponentteja. Luepa asiaa koskevia tekstejä wikipediasta tai taloustieteen johdantokurssien oppikirjoista.

Se ei todellakaan ole mikään ongelma, jos teollisuuden osuus BKT:sta on vain kolmasosa. Teollisuuden BKT-osuuden väheneminen on samanlaista luonnollista kehitystä kuin maatalouden BKT-osuuden väheneminen aikoinaan. Joskus 1930-luvulla maatalouden BKT-osuus lienee ollut samaa luokkaa kuin teollisuuden osuus nykyään (eli noin kolmasosa) ja jotkut pölvästit varmaan pitivät sitäkin liian pienenä.

Turjalainen kirjoitti...

Sanalla "tuotanto" tässä kirjoituksessa tarkoitan alkutuotantoa (mineraalit & maatalous) ja nimenomaan tavaroiden; koneiden, laitteiden, kulutustavaroiden, yms teollisuustuotantoa, en palveluita. Pyrin nimenomaan yksinkertaistamaan hommaa niin, että tavallinenkin ihminen tajuaa sen. Arkikielessä, ainakin minun käsittääkseni, "tuotanto" koetaan ensi sijassa alkutuotannon ja jalostuksen (teollisuus) nimitykseksi, vaikka puhutaankin myös palveluiden tuotannosta.

Kun puhun USA:sta ei-tuottavana taloutena, jonka BKT:stä 2/3 muodostuu tänäpäivänä kulutuskysynnälle, tarkoitan sitä, että lainaraha ja tavara virtaa sisään ja teollisuustuontanto ja omistusvarallisuus ulos (viittaus kauppataseeseen ja velkaan). Vielä 60-luvulla tilanne oli päinvastoin.

Alkutuotanto ja teollisuus ovat "reaalitaloutta" ja muodostavat tuotantopyramidin pohjan, jolle koko homma rakentuu. Yksinkertaistaen: alkutuotanto -> jalostus -> Lisäarvo -> kulutus. Kuluttajilla on varaa kuluttaa (myös palveluita), jos alkutuotanto ja jalostus tuovat tarpeeksi lisäarvoa, jotta rahaa jää kulutukseen. Esimerkiksi yksi paperityöläinen tuo työnsä arvolla; palkallaan, veroillaan ja kulutuksellaan, leivän 7 muulle ihmiselle. Parturi-Kampaaja sen sijaan vain itsensä lisäksi vain yhdelle.

Mitä enemmän BKT perustuu kulutukselle, varsinkin palveluiden kulutukselle alkutuotannon ja teollisen jalostuksen sijaan (tuotantopyramidi vinoutuu), niin maalaisjärjellä katsottuna sitä vähemmän tuottava talous itse asiassa on. Eli jos kansantaloudessa alkutuotanto ja jalostus tuovat vähemmän lisäarvoa, kuin mitä ihmisten kulutuksen arvo on, niin tämä kulutus on tehty velkarahalla.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Alkutuotanto ja teollisuus ovat "reaalitaloutta" ja muodostavat tuotantopyramidin pohjan, jolle koko homma rakentuu.

Palvelutuotanto ei ole yhtään sen vähempää reaalitaloutta kuin alkutuotanto ja teollisuus.

Esimerkiksi yksi paperityöläinen tuo työnsä arvolla; palkallaan, veroillaan ja kulutuksellaan, leivän 7 muulle ihmiselle. Parturi-Kampaaja sen sijaan vain itsensä lisäksi vain yhdelle.

Tällaiset laskelmat ovat aivan täyttä paskaa.

Mitä enemmän BKT perustuu kulutukselle, varsinkin palveluiden kulutukselle alkutuotannon ja teollisen jalostuksen sijaan (tuotantopyramidi vinoutuu), niin maalaisjärjellä katsottuna sitä vähemmän tuottava talous itse asiassa on.

Taas käytät käsitteitä väärin.

BKT ei "perustu" kulutukselle.

BKT = tavaroiden ja palveluiden kokonaistuotanto vuositasolla.

BKT:sta osa kulutetaan, osa säästetään eli investoidaan.

Eli jos kansantaloudessa alkutuotanto ja jalostus tuovat vähemmän lisäarvoa, kuin mitä ihmisten kulutuksen arvo on, niin tämä kulutus on tehty velkarahalla.

Höpöhöpö.