-------------------------------------------
Enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti valittuja otteita Demlan historiikista:
Ennen 1980-lukua:
"Demlan perustaminen liittyi kiinteästi kansandemokraattiseen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen."
"Jäsenmäärä pysyi 1950- ja 60-luvulla pienenä. Ammattiliitot alkoivat 60-luvulla palkata lakimiehiä oikeudellisia asioita hoitamaan ja monet näistä liittyivät yhdistykseen. Vuoteen 1970 saakka Demokraattiset lakimiehet siis oli pohjaltaan kapea vasemmistojuristien yhdistys."
"Nikulan mukaan tärkeänä syynä yhdistyksen perustamiseen oli tarve lakimiehille yhteydet kansainvälisiin järjestöihin. Yhdistys liittyi välittömästi perustamisensa jälkeen IADL:ään. Samoin liityttiin Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan ja Rauhanpuolustajiin, joiden kautta saatiin yhteys kansainväliseen rauhanliikkeeseen."
"Yksi 1950-luvun tärkeitä tapahtumia oli vuonna 1957 yhdistyksen järjestämä lakimiesvaltuuskunnan vierailu Neuvostoliitossa sikäläisten lakimiesten kutsusta. 1960-luvulla oli ohjelmassa vuosittain toistuva pohjoismainen lakimieskokous Rostockissa Itämeren viikon yhteydessä. Tällöin useat suomalaiset lakimiehet, joista enemmistö oli muita kuin yhdistyksen jäseniä, saivat tutustua Saksan demokraattisen tasavallan oikeuslaitokseen ja tapasivat myös pohjoismaisia virkaveljiään.
Jäsenmäärä pysyi 1950- ja 60-luvulla pienenä. Ammattiliitot alkoivat 60-luvulla palkata lakimiehiä oikeudellisia asioita hoitamaan ja monet näistä liittyivät yhdistykseen. Vuoteen 1970 saakka Demokraattiset lakimiehet siis oli pohjaltaan kapea vasemmistojuristien yhdistys."
1960-luvusta:
"Vuosikymmenen loppupuolella oli havaittavissa, että myös lakimiesten poliittiset mielipiteet olivat muuttuneet ja osin radikalisoituneet. Samalla oli heidän tietoisuuteensa poliittisen toiminnan merkityksestä ja laaja-alaisuudesta herännyt. Tämä johti tilanteen uuteen arviointiin ja oikeuspolitiikan tärkeyden käsittämiseen myös Demokraattisissa Lakimiehissä"
Kekkosen haastattelusta 1970-luvulla:
"Maallikkonäkemyksen haastattelun sisällön keskeisistä kohdista tiivisti Helsingin Sanomat seuraavasti:
»Tuomioistuimet käyttävät poliittista valtaa ja ne muuttuvat aina vain poliittisimmiksi. Tämä lisää painetta siihen suuntaan, että tuomioistuinten tulisi periaatteessa olla toiminnastaan vastuussa poliittisille orgaaneille. Presidentti totesi lakimieskuntamme valtaosan edustavan vanhoillisia, keski- ja yläluokan menneisyyden, arvoja, jotka ovat kansalle vieraita. Oikeustieteen hän katsoi olevan ideologisesti yksipuolista. Edelleen hän otti esille mahdollisuudet määräaikaistaa niin tuomarin kuin lainvalmistelijavirkamiestenkin virat ja esitti tutkittavaksi mahdollisuuden siirtää korkeimpien oikeuksien jäsenten valinta eduskunnalle.”"
"Demokraattiset Lakimiehet (Demla) lähti toimimaan kolmikantapohjalla; sen hallitukseen valittiin kolmannes sosialidemokraatteja, kolmannes kansandemokraatteja ja kolmannes keskustalaisia. Yhdistyksestä ei tullut pelkkää lausunnonantajatahoa, vaan sillä oli vireää jäsentoimintaa muutenkin."
"Itse tulin aktiivisemmin mukaan Demlan toimintaan keväällä 1971 ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijana, jolloin Helge Rontu pyysi minua toimimaan kesäseminaarisihteerinä. Muuta tietoa Rontulla ei ilmeisesti ollut minusta kuin se, että toimin tuolloin aktiivisesti taistolaisen nuorisopiirin Uudenmaan Sosialistisen Nuorisoliiton valitusjaostossa. Työstä maksettiin varsin ruhtinaallinen palkka eli 500 markkaa"
"Tuohon aikaan Lakimiesliitto piti Demlaa pahana kilpailijana ja mm. Helge Rontu oli sitä mieltä, että demokraattisen lakimiehen ei pidä kuulua lakimiesliittoon, koska se on oikeuspolitiikassaan suurpääoman etuja ajava järjestö."
"Määräaikaisia, poliittisesti valittuja tuomareita Suomeen ei koskaan tullut, mutta huomattavan moni demlalainen päätyi kuitenkin tuomariksi alistumalla vanhaan rangaistusjärjestykseen perustuvaan uralla etenemiseen. Järjestelmä takasi sen, ettei edes kommunistiksi leimautuminen estänyt pääsyä tuomarinvirkaan."
"Demlalla oli lämpimät ja kiinteät suhteet itään, jotka säilyivät ja kenties jopa paranivat poliittisen pohjan laajentamisen jälkeen. Vaikka Demlassa toimivat lakimiehet olivat ammattikunnan keskuudessa pienehkö vähemmistö, Demlan jäsenistön kannattamilla poliittisilla puolueilla oli selkeä eduskuntaenemmistö ja sen mukaisesti varsinkin 1970-luvun alussa näköalat vaikuttivat huikaisevilta."
"Tilaisuus pidettiin keskellä viikkoa, joka kuvastaa sitä, että osallistuminen Demlan toimintaan oli monelle virkamiehelle osa normaalia viranhoitoa."
"Demlalla oli erittäin hyvät yhteiskuntasuhteet tuohon aikaan. Esimerkiksi nuori oikeusministeri Matti Louekoski oli puhujana Demlan vuosikokouksessa 1972 ja selosti hallitusohjelman monia oikeuspoliittisia hankkeita. K.J. Lång oli yhtä aikaa oikeusministeri ja Demlan puheenjohtaja."
"Vuonna 1975 solmittiin yhteistyöpöytäkirja Neuvostoliiton Lakimiesyhdistyksen kanssa, yhteistyötä oli tuolloin myös Unkarin, Puolan, DDR:n ja Länsi-Saksan lakimiesliittojen kanssa, jotka olivat IADL:n jäseniä."
"Juhlaesitelmän Demlan historiasta piti Paavo Nikula, joka oli toiminut edellisvuonna Demlan puheenjohtajana ja lyhyen aikaa virkamieshallituksen oikeusministerinä."
"Demlalaisia osallistui IADL:n toimintaan. K.J. Lång kuului liiton varapuheenjohtajistoon 1970-75. Chilessä tehtyjä rikoksia tutkivan komission puheenjohtajana oli Jacob Söderman ja Indokiinan sotarikoskomission jäsenenä oli Helge Rontu".
1980-luku:
"Ohjelmassa ei ole sanaakaan ulkomaalaisista ja heidän oikeusasemastaan, vaikka siitä tuli sittemmin Demlan merkittävin teema 80- luvun puolenvälin jälkeen."
"Rauhanasia nousi esille myös Demlan toiminnassa. Ajankohtaisia keskusteluteemoja olivat Pohjolan ydinaseeton vyöhyke, josta järjestettiin seminaari Oslossa 1982 ja Helsingissä 1984. Demla oli mukana Lakimiesten rauhantoimikunnassa, jonka kautta toiminta organisoitiin. Vuosittaisilla Rauhanmarsseilla Demlalla oli oma ryhmä ja banderolli."
"Yhteistyötä oli myös muiden järjestöjen kanssa, mm. Suomi-Neuvostoliitto -seura, Rauhanpuolustajat, Eristetään Etelä- Afrikka – toimikunta"
"Vuonna 1981 Demla asetti komission tutkimaan kansalaisvapauksien ja poliittisten oikeuksien loukkauksia Suomessa.
..Esille nostettuja teemoja olivat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, erityisesti TSS-oikeudet, valtiosääntökysymykset, valmiuslainsäädäntö, oikeudellisen sääntelyn määrä ja laatu sekä jutturuuhkat.
...
Suurin huomio luonnoksessa kohdistuu kuitenkin...poliisiin ja sen toimivaltuuksiin sekä puutteelliseen lainsäädäntöön"
"Naisoikeus oli korostetusti esillä niin jäsentilaisuuksissa, kesäseminaarissa kuin lehdessäkin. Koijärvi-keskustelu kansalaistottelemattomuudesta oli suurmenestys Taidehallin klubilla."
"Aktiivikauteni Demlan johtokuntaa eivät valinneet jäsenet vaan kyllä se tapahtui merkittävimmissä poliittisissa ympyröissä. Näissä henkilövalinnoissa ongelmia aiheutti kommunistien hajaannus ja se, että keskusta ei tarkoittanut yksin yhtä puoluetta"
"Demlalla kuitenkin oli yhtä ja toista toimintaa, jonka rahoitus tuli muualta, mm. sellaisia ystävyysseuroja joiden oletan saaneen tukea Tehtaankadulta.
Seuran menot osittain hoituivat sillä, että aktiivit käyttivät työpaikkojensa etuja. Demla oli aktiivikautenani radikaali järjestö."
"1980-luvun loppupuolella Demla oli eturintamassa vaatimassa kohennusta
ulkomaalaisten oikeusasemaan Suomessa. Jo vuonna 1979 Demla oli järjestänyt tilaisuuden aiheesta, alustajana tuolloin oli Lars D. Eriksson."
"Demla päätyi ulkomaalaisaktiivisuutensa myötä kolmasti Helsingin Sanomien Karin piirroksiin. Lopulta nämä ulkomaalaisaiheiset piirrokset johtivat Kari Suomalaisen potkuihin lehdestään."
"perustamassa Pakolaisneuvontapistettä, josta sittemmin kehittyi Pakolaisneuvonta r.y. Sillä on tätä kirjoitettaessakin puheenjohtajana Demlan edustaja. Voidaan sanoa, että Demla ulkoisti ulkomaalaisprojektinsa aika pitkälti Pakolaisneuvonnan kautta tapahtuvaksi."
"Vuoden 1989 pidetty kesäseminaari Ympäristöaiheella synnytti ns. ympäristöverkoston. Avoin kutsu verkoston perustamiseksi lähetettiin Demlan aktiivien toimesta seminaariin osallistuneille, ympäristöhallinnossa työskenteleville ja eräille järjestöille"
"Ympäristöverkosto pyrki vaikuttamaan tekeillä olevaan lainsäädäntöön toimittamalla oma-aloitteisia lausuntoja ympäristöministeriölle. Tuolloin valmisteltiin mm tärkeää ympäristölupalainsäädäntöä ja ympäristövahinkolakia. Lausunnot tehtiin ryhmätyönä ja niihin osallistuivat leipänsä ympäristöasioissa tienaavat juristit yhdessä Demlan rivijäsenten kanssa. Lausunnoista tuli erittäin perusteellisia"
"Kanteluita on tehty myös 2000-luvulla: kiinalaisen joukkotuhonnasta epäillyn johtajan immuniteetti, vartiointiliikkeiden kovat otteet, KRP:n perustelut professori Tatu Vanhasen rasistiseksi väitetyn haastattelun osalta."
"Demla oli mukana vastustamassa Yhdysvaltain johtaman liittoutuman hyökkäystä Irakiin teemalla Ei iskua Irakiin!. Demlan pieni kyltti ”Laiton sota”. veti taakseen parisenkymmentä demlalaista mielenosoittajaa helmi- ja maaliskuussa 2003. Moni mielenosoittajista oli ollut poissa Demlan toiminnasta varmaankin 1980- luvun alun rauhanmarssien jälkeen, mutta iskulauseet raikuivat sitten vuosien
kokemuksella."
----------------------------------------------------------------------------------------------
Kovin on Demlan historiikki täynnä nykyäänkin tutun oloisia teemoja. Korkeilla virkamiehillä on oma avainroolinsa suomalaisen yhteiskunnan ilmapiirin muokkaajina. Pitävät yllä läheisekseen kokemiaan teemoja.
Presidentti Halonenkin muuten kuului Demlaan ja kautenaan edisti näitä samoja Demlan historiikissa mainittuja teemoja.
Ymmärtääkseni Jussi Halla-ahon kirjoituksista syytteen nostanut valtakunnansyyttäjä Mika Illman on hänkin Demlan jäsen. Samaten apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Eikä ole vaikea arvata, millä tapaa ajattelevia ihmisiä Presidentti Halonen nimitti korkeimpaan oikeuteen; Tuskin nimitti yhtään julkisesti Perussuomalaista, julkisesti Kokoomuslaista tai vaikkapa rangaistuksen koventamista ajavaa oikeistolaista ihmistä. Mutta Demlan jäsenyys tai vähintäänkin demlalainen ajattelutapa varmasti edesauttoi päätöksentekoa.
Voimmeko olla varmoja, että Suomessa poliittiset agendat ja oikeuslaitos ovat riittävästi toisistaan erossa?
Jussi Halla-aho ei ole aensimmäinen eikä viimeinen henkilökohtaisesti Demlan hampaisiin joutunut suomalainen. Demlan historiikissakin myönnetään Suomen kansan rakastamalle Kari Suomalaiselle hommatun potkut epäsopivien ajatusten vuoksi.
----------------------------------------------
Kiitokset Janne Suuroselle tästä koosteesta ja kommenteista.
Ja selitykseksi linkkilainaukselle, kannattaa lukea nämä: linkki, linkki, ja linkki.
Ennen 1980-lukua:
"Demlan perustaminen liittyi kiinteästi kansandemokraattiseen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen."
"Jäsenmäärä pysyi 1950- ja 60-luvulla pienenä. Ammattiliitot alkoivat 60-luvulla palkata lakimiehiä oikeudellisia asioita hoitamaan ja monet näistä liittyivät yhdistykseen. Vuoteen 1970 saakka Demokraattiset lakimiehet siis oli pohjaltaan kapea vasemmistojuristien yhdistys."
"Nikulan mukaan tärkeänä syynä yhdistyksen perustamiseen oli tarve lakimiehille yhteydet kansainvälisiin järjestöihin. Yhdistys liittyi välittömästi perustamisensa jälkeen IADL:ään. Samoin liityttiin Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan ja Rauhanpuolustajiin, joiden kautta saatiin yhteys kansainväliseen rauhanliikkeeseen."
"Yksi 1950-luvun tärkeitä tapahtumia oli vuonna 1957 yhdistyksen järjestämä lakimiesvaltuuskunnan vierailu Neuvostoliitossa sikäläisten lakimiesten kutsusta. 1960-luvulla oli ohjelmassa vuosittain toistuva pohjoismainen lakimieskokous Rostockissa Itämeren viikon yhteydessä. Tällöin useat suomalaiset lakimiehet, joista enemmistö oli muita kuin yhdistyksen jäseniä, saivat tutustua Saksan demokraattisen tasavallan oikeuslaitokseen ja tapasivat myös pohjoismaisia virkaveljiään.
Jäsenmäärä pysyi 1950- ja 60-luvulla pienenä. Ammattiliitot alkoivat 60-luvulla palkata lakimiehiä oikeudellisia asioita hoitamaan ja monet näistä liittyivät yhdistykseen. Vuoteen 1970 saakka Demokraattiset lakimiehet siis oli pohjaltaan kapea vasemmistojuristien yhdistys."
1960-luvusta:
"Vuosikymmenen loppupuolella oli havaittavissa, että myös lakimiesten poliittiset mielipiteet olivat muuttuneet ja osin radikalisoituneet. Samalla oli heidän tietoisuuteensa poliittisen toiminnan merkityksestä ja laaja-alaisuudesta herännyt. Tämä johti tilanteen uuteen arviointiin ja oikeuspolitiikan tärkeyden käsittämiseen myös Demokraattisissa Lakimiehissä"
Kekkosen haastattelusta 1970-luvulla:
"Maallikkonäkemyksen haastattelun sisällön keskeisistä kohdista tiivisti Helsingin Sanomat seuraavasti:
»Tuomioistuimet käyttävät poliittista valtaa ja ne muuttuvat aina vain poliittisimmiksi. Tämä lisää painetta siihen suuntaan, että tuomioistuinten tulisi periaatteessa olla toiminnastaan vastuussa poliittisille orgaaneille. Presidentti totesi lakimieskuntamme valtaosan edustavan vanhoillisia, keski- ja yläluokan menneisyyden, arvoja, jotka ovat kansalle vieraita. Oikeustieteen hän katsoi olevan ideologisesti yksipuolista. Edelleen hän otti esille mahdollisuudet määräaikaistaa niin tuomarin kuin lainvalmistelijavirkamiestenkin virat ja esitti tutkittavaksi mahdollisuuden siirtää korkeimpien oikeuksien jäsenten valinta eduskunnalle.”"
"Demokraattiset Lakimiehet (Demla) lähti toimimaan kolmikantapohjalla; sen hallitukseen valittiin kolmannes sosialidemokraatteja, kolmannes kansandemokraatteja ja kolmannes keskustalaisia. Yhdistyksestä ei tullut pelkkää lausunnonantajatahoa, vaan sillä oli vireää jäsentoimintaa muutenkin."
"Itse tulin aktiivisemmin mukaan Demlan toimintaan keväällä 1971 ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijana, jolloin Helge Rontu pyysi minua toimimaan kesäseminaarisihteerinä. Muuta tietoa Rontulla ei ilmeisesti ollut minusta kuin se, että toimin tuolloin aktiivisesti taistolaisen nuorisopiirin Uudenmaan Sosialistisen Nuorisoliiton valitusjaostossa. Työstä maksettiin varsin ruhtinaallinen palkka eli 500 markkaa"
"Tuohon aikaan Lakimiesliitto piti Demlaa pahana kilpailijana ja mm. Helge Rontu oli sitä mieltä, että demokraattisen lakimiehen ei pidä kuulua lakimiesliittoon, koska se on oikeuspolitiikassaan suurpääoman etuja ajava järjestö."
"Määräaikaisia, poliittisesti valittuja tuomareita Suomeen ei koskaan tullut, mutta huomattavan moni demlalainen päätyi kuitenkin tuomariksi alistumalla vanhaan rangaistusjärjestykseen perustuvaan uralla etenemiseen. Järjestelmä takasi sen, ettei edes kommunistiksi leimautuminen estänyt pääsyä tuomarinvirkaan."
"Demlalla oli lämpimät ja kiinteät suhteet itään, jotka säilyivät ja kenties jopa paranivat poliittisen pohjan laajentamisen jälkeen. Vaikka Demlassa toimivat lakimiehet olivat ammattikunnan keskuudessa pienehkö vähemmistö, Demlan jäsenistön kannattamilla poliittisilla puolueilla oli selkeä eduskuntaenemmistö ja sen mukaisesti varsinkin 1970-luvun alussa näköalat vaikuttivat huikaisevilta."
"Tilaisuus pidettiin keskellä viikkoa, joka kuvastaa sitä, että osallistuminen Demlan toimintaan oli monelle virkamiehelle osa normaalia viranhoitoa."
"Demlalla oli erittäin hyvät yhteiskuntasuhteet tuohon aikaan. Esimerkiksi nuori oikeusministeri Matti Louekoski oli puhujana Demlan vuosikokouksessa 1972 ja selosti hallitusohjelman monia oikeuspoliittisia hankkeita. K.J. Lång oli yhtä aikaa oikeusministeri ja Demlan puheenjohtaja."
"Vuonna 1975 solmittiin yhteistyöpöytäkirja Neuvostoliiton Lakimiesyhdistyksen kanssa, yhteistyötä oli tuolloin myös Unkarin, Puolan, DDR:n ja Länsi-Saksan lakimiesliittojen kanssa, jotka olivat IADL:n jäseniä."
"Juhlaesitelmän Demlan historiasta piti Paavo Nikula, joka oli toiminut edellisvuonna Demlan puheenjohtajana ja lyhyen aikaa virkamieshallituksen oikeusministerinä."
"Demlalaisia osallistui IADL:n toimintaan. K.J. Lång kuului liiton varapuheenjohtajistoon 1970-75. Chilessä tehtyjä rikoksia tutkivan komission puheenjohtajana oli Jacob Söderman ja Indokiinan sotarikoskomission jäsenenä oli Helge Rontu".
1980-luku:
"Ohjelmassa ei ole sanaakaan ulkomaalaisista ja heidän oikeusasemastaan, vaikka siitä tuli sittemmin Demlan merkittävin teema 80- luvun puolenvälin jälkeen."
"Rauhanasia nousi esille myös Demlan toiminnassa. Ajankohtaisia keskusteluteemoja olivat Pohjolan ydinaseeton vyöhyke, josta järjestettiin seminaari Oslossa 1982 ja Helsingissä 1984. Demla oli mukana Lakimiesten rauhantoimikunnassa, jonka kautta toiminta organisoitiin. Vuosittaisilla Rauhanmarsseilla Demlalla oli oma ryhmä ja banderolli."
"Yhteistyötä oli myös muiden järjestöjen kanssa, mm. Suomi-Neuvostoliitto -seura, Rauhanpuolustajat, Eristetään Etelä- Afrikka – toimikunta"
"Vuonna 1981 Demla asetti komission tutkimaan kansalaisvapauksien ja poliittisten oikeuksien loukkauksia Suomessa.
..Esille nostettuja teemoja olivat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, erityisesti TSS-oikeudet, valtiosääntökysymykset, valmiuslainsäädäntö, oikeudellisen sääntelyn määrä ja laatu sekä jutturuuhkat.
...
Suurin huomio luonnoksessa kohdistuu kuitenkin...poliisiin ja sen toimivaltuuksiin sekä puutteelliseen lainsäädäntöön"
"Naisoikeus oli korostetusti esillä niin jäsentilaisuuksissa, kesäseminaarissa kuin lehdessäkin. Koijärvi-keskustelu kansalaistottelemattomuudesta oli suurmenestys Taidehallin klubilla."
"Aktiivikauteni Demlan johtokuntaa eivät valinneet jäsenet vaan kyllä se tapahtui merkittävimmissä poliittisissa ympyröissä. Näissä henkilövalinnoissa ongelmia aiheutti kommunistien hajaannus ja se, että keskusta ei tarkoittanut yksin yhtä puoluetta"
"Demlalla kuitenkin oli yhtä ja toista toimintaa, jonka rahoitus tuli muualta, mm. sellaisia ystävyysseuroja joiden oletan saaneen tukea Tehtaankadulta.
Seuran menot osittain hoituivat sillä, että aktiivit käyttivät työpaikkojensa etuja. Demla oli aktiivikautenani radikaali järjestö."
"1980-luvun loppupuolella Demla oli eturintamassa vaatimassa kohennusta
ulkomaalaisten oikeusasemaan Suomessa. Jo vuonna 1979 Demla oli järjestänyt tilaisuuden aiheesta, alustajana tuolloin oli Lars D. Eriksson."
"Demla päätyi ulkomaalaisaktiivisuutensa myötä kolmasti Helsingin Sanomien Karin piirroksiin. Lopulta nämä ulkomaalaisaiheiset piirrokset johtivat Kari Suomalaisen potkuihin lehdestään."
"perustamassa Pakolaisneuvontapistettä, josta sittemmin kehittyi Pakolaisneuvonta r.y. Sillä on tätä kirjoitettaessakin puheenjohtajana Demlan edustaja. Voidaan sanoa, että Demla ulkoisti ulkomaalaisprojektinsa aika pitkälti Pakolaisneuvonnan kautta tapahtuvaksi."
"Vuoden 1989 pidetty kesäseminaari Ympäristöaiheella synnytti ns. ympäristöverkoston. Avoin kutsu verkoston perustamiseksi lähetettiin Demlan aktiivien toimesta seminaariin osallistuneille, ympäristöhallinnossa työskenteleville ja eräille järjestöille"
"Ympäristöverkosto pyrki vaikuttamaan tekeillä olevaan lainsäädäntöön toimittamalla oma-aloitteisia lausuntoja ympäristöministeriölle. Tuolloin valmisteltiin mm tärkeää ympäristölupalainsäädäntöä ja ympäristövahinkolakia. Lausunnot tehtiin ryhmätyönä ja niihin osallistuivat leipänsä ympäristöasioissa tienaavat juristit yhdessä Demlan rivijäsenten kanssa. Lausunnoista tuli erittäin perusteellisia"
"Kanteluita on tehty myös 2000-luvulla: kiinalaisen joukkotuhonnasta epäillyn johtajan immuniteetti, vartiointiliikkeiden kovat otteet, KRP:n perustelut professori Tatu Vanhasen rasistiseksi väitetyn haastattelun osalta."
"Demla oli mukana vastustamassa Yhdysvaltain johtaman liittoutuman hyökkäystä Irakiin teemalla Ei iskua Irakiin!. Demlan pieni kyltti ”Laiton sota”. veti taakseen parisenkymmentä demlalaista mielenosoittajaa helmi- ja maaliskuussa 2003. Moni mielenosoittajista oli ollut poissa Demlan toiminnasta varmaankin 1980- luvun alun rauhanmarssien jälkeen, mutta iskulauseet raikuivat sitten vuosien
kokemuksella."
----------------------------------------------------------------------------------------------
Kovin on Demlan historiikki täynnä nykyäänkin tutun oloisia teemoja. Korkeilla virkamiehillä on oma avainroolinsa suomalaisen yhteiskunnan ilmapiirin muokkaajina. Pitävät yllä läheisekseen kokemiaan teemoja.
Presidentti Halonenkin muuten kuului Demlaan ja kautenaan edisti näitä samoja Demlan historiikissa mainittuja teemoja.
Ymmärtääkseni Jussi Halla-ahon kirjoituksista syytteen nostanut valtakunnansyyttäjä Mika Illman on hänkin Demlan jäsen. Samaten apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Eikä ole vaikea arvata, millä tapaa ajattelevia ihmisiä Presidentti Halonen nimitti korkeimpaan oikeuteen; Tuskin nimitti yhtään julkisesti Perussuomalaista, julkisesti Kokoomuslaista tai vaikkapa rangaistuksen koventamista ajavaa oikeistolaista ihmistä. Mutta Demlan jäsenyys tai vähintäänkin demlalainen ajattelutapa varmasti edesauttoi päätöksentekoa.
Voimmeko olla varmoja, että Suomessa poliittiset agendat ja oikeuslaitos ovat riittävästi toisistaan erossa?
Jussi Halla-aho ei ole aensimmäinen eikä viimeinen henkilökohtaisesti Demlan hampaisiin joutunut suomalainen. Demlan historiikissakin myönnetään Suomen kansan rakastamalle Kari Suomalaiselle hommatun potkut epäsopivien ajatusten vuoksi.
----------------------------------------------
Kiitokset Janne Suuroselle tästä koosteesta ja kommenteista.
Ja selitykseksi linkkilainaukselle, kannattaa lukea nämä: linkki, linkki, ja linkki.
